Institutionalisoitu tila. - Instituutiot ja Maunulan historia Kimmo Kamppari Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopisto
|
|
- Saija Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Institutionalisoitu tila - Instituutiot ja Maunulan historia Kimmo Kamppari Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopisto Tutkimuskysymys: Miten yhteiskunnassa vallitsevat instituutiot ovat vaikuttaneet kaupunkitilaan Maunulassa? Kenelle Maunulaa on rakennettu, miten rakentaminen on toteutettu ja kuka on rakentanut? Lähteet: Helsingin kaupunginarkisto, Kansallisarkisto, Arkkitehtuuri museo, asukkaiden ja taloyhtiöiden arkistot sekä haastattelut. Tutkijoista: Anneli Juntto, Johanna Hankonen, Kirsi Saarikangas, Minna Sarantola-Weiss, Markku Kuisma ja Douglas C. North. Tämän hetkinen vaihe: Tutkimuskirjallisuus on kartoitettu, arkistotutkimus on käynnissä samoin asukkaiden ja asiantuntijoiden haastattelut. Arvioitu valmistumisajankohta kesällä 2012.
2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Uusi institutionaalinen talousteoria ja Douglas C. North 2.1 Instituutiot ja kaupunkitila: kirjoitetut säännöt, kirjoittamattomat normit ja toimeenpano mekanismi 2.2 Kaupunkitilan apparaatit: politiikka, rahoitus ja asiantuntijat 3. Asunto 3.1 Puu Maunula Maunulan Kansanasunnot Oulunkylän rivitalot ja Sahamäki Suursuo Keskustan rakentaminen Rakennukset ja pihapiirit 4.1 Rappukäytävät ja yleiset tilat 4.2 Punatiiltä ja harjakattoja 4.3 Rationalisoinnista tehokkaaseen lähiöön 4.4 Puulämmityksestä kaukolämpöön 5. Kortteli ja tontit 5.1 Asemakaava muotoutuu 5.2 Talojen sijoittelu ja rakentaminen 5.3 Kadut, valaistus ja liikenne 6. Palvelut ja yhteisöt 6.1 Kaupalliset palvelut kivijalkamyymälöistä Suursuon ostoskeskukseen 6.2 Opetustoimi ja terveydenhuolto: tarhat, koulut ja terveyskeskus 6.3 Seurakunta Johtopäätelmät Lähteet
3 2. UUSI INSTITUTIONAALINEN TALOUSTEORIA JA DOUGLAS C. NORTH Instituutiot, joita tässä pro gradussa tutkitaan, eivät ole merkitykseltään samoja kuin mitä instituutioilla tarkoitetaan arkikielessä tai monissa tutkimustraditioissa. Tässä tutkimuksessa instituutioita lähestytään uuden institutionaalisen taloustieteen näkökulmasta (New Institutional Economics, NIE). 1 Erityisen tärkeään rooliin nousee Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ekonomisti Douglas C. North, joka on pyrkinyt tutkimuksissaan ymmärtämään yhteiskuntaa neo-klassista taloustiedettä laajemmin. North ei suinkaan ole ainoa taloustieteen uusinstitutionalisti, joka on pyrkinyt murtamaan perinteisiä tieteen raja-aitoja. Yksi NIE:n kantavia perusajatuksia on hallitsevan neo-klassisen talousteorian kyseenalaistaminen ja täydentäminen. 2 Mutta North on merkittävällä tavalla pyrkinyt luomaan instituutioiden tutkimuksesta useita tieteenaloja yhdistävän käsitteen. 3 Onkin hyvä huomata, että läpi tämän tutkimuksen Northin näkemykset pyritään erottamaan NIE:n yleisesti hyväksymistä näkemyksistä silloin kun ne eroavat toisistaan. Yleisellä tasolla Northin näkemykset ovat tarkempia kuin hänen edustamansa koulukunnan. North on tutkimuksissaan osoittanut suurta kiinnostusta historiaa ja taloushistoriaa kohtaan. Tämä voi selittää sen, miksi häntä pidetään historiantutkimuksen näkökulmasta merkittävimpänä taloustieteen uusinstitutionalistina. 