Ilmajoki Asemakaavan muutoksen selostus. Ilmailutien asemakaavan muutos Rengonharjun kunnanosa, Kortteli 6. 1 Perus- ja tunnistetiedot

Transkriptio

1 Ilmajoki Ilmailutien asemakaavan muutos Rengonharjun kunnanosa, Kortteli 6 Asemakaavan muutoksen selostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Rengonharjun kunnanosa 8 Alue: Ilmailutien alue Kortteli: 6 Kaava: Asemakaavan muutos Kaavan laatija Yhteystiedot Vireilletulo Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL ILMAJOKI Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh sähköposti: kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Kunnanhallituksen päätös asemakaavan muuttamisesta Rengonharjun kunnanosan kortteleissa 6 ja 7. Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus x Kunnanvaltuusto x

2 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 1 2 Tiivistelmä 4 3 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 10 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu 14 5 Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 20 6 Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 20 2

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin 12 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja 14 km Seinäjoen keskustasta etelään, VT 19 itäpuolella. Alue rajautuu koillisessa Seinäjoen lentoaseman lentokenttäalueeseen ja lännessä Rengonharjun seututiehen nro 701. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,6 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.5 Liiteasiakirjat Ilmailutien asemakaavan muutos, Rengonharjun kunnanosa, Kortteli 6 Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue edelleen teollisuus- ja varastorakentamiselle. Korttelirakennetta muutetaan siten, että Lentotie kortteleiden 6 ja 7 välistä liitetään korttelialueeseen. Lentotien nimi Rahtitien eteläpuolella muutetaan. Rakennusoikeus määritellään suunnittelun kuluessa. Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä - Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmajoen kunta; pohjatutkimuksia Rengonharjuntien viereisillä alueilla, jotka kunta on hankkinut rakennusmaaksi - Lentoaseman alueen kehittämissuunnitelma Liikennemäärät Tiepiiri. - Maaperä- ja maastokartat. Geologian tutkimuskeskus. - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri. - Seinäjoen lentoasema. Lentotoiminnan ympäristömeluselvitys. Ramboll

4 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Kaavaluonnokset A ja B nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus x Kaavaehdotus nähtävänä x Viranomaislausunnot x mennessä Tekninen lautakunta x Kunnanhallitus x Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x x 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavateiden rakentaminen ja Rahtitien liittymän rakentaminen Rengonharjuntielle aloitetaan yksityisten rakennushankkeiden toteutumisen vaatimassa aikataulussa. Kunnallistekniikka rakennetaan laajentamalla alueen vieressä olevaa teknistä verkostoa. Alueen energiaratkaisuvaihtoehtoja selvitetään yhteistyössä kaukolämpölaitoksen kanssa. 4

