ILMAJOKI RENGONHARJUN KUNNANOSA VIIDENTIEN ALUE. Kortteli 11

Transkriptio

1 ILMAJOKI RENGONHARJUN KUNNANOSA Kortteli 11 VIIDENTIEN ALUE Ilmajoen kunta, tekninen lautakunta 2017

2 Ilmajoki Rengonharjun kunnanosa, kortteli 11 Viidentien alue Asemakaavan selostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Rengonharjun kunnanosa 8 Alue: Viidentien alue Kortteli: 11 Kaava: Asemakaavan laajennus Kaavan laatija Yhteystiedot Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL ILMAJOKI Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh sähköposti: kaisa.sippola@ilmajoki.fi Vireilletulo Kunnanhallituksen kaavoituspäätös asemakaavan laajentamisesta Rengonharjun kunnanosassa. Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx.xx.2017 xx

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin 13 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja 12 km Seinäjoen keskustasta etelään, VT 19 itäpuolella. Alue rajautuu etelässä Rengonharjun seututiehen nro 701, lännessä Vt 19 ja idässä alueeseen kuuluu Lentokentän tiealue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,55 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rengonharjun kunnanosa, Kortteli 11, Viidentien alue Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueelle voi sijoittaa pääasiassa kaupan ja teollisuuden sekä varastoinnin ja polttoaineiden jakelutoiminnan palveluja. Alueelle ei osoiteta seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan yksikköä, joten päivittäistavarakaupan yksikön tulee olla maakuntakaavan mukaisesti alle 3000 k-m 2 ja erikoistavarakaupan yksikön alle 5000 k-m Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä - Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II. Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmajoen kunta; pohjatutkimuksia Rengonharjuntien viereisillä alueilla, jotka kunta on hankkinut rakennusmaaksi - Lentoaseman alueen kehittämissuunnitelma. - Seinäjoen lentoasema. Lentotoiminnan ympäristömeluselvitys. Ramboll Liikennemäärät. Liikennevirasto,

4 2. Tiivistelmä Kortteliallueet on osoitettu liiketoiminnan, varastoinnin, teollisen toiminnan ja näyttelytoiminnan käyttöön. Liittymät kortteliin on osoitettu Rengonharjuntieltä ja Lentokentäntieltä. Aluetta koskevat lentotoiminnasta johtuvat rajoitukset on merkitty kaavakarttaan. Rakentaa saa kahteen kerrokseen. Rakennusalat ovat ohjeellisia. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Kaavaluonnos nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdotus nähtävänä Kunnanhallitus xx.xx.2017 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös xx.xx.2017 xx 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Seututie ja kentälle menevä Lentokentäntie on rakennettu, myös kunnallistekniikka on valmiina. Rengonharjun alueella toimii kaukolämpölaitos. Alueelle on rakennettu yksi liikerakennus, myös polttoaineen jakeluasema on rakennettu. Alueen rakentamisen toteuttavat yksityiset maanomistajat, myös kunnan omistama alue myydään yksityiselle toiminnanharjoittajalle. 3