4 Northin mukaan historiasta voi ottaa oppia ja historia voi antaa eväitä ymmärtää nykyisyyttä sekä muuttaa tulevaa. 5 Northin ensisijainen kiinnostuksen kohde on kuitenkin ollut talouden fundamenttien ymmärtäminen ja siten taloudellisen suorituskyvyn hallittu parantaminen. 6 Pyrkiessään ymmärtämään talouteen vaikuttavia tekijöitä, hän on tullut luoneeksi tutkimuksellisen lähtökohdan, jota voidaan hyödyntää myös tässä pro gradussa. Seuraavassa alaluvussa määritellään mitä instituutioilla tarkoitetaan ja luodaan kehys, jonka kautta tutkimuskohdetta eli Maunulan lähiötä lähestytään. Sen jälkeisessä alaluvussa yhdistetään kehys kolmeen apparaattiin: politiikkaan, talouteen ja asiantuntijoihin. 1 Lamberg Ojala 1997, s. 9 2 Menard Shirley 2005, s. 1 3 North 1990, s. 5; North 2005, s. viii 4 Lamberg Ojala 1997, s Esimerkiksi North 1993; North 2005, s. viii 6 Esimerkiksi North 1990, s. ; North 1993, s. ja North 2005
4 Tutkimuksen punaisena lankana on näkemys, että yhteiskunnassa vallitsevat instituutiot kanavoituvat poliittisiin päätöksiin, taloudellisiin rajoituksiin sekä eri alojen asiantuntijoiden normatiivisiin näkemyksiin. Apparaatit ovat ikäänkuin pelikenttiä, joissa eri toimijat pyrkivät parantamaan asemiaan yhteiskunnassa, jossa on rajallisesti resursseja jaettavaksi. 2.1 Instituutiot ja kaupunkitila: formaalit säännöt, informaalit normit ja toimeenpano mekanismi NIE lähtee siitä, että ihmiset pyrkivät hallitsemaan ympäristöään ja välttämään epävarmuutta. Northin mukaan epävarmuutta vähennetään erilaisilla määräyksillä ja kielloilla, joiden tarkoitus on toisaalta rajoittaa valintoja ja toisaalta ohjata käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Tuloksena on instituutiorakenne, joka määrittelee mikä on toivottavaa ja mikä tuomittavaa yhteiskunnassa. Instituutiot ovat siis yhteiskunnassa vallitsevia kirjoitettuja (formaaleja) ja kirjoittamattomia (informaaleja) rajoituksia, jotka ohjaavat ihmisten ja organisaatioiden toimintaa. Myöhemmän tarkastelun kannalta on tärkeää huomata, että North määrittelee instituutiot ihmisten tietoisiksi tai tarkoituksellisiksi pyrkimyksiksi hallita ympäristöään ja vähentää epävarmuutta. Northin mukaan instituutiot ovat ihmisen itsensä luomia, joten ne ovat myös ihmisten itsensä muutettavissa. Lait ovat toki helpompia muuttaa kuin uskomukset. Instituutioiden tarkoitus on kuitenkin positiivinen, eli jonkin halutun tai toivotun tavoitteen saavuttaminen. Siten instituutiot perustuvat laatijoidensa käsityksiin ja uskomuksiin siitä, millä keinoilla saadaan toivottu lopputulos. Ongelmana on kuitenkin, että maailma ympärillä muuttuu koko ajan eikä ole kenenkään täysin hallittavissa. Tästä johtuu, etteivät ihminen koskaan täysin kykene saavuttamaan kaikkia tavoitteitaan tai riskitöntä ympäristöä. Northin mukaan instituutiot ja niiden taustalla olevat käsitykset maailmasta selittävät miksi toiset maat menestyvät taloudellisesti paremmin kuin muut. Niiden instituutiorakenne on sellainen, että se pystyy paremmin vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Instituutiot jaotellaan karkeasti kahteen kategoriaan: sääntöihin ja normeihin. Säännöt, kuten lait, asetukset sekä muut viralliset määräykset, ovat yleensä formaaleja.
