Arvoisa ammattikorkeakoulun rehtori, opettajakorkeakoulun johtaja, hyvä juhlayleisö!
|
|
- Sinikka Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammatillinen opettajankoulutus 40 vuotta Oulussa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Arvoisa ammattikorkeakoulun rehtori, opettajakorkeakoulun johtaja, hyvä juhlayleisö! Onnitteluni juhlivalle opettajakorkeakoululle ja kiitokset upeasta ja monipuolisesta dokumenttielokuvasta! Pohjois-Suomi tarvitsee ammatillista opettajankoulutusta! Sitä tarvittiin myös 40 vuotta sitten, kun sairaanhoidonopettajankoulutus alkoi silloisessa Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa. Hyppäsin kellastuneesta valokuvasta tuomaan tervehdykseni Teille 40 vuoden takaa! Kerron Teille hyvät kuulijat Mikä oli osuuteni 40 vuotta sitten aloitetussa sairaanhoidonopettaja- ja sairaanhoidonjohtaja koulutuksissa? Miksi sairaanhoidonopettajan- ja sairaanhoitajajohtajakoulutusta Ouluun 40 vuotta sitten? Opetuksen käynnistämiseen liittyviä haasteita: opettajat, opetussuunnitelmat, jne. Oulun sairaanhoidonopettajan- ja johtajakoulutusten toimintaperiaatteita. Uuden toimintakulttuurin muodostuminen alkaa Kriittisistä ajoista. 1. Mikä oli osuuteni 40 vuotta sitten aloitetussa sairaanhoidonopettaja- ja sairaanhoidonjohtaja koulutuksissa? Rehtori Ines Kuittinen määräsi minut kasvatusopillisen opintolinjan opettajaksi. Olin silloin 40 vuotta nuorempi terveydenhoitaja, hum. kand., laudaturopinnot kasvatustieteessä ja sosiologiassa olivat loppusuoralla. Opiskelin Turun sairaanhoito-oppilaitoksessa sairaanhoidonopettajatutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kiinnostukseni kohdistui kansanterveyteen ja terveyskasvatukseen. Pohjois-suomalaisten sairastavuus ja elintapasairaudet olivat silloinkin muuta maata huolestuttavampia. Toiveeni oli opiskella, tutkia ja opettaa näitä asioita. Olin palannut Oulun kouluun oltuani välillä Punaisen Ristin palveluksessa ja Oulaisissa terveydenhoitajana. Heiveröiset olivat terveyden ja sairaanhoidon pedagogiikkaan ja didaktiikkaan liittyvät eväät! Muistan edelleenkin sen tuskan ja uurastuksen, miten sain itseni vähitellen tajuamaan, mitä on ammatin oppiminen ja mitä haasteita on, kun kysymyksessä on terveyden ja sairaanhoidon opettaminen. Aikaa myöten tehtävä opetti ymmärtämään tietopuolisen opetukseen ja käytännön opetukseen liittyvät pedagogiset haasteet erityisesti terveyden- ja sairaanhoidossa. Työtoverit ja innokkaat opiskelijat olivat alusta lähtien tukemassa tällä pedagogisella taipaleella. Rehtori Ines Kuittinen tuki ja vaati opettajien opiskelua kaikin tavoin. Kaikki opettajat, jotka toimivat sittemmin opettaja- ja johtajakoulutuksessa, opiskelivat jatko-opintoja joko omassa oppilaitoksessa tai eri yliopistoissa. Toimin jatko-opintojen jaoston osastonjohtajana ja opettajana vuoteen 1984, jonka jälkeen siirryin oppilaitoksen rehtoriksi. Rehtorina vastasin opettajankoulutuksesta ja sittemmin Oulun väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavana rehtorina osaltani siitä, että ammatillinen opettajankoulutus pysyi Oulussa. 1
2 2. Miksi tarvittiin sairaanhoitajien korkeampaa koulutusta Pohjois-Suomessa 40 vuotta sitten? 