/EI. Tietoa lapsista, nuorista ja perheistä sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöstä

Transkriptio

1 /EI Tietoa lapsista, nuorista ja perheistä sekä lasten ja nuorten kasvuympäristöstä

2 Suomessa noin 1,1 miljoonaa lasta Lapsia eli 0-17-vuotiaita asui Suomessa vuoden 2011 lopussa Joka viides Suomessa asuva on lapsi. Lasten osuus koko väestöstä ( ) oli 20,0 prosenttia. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. Lapsista oli poikia (51,1 %) tyttöjä (48,9 %). Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2

3 Lapset (0-17-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 3

4 Lapset 1-vuotisikäluokittain Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4

5 Lasten määrä kääntyy kasvuun vuonna 2014 Vuoden 2011 lopussa lapsia oli Lasten määrä laskee hieman vuoteen 2013 asti. Lasten määrä kääntyy kasvuun kuitenkin jo vuonna 2014, jolloin lapsia ennustetaan olevan Väestöennusteen mukaan Suomessa asuu lapsia vuonna joka on yli enemmän kuin v vuonna yli enemmän kuin v vuonna lähes enemmän kuin v vuonna yli enemmän kuin v Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

6 Lapset (0-17-v.) maakunnittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 5669 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6

7 Lapsista suomenkielisiä 89 %, ruotsinkielisiä 6 % ja vieraskielisiä 5 % Lapsista oli vuoden 2011 lopussa suomenkielisiä (89,4 %) ruotsinkielisiä (5,7 %) saamenkielisiä 457 (0,04 %) muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä (4,8 %) Vieraskielisten lasten määrä ja osuus ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7

8 Lasten (0-17-vuotiaat) kieli suomi 89,4 % ruotsi 5,7 % saame 0,04 % muu kieli 4,8 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8

9 Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset lapset (0-17-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 9

10 0-29-vuotiaat ikäluokittain v v v v v Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10

11 18-28-vuotiaat* 1-vuotisikäluokittain Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta *Nuorisolain (72/2006) 2 :n mukaan nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita 11

12 Syntyvyys korkealla tasolla synnytysiässä olevien ikäluokkien kokoon nähden Vuonna 2011 syntyi lasta. Poikia syntyy hieman tyttöjä enemmän. Vuonna 2011 syntyneistä oli poikia ja tyttöjä Vuonna 2011 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,83. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2011 hedelmällisyyden vallitessa jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,83 lasta. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, syntyvyys on korkeammalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 12

13 Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1, Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 13

14 Ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä Ensisynnyttäjät Kaikki synnyttäjät 27 29,2 29,8 29, ,1 30,2 27,7 27,6 27,9 28,1 28, Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet

15 Synnyttäjistä alle 20-vuotiaita tai 35 vuotta täyttäneitä , prosenttia alle 20-vuotiaita 35 vuotta täyttäneitä 13,9 16,7 18, ,8 18,7 2, ,5 3, , , , Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet

16 Tietoa vastasyntyneistä 2001, 2005 ja Ennenaikaisesti syntyneitä (<37 raskausviikkoa) 6,0 % 5,7 % 5,6 % Keskipaino, grammaa Paino alle 1500 grammaa 0,9 % 0,8 % 0,8 % Imeväisyyskuolleisuus/1000:ta elävänä syntynyttä kohden 3,1 3,0 2,1 Lähde: THL, Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset, vastasyntyneet

17 Syntyneet Vuonna 2011 syntyi noin lasta Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 17

18 Syntyneet maakunnittain vuonna 2011 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 5685 Pirkanmaa 5631 Varsinais-Suomi 4877 Keski-Suomi 3117 Pohjois-Savo 2454 Satakunta 2231 Etelä-Pohjanmaa 2181 Pohjanmaa 2058 Lappi 1941 Päijät-Häme 1890 Kanta-Häme 1789 Pohjois-Karjala 1673 Kymenlaakso 1555 Etelä-Savo 1301 Etelä-Karjala 1225 Keski-Pohjanmaa 906 Kainuu 731 Ahvenanmaa 285 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 18

