RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8496 Niemenranta koskee kortteleita no YLA: LUONNOS

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8496 Niemenranta koskee kortteleita no YLA: LUONNOS Ramboll Finland Oy

2 PERUSTIEDOT antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Paikannuskartta - suunnittelualueen sijainti Tampereella Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Tilaaja: Tampereen kaupunki Tekijät: Ramboll Finland Oy Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy Asemakaavoituksen vastuuhenkilö: Projektiarkkitehti Riikka Rahkonen Rakennusvalvonnan yhteyshenkilöt: Lupa-arkkitehti Titta Tamminen ja kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki Karttaoikeudet: Tampereen kaupunki Tekijänoikeudet: Ramboll Finland Oy Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa Suunnittelun ominaispiirteet Niemenrannan 3. alue rajautuu Lielahdenkadun ja Näsijärven väliselle alueelle, Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolelle. Alueen erityispiirteitä ovat Näsijärven läheisyys, järvinäkymät, metsäinen kukkula alueen keskellä ja monien mahdollisuuksien yhteiskäyttöiset ranta-alueet. Tavoitteena on muodostaa joukkoliikenteeseen tukeutuva, luontevasti rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvä sekä luonnon- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittava ratkaisu. Niemenrannan aukion kulmat rakennetaan kiinni ja niitä korostetaan rakennuksien korkeusvaihtelulla ja rakentamistavalla. Aukio on Niemenrannan kaupallinen ja keskus ja joukkoliikenteen solmukohta. Niemenrannan puistokadun katujulkisivut muodostuvat vaihtelevan korkuisista massoista, kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Puistokadun itäisen rantapuiston rajapintaan muodostetaan pieni näköala-aukio, josta avautuu Näsijärvimaisema. Pienvenesataman läheisyyteen, rantapuiston koillisnurkalle muodostetaan pieni ranta-aukio, jonka palvelut ja lähivenesatama aktivoivat tilasarjan päätteenä olevaa rantaaluetta. Aukion ympäristön tiilijulkisivut muuttuvat vaaleaksi satamakaupungiksi rantaa lähestyttäessä. Puistokukkulaan, sahanpuistoon rajautuvat neljästä seitsemään kerroksiset rakennukset toteutetaan osittain puujulkisivuilla. Sahanmäen maanpuhdistustöiden yhteydessä paljastuneet kallioalueet ja niiden rajapinta rannan korttelialueiden kanssa muodostavat omaleimaisen ympäristön puistoalueen reunalle. Sahanpuiston luoteisreunaan on sijoitettu kaksikerroksinen päiväkotirakennus. Matalat pienkerrostalot toimivat mittakaavallisesti välittävänä elementtinä korttelialueiden ja puiston välillä. 2

3 PERUSTIEDOT TA M P E R E E N K A U P U N K I 3

4 Näsijärvi / Rantatie RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET Näsijärvi / satamanäkymä Näsijärvi / satamanäkymä Tupakkirulla / Reuharinsaari Näsijärvi / Aitolahden pohjukka Siilinkari Lapinniemen kylpylä Näsinneula / kaupungin silhuetti tärkeät näkymät kaupunkikuvallisesti tärkeät julkisivut tontin rajan häivytys tontin rajaus istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurilla tontin raja muurilla, aidalla - selkeästi havaittavissa Pispala / haulitorni 4

5 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET TA M P E R E E N K A U P U N K I KAUPUNKIKUVA JA KORTTELIALUEET Katualueilta avautuu tärkeitä näkymiä ympäröiviin kaupunginosiin ja Tampereen maamerkkeihin. Nämä tärkeät näkymät tulee huomioida kaikessa rakentamisessa sekä istutusten ja piharakennusten sijoittelussa. Katupäätteinä toimivia tärkeitä näkymiä ja rakennuksia korostetaan julkisivujen erikoiskäsittelyillä tai muusta rakennuksesta poikkeavilla yksityiskohdilla, kerroskorkeuksilla, aukotuksilla tai porttiaiheilla. Kerrostalorakentaminen on pääosin 5-7 -kerroksista. Korttelirakennetta monipuolistetaan rakennusmassojen porrastuksilla sekä eteläisen metsäalueen läheisyydessä 2-kerroksisilla kerrospientaloilla, jotka voivat osin muodostaa kerrostalojen kanssa myös yhteisiä korttelipihoja. Alueen keskellä sijaitsevat kerrostalokorttelit rajataan selkeästi erilaisin muuri-, portti- ja istutusratkaisuin. Kerrostalokorttelit muodostavat suurkortteleita avarine yhteispihoineen. Viher- ja metsäalueisiin rajautuvat korttelit rajataan istutuksilla, tasoerolla, tai matalalla muurilla kuitenkin niin, että kulku on mahdollista. Pohjoisen metsäalueen ja pysäköintialueen raja häivytetään niin, ettei metsän reunalle tuoda esimerkiksi sinne kuulumattomia pensasistutuksia tai muita vieraita elementtejä. 5