5 3 Lähtökohdat Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa alueelle on osoitettu kaupunkikehittämisen kohdealueen, teollisuus- ja varastoalueen, uuden tielinjauksen eli jo rakennetun Rengonharjuntien sekä viereisen lentoaseman ja sen melualueen merkinnät. Yleiskaava Lentoaseman osayleiskaavassa, joka on hyväksytty , lentoaseman alue on lentoliikenteen aluetta. Lentoaseman lounaispuoliset alueet ovat teollisuus- ja yritystoiminnan alueita sekä palvelun, hallinnon ja erityisaluetta. Asemakaava Kortteleissa 6 ja 7 on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on osoitettu T-1 sekä T-9 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet sekä Lentotien kaavatiealuetta. Kortteliin 6 saa rakentaa enintään 40 % rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Kortteliin 7 myymälätiloja saa rakentaa enintään 20 % eikä kortteliin saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joka aiheuttaa ilman pilaantumista tai muuta häiriötä lentotoiminnalle ja lentokonehuollolle. Alue on osittain 45 db lentomelualueella. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin 12 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja 14 km Seinäjoen keskustasta etelään, VT 19 itäpuolella. Alue rajautuu Rengonharjun seututiehen ja kahteen kaavatiehen sekä koillisessa Seinäjoen lentoaseman lentokenttäalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,6 ha. Alla suunnittelualue rajattuna. 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja -kuva Suunnittelualue on pääosin metsää ja rajautuu Rengonharjuntiehen ja Lentäjäntiehen. Lentoliikennettä palvelevat rakennukset sijaitsevat kiitotien vieressä. Alueen ympäristön yleismaisemaa hallitsee kiitotien lisäksi Teboilin palveluasema sekä uusi VT19 valtatiealue liittymineen. Luonnonolot Kallio- ja maaperä, pinnanmuodostus ja rakennettavuus Alueen kallioperää peittää ohut tiiviiksi pakkautunut pohja-moreenikerros, jonka päällä on turvekerros muualla paitsi harjun kohdalla. Suunnittelualue on pääosin moreenipohjaista metsämaata ja metsittynyttä rämettä, joka on ojitettu. Alueen kallioperä (Geologian tutkimuskeskus). Kasvillisuus ja eläimistö Erityisiä eläin- tai kasvihavaintoja ei alueella ole tehty. Alueella vierailee rakennettua kulttuuriympäristöä suosivia eläimiä kuten karhuja, hirviä, jäniksiä, oravia, käärmeitä, myyriä ja pikkulintuja, mutta lentokentän aitaus ja turvallisuustoimet rajoittavat niiden vapaata liikkumista. Maiseman historialliset ominaispiirteet Suunnittelualue ympäristöineen on ollut 1970-luvulle saakka maa- ja metsätalousaluetta. Ilmasto ja ilmanlaatu Suunnittelualue lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä-kaakko ja etelä-lounas. Lentoaseman lähin jatkuvatoiminen ilmanlaadun mittausyksikkö on Seinäjoella. Ilman laatu on tulosten perusteella lasketun ilmanlaatuindeksin mukaan ollut enimmäkseen hyvä. Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä lähiympäristössä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Luonnonsuojelu Alueella ei ole todettu luonnonsuojelun kannalta arvokkaita kohteita tai lajeja. 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kyläkuva Suunnittelualueen länsipuolelle valtatien 19 ja Rengonharjuntien kulmauksessa on palveluasema Rengonhovi, jossa on jakeluasema. Ilmailutien päätteenä on lennonjohtotorni. Kiitotien eteläpuolella sijaitsevat teollisuusja varastorakennukset sekä lentotoimintaa palvelevia ajoneuvojen huoltorakennuksia. Väestö, palvelut ja työpaikat Liikenne Kaavamuutosalue on rakentamatonta aluetta. Lentokentän alueella on myös Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon kerhorakennus sekä yksityisiä lentokonehalleja. Lentoasemalla on nykyisellään tilauslomalentoja. Maantieliikenne Liikenne suunnittelualueelle kulkee valtatieltä 19 Rengonharjuntien kautta. Liikennemääräkartta kevyt ja raskas liikenne ( Valtatien 19 vuorokausiliikenne on 6539 ajoneuvoa/vrk ja Rengonharjuntiellä 1015 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 19 on 782 ajoneuvoa/vrk ja Rengonharjuntiellä 69 ajoneuvoa/vrk Kevyt liikenne Bussipysäkit on toteutettu valtatieliittymiin sekä Jalasjärventielle ja kevytliikenneväylä pysäkiltä liikenneasemalle saakka. 7

8 Tekninen huolto Kunnallistekniikka Alueella on kunnallinen vesi- ja jätevesiverkosto. Lentokenttäalueella on sadevesiviemäröinti ja teollisuusalueella kaukolämpölaitos. Kaava-alueen ympäristön teknisen huollon verkostot. Energiahuolto Kaukolämpölaitoksen omistaa Ilmajoen Lämpö Oy. Jätehuolto Lakeuden Etappi Oy kuljettaa yhdyskuntajätteet Ilmajoen jätehuoltokeskukseen. Ympäristöhäiriöt ja ympäristönsuojelu Seinäjoen lentoasemalla ei ole todettu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä toiminnan häiriöitä tai ympäristöriskejä aiheuttavia tapahtumia. Melu Lentomelusta tehty meluselvitys on valmistunut 2010 (Ramboll Finland Oy). Kentän lentotoiminnan aikaansaamat db:n meluvyöhykkeet 5 db:n portain esitettyinä. 8