19 Adoptiot Suomessa vuonna 2011 Suomessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 465 adoptiota. Adoptoiduista 387 oli alle 18-vuotiaita ja 78 oli täyttänyt 18 vuotta. Adoptoiduista 253 oli syntynyt Suomessa ja 212 ulkomailla. Suomessa syntyneistä adoptoiduista 74 oli täyttänyt 18 vuotta ja ulkomailla syntyneistä adoptoiduista 4. Suomessa syntyneiden lasten adoptioissa 1/5:ssä adoptoijina oli kaksi vanhempaa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien perheen sisäisiä adoptioita oli 90, joka oli 19 % kaikista adoptioista. Ulkomaisissa adoptioissa 4/5:ssä adoptoijina oli kaksi vanhempaa. Lähde: Tilastokeskus, Adoptiot

20 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 20

21 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot vuosina 2010 ja 2011 syntymämaan mukaan 2010 Venäjä 35 Etelä-Afrikka 32 Thaimaa 32 Kiina 23 Filippiinit 13 Kolumbia 11 Etiopia 10 Muut maat 28 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot yhteensä Etelä-Afrikka 46 Kiina 43 Venäjä 37 Thaimaa 23 Etiopia 13 Kenia 9 Intia 9 Muut maat 28 Ulkomailla syntyneiden lasten adoptiot yhteensä 208 Lähde: Tilastokeskus: StatFin-tilastotietokanta 21

22 Suomessa lapsiperhettä Lapsiperheitä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Kahden vanhemman perheitä, joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,5 % lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä* oli 20,3 % lapsiperheistä. Uusperheitä oli 9,2 % lapsiperheistä. Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Yksinhuoltajaperheiden ja uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut. * Yksinhuoltajuuden määrittely lasten asumisen (kenen luona lapset ovat kirjoilla) perusteella eikä oikeudellisen huoltajuuden mukaan Lähde: Tilastokeskus, Perheet

23 Lapset (0-17-vuotiaat) perhetyypin mukaan vuonna 2011 Kahden vanhemman perheet 72,3 % Yksinhuoltajaperheet 17,3 % Uusperheet 10,4 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet

24 Lapsiperheissä 2,2 miljoonaa henkilöä Lapsiperheitä oli vuoden 2011 lopussa Lapsiperheissä oli henkilöitä Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 40,5 %. Neljä kymmenestä suomalaisesta asuu siis lapsiperheessä. Lapsiperheissä oli lapsia (alle 18-vuotiaita) Lapsiperheessä oli keskimäärin 1,83 lasta. Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne, eli montako alle 18-vuotiasta kotona asuvaa lasta perheissä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

25 Lapsiperheet ja lapset perhetyypeittäin Lapsiperheet perhetyypeittäin Aviopari ja lapsia ,1 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 339 0,06 % Avopari ja lapsia ,6 % Äiti ja lapsia ,6 % Isä ja lapsia ,7 % Lapset (0-17-v.) perhetyypeittäin Osuus lapsiperheistä Osuus lapsista Aviopari ja lapsia ,1 % Rekisteröity parisuhde ja lapsia 500 0,05 % Avopari ja lapsia ,6 % Äiti ja lapsia ,2 % Isä ja lapsia ,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet

26 Uusperheet Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Vuoden 2011 lopussa uusperheitä oli , joka oli 9,2 % kaikista lapsiperheistä. Uusperheet perhekoostumuksen mukaan Perheen lapset vain äidin vain isän 3101 äidin ja isän 2020 äidin ja yhteisiä isän ja yhteisiä 2154 äidin, isän ja yhteisiä 768 Uusperheiden lapsista, joita yhteensä Äidin lapsia 60,3 % Isän lapsia 9,5 % Yhteisiä lapsia 30,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet

27 Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan Perheen äidin kieli suomi ruotsi venäjä viro 5027 thai 2010 somali 1758 englanti 1567 kiina 1271 muu kieli/tuntematon perheessä ei äitiä Perheen isän kieli suomi ruotsi venäjä 4797 viro 2608 englanti 2027 kiina 1182 somali 1011 muu kieli* tai tuntematon perheessä ei isää Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011 *Muunkielisistä isistä thainkielisiä 58 27

28 Lapsiperheet maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu 7956 Keski-Pohjanmaa 7623 Ahvenanmaa 3259 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 28

29 Lasten kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-vuotiaiden lasten osuus ikäryhmästä , prosenttia 58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49, Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja

30 Lasten päivähoito (1) Perhepäivähoidossa yhä vähemmän lapsia Lapsia oli vuonna 2011 päivähoidossa yhteensä , mikä oli 62,7 % 1-6-vuotiaista. Päivähoidossa olleiden lasten osuus on kasvanut hieman vuodesta 2006 lähtien. Lapsista oli kunnallisessa päivähoidossa , mikä oli 92 % kaikista päivähoidossa olleista lapista. Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista oli kuntien päiväkodeissa 76 %, kunnan perhepäivähoidossa 20 % ja ostopalvelupäiväkodeissa 5 %. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä ja osuus ovat laskussa. Vuonna 2000 perhepäivähoidon osuus oli 34 %. Lähde: THL, Lasten päivähoito

31 Lasten päivähoito (2) Yksityisen hoidon tuella hoidetaan noin 8 % päivähoidossa olevista lapsista Kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista 80 % oli kokopäivähoidossa ja 20 % osapäivähoidossa vuonna Yksityisen hoidon tukea maksettiin lapsesta, mikä oli 7,9 % päivähoidossa olleista lapsista. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä laski hieman vuodesta 2010, jolloin heidän osuutensa oli 8,2 %. Vuonna 2000 yksityisen hoidon tuella hoidettiin 6,6 % päivähoidossa olleista lapsista. Lähde: THL, Lasten päivähoito

32 Lasten päivähoito (3) Kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2010 noin erityistä tukea saavaa lasta, mikä oli hieman yli 8 % kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista. Kunnallisessa päivähoidossa oli lasta vuorohoidon piirissä (ilta-, yö tai viikonloppuhoito). Tämä oli 7 % kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli noin 6 % kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Kunnallisesta päivähoidossa olevista lapsista 27,3 % sijoittui korkeimpaan päivähoidon maksuluokkaan. 0-maksuluokassa oli 16,1 %:ia lapsista. Lähde: THL, Lasten päivähoito 2010 Kuntakyselyn osaraportti 32

33 Päivähoidossa olleet lapset ikäryhmittäin 2005, 2010 ja 2011, prosenttia ikäluokasta Lähde: THL, Lasten päivähoito

34 Esiopetusoppilaat vuonna 2012 Esiopetus tapahtuu pääosin päivähoidon yhteydessä Esiopetuksen piirissä on lähes 99 % ikäluokasta Koulun esiopetuksessa Päivähoidon esiopetuksessa Esiopetuksessa yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Statfin-tilastotietokanta 34

35 Perusopetus vuonna 2012 Peruskouluissa noin oppilasta Syyskuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 2789 peruskoulua, joissa oli yhteensä oppilasta. Peruskouluja oli 81 vähemmän kuin vuonna Peruskoulujen oppilasta oli - esiopetusoppilaita vuosiluokkien 1-6 oppilaita vuosiluokkien 7-9 oppilaita lisäopetusoppilaita (10. lk.) 1124 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus

36 Opetusryhmien keskikoko luokka-asteittain Ryhmäkoot hieman pienentyneet v vuoteen luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Perusopetuksen ryhmäkoko

