Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Suomessa

Transkriptio

1 Esa Iivonen, MLL Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Suomessa

2 Suomessa noin 1,1 miljoonaa lasta Lähde: Tilastokeskus Lapsia eli 0-17-vuotiaita oli Suomessa vuoden 2009 lopussa. Joka viides Suomessa asuva on lapsi. Lasten osuus koko väestöstä oli 20,3 % vuoden 2009 lopussa. Lapsista oli poikia 51,1 % tyttöjä 48,9 %. Lapsista oli suomenkielisiä 90,2 %, ruotsinkielisiä 5,7 % ja muunkielisiä 4,1 %. 2

3 Lapset (0-17-v.) 1-vuotisikäluokittain Lähde: Tilastokeskus 0-vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita Lapsia yhteensä

4 Lapset (0-17-v.) maakunnittain Maakuntajako tilanteen mukainen Lähde: Tilastokeskus 4

5 Lapsiperheitä Lähde: Tilastokeskus Lapsiperheitä oli vuoden 2009 lopussa yhteensä Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Kahden vanhemman perheitä (ns. ydinperheitä), joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,7 % lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä oli 20,1 % lapsiperheistä. Uusperheitä oli 9,2 % lapsiperheistä. Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut. 5

6 Syntyvyys on Suomessa korkealla tasolla Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden Suomessa syntyy tällä hetkellä lapsia enemmän kuin 40 vuoteen. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, syntyvyys on eurooppalaisittain korkealla tasolla. Lapsia syntyi vuonna 2009, mikä on eniten sitten vuoden Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,86 vuonna 2009, joka on suurin sitten vuoden Kokonaishedelmällisyysluku oli pienin vuonna 1973, jolloin se oli 1,50. 6

7 Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83,1 % vuonna 2009, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,2 %. Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 90,2 % vuonna 2009, kun vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 72,9 %. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 76,5 % vuonna 2009, kun vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 77,7 %. 7

8 Lasten vanhempien työttömyysaste on varsin matala, mutta työttömyyden kohtaaminen on kuitenkin yleistä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työttömyysaste oli 4,8 % vuonna 2009, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 9,5 %. Työttömyyttä vuoden aikana kohtaavien lapsiperheiden määrä on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin työttömyysaste. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden vanhemmista vähintään yksi 32 % oli ollut viimeisen vuoden aikana työttömänä. (Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010) 8

9 Lapsiperheiden pienituloisuus yleistynyt Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 Lapsiperheiden pienituloisuusaste on kasvanut 2,7-kertaiseksi vuodesta 1990 (4,9 %) vuoteen 2008 (13,3 %). Perheen pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapsi/lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. Lapsilisien ja kotihoidon tuen ostovoima on jäänyt jälkeen inflaation johdosta ja erityisen paljon ne ovat jääneet jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Perhepoliittisen tulonsiirtojen rapautuessa yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut. 9

10 Maksetut lapsilisät vuoden 2009 rahana, miljoonaa euroa Lähde: Kela 10

11 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

12 Pienituloisuusaste pareilla, joilla lapsia ja yksinhuoltajaperheillä Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

13 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet, prosenttia Lähde: THL, Toimeentulotuki

14 Lasten päivähoito Lähde: THL, Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009 Lapsia oli päivähoidossa vuonna 2008 yhteensä lasta, mikä oli 63 % 1-6-vuotiaista. Suomessa päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on pienin Pohjoismaissa (Lähde: OECD:n Family database). Lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa , mikä oli 91,9 % kaikista päivähoidossa (ml. yksityisen hoidon tuella hoidetut lapset) olleista lapista. Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista päiväkotihoidossa oli 74,5 % ja perhepäivähoidossa 25,5 %. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on laskussa. 14

15 Alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen päivähoitoon OECD-maissa vuonna 2006, prosenttia Lähde: OECD, Family database %

16 3-5-vuotiaiden lasten osallistuminen päivähoitoon tai esiopetukseen vuonna 2006, prosenttia Lähde: OECD, Family database %

17 Perusopetus Kanainvälisesti vertaillen suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat erinomaisia, mutta kouluhyvinvointi on Suomessa vertailumaita heikompi. Opetuksen määrä on Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieni. Perusopetukseen käytetään oppilasta kohden vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Peruskoulujen lukumäärä on laskenut nopeammin kuin oppilaiden määrä ja keskimääräinen koulukoko on kasvanut. Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti: Peruskoulujen oppilaista oli otettu tai siirretty erityisopetukseen 2,9 % vuonna 1995 ja 8,5 % vuonna Erityisopetukseen osallistumisessa on suuret alueelliset erot. 17

18 7-14-vuotiaiden koululaisten oppituntien määrä vuonna 2008 Lähde: Education at a Glance 2010, OECD Poland Estonia Finland Slovenia Russian Federation Sweden1 Korea Norway Czech Republic2 Hungary Germany Greece Japan Brazil Denmark Iceland Austria Spain Belgium (Fl.) Portugal England Luxembourg Ireland Mexico Belgium (Fr.)3 France Australia Netherlands Italy Israel Ages 7 to 8 Ages 9 to 11 Ages 12 to Total number of intended instruction hours 18