9 Päästöt viemäriin, vesiin ja ilmaan Kiitotien jatkeelle on rakennettu hulevesiviemäröinti, jonka vedet kerätään kiitotien pohjoispuolella sijaitsevaan altaaseen ja pumpataan Seinäjokeen Maanomistus Alustava hulevesitarkastelu on esitetty ohessa ja rakennuslupavaiheessa tulee huolehtia tonttikohtaisista hulevesiratkaisuista. Kuvassa Ilmailutien asemakaava-alue on jaettu kahteen eri suuntaan johtavaan pintavesialueeseen, jotka ovat jo osittain toiminnassa. Alueen hulevesitarkastelu liittyy toteutumisjärjestyksen mukaan myös lentokentän hulevesisuunnitteluun. Alueen 1 pinta-vedet johdetaan VE1 suuntaan käyttäen osittain olemassa olevaa purkulinjaa ja alueen 2 pintavedet VE2 ja VE3 suuntaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistoja. Suunnittelualue on Ilmajoen kunnan (vihreä), Seinäjoen kaupungin (sininen) sekä yksityisessä omistuksessa. 9

10 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Lentoasema / lentokenttä Merkinnällä osoitetaan lentoliikenteen alueet, joilla on säännöllistä kaupallista, sotilaallista tai harrastustoimintaan perustuvaa lentoliikennettä. Maankäytön aluevarauksessa tulee ottaa huomioon muu maankäyttö eikä se saa estää lentoasemaliikenteen kehittämistyötä. Lentomelualueet rakentamismääräyksineen ja äänieristysarvoineen sekä lentoesteiden korkeusrajoitukset tulee huomioida. Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkintä koskee maakuntakeskusta ja sitä ympäröivää kaupunkiseutua, jolla on ylikunnallisia suunnittelu- ja kehittämistarpeita. Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna. Alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueella sijaitsevan matkakeskuksen ja lentoaseman sekä muun maakunnan välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen. Teollisuus- ja varastoalue Merkintä osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- tai varastotoimintojen alueet. Melualue Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla toimintojen sijoitukselle asetetaan lentomelun takia rajoituksia. Melualueeksi on merkitty Seinäjoen lentoaseman alue. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso vähintään 55 db). Ohjeellinen uusi tielinjaus tai uuden tien vaihtoehtoinen linjaus, Rengonharjuntie 10

11 Yleiskaava Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt lentoaseman osayleiskaavan. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: LL Lentoliikenteen alue Terminaalirakennuksen ympäristössä alueen rajaus perustuu Suunnittelukeskus Oy:n vuonna 1990 tekemään lentoaseman aluesuunnitelmaan. T-6 Teollisuus- ja yritystoiminnan alue Alueelle saa sijoittaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä liike- ja toimistorakennuksia. Korttelit on tarkoitettu elinkeinotoiminnalle, jonka on edullista sijoittua lentokentän ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. lm 1 lm 2 Lentomeluvyöhyke Melutaso alueella on 55 db tai korkeampi. Alueelle ei saa sijoittaa asuinrakennuksia, yleisiä rakennuksia (sairaaloita, hoitolaitoksia ja oppilaitoksia), hautausmaita, loma-asuntoja eikä virkistysalueita (retkeily-, ulkoilu-, urheilu-, uimaranta- tai leirintäalueita). Lentomeluvyöhyke Melutaso alueella on db. Alueelle ei saa sijoittaa loma-asuntoja eikä virkistysalueita (retkeily-, ulkoilu-, urheilu-, uimaranta- ja leirintäalueita). Rakennusviranomainen voi tarvittaessa edellyttää lm 2-alueella rakennusten ääneneristävyyttä parantavia toimenpiteitä lentomelun vähentämiseksi rakennusten sisällä. Esterajoitusalueet Esterajoitusalueet ovat kiitotien käyttöön liittyviä suoja-alueita, joille sijoitettavien rakennusten ja rakennelmien korkeus on rajoitettu lentoturvallisuuden takia. era+87,5 esterajoitusalueiden laskennallinen lähtökorkeus ICAO-Annex 14 ja ilmailumääräys AGA M 3-6. ls 1:50 lähestymissektori, nuoli osoittaa noususuunnan sp 1:7 siirtymäpinta, nuoli osoittaa noususuunnan hp +132,5 horisontaalipinnan korkeus 11