5 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin 13 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja 12 km Seinäjoen keskustasta etelään, VT 19 itäpuolella. Alue rajautuu Rengonharjun seututiehen ja lentokentälle menevään tiehen ja ulottuu aina uudelle valtatie 19. Suunnittelualueelle on valmistunut vuonna 2007 huoltoasema Rengonhovi, mikä myöhemmin on muuttunut palveluasemaksi. Jalasjärventien ja palveluaseman välissä on pala metsää ja palveluaseman jälkeen on laajahko asfalttikenttä. Pohjoispuolella alueen ja lentokentän välissä kasvaa pala metsää Luonnonympäristö Suunnittelualue on lähes kokonaan rakennettua aluetta. Kasvillisuus ja eläimistö Erityisiä eläin- tai kasvihavaintoja ei alueella ole tehty. Alueella vierailee rakennettua kulttuuriympäristöä suosivia eläimiä kuten jäniksiä, oravia, käärmeitä, myyriä ja pikkulintuja, mutta lentokentän aitaus ja turvallisuustoimet rajoittavat niiden vapaata liikkumista. Ilmasto ja ilmanlaatu Suunnittelualue lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä-kaakko ja etelä-lounas. Lentoaseman lähin jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausyksikkö on Seinäjoella. Ilman laatu on tulosten perusteella lasketun ilmanlaatuindeksin mukaan ollut enimmäkseen hyvä. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesi-alueella eikä lähiympäristössä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Luonnonsuojelu Alueella ei ole todettu luonnonsuojelun kannalta arvokkaita kohteita tai lajeja Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella Rengonharjuntien kulmauksessa on palveluasema Rengonhovi, polttoaineen jakeluasematoimintoineen. Alueen lähistöllä on lentokenttä ja terminaali, useita lentokonehalleja ja Ilmailukerhon rakennus sekä lämpölaitos. Lämpölaitos alueelle on rakennettu Lentokentän toimintaa on pyörittänyt viime keväästä alkaen osakeyhtiö, joka koostuu talousalueen elinkeinoelämän edustajista. Kenttä toimii ns. kevytlentoasemakonseptilla. Rengonhovi 4

6 Asutusta suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä ole. Alue sijoittuu viiden tien risteyksen välittömään läheisyyteen: Rengonharjuntie johtaa itäänpäin, Alaanentie länteen Ilmajoen keskustaan, etelään pääsee valtatietä 19, pohjoiseen samoin valtatietä ja Seinäjoelle Hamarintietä. Valtatien 19 vuorokausiliikenne on 6539 ajoneuvoa/vrk ja Rengonharjuntiellä 666 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 19 on 782 ajoneuvoa/vrk ja Rengonharjuntiellä 67 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen määrät ovat kasvaneet uuden valtatie 19 valmistumisen jälkeen. Kevyenliikenteenväylät on rakennettu Hamarintien itäreunalle ja siitä Rengonhovin liittymään saakka. Alueella on kunnallinen vesi- ja jätevesiverkosto. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu suunnittelualueen pohjoislaidalle sekä Lentokentäntien varteen. Verkostot jatkuvat Rengonharjuntien reunassa ja rakennettujen kaavateiden varsilla aina teollisuusalueille saakka. Kaukolämpölaitoksen omistaa Ilmajoen Lämpö Oy ja laitos on rakennettu Ilmailutien varrelle lentokonehallien läheisyyteen. Lakeuden Etappi Oy kuljettaa yhdyskuntajätteet Ilmajoen jätehuoltokeskukseen. Lentomelusta tehty meluselvitys on valmistunut 2010 (Ramboll Finland Oy). Kentän lentotoiminnan aikaansaamat db:n meluvyöhykkeet 5 db:n portain esitettyinä. Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistoja Maanomistus Suunnittelualueesta Rengonhovin ja vanhan Jalasjärventien välinen metsäalue ja lentokentälle menevä tien alkupää on Ilmajoen kunnan omistuksessa ja loput alueesta on yksityisen maanomistajan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kunnan maanomistus Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa alueelle on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueen, teollisuus- ja varastoalueen, uudet tielinjaukset eli jo rakennettujen Rengonharjuntien ja Vt. 19 linjaukset sekä viereisen lentoaseman ja sen melualueen merkinnät. 5

7 Vaihemaakuntakaava II, Kauppa, liikenne ja keskustatoiminnot on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja päätös on lainvoimainen. Alueelle on osoitettu lentoasema, melualue ja logistiikka-alue (lo) Yleiskaava Lentoaseman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa, mikä on hyväksytty , alue on osoitettu teollisuus-ja yritystoiminnan (T-6) alueeksi ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M) alueeksi. 6