19 Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, prosenttia 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista Lähde: Opetushallitus 19

20 10 yleisintä aihetta Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2009, prosenttia puheluista, samassa puhelussa voi olla useita aiheita. Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 Tytöt Päivän kuulumiset 22 % Seksikysymykset 10 % Tietokysymykset 9 % Seurustelu, ihastuminen 7 % Suhteet kavereihin 5 % Ei tekemistä 5 % Kuukautiset 5 % Suhteet kotona 4 % Kiusaaminen 3 % Kysymykset murrosiästä 3 % Pojat Päivän kuulumiset 27 % Seksikysymykset 21 % Tietokysymykset 10 % Ei tekemistä 6 % Seurustelu, ihastuminen 4 % Itsetyydytys 4 % Harrastukset 3 % Kiusaaminen 3 % Kysymykset murrosiästä 3 % Koulu ja opiskelu 2 % 20

21 Suomi pärjää oppimistuloksissa, muttei kouluhyvinvoinnissa Lähde: OECD:n raportti Doing Better for Children (2009), vertailussa mukana 30 OECD-maata Koulutuksellinen hyvinvointi (luku- ja kirjoitustaito ja siinä tasaarvoisuus sekä nuorten sijoittuminen koulutukseen, harjoitteluun tai työhön) : 1. Suomi 11. Japani 2. Etelä-Korea 12. Unkari 3. Kanada 13. Uusi-Seelanti 4. Alankomaat 14. Islanti 5. Irlanti 15. Saksa 6. Australia 16. Norja 7. Tanska 17. Luxemburg 8. Puola 18. Itävalta 9. Ruotsi 19. Tšekki 10. Sveitsi 20. Belgia Kouluelämän laatu (kiusaaminen ja koulunkäynnistä pitäminen): 1. Islanti 11. Itävalta 2. Norja 12. Turkki 3. Alankomaat 13. Sveitsi 4. Iso-Britannia 14. USA 5. Ruotsi 15. Puola 6. Espanja 16. Kanada 7. Unkari 17. Tšekki 8. Tanska 18. Suomi 9. Saksa 19. Belgia 10. Irlanti 20. Italia 21

22 Lasten hyvinvoinnin kansainvälistä vertailua: OECD:n Doing Better for Children vertailu 2009 Vertailussa mukana 30 OECD-maata Materiaalinen hyvinvointi: 1. Norja 2. Tanska 3. Luxemburg 4. Suomi 5. Itävalta 6. Ruotsi 7. Sveitsi 8. Islanti 9. Alankomaat 10. Ranska 11. Belgia 12. Iso-Britannia 13. Etelä-Korea 14. Kanada 15. Australia Asuminen ja ympäristön laatu: 1. Norja 2. Australia 3. Ruotsi 4. Islanti 5. Irlanti 6. Tanska 7. Suomi 8. Luxemburg 9. Itävalta 10. Ranska 11. Belgia 12. Yhdysvallat 13. Espanja 14. Uusi-Seelanti 15. Iso-Britannia 22

23 Lasten hyvinvoinnin kansainvälistä vertailua: OECD:n Doing Better for Children vertailu 2009 Vertailussa mukana 30 OECD-maata Terveys ja turvallisuus: 1. Slovakia 2. Islanti 3. Ruotsi 4. Tanska 5. Tšekki 6. Suomi 7. Luxemburg 8. Alankomaat 9. Saksa 10. Etelä-Korea 11. Unkari 12. Espanja 13. Japani 14. Puola 15. Australia Riskikäyttäytyminen: 1. Ruotsi 2. Etelä-Korea 2. Japani 4. Norja 5. Sveitsi 6. Portugali 7. Kreikka 8. Islanti 9. Alankomaat 10. Kanada 11. Italia 12. Ranska 13. Belgia 14. Luxemburg 15. Yhdysvallat 26. Suomi 23

24 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden elinoloista, kouluoloista ja koetusta terveydestä Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää 11 % 10 % 9 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 7 % 9 % 8 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 56 % 56 % 58 % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 32 % 31 % 29 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 40 % 40 % 41 % Kokee terv.tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 % 17 % 16 % Väsymystä lähes päivittäin 15 % 17 % 16 % Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 % 13 % 13 % Ylipainoa 15 % 14 % 14 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia * 14 % 13 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuonna

25 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden terveystottumuksista ja kokemuksesta oppilashuollon tuesta Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2006, 2008 ja 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit Indikaattori Ei syö koululounasta päivittäin * * 38 % Hampaiden harjaus harvemm. kuin kahdesti päivässä * * 49 % Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän * * 24 % Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo % 27 % 27 % Tupakoi päivittäin 16 % 16 % 16 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 17 % 17 % 16 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 % 7 % 9 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % 14 % 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 42 % 44 % 40 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn vuosina 2006 ja