12 Asemakaava KAAVAMÄÄRÄYS Rakennusjärjestys Pohjakartta Suojelupäätökset Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Suunnittelualueella ei ole suojelupäätöksiä. 12

13 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kortteleissa 6 ja 7 on voimassa asemakaava, joka on hyväksytty Kaavassa alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet. Kortteliin 6 saa rakentaa enintään 40 % rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Kortteliin 7 myymälätiloja saa rakentaa enintään 20 % ja lisäksi kortteliin ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joka aiheuttaa ilman pilaantumista tai muuta häiriötä lentotoiminnalle ja lentokonehuollolle. Kortteleiden väliin on osoitettu tiealue, joka on osa Lentotietä. Asemakaavan muuttamiselle on käydyissä neuvotteluissa ilmennyt tarvetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle kaavoituspäätöksen tekemistä asemakaavan muuttamiseksi Rengonharjun kunnanosan kortteleissa 6 ja 7. Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan muuttamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ELY-keskus, ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Ilmajoen kunnan hallintokunnat; tekninen johtaja, yritysasiamies, rakennustarkastaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari ja ympäristöinsinööri yritykset ja yhteisöt Seinäjoen lentoasema, Rengonharju- Säätiö, Fortum Sähkönsiirto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B nähtävänä Asemakaavaehdotus virallisesti nähtävänä x Kaavaluonnoksista neuvotellaan viranomaisten kanssa. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa viranomaisten lausunnot. 13

14 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue edelleen teollisuus- ja varastorakentamiselle. Korttelirakennetta muutetaan siten, että Lentotie kortteleiden 6 ja 7 välistä liitetään korttelialueeseen. Lentotien nimi Rahtitien eteläpuolella muutetaan. Rakennusoikeus määritellään suunnittelun kuluessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B Vaihtoehto A Vaihtoehto B 14

15 Luonnosvaihtoehdoista A ja B annettiin seuraavat lausunnot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Tiehallinnon ohjeissa määritetään liittymätiheyden enimmäisarvot ja liittymävälit taajama-alueiden ulkopuolella mm. seututeiden osalta. Rengonharjuntie, tienumero 701, on seututie, jossa nopeusrajoitus 80 km/h ja klv alle 1500 (<1500 ajoneuvoa/ vrk). Suurin mahdollinen liittymätiheys Rengonharjuntiellä on 4 liittymää/ km. Etelä-pohjanmaan ELY-keskus ei hyväksy Rengonharjuntielle vaihtoehto B:n mukaista esitettyä uutta liittymää, joka olisi olemassa olevan Lentäjäntien jatke. Rengonharjuntiellä on tällä hetkellä 3 liittymää kilometrin matkalla, mutta Rahtitien liittymää ei ole rakennettu ja sille tulee jättää liittymävaraus. Vaihtoehto A on Etelä-pohjanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan mahdollinen toteutettava vaihtoehto. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen lausunto Pelastusviranomaisella ei ole Ilmailutien asemakaavan muutokseen kortteleissa 6 ja 7 mitään sellaista huomautettavaa joka estää hyvän ja turvallisen rakennustavan toteuttamista. Lisäksi mikäli rakennuslupavaiheessa edellytetään sammutuslaitteiston asentamista rakennuskohteeseen tulee se huomioida verkoston suunnittelussa. Lausuntojen huomioon ottaminen: ELY- keskuksen lausunnon johdosta A vaihtoehto on valittu kaavaehdotuksen pohjaksi Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelut Asemakaava täyttää sille asetetut vaatimukset ja siinä on huomioitu osallisten tarpeet Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle asemakaavan muuttamisesta Rengonharjun kunnanosan kortteleissa 6 ja 7. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnokset ovat olleet epävirallisesti nähtävillä välisen ajan. Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle luonnosten pohjalta laaditun asemakaavaehdotuksen asettamista virallisesti nähtäville. Kunnanhallitus päätti x asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville x väliseksi ajaksi ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kunnanhallitus päätti xx esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan x 15