8 Asemakaava Ilmailutien alueella on hyväksytty asemakaava ja tuleva laajennusalue liittyy tähän. Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole suojelupäätöksiä. 7

9 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella on yksityinen rakennushanke. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laajentamisesta on tullut maanomistajalta. Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle kaavoituspäätöksen tekemistä asemakaavan laajentamiseksi Rengonharjun kunnanosaan. Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset; ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Ilmajoen kunnan hallintokunnat; tekninen johtaja, yritysasiamies, rakennustarkastaja, kunnallistekniikan insinööri ja ympäristöinsinööri Seinäjoen kaupunki yritykset ja yhteisöt; Seinäjoen lentoasema, Rengonharju-Säätiö, Fortum Sähkönsiirto, Ilmajoen Lämpö Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos ollut nähtävänä Asemakaavaehdotus ollut virallisesti nähtävänä xx.x. - xx. x Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta on pyydetty ELY-keskuksen lausunto. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle rakennusoikeutta k-m 2. Korttelialueelle voi sijoittaa pääasiassa kaupan ja teollisuuden sekä varastoinnin ja polttoaineiden jakelutoiminnan palveluja. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot Kaavaluonnoksia on laadittu kaksi. Aluerajaus on sama molemmissa vaihtoehdoissa, samoin aluetta koskevat lentotoiminnasta johtuvat rajoitukset ovat samat. Myös liittymät yleiseltä tieltä, Rengonharjuntieltä on osoitettu samoihin paikkoihin. Paikoitustilojen määrä riippuu harjoitettavasta toiminnasta ja määräytyy rakennusluvan yhteydessä. 8

10 Vaihtoehto A Suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Se on kuitenkin jaettu maanomistuksen mukaisesti kolmeksi tontitksi, joilla on jonkin verran toisistaan eroavat määräykset. Kaikille tonteille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeuden voi tässä vaihtoehdossa käyttää kokonaan yhteen kerrokseen tai kokonaan/osittain kahteen kerrokseen. Tontti 11/1 on osoitettu liikerakentamisen perusmerkinnällä KL, joten se on tarkoitettu myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palvelujen rakennuksia varten. Toimistotiloja saa sijoittaa asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,3. Tontti 11/2 on osoitettu liikerakentamisen merkinnällä KL-6. Se on tarkoitettu myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palvelujen rakennuksia varten, toimistotiloja saa sijoittaa asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Lisäksi saa rakentaa huoltoasematiloja enintään 30% kerrosalasta. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,3. Tontti 11/3 on osoitettu liikerakentamisen merkinnällä KL-7, jossa pääosa, vähintään 65% kerrosalasta rakennetaan liiketiloiksi. Kerrosalasta enintään 45% saa rakentaa teollisuustiloiksi, varastoiksi, niihin verrattaviksi tiloiksi tai toimistoiksi. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,4. 9

11 Vaihtoehto B Suunnittelualueelle on osoitettu näyttelyrakennusten korttelialue, liikerakennusten korttelialue ja toimitilarakennusten korttelialue. Kaikille tonteille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeudesta osa on tässä vaihtoehdossa sijoitettava toiseen kerrokseen. Mikäli rakennetaan vain yhteen kerrokseen, osoittaa kaavakartan prosenttiluku sallittavan rakennusalan määrän. Tässä vaihtoehdossa korostetaan näin ulkotilojen merkitystä, esimerkiksi ulkovarastointia, tuotteiden ulkonäyttelyjä ja esittelyä sekä paikoitusta. Tontti 11/1 on osoitettu näyttelyrakennusten merkinnällä KL-8. Korttelialue on tarkoitettu erilaisten tuotteiden sisä- ja ulkotilojen näyttelyalueeksi. Myymälätiloja saa rakentaa enintään 30% kerrosalasta. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,15, rakentamiseen saa kuitenkin käyttää vain 10% tontin pinta-alasta. Tontti 11/2 on osoitettu merkinnällä KL-6. Se on tarkoitettu myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palvelujen rakennuksia varten, toimistotiloja saa sijoittaa asianomaisen toimipaikan omaa tarvetta varten. Lisäksi saa rakentaa huoltoasematiloja enintään 30% kerrosalasta. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,45, rakentamiseen saa kuitenkin käyttää vain 30% tontin pintaalasta. Tontti 11/3 on osoitettu toimitilarakennusten merkinnällä KTY-3, jossa pääosa, vähintään 65 % kerrosalasta rakennetaan tuotantotiloiksi, teollisuus- ja varastorakennuksiksi tai niiden yhdistelmiksi. Kerrosalasta enintään 45 % saa rakentaa myymälätiloiksi tai siihen verrattaviksi tiloiksi. Tontille saa rakentaa tehokkuudella e=0,45, rakentamiseen saa kuitenkin käyttää vain 30% tontin pinta-alasta. 10

