Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 439/2012 vp Oleskelulupien myöntämisperusteiden tarkistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomaalainen, joka ei ole Suomen kansalainen, tarvitsee oleskeluluvan asuakseen pysyvästi Suomessa. Vuonna 2011 ensimmäistä oleskelulupaa koskevia hakemuksia tuli vireille eri perusteilla yhteensä Oleskelulupapäätöksiä vuonna 2011 tehtiin yhteensä , joista kielteisiä oli Kuubalainen Alexis Lavastida, joka asui sisarensa luona Riihimäellä, käännytettiin maasta vuoden 2012 helmikuussa. Hän tuli Suomeen turistiviisumilla vieraillakseen suomalaisen sisarensa luona, mutta koripalloammattilaisena hänelle tarjottiin töitä valmentajana. Palkastaan hän maksoi verot Suomeen ja opiskeli työnsä ohella aikuislukiossa. Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt Lavastidalle oleskelulupaa, vaikka sekä työettä perheside olivat olemassa. Käännytyksen perusteena oli toimeentuloedellytyksien puuttuminen. Ulkomaalaislain 79 :n 6 momentin 2 kohdan mukaan oikeus tehdä ansiotyötä on ulkomaalaisella, jolle on myönnetty määräaikainen oleskelulupa ja joka toimii urheilijana, valmentajana tai urheilutuomarina, kun toiminta on ammattimaista. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Maahanmuuttovirasto arvioi toimeentuloa talon sisäisen ohjeistuksen avulla, jossa toimeentulorajat on määritelty. Jos tietyllä alalla, kuten urheilussa, ei ole velvoittavia voimassa olevia työehtosopimuksia, katsotaan toimeentulorajat tapauskohtaisesti. Käsitellessään oleskelulupahakemuksia ylipäätään Maahanmuuttovirasto ottaa huomioon voimassa olevan lain ja talon sisäiset ohjeistukset. Ohjeistukset on laadittu yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa, ja yksittäinen käsittelijä voi soveltaa ohjeistusta ja tehdä poikkeavan päätöksen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko oleskelulupien myöntämiskriteerit ajan tasalla ja olisiko niitä syytä tarkistaa? Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2012 Aino-Kaisa Pekonen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 439/2012 vp: Ovatko oleskelulupien myöntämiskriteerit ajan tasalla ja olisiko niitä syytä tarkistaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oleskeluluvan myöntämisestä säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Hallitun maahanmuuton periaate edellyttää, että ulkomaalaisella on pääsääntöisesti oleskelulupa jo maahan tullessa. Ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen tulee siis pääsääntöisesti hakea ennen maahantuloa. Jos ilman oleskelulupaa maahan saapunut ulkomaalainen hakee oleskelulupaa vasta Suomessa, voidaan lupa myöntää hänelle vain laissa erikseen mainituissa poikkeustapauksissa. Mikäli lupaa ei myönnetä, voidaan ulkomaalainen käännyttää lähtömaahansa. Ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Lain 39 :n mukaan toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos ulkomaalaisen maassa oleskelu kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että henkilön ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Kun oleskelulupaperusteena on työnteko, ei poikkeaminen toimeentuloedellytyksestä tule kyseeseen. Työntekijän toimeentuloedellytyksestä säädetään erikseen ulkomaalaislain 72 :n 4 momentissa. Sen mukaan harkittaessa työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämistä on varmistuttava, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöllä, elinkeinotoiminnalla tai muulla tavalla. Maahanmuuttovirasto käyttää oleskelulupaharkinnassaan apuna suuntaa-antavia tulorajoja. Tulorajoja koskeva ohjeistus on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tulorajat on tarkoitettu päätöksenteon avuksi, mutta ne eivät ole ehdottomia. Niiden tavoitteena on myös edesauttaa hakijoiden tasavertaista kohtelua sekä neuvontavelvoitteen ja palveluperiaatteen asianmukaista toteutumista siten, että oleskeluluvan hakijoille voidaan yksiselitteisesti ilmoittaa, mitä toimeentuloedellytyksellä tarkoitetaan. Ulkomaalaislain 79 :n 6 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta urheilijoilta, valmentajilta ja urheilutuomareilta sekä 4 kohdassa tarkoitetuilta tieteen, kulttuurin ja taiteen alalla toimivilta edellytetään toiminnan ammattimaisuutta. Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan taiteilijoiden ammattimaisuutta arvioidaan soveltaen taiteilijan sosiaalinen ja taloudellinen asema -toimikunnan mietintöä (opetusministeriön työryhmämuistioita 10:1995). Ammattimaisena taiteilijana pidettäisiin henkilöä, joka täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: a) koulutus taideoppilaitoksessa, b) taiteilijajärjestön jäsenyys, c) ammatillinen työhistoria jollain taiteenalalla, 2