37 Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat vuonna 2011 Uudistetussa perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jos tukea tarvitsevalle oppilaalle yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Jos tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Peruskoulun oppilaista 11,4 % sai tehostettua tai erityistä tukea. Oppilaista 3,3 % sai tehostettua tukea. Pojista 4,2 % sai tehostettua tukea. Tytöistä 2,4 % sai tehostettua tukea. Oppilaista 8,1 % sai erityistä tukea. Pojista 11,0 % sai erityistä tukea. Tytöistä 5,1 % sai erityistä tukea. Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus

38 Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenot vuosina 2008 ja 2010, euroa oppilasta kohden vuoden 2010 hintatasolla Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous

39 Perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1. ja 2. vuosiluokan oppilaista , prosenttia 40,7 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 43,6 43,7 46, , ,1 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29, Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 39

40 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden elinoloista, kouluoloista ja koetusta terveydestä Indikaattori 2006/ 2008/ 2010/ Ei yhtään läheistä ystävää 11 % 10 % 9 % Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 % 8 % 8 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 55 % 55 % 57 % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 31 % 30 % 29 % Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 39 % 39 % 40 % Kokee terv.tilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17 % 17 % 16 % Väsymystä lähes päivittäin 15 % 16 % 15 % Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 % 13 % 13 % Ylipainoa 16 % 15 % 16 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia * 13 % 13 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn 2006/2007 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 40

41 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden terveystottumuksista ja kokemuksesta oppilashuollon tuesta Indikaattori 2006/ 2008/ 2010/ Ei syö koululounasta päivittäin * * 34 % Hampaiden harjaus harv. kuin kahdesti päivässä * * 50 % Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän * * 23 % Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo % 27 % 27 % Tupakoi päivittäin 15 % 15 % 15 % Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 18 % 17 % 15 % Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 6 % 6 % 8 % Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 12 % 14 % 14 % Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 % 44 % 38 % * Kysymys ei vielä sisältynyt Kouluterveyskyselyyn 2006/2007 ja 2008/2009 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 41

42 8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut , prosenttia oppilaista, Tupakointi ja humalajuominen vähentyneet, huumekokeilut yleistyneet Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran / / / / / /11 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 42

43 8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna tai kokenut fyysistä uhkaa 2000(2002)- 2011, prosenttia oppilaista Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenyt fyysistä uhkaa vuoden aikana / / / / / /11 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 43

44 9-luokkalaiset laittomien/kiellettyjen tekojen uhreina 2012, uhrikokemus ainakin kerran kuluneen 12 kk:n aikana, prosenttia Omaisuuden vahingoittaminen 23 % Varastaminen 22 % Uhkaamalla varastaminen 6 % Kiusaaminen 13 % Sähköinen kiusaaminen 16 % Uhkailu 19 % Fyysinen väkivalta 16 % Vanhempien kuritusväkivalta 8 % Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % Seksuaalinen häirintä 9 % Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113,

45 Väkivallan kohteeksi joutuneet 9-luokkalaiset pojat ja tytöt, prosenttia tekijöistä Väkivallan uhrina poika Väkivallan uhrina tyttö Lähde: Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113,

46 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin , prosenttia Jatkoi opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 50,4 49,6 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 40,7 41,2 7,4 8,8 8,5 7,6 8,6 8,9 9, Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2011 HUOM! Peruskoulun päättäneistä jätti vuonna 2011 hakematta jatko-opintoihin vain 1,5 % 46

47 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden elinoloista v. 2010/2011, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Väh. yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät aina tiedä viikonloppu-iltojen viettopaikkaa Ei yhtään läheistä ystävää Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010/

48 Lukiolaisten ja ammattiopiskelijoiden terveystottumuksista v. 2010/2011, prosenttia opiskelijoista Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaistosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Hampaiden harjaus harv. kuin 2 kertaa päivässä Ruutuaika arkipäivisin 4 tuntia tai enemmän Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalasssa väh. kerran kuukaudessa Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010/