6 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT parvekelasitus kattopinnan jäsentely, porrastus tai kattopinta osana julkisivua ranskalaisia parvekkeita / sisäänvedetyt parvekkeet 6

7 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET RAKENNUKSET - PARVEKKEET JA KATTOMUODOT Rakennusten tulee pääsääntöisesti porrastumalla madaltua rantaa kohti. Pääsääntöisesti kattopintaa ja -kerrosta tulee jäsentää, jolloin ylimmän kerroksen massiivisuutta pienennetään. Porrastamalla rakennuksia taataan esteetön järvinäkymä mahdollisimman monesta asunnosta sekä pienennetään korttelialueiden muurivaikutelmaa kaukonäkymissä. Rakennusten yleisilmettä voidaan keventää myös kääntämällä katon katemateriaali osaksi kattokerroksen julkisivua. Niemenrannan aukion ja Niemenrannan puistokadun varsien rakennuksissa käytetään sisäänvedettyjä parvekkeita, ranskalaisia parvekkeita sekä rakennusten nurkissa olevia parvekkeita. Näin puistokadun yleisilme rauhoittuu ja katutila korostuu kaupunkimaisena. Parvekkeiden suunnittelu on merkittävässä osassa luotaessa rantakorttelien ilmettä. Sataman ympäristössä ja etenkin järven suuntaan avautuvissa parvekkeissa tulee olla parvekelasitus tuulisuuden vuoksi. Etenkin sisäpihojen puolella suositaan parvekkeiden vapaata sijoittelua. 7

8 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET RAKENNUKSET - MATERIAALIT rakennusmassoissa toisistaan vaihteleva tehosteväri / puiset yksityiskohdat sisäpihoilla persoonallinen ilme julkisivuja jäsentelemällä punertava tiili vaaleat julkisivut yhtenäiset valkoiset rakennukset vaihtelevin tehostevärein 8

9 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET RAKENNUKSET - MATERIAALIT Niemenrannan aukio toteutetaan kivettynä aukiona, jolloin kiveys toimii ympäröiviä rakennuksia yhdistävänä viidentenä julkisivuna. Aukiota reunustavat ja Kehyskadun varrella sijaitsevat rakennukset luovat ensimmäisen mielikuvan alueesta Lielahdenkadulta saavuttaessa. Rakennusten yleisilme on yhtenäinen ja pääasiallisena materiaalina käytetään puhtaaksimuurattua tiiltä. Liike- ja työtilojen sekä muiden toiminnallisesti ulospäin aktiivisten yhteistilojen julkisivut käsitellään kaupunkimaisesti ja erotetaan muusta julkisivusta materiaaleilla, pintakäsittelyllä tai muilla yksityiskohdilla. Korttelit satamaan ja rantaan johtavien katujen ympärillä (Niemenrannan Puistokadun jatke aukiolta satamaan sekä xxxkatu) toteutetaan yleisilmeeltään vaaleina, jotta kadunpäätteenä näkyvä järvinäkymä korostuu. Sama vaalea yleisilme jatkuu Niemenrannan Puistokadun päätteenä olevaa rantapuistoa ympäröivien kortteleiden osalta. Rakennusten julkisivut erotetaan toisistaan vaihtelevalla aukotuksella, sisäänvedoilla, parvekkeilla ja katto- sekä maantasokerroksen käsittelyllä tai värityksellä. Vierekkäiset rakennukset eivät saa olla keskenään täysin identtisiä käsittelyltään ja yksityiskohdiltaan. Keskeisten korttelialueiden sisäpihan puolella rakennusmassoja jäsennöidään vaihtelevilla tiili-/rappaus-/ betoni- ja levypinnoilla luoden sisäpihoista mielenkiintoinen tilasarja. Toisistaan eroavat suurkorttelien sisäpihat auttavat myös orientoitumisessa alueella. Pohjoiseen metsäalueeseen rajautuva korttelikokonaisuus muodostaa vahvan reunan xxxkadulle. Rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä mutta kokonaisilme pysyy yksityiskohtia lukuunottamatta yhtenevänä. Raamikadun eteläpäähän muodostuu omanlaisensa korttelikokonaisuus, jonka sijoittuminen kaukomaisemassa tulee erityisesti ottaa huomioon. Kortteleiden sisällä rakennuksia erotellaan toisistaan vaihtelevilla tehosteväreillä sekä puisilla yksityiskohdilla. Puuta voidaan käyttää julkisivuissa tai pienemmissä yksityiskohdissa. Sijainti suhteessa julkisiin ulkoilureitteihin, metsäalueeseen sekä päiväkotiin tulee huomioida rakennusten muotoilussa ja yksityiskohdissa. 9