5 Normit, kuten tavat ja uskomukset, ovat puolestaan yleensä informaaleja. 7 Northin mukaan kahdella kategorialla on erilainen luonne siinä miten nopeasti niitä voidaan muuttaa. Siinä missä formaalit instituutiot voidaan uudelleen kirjoittaa yhdessä yössä, informaalit instituutiot ovat hitaita muuttumaan. 8 Polkuriippuvuus (Path dependency) on termi, jota käytetään kuvaamaan uusien käytäntöjen riippuvuutta aikaisemmista käytännöistä. Vaikka yhteiskunnat muuttuvat jatkuvasti, muutos rakentuu aina aikaisempien rakenteiden päälle. Tämä koskee erityisesti informaaleja instituutioita kuten tapoja tai uskomuksia, mutta myös formaaleja instituutioita. Lait ja asetukset perustuvat aikaisempiin, sillä niiden laatijat heijastavat päätöksissään edustamaansa yhteiskuntaa ja arvomaailmaa jossa elävät. Näin ollen mikään yhteiskunta ei muutu yhdessä yössä kokonaan toiseksi vaan osa yhteiskunnan säännöistä jää voimaan uudessakin tilanteessa. North nostaa kahden kategorian, formaalien ja informaalien instituutioiden, rinnalle myös insituutioiden toimeenpanomekanismin. 9 Yhteiskunnassa vallitsevat säännöt toimivat vain, mikäli ne toimeenpannaan kattavasti ja niiden noudattamista valvotaan tarpeeksi tehokkaasti. Yhteiskunnan instituutiot on suunnattu erityisesti yksilöille ja organisaatioille. Organisaatiot ovat yksilöiden yhteenliittymiä, jotka pyrkivät edistämään jäsentensä intressejä. Northin mukaan tilannetta voidaan kuvata pelinä, jossa instituutiot ovat pelin sääntöjä ja erilaiset yhteiskunnassa toimivat yksilöt ja organisaatiot pelaajia. Kukin pelaajista pyrkii parantamaan omaa asemaansa yhteiskunnassa vallitsevien sääntöjen puitteissa eli toisin sanoen menestymään. Kuitenkin syntyy tilanteita joissa sääntöjä rikotaan etujen toivossa tai ne haastetaan muuten. Jos toimeenpanomekanismi toimii, sääntöjen rikkojaa odottaa rangaistus mikä yleensä tarkoittaa yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä suhteessa kilpailijoihin. Jos taas toimeenpanomekanismi ei toimi tai jos haastaja on mekanismia vahvempi, syntyy uudet säännöt vastaamaan muuttunutta valtatasapainoa. Näin syntyy myös uusi instituutiorakenne. Kaupunkitilaa ja sen rakentamista rajoittavat lukemattomat formaalit ja informaalit instituutiot. Tämä pro gradu työ pyrkii valottamaan kaupunkitilaan vaikuttavia instituutioita: lakeja, asetuksia ja käytäntöjä. Tutkimuskohteita on viisi: asunnot, 7 North 2005, s. 1; Menard Shirley 2005, s. 1 8 North North 1993
6 rakennukset ja pihapiirit, tontit ja korttelit sekä palvelut ja yhteisöt. Hypoteesina on, että vain osa tilaa hallitsevista instituutioista ovat kirjoitettuja. Toisen osan muodostavat kirjoittamattomat normit, uskomukset ja tavat. Metodina on poissulkeva lähestymistapa: ne tilassa olevat asiat, joita ei ole määritelty formaaleilla instituutioilla, ovat informaalien tekijöiden aikaansaamia. 2.2 Kaupunkitilan apparaatit: politiikka, rahoitus ja asiantuntijat Northin keskeinen havainto on, että politiikka, talous ja yhteiskunta ovat linkittyneet erottamattomaksi kokonaisuudeksi. 10 Näin ollen jokainen osa-alue vaikuttaa toiseen joko edistävästi tai rajoittavasti. Kaupungissa tilaa hallitsevat monenlaiset instituutiot, jotka rajoittavat sen rakentamista ja käyttöä. Instituutioista virallisia ja usein formaaleja sääntöjä ovat julkisen sektorin laatimat, eli valtion tai kaupungin. Kun kyse on julkisesta vallankäytöstä, siihen liittyy aina politikointi, jossa sekoittuvat poliittiset arvot ja päämäärät. Tässä pro gradu tutkimuksessa ei lähdetä tutkimaan miten poliittiset päätökset syntyvät, vaan ne ymmärretään eksogeenisiksi muuttujiksi, eli ulkoapäin annetuiksi. Syynä on, että poliittiset päätökset ovat monien erilaisten kompromissien tulosta. Päätösten taustojen jäljittäminen ei ole Maunulan kannalta olennaista, vaan olennaista on ainoastaan tehdyt päätökset sekä niiden vaikutus Maunulan kaupunkikuvaan. Niinpä tutkimuksessa käytetään lähteinä rakentamiseen vaikuttaneita lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Arava-lait, Helsingin kaupungin rakennusjärjestys sekä myönnetyt rakennusluvat ehtoineen muodostavat olennaisen tutkimuslähdeaineiston. Taloustieteen peruslähtökohdan mukaan taloudellista toimintaa rajoittaa resurssien rajallisuus. Peruskysymys on mitä tuotetaan, kenelle ja miten? Kaupunkitilassa rajallisia resursseja ovat mm. rakennusmaa, ammattitaitoinen työväki, rakennustarvikkeet ja pääoma. Näistä kuitenkin vain rahoitus voidaan laskea suoraan instituutioksi, sillä sen määrä on perinteisesti ollut Suomessa vähäinen ja sitä ovat säännelleet niin julkinen sektori kuin yksityiset toimijat kuten pankit sekä rakennusyritykset. Rahoitus onkin ollut yksi tärkeimmistä kaupunkien rakentamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja tämänkin pro gradu työn keskeinen tutkimuskohde. 10 North 2005, s. 1