16 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus Asemakaava mahdollistaa teollisuus- ja varastotoiminnalle alueita. Korttelin 6 ja 7 välinen osa Lentotien kaavatiestä muuttuu korttelialueeksi T-1. osalla T-1 korttelialuetta on tarkistettu tonttitehokkuutta. 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava tukeutuu olemassa oleviin liikenneyhteyksiin seututien 701 eli Rengonharjuntien kautta valtatielle 19 lännessä sekä Peräseinäjoentielle idässä. Aluevarauk set Pinta-ala [ha] Kerrosala [k-m²] Tehokku us [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11, ,27 0, T yhteensä 11, ,28 0, T-1 7, ,3 2, T-9 3, ,25-2, Kadut 0,4699-0,3362 Palvelut ja työpaikat Kaava-alueelle on suunnitteilla teollisuuden ja varastotoiminnan tiloja ja työpaikat määräytyvät toteutuvan toiminnan mukaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rengonharjuntien lähiympäristö muodostaa alueelle ehyttä rakennettua julkisivua, jossa alueen toiminnat ja palveluiden saatavuus on selkeästi esillä. 5.3 Korttelialueet Kaavassa osoitetaan alue edelleen teollisuus- ja varastorakentamiselle. Lentotien osa kortteleiden 6 ja 7 välissä on liitetty korttelialueeseen. Korttelialueiden kaavamerkinnät: T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue - tontin tehokkuusluku 0,30 - rakennusoikeus k-m 2 - rakennuspaikan rakennetusta kerrosalasta saa käyttää enintään 40 % rakennuspaikan pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten - alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia T-9 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue - tontin tehokkuusluku 0,25 - rakennusoikeus 9354 k-m 2 - alueelle ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joka aiheuttaa ilman pilaantumista tai muuta häiriötä lentotoiminnalle ja lentokonehuollolle - myymälätiloja saa olla 20 % kerrosalasta - alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia - tontilla on lentokentän horisontaalipinnasta johtuva rakentamisen korkeusrajoitus Kaavamääräys: Rakennuksen korkeus ei saa ylittää esterajoituspinnan laskennallista korkeutta 1:7. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/ työntekijä ja 1 ap/100 myymälä k-m ⁴. 16

17 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys alueella Kaavamuutosalue on rakentamaton. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne toteutuu maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti. Alue on ihanteellinen teolliseen maankäyttöön alueellisen logistisen sijaintinsa ja liikenteellisen saavutettavuutensa takia. Taajamakuva Lentoliikennettä palvelevat rakennukset ovat kiitotien läheisyydessä ja uudet korttelialueet jatkavat rakennettua teollisuusaluetta Rengonharjuntien suuntaan. Kyläkuva muuttuu avoimeksi, rakennetuksi alueeksi. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen ympäristön toteutuminen vahvistaa edellytyksiä monipuoliselle seudulliselle palvelu- ja elinkeinotuotannon kehittämiselle. Virkistys Asemakaavassa ei ole virkistysaluevarauksia. Liikenne Alueen kokoojaliikenne tukeutuu Rengonharjuntiehen sekä valtatien 19 liikennejärjestelyihin. Raskasliikenteen pääreitti alueelle tulee valtatieltä 19 sekä Peräseinäjoen suunnasta Rengonharjuntietä, jonka nykyiset liikennemäärät kestävät usean tuhannen suoritteen lisäyksen estämättä muiden teiden liikenneturvallisuutta. Tekninen huolto Alue laajentaa kunnan teknistä verkostoa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole muinaismuistokohteita Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Metsäinen alue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Luonnonolot Talousmetsän olosuhteet muuttuvat toimintojen edellyttämällä tavalla rakennetuiksi ja pinnoitetuiksi alueiksi. Pienilmasto Alue muuttuu avoimeksi, rakennetuksi ympäristöksi, joka lisää tuulisuutta. Pienilmastoon voidaan vaikuttaa puustoa ja muuta kasvillisuutta säilyttämällä sekä avoimia tiloja jakavilla istutuksilla. Vesistöt ja vesitalous Alueen toteutuminen muuttaa alueen metsätalouden mukaisia ojitusjärjestelyjä ja ne hoidetaan korttelirakenteen mukaisin kaavatieojituksin. Luonnonsuojelu Alueella ei ole todettu luonnonsuojelullisesti merkittäviä ympäristöjä tai lajeja. 17