12 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto A painottuu liikerakentamiseen, vaihtoehdossa B liikerakentamista on vähemmän ja sen korvaa tuotantorakentaminen ja näyttelytilarakentaminen. Rakennusoikeutta on ve:ssa B enemmän tonteilla 2 ja 3 kuin ve:ssa A. Toisaalta vaihtoehdossa A voi yksikerroksista rakentamista toteuttaa näillä tonteilla enemmän kuin ve :ssa B. Molemmissa vaihtoehdoissa on otettu huomioon yhdistelmärakentaminen liiketiloille, teollisuudelle, varastoinnille, toimistoille ja näyttelytoimintaan. Tontti 1 on osoitettu ve:ssa A tavanomaiselle liikerakentamiselle keskimääräisellä tehokkuudella, ve:ssa B sille on osoitettu vain vähäinen rakennusoikeus ja painopisteenä on ulkoesittelytilat Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Kaavaluonnoksista saadun suullisen palautteen perusteella on valittu vaihtoehto B, josta on laadittu kaavaehdotus. 11

13 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus Suunnittelualueelle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue, liikerakennusten korttelialue ja näyttelyrakennusten korttelialue. Kaikille tonteille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeudesta osa on sijoitettava toiseen kerrokseen. Mikäli rakennetaan vain yhteen kerrokseen, osoittaa kaavakartan prosenttiluku sallittavan rakennusalan määrän. Näin jää tilaa myös ulkovarastoinnille, tuotteiden ulkonäyttelyille ja esittelylle sekä paikoitukselle. 5.1 Kaavan mitoitus Viidentien alueen pinta-ala on 5,55 ha. Rakennusoikeuden kokonaismäärä on k-m 2. Aluetehokkuus on 0,31. Toimitilarakennusten KTY-3 tontille saa rakentaa 9581 k-m 2, josta yhteen kerrokseen 6387,3 k- m 2. Liikerakennusten KL-6 tontille saa rakentaa 6449 k-m 2, josta yhteen kerrokseen 4299,3 k-m 2. Nykyinen rakennus on yksikerroksinen ja sen rakennettu kerrosala on 1484 k-m 2. Näyttelyrakennusten KL-8 tontille saa rakentaa 1369 k-m 2, josta yhteen kerrokseen 913 k-m 2. Palvelut ja työpaikat Kaava-alue on osoitettu monipuolisten työpaikka- ja palvelurakennusten alueeksi. Työpaikat määräytyvät toteutuvan toiminnan mukaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava tekee mahdolliseksi rakentaa alueesta kutsuva ja toimiva yritysalue. 5.3 Aluevaraukset KTY-3, Toimitilarakennusten korttelialue - tontin tehokkuusluku 0,45 - rakennusoikeus kahteen kerrokseen rakennettaessa 9581 k-m 2 - rakennusoikeus yhteen kerrokseen rakennettaessa 6387,3 k-m 2 - alueelle saa sijoittaa myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja enintään 45% kerrosalasta - päivittäistavarayksikön koko saa olla enintään 3000 k-m 2 - erikoistavarakaupan yksikön koko saa olla enintään 5000 k-m 2 - tontilla on lentokentän horisontaalipinnasta johtuva rakentamisen korkeusrajoitus sekä ilmailulain 15 1 kohdan mukainen korkeusrajoitus KL-6, Liikerakennusten korttelialue - tontin tehokkuusluku 0,45 - rakennusoikeus kahteen kerrokseen rakennettaessa 6449 k-m 2 - rakennusoikeus yhteen kerrokseen rakennettaessa 4299,3 k-m 2 - alueelle saa sijoittaa huoltoasematiloja enintään 30% kerrosalasta - päivittäistavarayksikön koko saa olla enintään 3000 k-m 2 - erikoistavarakaupan yksikön koko saa olla enintään 5000 k-m 2 - tontilla on lentokentän horisontaalipinnasta johtuva rakentamisen korkeusrajoitus sekä ilmailulain 15 1 kohdan mukainen korkeusrajoitus KL-8, Näyttelyrakennusten korttelialue - tontin tehokkuusluku 0,15 - rakennusoikeus kahteen kerrokseen rakennettaessa 1369 k-m 2 - rakennusoikeus yhteen kerrokseen rakennettaessa 913 k-m 2 - alueelle saa sijoittaa myymälätiloja enintään 30% kerrosalasta 12