7 Suomessa valtio sääteli voimakkaasti pääomia ja niiden käyttöä toisen maailmansodan jälkeen. Varsinkin jälleenrakennusvaiheessa valtion rahoitus oli kaupunkirakentamiselle elintärkeä tekijä, sillä yksityinen sektori ei halunnut käyttää niukkoja resurssejaan pääomia vaativiin rakennusprojekteihin. Siten valtio pääsi monilla tavoilla, rahoitusehtoja laatiessaan, vaikuttamaan siihen minkälaista kaupunkirakentamista maassa harjoitettiin. Rahoitusta tutkitaan perehtymällä valtion säätämiin rahoitusehtoihin (mm. Valtion pienasuntolaina, Arava-laina,..), asuntoosakeyhtiöiden rahoitusta koskeneisiin lakeihin sekä yksittäisten yhtiöiden asiakirjoihin. Asiantuntijat muodostavat sodanjälkeisen Suomen keskeisen kaupunkitilaan vaikuttaneen ryhmän poliitikkojen ja rahoituksesta päättäneiden tahojen ohella. Tässä pro gradu tutkimuksessa asiantuntijoiksi luetaan maankäytöstä ja rakentamisesta päättäneet virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat. Heidän näkemyksensä oikeasta kaupunkitilasta olivat keskeisessä roolissa varsinkin heti sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden aikana. Mutta myös myöhemmin kun siirryttiin kohti kokonaissuunnittelua, erilaisten asiantuntijoiden näkemykset muun muassa liikenteestä ja rakennustekniikasta vaikuttivat voimakkaasti myös Maunulaan. Lähteinä käytetään haastatteluja, lehtikirjoituksia, ajan kirjallisuutta sekä alan ammattilehtien artikkeleita.
Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotVuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä
Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotPeliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi
Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotMonikumppanuuskaavoitus. Hanke-esittely Jokivarren alue, Vaajakoskentie 9. VRP Rakennuspalvelut Oy, Jussi Holmström
Monikumppanuuskaavoitus Hanke-esittely Jokivarren alue, Vaajakoskentie 9 VRP Rakennuspalvelut Oy, Jussi Holmström VRP Rakennuspalvelut Oy konserni pähkinänkuoressa - Yksityisomisteinen talonrakennusalan
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/2 2 Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. katsoo, että monenlaisia julkisia palveluja koskevalla horisontaalisella varaumalla ei pystytä suojelemaan riittävästi julkisia palveluja, koska
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotMitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola
Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotValta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin. Samuli Aikio
Valta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin Samuli Aikio Vallan kolmet kasvot. Steven Lukes: Power: a radical view (1973). Vallan poliittisuus. Valta 1) Niiden, jotka vievät
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
LisätiedotMukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj
Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:
LisätiedotRakennuttajan vastuu ja päätöksenteko
Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan periaatelinjaukset ja lukuisat yksityiskohtaiset
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotObjective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 308 Skill Somistus Competition Day 1. Competitor Name
Objective ing Skill Number 308 Skill Somistus Competition Day 1 Sub Criterion Näyteikkuna Lahti Hallissa Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 16:31:06 Entry Lock 09-04-2014 11:16:38 Requirement
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotKestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari
Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotKaveritoimintaa on montaa erilaista!
Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotLAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA
LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa
LisätiedotYritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotVapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali
Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö Yritysjuridiikka 10.1.2018 1 Session rakenne Yritysten ongelmallinen
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
Lisätiedot1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille
PRO WESTEND RY JA WESTENDIN LIIKEKESKUKSEN ALUEEN KAAVAMUUTOSHANKE 1. asukasinfo aiheesta 19.3.2014 Pro Westend ry toimitti saadun asukaspalautteen pohjalta 6/2014 kaupungille Virallisen kaavalausunnon
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotKilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus
Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LisätiedotKeskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa
Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen
LisätiedotPöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan
LisätiedotIlmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto Korruptio Venäjällä
5.10.2017 1 Ilmari Larjavaara Valtiot. tri Erikoistutkija Kuopion Yliopisto 5.10.2017 2 Mitä korruptio on? Miksi sitä on? Mistä korruptio tulee? Miksi korruptio pahenee? Miten korruptio voisi vähentyä?
Lisätiedotliittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 108 Päätös tonttia 28321/10 koskevan varauspäätöksen ehdon vähäisestä muuttamisesta HEL 2016-006854 T 10 01 01 00 Suonotkonkuja 1 Päätös Päätöksen perustelut Hakemus
LisätiedotYhteisvoimin pienillä teoilla suureen muutokseen
Yhteisvoimin pienillä teoilla suureen muutokseen Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Ekotukihenkilöiden Esimerkin voima -koulutus 25.4.2017 Agenda Arjen käytännöt tärkeitä, näkymättömiä,
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
Lisätiedot!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0
!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7
LisätiedotKiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA
Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut
LisätiedotKIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ
KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotMiten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?
Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotRAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
LisätiedotKuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia
Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia Tapaustutkimukset osana väitöskirjaa Väitöskirja: The Professional Side of Co-Production
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotArjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys
Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotRiskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti
Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus,
LisätiedotKasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa
Suomen Pankki Kasvuedellytyksiä ja julkista taloutta tulee edelleen vahvistaa Tiedotustilaisuus 1 Euroalueen rahapolitiikka jatkuu taloutta tukevana ja hintakehitystä kiihdyttävänä 2 Euroalueen kasvu-
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotRakennuttajan vastuu ja päätöksenteko
Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakentamiseen ryhtyvän on tiedettävä, ja paljon!! On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotTUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?
1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotTILAAJA: Tampereen kaupunki JULKAISUN ID-NUMERO: 764 535. JULKAISIJA: Tampereen kaupunki 2013
Tampereen kaupunki 2013 TILAAJA: Tampereen kaupunki SELVITYKSEN LAATIJA: JULKAISUN ID-NUMERO: 764 535 JULKAISIJA: Tampereen kaupunki 2013 JOHDANTO 1 2 SISÄLLYSLUETTELO TAUSTOITUS 5 KARTOITUS 21 KAUPUNKIKUVA
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?
Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotYhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä
Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä O U L U N K A U P U N K I V I L J E LY P Ä I VÄ 2 2. 4. 2 0 1 7 K R I S TA W I L L M A N TA M P E R E E N Y L I O P I S TO, J O H TA M I S KO R K E A KO U L U Esityksen
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET
Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotPelastuslaitoksen kehittyvä rooli maakunnallisena toimijana
Pelastuslaitoksen kehittyvä rooli maakunnallisena toimijana Palotutkimuksen päivät 2007 27. 28. elokuuta 2007 Esko Kaukonen 1 1.10.2007 Pelastustoimen alueellistaminen 2 1.10.2007 Pelastustoimen reformin
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotEDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ISBN 978-951-53-3233-2 (sid.) ISBN 978-951-53-3234-9 (PDF) Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 Ulkoasu: Matti Sipiläinen /Meizo Taitto: Matti Sipiläinen ja Päivi Ahola
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS RUUTANAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HONKATIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.1.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 768 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA KORTTELIT OSA KORTTELIA 7024
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotMitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä
1 Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä Seinäjoki 13.12.2013 2 Sisältö Lähtökohta: (Alue-)kehittämisen iso kuva Toimijuus aluekehittämisessä? Hanketoimija
Lisätiedot