2.1. Terveysalan henkilöstön tarve 60-luvulla alkaneen hyvinvointivaltion luomiseen liittyvät uudistukset. Useita koulutus-, sosiaali- ja terveyspoliittisia lakeja oli säädetty ja niitä toimeenpantiin. Vuonna 1972 kansanterveyslaki velvoitti perustamaan terveyskeskuksia kaikkiin kuntiin, henkilöstö monipuolistui ja määrä monikertaistui. Tuohon saakka kunnissa terveysalan henkilöstöä edustivat (vuonna 1944 säädettyjen lakien mukaan) kunnanlääkäri, kätilö ja terveyssisar! Kaikkiin Pohjois-Suomen keskussairaaloihin perustettiin vähintään kolme lääketieteen erikoisalaa. Muutkin sairaalat voimistivat toimintaansa ja lisäsivät henkilöstöään. Oulun Yliopistollinen Keskussairaala oli valmistunut vuonna Kaikki silloiset lääketieteen erikoisalat käynnistettiin. Henkilöstö monipuolistui ja määrä lähes kolminkertaistui. Osa sairaalan tiloista oli tyhjänä henkilöstön puutteen vuoksi. Valtaosa terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstöstä oli silloinkin terveysalan koulutuksen saaneita. Siis toisin sanoen luotiin sitä järjestelmää, joka nyt SOTE-uudistuksesta puhuttaessa on se TE-osa! Toivon ja uskon, että nyt vuonna 2014 potilas- ja asiakastyössä olevilla on riittävän hyvä ammatillinen osaaminen ja ammattietiikka, niin että he kestävät tulossa olevat rakenteelliset ja organisatoriset muutokset, jotka tulevat viemään vuosia ellei vuosikymmeniä! 1970-luvun lopulla Oulun sairaanhoito-oppilaitoksessa oli 25 eri ammattiin johtavaa koulutusta. Opiskelijamäärä kolminkertaistui kymmenessä vuodessa Terveysalan jatkokoulutusta (sairaanhoidonopettajantutkintoon ja sairaanhoitajajohtajatutkintoon johtavaa koulutusta) oli tarjolla vain Helsingissä ja Turussa, sittemmin Oulun lisäksi myös Tampereella Pohjois-Suomen sairaanhoito-oppilaitosten opettajista, (Oulun lisäksi Rovaniemen ja Kajaanin oppilaitoksissa) oli opettajankoulutus vain vajaalla kolmanneksella Pohjois-Suomessa oli hyviä ja päteviä terveysalan opistoasteen - ja erikoiskoulutustutkinnon suorittaneita osaajia, joilla ei ollut mahdollisuutta hakeutua Etelä-Suomeen opiskelemaan. 3. Koulutus käynnistyy: Opetuksen käynnistämiseen liittyviä haasteita: opettajat, opetussuunnitelmat, jne. Viitaten asiasta käytyihin neuvotteluihin ammattikasvatushallitus kehottaa Oulun sairaanhoito-oppilaitosta ryhtymään toimenpiteisiin terveydenhuollon opettajan- ja hallinnollisen koulutuksen aloittamiseksi syyslukukauden 1974 alusta ( ) opistoasteen ja erikoiskoulutustutkinnon suorittanutta aloitti opiskelun Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen jatko-opintojen jaostossa. Sairaanhoidonopettajantutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 24 opiskelijaa ja sairaanhoitajajohtajakoulutuksessa 16 opiskelijaa. Opiskelijat olivat pääasiassa Pohjois-Suomesta, 2
3 mutta myös muualta kuten Jyväskylästä ja Joensuusta. Oppilaitoksen rehtorina oli Ines Kuittinen (terveydenhuoltoneuvos). Hän oli vuotta aikaisemmin siirtynyt Ouluun Jyväskylän sairaanhoito-oppilaitoksesta. Rehtori suoritti itse opiskelijavalinnan ja laati ensimmäiset opetussuunnitelmat. Hallinnollisen opintolinjan opettajaksi hän kutsui Jyväskylän keskussairaalan ylihoitaja Salme Kosusen. Salme Kosunen oli hallinnollisen opintolinjan opettajana vuoden. Hänen jälkeensä toimi hallinnollisen opintolinjan opettajana, terveydenhoitaja, hum. kand, SHJ Onerva Kainua (sittemmin KL, terveydenhuoltoneuvos) hallinnollisen koulutuksen päättymiseen, vuoteen 1986 saakka. Alusta lähtien jatko-opintojen jaoston opettajakuntaan kuului vuosikymmenien ajan tutkimustyön opettaja maisteri, (rehtori, sosiaalineuvos) Kerttu Maunu. Uranuurtajat Ines Kuittinen, Onerva Cajan, Salme Kosunen ja Kerttu Maunu ovat poistuneet joukostamme. He kaikki jättivät syvän jäljen sekä tällöin alkaneeseen koulutukseen että laajemminkin suomalaiseen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Toivon voivani välittää myös näiden pitkäaikaisten työtovereitteni ja ystävieni tuntoja puheenvuorossani. Pitkäaikaisimpana opettajana ja sittemmin osastonjohtajana on toiminut maisteri, KL, yliopettaja Kaija Kvist. Hän tuli oppilaitoksen