14 - tontilla on lentokentän horisontaalipinnasta johtuva rakentamisen korkeusrajoitus sekä ilmailulain 15 1 kohdan mukainen korkeusrajoitus Tiealue - Vanhalle valtatielle, joka rajaa aluetta luoteessa, ei ole osoitettu liittymiä. - Rengonharjuntie on osoitettu liikennealueeksi ja sille on osoitettu kolme likimääräistä liittymän paikkaa. Kaksi liittymistä on jo olemassa, toinen johtaa Rengonhoviin ja toinen on yhteisliittymä Rengonhovin ja tontin 3 kanssa. Kolmas liittymä johtaa kunnan omistamalle tontille1. - Lentokentäntie on osoitettu kaavatieksi. Tonttiliittymäkielto on merkitty n. 50 metrin matkalle Rengonharjuntieltä. Muuten liittymien määrää ei ole rajoitettu eikä paikkaa osoitettu. - Kaikki tiet on rakennettu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja yhdyskuntatalous Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on taloudellisesti kannattavaa, kunnan rakentama infra tulee tehokkaaseen käyttöön ja alueen rakentuminen lisää yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden kesken. Tehokas rakentaminen ja tehokas ulkotilojen käyttö tekee mahdolliseksi taloudellisen maankäytön korttelialueella. Tehokkuuden vastapainoksi on kunnan omistamalle alueelle vanhan valtatien varrella osoitettu vain vähäinen rakennusoikeus. Tarkoitus on, että tämä korttelialueen osa voisi toimia koko alueen yritysten näyttelytilana myös ohikulkijoille ja siten lisätä alueen vetovoimaa. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaava vahvistaa edellytyksiä monipuoliselle seudulliselle palvelu- ja elinkeinotuotannon kehittämiselle. Alueen toteuduttua työpaikkojen määrä tulee kasvamaan. Väestö Viidentien alueen toteutuminen tullee työpaikkojen lisääntymisen myötä kasvattamaan myös kylän asukkaiden määrää. Lähikylien alueelle on vuonna 2015 valmistunut yleiskaava, joten tontteja uusille asukkaille on tarjolla sekä yksiyisten että kunnan omistamilla alueilla. Virkistys Rengonharjun yritysalueella ei toiminnan luonteen mukaisesti ole tarvetta virkistysalueille. Lähimmät virkistyskäytössä olevat alueet ovat motogrosrata Rengonharjuntien varrella asemkaavasta n. 1,5 km:n etäisyydellä, Ruissaari ja Kyrkösjärven rannat. Liikenne Viidentien alue sijoittuu nimensä mukaisesti viiden korkealuokkaisen tien ristyksen tuntumaan. Kaikilla näillä risteävillä teillä on varaa liikennöitävyyden kannalta ottaa huomattavat määrät lisää liikennettä. Myös liittymäjärjetelyt teillä ovat niin järeitä, ettei vaikutuksia liikenneturvallisuuteenkaan voida nähdä tulevan. Tekninen huolto Kunnan tekninen verkosto on valmiina Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Nykyiset asfalttikentät saavat rakentamisen ja toiminnan myötä maisemakuvaan vaihtelevuutta. 13