3 Ministerin vastaus KK 439/2012 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas d) toimeentulon saaminen taiteellisesta työstä. Urheilijoiden, valmentajien ja urheilutuomarien sekä tieteen ja kulttuurin alalla toimivien toiminnan ammattimaisuutta arvioitaisiin soveltuvin osin samalla tavalla. Maahanmuuttovirasto voi tapauskohtaisesti olla yhteydessä lajiliittoihin toiminnan ammattimaisuutta arvioidessaan. Suomalaisessa oleskelulupajärjestelmässä henkilön tulee ensimmäistä lupaa hakiessaan valita se pääasiallinen peruste, johon vetoaa. Puuttuvia lupaedellytyksiä ei voi täydentää joillakin muilla perusteilla. Tällaiset muut syyt ja seikat ja henkilön olot otetaan kuitenkin huomioon käännyttämisen kokonaisharkinnassa. Kaikkia oleskeluluvan hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Toimivalta oleskeluluvan myöntämisessä on Maahanmuuttovirastolla ja maasta poistamisen täytäntöönpanon osalta poliisilla. Kielteisistä oleskelulupapäätöksistä voi valittaa hallintooikeuteen ja tarvittaessa edelleen hakea valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ulkomaalaislakiin liittyviä soveltamisohjeita päivitetään oikeuskäytännön niin edellyttäessä. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 439/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst: Är kriterierna för beviljande av uppehållstillstånd aktuella eller finns det skäl att uppdatera dem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om beviljande av uppehållstillstånd finns i utlänningslagen (301/2004). Principen för reglerad invandring förutsätter att en utlänning i regel har uppehållstillstånd när han eller hon kommer till Finland. Man ska alltså normalt ansöka om första uppehållstillstånd före ankomsten till Finland. Om en utlänning som kommit till Finland utan uppehållstillstånd ansöker om uppehållstillstånd först i Finland, kan tillstånd beviljas endast i undantagsfall som särskilt anges i lagen. Om utlänningen inte beviljas tillstånd kan han eller hon avvisas och återsändas till ursprungslandet. För att uppehållstillstånd enligt utlänningslagen ska kunna beviljas förutsätts det att utlänningens försörjning är tryggad. Enligt 39 i utlänningslagen anses utlänningens försörjning vara tryggad vid beviljande av första uppehållstillstånd om hans eller hennes vistelse i landet bekostas med inkomster från förvärvsarbete, verksamhet som företagare, pensioner, tillgångar eller andra källor som anses sedvanliga så att han eller hon inte kan antas bli beroende av utkomststöd enligt lagen om utkomststöd (1412/1997) eller av någon annan därmed jämförbar ekonomisk förmån som tryggar hans eller hennes försörjning. I ett enskilt fall kan avvikelse göras från försörjningsförutsättningen, om det finns exceptionellt vägande skäl eller om ett barns bästa kräver det. När förutsättningen för uppehållstillstånd är arbete, kan man inte avvika från försörjningsförutsättningen. I 72 4 mom. i utlänningslagen finns särskilda bestämmelser om försörjningsförutsättningen för arbetstagare. När beviljandet av uppehållstillstånd för arbetstagare eller uppehållstillstånd för näringsidkare prövas, gäller det enligt detta lagrum att försäkra sig om att utlänningens försörjning är tryggad genom förvärvsarbete eller näringsverksamhet eller på något annat sätt. Migrationsverket tillämpar riktgivande inkomstgränser i sin prövning av uppehållstillstånd. Anvisningarna om inkomstgränser har beretts i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet. Inkomstgränserna är avsedda att vara till hjälp vid beslutsfattandet, men de är inte ovillkorliga. De avser också att bidra till att sökandena behandlas lika och till att rådgivningsskyldigheten och serviceprincipen fullföljs på behörigt sätt så att de som ansöker om uppehållstillstånd entydigt kan informeras om vad som avses med försörjningsvillkoret. Av idrottare, tränare eller idrottsdomare som avses i 79 6 mom. 2 punkten och av dem som verkar inom området för vetenskap, kultur eller konst förutsätts att verksamheten är yrkesmässig. Enligt regeringens proposition (RP 28/2003 rd) bedöms professionalismen i fråga om konstnärer genom tillämpning av det betänkande som utarbetats av kommissionen för konstnärernas sociala och ekonomiska ställning (undervisningsministeriets arbetsgruppspromemoria 10:1995). Som en professionell konstnär betraktas en person som uppfyller minst två av följande kriterier: 4

5 Ministerns svar KK 439/2012 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas a) utbildning på en institution för konstnärlig utbildning, b) medlemskap i en organisation för konstnärer, c) yrkesmässig arbetshistoria i någon konstart, d) utkomst från ett konstnärligt arbete. Professionalismen i fråga om den verksamhet som idrottare, tränare och idrottsdomare samt personer inom vetenskapen och kulturen idkar bedöms i tillämpliga delar på motsvarande sätt. Migrationsverket kan vid behov kontakta grenförbund vid bedömningen av verksamhetens professionalism. När det gäller Finlands uppehållstillståndssystem ska den person som ansöker om första tillstånd välja den huvudsakliga grund som han eller hon åberopar. Om vissa förutsättningar för tillstånd saknas kan de inte ersättas med andra. Sådana andra skäl och omständigheter och personens förhållanden beaktas dock i helhetsbedömningen av en avvisning. Alla sökande av uppehållstillstånd ska bemötas på det sätt som jämlikhetsprincipen kräver. Migrationsverket har behörighet att bevilja uppehållstillstånd och polisen att verkställa avlägsnande ur landet. Det går att överklaga avslag på ansökan om uppehållstillstånd till förvaltningsdomstolen och vid behov ansöka om besvärstillstånd hos högsta förvaltningsdomstolen. Tilllämpningsanvisningar som hänför sig till utlänningslagen uppdateras om rättspraxisen kräver det. Helsingfors den 14 juni 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5