kasvatustieteellisten ja psykologisten aineiden opettajaksi vuonna 1976 ja toimi vielä usean vuoden ajan Oulun Ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yliopettajana. Kaija johdatti opettajankoulutusta määrätietoisesti läpi kaikkien vuosien selviten kunnialla opetuksen paradigmoista ja pedagogisista ismeistä niin tasaisina kuin kriittisinäkin koulutuksen vuosina. Terveysalan koulutuksen sisällön ja ethoksen vartijana ja opettajana toimi lehtori Aira Issakainen. Aira oli suorittanut opettajankoulutuksen Helsingissä ja häneen kohdistui kunnioituksemme jo ennen opettajankoulutuksemme alkua. Hän toimi aiemmin AKH:n toimeenpanokouluttajana ja valmensi eri puolilla Suomea kouluja keskiasteen koulu-uudistukseen. Kaija ja Aira olivat ne viimeiset mohikaanit, jotka johdattivat opettajankoulutuksen sittemmin Oulun Ammattikorkeakouluun! Kun Kaija Kvist tuli Oulun kouluun opettajaksi, mietimme, mistä Kaijalle saataisiin opettajankelpoisuus. Silloin ei ollut tarjolla myöhemmin kuvattua yleisaineiden opettajankoulutusta. Sitten opiskelimme Kaijan kanssa ensimmäisessä psykologian cum laude -ryhmässä. Saimme tietää, että Oulussa alkaisi psykologian auskultointi, kunhan opiskelijoita saadaan vähintään seitsemän. Elokuussa 1977 Kaija soitti minulle ja kertoi: Ilmoitin sinutkin sinne auskultointiryhmään, muuten koulutus ei alkaisi, kun hakijoita oli ollut vain kuusi. Niinpä auskultoimme yhdessä. Olimme molemmat silloin äitiyslomalla ja niin saivat vauvat annoksen psykologian pedagogiikkaa ja me lisäkokemusta ja -koulutusta työhömme. Dokumentissa Kettunen kommentoi kahvinkeittimen merkitystä. Oulun koulussa rehtori Ines Kuittisen aikana pidettiin jatko-opintojen jaoston kokoukset joka maanantai ja tarjolla tuli olla suolaista ja makeaa. Koska keskustelu sairaanhoitajien akateemisesta koulutuksesta oli alkanut jo 1950-luvulla, tiesimme, että koulutus tulisi olemaan väliaikainen. Jo seuraavana vuonna 1975 Oulun yliopisto perusti toimikunnan suunnittelemaan sairaanhoitajien akateemista koulutusta. Puheenjohtajana oli rehtori Ines Kuittinen ja sihteerinä Annikki Lämsä. Toimikunnan esitys valmistui jo samana vuonna, mutta koska terveydenhuollon kandidaattikoulutuksen toimeenpano siirtyi koko maassa Oulunkin suunnitelmat jäivät pöydälle. Vuonna1985 Oulun yli- 3
4 opisto asetti uuden toimikunnan ja nimesi puheenjohtajaksi prof. Leo Hirvosen ja sihteeriksi sairaanhoidonopettaja, terveydenhuollon tohtori Helena Aavarinteen. Terveydenhuollon kandidaattikoulutus alkoi Oulun yliopistossa vuonna 1986 ja hallinnollinen koulutus päättyi Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa, mutta sairaanhoidonopettajankoulutusta jatkettiin vielä vuoteen 1994 opettajatarpeen vuoksi. Kaikkiaan sairaanhoitajajohtajia valmistui 263 ja sairaanhoidonopettajia 509. Vuodesta 1982 lähtien järjestettiin tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi pedagogista koulutusta yleisaineiden opettajille. Tätä koulutusta jatkettiin vielä sairaanhoidonopettajankoulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna 1985 aloitettiin uutena moniammatillinen opettajankoulutus. Oli juhlavaa todeta, että ensimmäiset moniammatilliset opettajat valmistuivat Oulun Väliaikaisesta Ammattikorkeakoulusta, ja että vuonna1974 alkanut sairaanhoidonopettajankoulutus oli ollut perustana ammattikorkeakoulun opettajankoulutukselle. Vaikka terveydenhuollon kandidaattikoulutus viivästyi, laadimme uudet opetussuunnitelmat toimikunnan opetussuunnitelmaehdotuksen mukaisesti siten, että opettajankoulutus olisi osa tulevaa terveydenhuollonkandidaattitutkintoa. 4. Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen opettaja- ja johtajakoulutuksen toimintaperiaatteita OPM oli vahvistanut vuonna1969 asetuksen sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun vastaavan henkilöstön kouluttamisesta. Opetusohjelmat tuli vahvistuttaa ammattikasvatushallituksessa. Pääsyvaatimuksia oli muutettu vuonna 1972 siten, että poikkeuksellisesti voitiin hyväksyä keskikoulun suorittanut, jos opiskelija oli suorittanut lukiokursseja tietyissä aineissa. Koulutuksessa tuli suorittaa hyväksyttävät arvosanat sairaanhoidon koulutus-ja opetusopissa, terveydenhuoltopolitiikassa ja sairaanhoito-opissa. Lisäksi koulutukseen kuului seminaarityö ja auskultointi. Opetusharjoituksia tuli olla 20 ja opetustapahtumien seurantaa yht. 200 t. Lisäksi tuli olla vähintään kaksi suoritettua approbatur -arvosanaa ja niistä toisen kasvatustieteessä. Opetussuunnitelmassa opinnot määriteltiin opintoviikkoina. Opettajakoulutuksen laajuus oli 100 ov, sp ja hallinnollisen opintolinjan laajuus oli 80 ov, sp. Tämä mahdollisti henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimisen. Opintoviikko/suorituspistejärjestelmä oli tuolloin uutta terveysalan koulutuksessa. Myöhemmin kaikissa sairaanhoidonopettaja- ja johtajakoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa siirryttiin opintoviikkojärjestelmään. Oulun opetussuunnitelmiin kuuluivat tärkeänä osana kansanterveyden ja terveyskasvatuksen opinnot sekä tutkimustyön opetus Oulun sairaanhoito-oppilaitos oppimisyhteisönä Koko oppilaitos oli oppimisyhteisö. Kaikki tilat ja opetusvälineet sekä edellä mainitut sairaalat- ja kehittyvät terveyskeskukset kuuluivat opettajakokelaiden oppimis- ja toimintaympäristöön. Luotiin ns. DIDA ohjaavien opettajien järjestelmä. DIDA-ohjaavien opettajien järjestelmä takasi sisällön ja pedagogisen ohjauksen yhtäaikaisuuden. Alkuvaiheessa opettajakokelaat olivat peruskoulutukseltaan erikoissairaanhoitajia tai terveydenhoitajia, mutta vähitellen koulutukseen hakeutui lääkintävoimistelijoita, röntgenhoitajia, hammashuoltajia, laboratoriohoitajia sekä myöhemmin myös toimintaterapeutteja. Voitiin puhua moniammatillisesta terveysalan opettajankoulutuksesta. 4
5 Sairaanhoitajien monet erikoisalat ja edellä mainitut muut opettajankoulutuksessa opiskelleet terveysalan asiantuntijat vaativat jokainen oman erikoisalansa osaajan ohjaajakseen. DIDA-opettajat olivat näitä oman alansa erikoisosaajia! Kunkin erikoisalan opetus kehittyi täten turvallisesti alan opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. DIDA-opettajista moni toimi sittemmin päätoimisesti jatko-opintojen jaostossa opettajana vuoden tai pari Opetus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Prof. O.K. Kyöstiö ja rehtori Ines Kuittinen olivat jo tehneet Jyväskylässä yhteistyötä. Prof. Jaakko Luukkonen oli alusta alkaen kandidaattikoulutusta koskevien toimikuntien jäsenenä ja yliopistossa opiskelijoidemme opettajana ja ohjaajana. Hän saattoi läheltä seurata, miten ammatillinen sivistys syveni terveysalalla Pohjois-Suomessa! Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa yli puolet opinnoista yliopistolla. Sittemmin opiskelijat osallistuvat teoriaopetukseen ja harjoitukset pidettiin koululla. Useat opiskelijat jatkoivat sittemmin opiskeluaan yliopistossa Koulutus ja opetus toteutettiin pääosin yhdessä opettajakoulutuksen ja hallinnollisen opintolinjan kanssa. Tämä mahdollisti sen, että Pohjois-Suomen johtavat hoitajat ja ylihoitajat sekä sairaanhoito-oppilaitoksen opettajat käyttivät samaa kieltä. 