49 Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin , prosenttia Ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsy vaikeutunut Jatkoi opiskelua yliopistokoulutuksessa Jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulussa Jatkoi opiskelua toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut tutkintotavoitteista opisekelua 57,9 57,9 56,6 58,2 59,6 60,3 61,8 19,5 20,5 20,1 19,1 18,3 18,1 17,8 18,2 17, ,5 17,7 17,4 16,2 4,3 4,2 4,2 4,2 4,5 4,2 4, Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2011 HUOM! Uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin 76 % vuonna

50 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, prosenttia vastaavanikäisistä Naiset Miehet Yhteensä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. 50

51 15-24-vuotiaiden ja vuotaiden työttömyysaste , prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Aikasarjatiedot HUOM! Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. 51

52 Yleisimmät keskusteluaiheet Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2011, prosenttia puheluista, samassa puhelussa voi olla useita aiheita. Tytöt Jututtaminen 18 % Seksi/seksuaalisuus 9 % Iloisen asian jakaminen 6 % Tytöstä naiseksi 5 % Tekemisen puute 5 % Arjen pulmatilanne 4 % Sekalainen tietokysymys/asia 4 % Kaverisuhteet 3 % Kiusaaminen, syrjintä 3 % Tiedustelu puhelin/nettipalvelusta 3 % Pojat Jututtaminen 23 % Seksi/seksuaalisuus 16 % Iloisen asian jakaminen 6 % Itsetyydytys 4 % Tekemisen puute 4 % Tiedustelu puhelin/nettipalvelusta 4 % Arjen pulmatilanne 4 % Sekalainen tietokysymys/asia 4 % Kiusaaminen tai syrjintä 3 % Pojasta mieheksi 3 % Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti

53 10-14-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia Harrastaa videokuvausta Harrastaa valokuvausta Harrastaa nykyään tanssia Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms. Harrastaa nyk. kuvataiteita Laulaa nykyisin Soittaa nyk. jotain soitinta Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

54 15-24-vuotiaiden kulttuuriharrastuksista 1999 ja 2009, prosenttia Harrastaa videokuvausta Harrastaa valokuvausta Harrastaa nykyään tanssia Kuuluu nyk. näytelmäkerhoon tai On kirjoittanut runoja, novelleja, romaania tms. Harrastaa nyk. kuvataiteita Laulaa nykyisin Soittaa nyk. jotain soitinta Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

55 10-14-vuotiaista käynyt kulttuuritilaisuuksissa 12 kk:n aikana 1999 ja 2009, prosenttia Museossa Taidenäyttelyssä/-museossa Tanssiesityksissä Oopperassa Teatterissa Elokuvissa Konserteissa Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

56 15-24-vuotiaista käynyt kulttuuritilaisuuksissa 12 kk:n aikana 1999 ja 2009, prosenttia Museossa Taidenäyttelyssä/-museossa Tanssiesityksissä Oopperassa Teatterissa Elokuvissa Konserteissa Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

57 Käynyt kirjastossa 12 kk:n aikana, ja vuotiaat, 1999 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

58 Kotona tietokone, nettiyhteys tai pelikonsoli, ja vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

59 Sanoma/iltapäivälehtien lukemisen useus, ja vuotiaat 2002 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

60 Aikakauslehtien lukemisen useus, ja vuotiaat 2002 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

61 Lukenut kirjan 12 kk:n aikana, ja vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

62 Tietokoneen käyttötarkoitukset ja vuotiailla vuonna 2009 Elokuvien katselu TV:n katselu Musiikin kuuntelu tai hallinta Piirtäminen, kuvien tekeminen tai käsittely vuotiaat vuotiaat Valokuvien käsittely Pelien pelaaminen Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

63 Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia vuotiasta Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

64 Eri liikuntalajien harrastaminen neljän viikon aikana 1999 ja 2009, prosenttia vuotiasta Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

65 Käynyt urheilukilpailussa 12 kk:n aikana, ja vuotiaat 1999 ja 2009, prosenttia vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009, Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset

66 Lasten vanhempien työllisyysaste on korkeampi kuin lapsettomien aikuisten Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83,5 % vuonna 2011, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,7 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 91,5 % vuonna 2011, kun vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 74,1 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 76,1 % vuonna 2011, kun vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 77,4 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna

67 Äitien ja isien työllisyysaste perheen nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2011 Äidit - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 49,2 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 80,1 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 90,2 % Isät - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 90,4 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 92,8 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 91,6 % Vanhemmat yhteensä - Nuorin lapsi alle 3-vuotias 69,5 % - Nuorin lapsi 3-6-vuotias 86,3 % - Nuorin lapsi 7-17-vuotias 90,8 % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna

68 Lasten vanhempien työttömyysaste matalampi kuin lapsettomien aikuisten Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työttömyysaste oli 4,2 % vuonna 2011, kun vuotiailla, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 8,9 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten isien työttömyysaste oli 3,7 % vuonna 2011, kun vuotiaiden miesten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 10,5 %. - Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työttömyysaste oli 6,4 % vuonna 2011, kun vuotiaiden naisten, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työttömyysaste oli 7,3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, Perheet ja työ vuonna

69 Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät , vuoden 2011 rahana, miljoonaa euroa Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät Lähde: Kela; Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat, lastenhoidon tuet sisältävät myös kunnalliset lisät HUOM! Vuonna 1994 lapsilisiä nostettiiin samassa yhteydessä, kun perhepoliittiset verovähennykset poistettiin 69

70 Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on selvästi heikompi kuin 1990-luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti,

71 Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet vuonna 2011, prosenttia ko. kotitalouksista 47,5 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa 20,3 24,3 17,5 21,5 23,7 8,1 5,1 5,6 7,9 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 Subjektiivinen toimeentulo 71

72 Toimeentulovaikeuksissa , prosenttia ko. kotitalouksista Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011 Subjektiivinen toimeentulo 72

73 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lapsiväestö Koko väestö Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

74 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä , prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4, Lähde: THL, Toimeentulotuki

75 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä , prosenttia lapsiperheistä 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1, Lähde: THL, SOTKAnet 75

76 Terveydenhoitajien henkilöstömitoituksesta annettu suositus toteutuu vuonna 2011, prosenttia terveyskeskuksista Äitiysneuvola (80 synnytystä/htv) Lastenneuvola ( vuotiasta/htv) Kouluterveydenhuolto (600 oppilasta/htv) Opiskeluterveydenhuolto (800 ( ) opiskelijaa/htv) Lähde: THL, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta, Raportti 71/

77 Lääkäreiden henkilöstömitoituksesta annettu suositus toteutuu vuonna 2011, prosenttia terveyskeskuksista Äitiysneuvola (800 synnytystä/htv) Lastenneuvola ( vuotiasta/htv) Kouluterveydenhuolto (2100 oppilasta/htv) Opiskeluterveydenhuolto (3000 ( ) opiskelijaa/htv) Lähde: THL, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta, Raportti 71/

78 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit alle 1-vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 1-6- vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotialla 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 78

79 Lastenneuvolakäynnit Lastenneuvolan käynnit yhteensä 1000:ta 0-7- vuotiasta kohden Lastenneuvolan lääkärikäynnit 1000:ta 0-7-vuotiasta kohden Lastenneuvolan muut kuin lääkärikäynnit 1000:ta 0-7-vuotiasta kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 79

80 Kouluterveydenhuoltokäynnit Kouluterveydenhuollon käynnit yhteensä 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit yhteensä 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden Kouluterveydenhuollon muut kuin lääkärikäynnit 1000:ta 7-18-vuotiasta kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 80

81 Hammaslääkärikäynnit ja suun terveydenhuollon käynnit yhteensä Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa vuotiailla 1000:ta vastaavanikäistä kohden Suun terveydenhuollon käynnit yhteensä terveyskeskuksissa vuotiailla 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 81