18 5.4.3 Muut vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alueen rakentaminen ja toimintojen mahdollistaminen alueella edellyttää kunnallistekniikan ja katujen rakentamista. Alueen energiantarpeen lisääntyminen vaikuttaa kokonaisratkaisun etsimiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Toisiaan tukevat toiminnot tuovat alueelle synergiaetuja, jotka tuovat välillisiä vaikutuksia monelle ulkopuoliselle toimialalle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Toiminta ei aiheuta ympäristönsuojelullisia häiriöitä. Seinäjoen lentoaseman ympäristössä ei ole todettu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä toiminnan häiriöitä tai ympäristöriskejä aiheuttavia tapahtumia. Päästöt viemäriin ja vesiin Suunnittelualue liitetään viemäriverkostoon ja pintavedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle hulevesisuunnitelman mukaan. Päästöt ilmaan Suunnittelualueelle ei ole tiedossa erityisiä ilmaa saastuttavia toimintoja. Lentoaseman läheisyydessä päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot ja toimijat, kuten lentoliikenne, kenttäalueen maakaluston liikenne. Melu Suunnittelualueella raskas liikenne on suurin melun tuottaja. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Seinäjoen lentoaseman alue on osoitettu melualueeksi, jonka vaikutukset ulottuvat kaava-alueelle. Lentomelusta on tehty vuonna 2010 meluselvitys, jonka mukaan lentoliikenteen ollessa täydessä toiminnassa osalle suunnittelualuetta tulee db lentomeluvyöhyke. Tieliikennemeluarviot perustuvat tieliikelaitoksen laskelmiin vuodelta Rengonharjuntien noin 1100 a/vrk 55dB meluvyöhyke ulottuu alueelle kun nopeus on 80 km/h. 18

19 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Lentotien muutoksen johdosta sen loppuosan nimi muuttuu Rahtarintieksi. 19

20 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kunnallistekniikka Lentotielle, Lentäjäntielle, Rahtitielle ja Kapteenintielle on tehty kunnallistekniikan suunnitelmakartta. Viereisellä lentokenttäalueella on sadevesi-viemäröinti ja teollisuusalueella kaukolämpölaitos. Hulevedet Alustava hulevesitarkastelu on esitetty oheisessa kuvassa ja rakennuslupavaiheessa tulee huolehtia tonttikohtaisista hulevesiratkaisuista. Kuvassa Ilmailutien alue on jaettu kahteen eri suuntaan johtavaan pintavesialueeseen, jotka ovat jo osittain toiminnassa. Alueen hulevesitarkastelu liittyy toteutumisjärjestyksen mukaan myös lentokentän hulevesisuunnitteluun. Alueen 1 pintavedet johdetaan VE1 suuntaan käyttäen osittain olemassa olevaa purkulinjaa ja alueen 2 pintavedet VE2 ja VE3 suuntaan. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentuminen toteutuu toimijoiden hankkeiden mukaisessa aikataulussa. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta tapahtuu rakennuslupamenettelyn, hankevastaavien sekä eri viranomaistahojen ja kunnan teknisen toimen kautta. 20