5. Uuden toimintakulttuurin muodostuminen alkaa Sairaanhoidonopettajan- ja sairaanhoidonjohtajakoulutus toi alan koulutukseen, (silloiseen tietopuoliseen sekä käytännölliseen opetukseen), terveydenhuollon hallintoon ja vähitellen myös hoitokäytäntöön uuden toimintakulttuurin luku oli pedagogisen ja hoidollisen jäsennyksen mallintamisen aikaa. Hoitotyön opetuksen ja hoidon mallit kehiteltiin kasvatustieteen tai jonkun muun tieteen pohjalta. Niinpä jokainen itseään arvostava opettaja kehitti mallin omalla nimellään. Vähitellen opettajien ja edistyneiden opiskelijoiden toimesta mallit taipuivat kohti hoitoa ja terveyskasvatusta, ja voitiin puhua esiteoreettisesta hoidosta ja hoidon opetuksesta. Olimme sydänjuuriamme innostuneet hoidon ja hoidon opetuksen teorioista, kuvailee eräs sen aikainen opettajakokelas. Asiat ja ideat levisivät vähitellen Oulun koulusta muihin oppilaitoksiin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin opettajien ja ylihoitajien ja opiskelijoiden välityksellä. Kentän ja oppilaitoksen koulutuspäivät keräsivät väkeä. Opettajankoulutuksen opettajat olivat mukana järjestämässä koulutuspäiviä ja toimivat opettajina niissä sekä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Sittemmin Oulusta valmistuneet 509 sairaanhoidonopettajaa ovat olleet eri puolella Suomea vastuussa omalta osaltaan keskiasteen toteutumisesta. Henkilökohtaisesti olen kiitollinen siitä, että olen saanut toteuttaa edeltäjieni viitoittamaa tietä ja tehdä työtä Oulun opettajankoulussa valmistuneiden osaajien kanssa. Oulussa suunniteltiin monipuolinen nykyinen SOTE rakennus ja tehtiin laatutyötä niin, että Oulun Ammattikorkeakoulu vakinaistui maassamme ensimmäisten joukossa. Oulu vastasi kolmasosasta koko maamme terveysalan kokeilusta. Sittemmin kaikki sairaanhoidonopettajat, jotka toimivat Oulun Ammattikorkeakoulussa jatkoivat opintojaan suorittaen maisteri-, lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon. 5
6 6. Kriittisiä aikoja 6.1. Terveydenhuollon kandidaattikoulutus alkaa vuonna Opetusministeriön koulutus-ja tiedepolitiikan osaston johtaja Markku Linna löi nuijalla pöytään ja lakkautti oppilaitoksen kaksi ylimääräisen opettajan virkaa. Koulutus lopetettiin ja yliopistokoulutuksen tuli korvata opistoasteen sairaanhoidonopettajankoulutus. Mutta, koulutusta jatkettiin vielä vuoteen 1994 ja opetussuunnitelmat uusittiin Terveydenhuoltoalan opettajakoulutus päättyy vuonna luvun alussa järjestettiin ensimmäinen monimuotokoulutus. Pohjois-Suomen oppilaitoksissa oli vielä runsaasti epäpäteviä opettajia. Sekä teoreettinen opetus että harjoittelu toteutettiin oppilaitoksissa ja opettajankoulutuksen opettajat matkustivat koulujen välillä. Näin 54 sairaanhoidonopettajaa sai siihen saakka - epäilyä herättäneen etäopetuksen avulla - tutkintonsa suoritettua. Silloinen kansanedustaja (sittemmin opetusministeri) Maija Rask ja professori Jaakko Luukkonen pitivät läksiäispuheet! Opettajankoulutuksen tuli jälleen päättyä! 6.3. Yleisaineiden opettajakoulutus elvytykseen Sairaanhoidon opettajankoulutuksen rinnalla aloitettiin vuonna 1982 yleisaineiden opettajien pedagoginen koulutus. Tämänkin koulutuksen tuli olla ylimenokauden kestävää. Koulutuksen tuli antaa pedagoginen kelpoisuus niille, jotka olivat olleet terveysalan oppilaitoksissa opettajina (sittemmin myös sosiaalialan oppilaitoksissa) vähintään kaksi vuotta ja täyttivät muuten opettajankelpoisuudet opettamiensa aineiden osalta. Näin useimmat opettajat, joilla ei ollut oppiaineittensa mukaista mahdollisuutta auskultoida yliopistossa, hankkivat pedagogisen pätevyyden Oulun opettajankoulussa. Läksiäispuheitten pitovuonna aloitettiin Pohjois-Suomen terveydenhuolto-oppilaitosten rehtorien esityksestä vielä yleisaineiden opettajien koulutus. Seuraavana