26 Erityisopetukseen siirretty tai otettu , prosenttia peruskoulujen oppilaista Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus

27 Oppilashuollon ammattihenkilöillä viikkotyötunteja/100 oppilasta lääneittäin 2009, keskiluku Lähde: Rimpelä, Matti - Fröjd, Sari - Peltonen, Heidi (toim.): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perusopetuksessa 2009, Opetushallitus 27

28 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 28

29 Lasten käynnit perusterveydenhuollossa vähentyneet ja erikoissairaanhoidossa kasvaneet Lähde: THL Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon tarkastuskäynnit ovat harventuneet. Vuosina lastenneuvolakäyntien määrä kääntynyt kasvuun. Lastenneuvolan käyntejä 0-7-vuotiasta kohden oli 3,1 vuonna 1994 ja 2,9 vuonna Kouluterveydenhuollon käyntejä oli 7-18-vuotiasta kohden 2,4 vuonna 1994 ja 2,0 vuonna Lasten perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat niin ikään vähentyneet. Vuonna 2000 alle 15-vuotiaat kävivät keskimäärin 2,2 kertaa terveyskeskuslääkärillä, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 1,7. Myös lasten suun terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet. Erityisen paljon ovat vähentyneet lasten hammaslääkärikäynnit. Sen sijaan erikoissairaanhoidossa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian lääkärikäyntien määrä on kasvanut. 29

30 Lastenneuvolan käynnit yhteensä 1000:ta 0-7-vuotiasta kohden Lähde: THL, SOTKAnet 30

31 Kouluterveydenhuollon käynnit yhteensä 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Lähde: THL, SOTKAnet 31

32 Kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Lähde: THL, SOTKAnet 32

33 Hammaslääkärikäynnit ja suun terveydenhuollon käynnit yhteensä 0-17-vuotiailla terveyskeskuksissa 1000:ta 0-17-vuotiasta kohden Lähde: THL, SOTKAnet 33

34 Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä kasvanut voimakkaasti Lähde: THL, SOTKAnet 34

35 Lapsiperheiden kotipalvelun määrä romahtanut: Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä , prosenttia lapsiperheistä Lähde: THL, SOTKAnet 35

36 Lastensuojelun asiakasmäärät kasvaneet Lähde: THL, Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli vuonna 2008 yhteensä lasta ja nuorta: 0-17-vuotiaita lapsia ja vuotiaita nuoria Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yhteensä lasta ja nuorta, joista huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna oli lasta. Näistä tahdonvastaisesti huostaanotettujen lasten osuus oli 18,7 %. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli poikia 53 % ja tyttöjä 47 %. Sijoitetuista lapsista ja nuorista 33 % oli perhehoidossa, 19 % ammatillisessa perhekotihoidossa, 34 % laitoshuollossa ja 14 % muussa huollossa. Perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus viime vuosien aikana vähentynyt. 36

37 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana 0-17-vuotiaista , prosenttia Lähde: THL, SOTKAnet 37

38 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista , prosenttia Lähde: THL, SOTKAnet 38

39 Erityispalveluiden ja erityisen tuen tarve ja tarjonta kasvaneet huomattavasti Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Eri tavoin oireilevien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Viime vuosien aikana huomattavaa kasvua on ollut mm.: lastensuojelun avohuollon tukitoimien asiakkaana olevien lasten ja nuorten sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrissä, lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrässä, erityisopetuksen piirissä olevien lasten määrässä. 39

40 Peruspalveluiden rapautuminen lisää erityispalveluiden tarvetta Peruspalvelut kuntoon! Erityispalveluiden ja muun erityisen tuen tarvetta ovat lisänneet universaaleihin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin kohdistetut leikkaukset ja säästöt. Lasten ja perheiden peruspalveluiden tarjonta ei monilta osin vastaa tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Peruspalveluiden rapautumisen johdosta lasten oireilua ja ongelmia ei havaita aikaisessa vaiheessa eikä peruspalveluiden piirissä kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Palveluiden painottuminen yhä enemmän erityispalveluihin tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyvin kalliiksi. 40

41 Terveys- ja hyvinvointieroja kavennettava jo lapsuus- ja nuoruusiässä Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Terveys- ja hyvinvointieroja tulee kaventaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten ja nuorten palveluissa ja kasvuyhteisöissä. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen olosuhteet vaikuttavat vanhempien toimintaan ja jaksamiseen vanhempina. Vanhempien tukeminen tukee lasten ja nuorten hyvinvointia. 41

42 Nettiosoitteita Tilastokeskus: Tilastokeskuksen tilastotietokannat: Findikaattori-indikaattoripankki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): THL:n SOTKAnet-indikaattoripankki: Opetushallitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriö: Kela: OECD: OECD:n Family database: Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL): MLL:n verkkojulkaisut: MLL:n kannanotot ja lausunnot: 42