15 Luonnonolot Alueen luonnonolot rajoittuvat Rengonhovin ja maantien väliselle osittain jo myllerretylle entiselle metsämaalle. Sen merkitys luonnonoloihin on ollut erityisen vähäinen, joten voidaan todeta, ettei kaava vaikuta luonnonoloja heikentävästi. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue liitetään viemäriverkostoon ja pintavedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle hulevesisuunnitelman mukaan. Asemakaava-alueen ympäristössä aiheuttavat melua pääosin lentoliikenne ja valtatien liikenne. Rengonharjun yritysalue on siten valmiiksi melko meluinen paikka, joten suunniteltu toiminta ei sitä oleelliseti lisää, eikä myöskään aiheuta haittaa muulle maankäytölle. Alueesta osalla on tuhkatäyttö, jolla on ympäristölupa. Lupamääräysten mukaan täyttöalueiden tuhkakerrosten läpi suotautuvien vesien laatua tulee tarkkailla kokoojakaivosta otettavin näyttein 2 kertaa vuodessa (huhti-/toukokuu ja syys-/lokakuu). Näytteistä tulee analysoida: ph, sameus, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, alumiini, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, sinkki, seleeni ja vanadiini. Lisäksi mitataan virtaama. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarvittaessa tulosten perusteella muuttaa. Tulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 14

16 5.7 Nimistö Nimimuutoksia ei asemakaavaan sisälly. Ainoastaan korttelin nimitys Viidentien alueeksi on uusi nimi. 15

17 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelialue on tarkoitettu kauppapaikaksi, johon siihen liittyvät muut toiminnat, kuten valmistus, varastointi ja tuotteidenesittely voidaan yhdistää. Alue sopii näkyvän sijaintinsa ja helpon saavutettavuutensa vuoksi hyvin suurten erikoistavaroiden esittely- ja myyntipaikaksi. Näin myös alueen vetovoimaisuutta edistävät toimet ovat tärkeitä. Aitaaminen Korttelialueella sallitaan aitaaminen, mutta se ei ole pakollista. Suositeltavaa aitaaminen on, jos pihalla säilytetään muita materiaaleja kuin myytäviä tuotteita. Mahdollinen aita voi olla istutettu tai rakennettu. Istutukset Kaavamääräyksenä istuttaminen on merkitty vain valtatien suuntaan. Pensas- ja puuistutukset ovat kuitenkin suositeltavia Rengonharjuntien ja Lentokentäntien varsilla ja muutenkin jakamassa korttelialuetta. Esimerkiksi asiakkaille tarkoitetun paikoitusalueen erottaminen istutuksilla muusta piha-alueesta selkeyttää asiakkaiden liikkumista alueella. Rakennusten suuntaaminen Rakennusten suuntia ei ole määrätty. Suuntaamisessa on hyvä ottaa huomioon, että eri rakennuksista samalla ja naapuritontin kanssa syntyy hallittu kokonaisuus. Rakennusten ja rakennelmien materiaalit ja värit Rakennuksissa käytettäviä materiaaleja tai julkisivuvärejä ei ole määrätty. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentuminen toteutuu toimijoiden hankkeiden mukaisessa aikataulussa. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn, hankevastaavien sekä eri viranomaistahojen ja kunnan teknisen toimen kautta. 16