vuonna koulutukseen otettiin myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa toimivia opettajia. Niinpä koulutusryhmässä saattoi esim. olla psykologi, sosiaalitieteilijä, arkkitehti ja pappi sekä muita eri tieteiden edustajia Moniammatillinen opettajankoulutus alkaa Oulussa! Väliaikaisessa Ammattikorkeakoulussa/Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa aloitettiin vuonna 1995 monialainen ammatillinen opettajankoulutus. Tämän koulutuksen aloittamiseen myötävaikuttivat Opetusministeriö, Opetushallitus ja Oulun lääninhallituksen kouluosasto. Tämä oli lähtölaukaus tulevalle moniammatilliselle opettajakoulutukselle! Historian kuluessa oli ollut uuden koulutuksen syntymää, koulutuksen saattohoitoa ja elvytystä. Nyt alkoi jälleen uuden syntymisen ja elvytyksen aika! 6.5. Kriittiset ajat vaativat tekoja Ammattikorkeakoulukokeilujen aikana keskusteltiin maassamme ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisestä ja vaihtoehtoja oli useita. Halusimme varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että koulutus saataisiin pysymään Oulussa. Laadimme Opetusministeriölle ehdotuksen, että Oulun yliopisto, Oulun Ammattikorkeakoulu ja alueen oppilaitokset järjestäisivät yhdessä ammatillista opettajankoulutusta Pohjois-Suomessa. Tämä silloisen 6
7 Väliaikaisen Ammattikorkeakoulun ja Oulun terveydenhuolto- oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Matti Rossin ja prof. Jaakko Luukkosen allekirjoittama ehdotus palautettiin puheenjohtajalle kaikessa hiljaisuudessa. Silloisten väliaikaisten ammattikorkeakoulujen rehtorit, liikemiesten kauppaoppilaitoksen rehtori Raimo Harlio, Tampereen teknillisen oppilaitoksen rehtori Lasse Lampinen ja Oulun rehtori Annikki kävivät puhumassa omien ammattikorkeakoulujensa puolesta lakivalmistelijoiden luona. Kaikissa näissä oppilaitoksissa oli vuosikymmenien kokemusta ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Vuonna 1996 OAMK aloitti toimintansa. Päävastuu siirtyi rehtori Lauri Lantolle ja opettajakorkeakoulun johtajaksi tuli futurologi, tulevaisuuden tutkija Pirkko Remes. Oli havaittavissa vahvoja signaaleja siitä, että ollaan siirtymässä digi-aikaan opettajankoulutuksessa! Siitähän dokumentti meille kertoikin! Tehty työ ja kokemus jäivät elämään Oulun terveydenhuolto-oppilaitokseen ja sittemmin perustettuun sosiaali- ja terveysalan yksikköön sekä laajemminkin Pohjois-Suomeen. Koulutuksen juurilta viestiä tuoden lehtorit Aira Issakainen ja Kaija Kvist siirtyivät Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Aira Florence Nightingalen lamppua ja Kaija kasvatuksen liekkiä kantaen. Minä palaan kellastuneeseen valokuvaan! Työtä tehtiin innolla ja sitä ohjasi terveydenhuollon ETHOS. Ei ollut kännyköitä, tietokoneita, ei powerpointteja. Oli liitutaulu, piirtoheitin ja spriin tuoksuiset monisteet ja läheinen vuorovaikutus. Sairaanhoidonopettajantutkinnon suorittaneet saivat oikeuden kantaa rinnassaan kullattua kolmiportaista pätevyysmerkkiä. Ensimmäinen kerros kuvaa suoritettua terveysalan opistoasteen tutkintoa, toinen erikoiskoulutustutkintoa ja kolmas sairaanhoidonopettajantutkintoa (Kalevalakoru 1966 Bengt Eriksson). 7
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotLiperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015
Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotLaki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu
EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotTODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana
MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon
LisätiedotKELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.