82 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa 1000:ta 0-12-vuotiasta kohden Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 1000:ta vuotiasta kohdenkohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 82

83 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 1000:ta vastaavanikäistä kohden Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 1000:ta vastaavanikäistä kohden Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat 1000:ta vastaavanikäistä kohden THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 83

84 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuonna 2011 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli kaikkiaan lasta ja nuorta vuonna Asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi 3,5 % vuodesta Asiakkaista oli uusia asiakkaita 47 %. Asiakkaista oli uusia 45 % v. 2010, 45 % v. 2009, 41 % v. 2008, 33 % v ja 31 % v Avohuollon asiakkaista oli 0-17-vuotiaita lapsia ja vuotiaita nuoria Lapsista (0-17-v.) avohuollon asiakkaana oli 6,7 %. Eniten asiakkaita oli ikäryhmässä vuotiaat, joista asiakkaana oli hieman yli 9 %:a ja vähiten ikäryhmässä 0-2-vuotiaat, joista asiakkaana oli hieman yli 4 %:a. Lähde: THL, Lastensuojelu

85 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista , prosenttia 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu

86 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuonna 2011 (1) Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna (viimeisimmän sijoitustiedon mukaan) lasta ja nuorta, joista 0-17-vuotiaita lapsia ja vuotiaita nuoria Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä kasvoi 1,4 %:a vuodesta Lapsista (0-17-v.) oli sijoitettuna 1,4 %. Sijoitetuista oli poikia 53 %ja tyttöjä 47 %. Uusia, ensimmäistä kertaa huostanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli Huostaanotto alkaa useimmiten kiireellisenä sijoituksena. Kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Lähde: THL, Lastensuojelu

87 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuonna 2011 (2) Sijoitusperusteen mukaan lapset ja nuoret jakautuivat seuraavasti: - avohuollon tukitoimen sijoitus kiireellinen sijoitus huostassa 9983, joista tahdonvastaisia jälkihuollon sijoitus 2104 Sijoituspaikan mukaan lapset ja nuoret jakautuivat seuraavasti: - perhehoito (sukulaisperhe, läheisperhe, sijaisperhe) ammatillinen perhekotihoito laitoshuolto (lastensuojelulaitos, perhekuntoutusyksikkö, koulukoti, päihdehuoltolaitos, kehitysvammalaitos) muu huolto (sijoitus omaan kotiin, itsenäisesti tuettu asuminen, ym) 2045 Lähde: THL, Lastensuojelu

88 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v.) osuus kaikista lapsista , prosenttia 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Lähde: THL, SOTKAnet; vuoden 2011 osalta: THL, Lastensuojelu

89 Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot olivat milj. euroa vuonna 2010, kun ne vuonna 2009 olivat milj. euroa (vuoden 2010 hinnoin). Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanh empainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenot olivat 10,7 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2010, kun ne vuonna 2009 olivat 10,8 %. Palveluina annettavat etuudet: lasten päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lasten ja nuorten laitoshuolto, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten perhehoito, ensi- ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville organisaatioille Lähde: THL, Sosiaalimenot ja yhdistyksille. ja rahoitus

90 Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot vuonna 2010, miljoonaa euroa Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus

91 Perhe ja lapset pääryhmän osuus sosiaalimenoista , prosenttia Sosiaalimenoista yhä pienempi osuus lasten ja perheiden tarpeisiin Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus

92 Linkkejä Tilastokeskus: Statfin-tilastotietokanta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet: Hyvinvointikompassi-verkkopalvelu: Kasvun kumppanit verkkopalvelu: Kela: Sosiaali- ja terveysministeriö: Opetus- ja kulttuuriministeriö: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Findikaattori-verkkopalvelu: Lapsiasiavaltuutetun toimisto: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi: Lastensuojelun Keskusliitto: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry: 92