1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
Lisätiedotopiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotPedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan
1 Maarit Jääskeläinen 15.10.2012 Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan Tekniikan alalla pedagogiseen koulutukseen liittyi aikoinaan paljon ennakkokäsityksiä. Opettaminen ymmärrettiin kulttuurin
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotElinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
Lisätiedot27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto
Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö
LisätiedotNuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011
Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotHoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen
Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotKunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien
Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Valintaperusteet 1 (6)
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Valintaperusteet 1 (6) Hakeminen ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut Ohjausryhmän kokous to 12.6.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ohjausryhmän kokoonpano opetusneuvos Seija
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen
OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö
PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta
LisätiedotHAKEUTUMINEN AMMATILLISEEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
HAKEUTUMINEN AMMATILLISEEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN 2017 Eveliina Grönberg, opintojen ohjaaja HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutus on tarkoitettu ammatillisten oppilaitosten
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotOpeksi, opoksi vai erkaksi?
Opeksi, opoksi vai erkaksi? www.opintopolku.fi Tarjonnassamme Ammatillinen opettajankoulutus (60 op) opettajan pedagogiset opinnot Opettajien jatkokoulutus (60 op) ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotSijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli
Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten
LisätiedotKemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.
HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotVastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä
Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotAmmatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotYleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot
KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,05 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotTutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen
Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet
LisätiedotHaku ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen
Haku ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen 7. 27.1.2015 2 Ammatillinen erityisopettajankoulutus on opettajankoulutuksen suorittaneille ja ammatillisina erityisopettajina toimiville tai näihin tehtäviin
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
LisätiedotPalkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien
Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-
LisätiedotVALINTAKOKEEN ESITIETOLOMAKE
1 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus 2015 Monimuotototeutus: Nurmijärvi ja Turku VALINTAKOKEEN ESITIETOLOMAKE Sinut on kutsuttu monimuoto-opintoina toteutettavaan yhteisöpedagogi tutkintoon johtavaan
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotAmmatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit
Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon ja välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen tilannekatsaus
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon ja välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen tilannekatsaus 24.11.2014 Koulutuskokeilujen ohjausryhmän kokous, opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotVAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotVALMA - säädösmuutokset
VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus Dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 21.3.2018 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Luonnos esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
LisätiedotHoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012
Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen
LisätiedotOVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien
OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
Lisätiedot2 Viran täyttäminen, hoitotyön opettajan virkasuhteinen tehtävä. Päätös
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (19) 2 Viran täyttäminen, hoitotyön opettajan virkasuhteinen tehtävä HEL 2014-015205 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella
Lisätiedot/kk Tutkintotaso I 19,64 Tutkintotaso II 39,23 Tutkintotaso III tai korkeampi 76,34
AVAINOTES 1.5.2018 lukien Yleinen osa Palkkiot Kielilisä (8 ) /kk Hyvä suullinen taito (8 1 mom.) 19,64 Hyvä suullinen ja kirjallinen taito (8 1 mom.) 25,19 Molempien kotimaisten kielten täydellinen hallinta
Lisätiedot/kk Tutkintotaso I 19,87 Tutkintotaso II 39,69 Tutkintotaso III tai korkeampi 77,24
AVAINOTES 1.4.2019 lukien Yleinen osa Palkkiot Kielilisä (8 ) /kk Hyvä suullinen taito (8 1 mom.) 19,87 Hyvä suullinen ja kirjallinen taito (8 1 mom.) 25,49 Molempien kotimaisten kielten täydellinen hallinta
LisätiedotVERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA
Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso
LisätiedotPsykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since
Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotCurriculum Vitae 2016
Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia
LisätiedotSISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina
SISÄLTÖ kirjoittajat 11 johdanto 17 I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina 1900 2015 23 Koulutuksen alkuvaiheet 1900 1960-luvuilla Carola Wärnå-Furu 23 Koulutuksen
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Lisätiedot