10 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET PIHA-ALUEET JA YHTEISTILAT kansipiha viherpiha pihapiirien ja piharakennusten tilasarja katutilaa rajaava etupihavyöhyke 10

11 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN katutilan elävöittäminen toiminnoilla (kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerhotilat tms.) katutilan elävöittäminen visuaalisesti (maantasokerroksen detaljit, sisäänkäynnit, katokset, sisäänvedot tms.) 11

12 RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET TA M P E R E E N K A U P U N K I KATUTILAN ELÄVÖITTÄMINEN Sosiaalisesti kestävän asukasrakenteen muodostamiseksi, alueelle tavoitellaan monimuotoista rakennus- ja asuntokantaa joka huomioi eri ryhmien tarpeet sekä elämäntavan ja työelämän muutostrendit. Kerrostaloihin voi toteuttaa myös asuntoja, joiden yhteydessä on katutilaan liittyviä työtiloja. Keskeisimmille alueille sataman ja Niemenrannan puistokadun varteen kerrostalojen maantasokerrosten yhteyteen tulee toteuttaa katutilaa rajaava etupihavyöhyke, josta voi olla myös suoria yhteyksiä maantasokerroksen asuntoihin. Alueen keskeisimmillä kohdilla katutilaa elävöitetään lisäksi erilaisilla toiminnallisilla elementeillä (kivijalkaliiketilat, työhuoneet, kerho- ja pesutilat tms.). Muilla alueilla rakennusten maantasokerroksen visuaaliseen ilmeeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korostamalla rakennusten yksityiskohtia ja huomioimalla rakennusten merkittävimmät julkisivut ja maantasokerros luodaan virikkeitä sisältävää kävelyympäristöä, joka johdattaa kulkijaa eteenpäin saaden välimatkat tuntumaan lyhyemmiltä. Suurkortteleiden sisäpihojen läpi kulkevia kevyen liikenteen väyliä rajataan piharakennuksilla ja muilla pihaelementeillä niin, että väylillä liikkuessa kokee olevansa puolijulkisessa tilassa. Osa kerrostalokortteleiden pysäköinnistä on sijoitettu kansipihojen alle. Pysäköintikannen ja sen reunojen ei tule erottua pihatilassa. Sisäänajot ja sisäänkäynnit tulee ottaa osaksi pihatilaa ja muuhun arkkitehtuuriin sovittaen ja integroiden. Rakenteiden yhteydessä tulee olla pehmentäviä istutuksia. Maanpäällinen pysäköinti voidaan sijoittaa katoksiin oleskelu- ja leikkialueita rajaten. Katoksissa käytetään samoja materiaaleja kuin asuinrakennuksissa. Pysäköintialueita voidaan rajata myös pensailla. 12

13 ERITYISTEEMAT VALAISTUS JA TAIDE lämmin valaistus katutilan valaistus / LED ranta-alueiden ja kulkuväylien valaistus taide / taidevalaistus 13

14 ERITYISTEEMAT TA M P E R E E N K A U P U N K I VALAISTUS JA TAIDE Yleisvalaistukseen suositellaan valkoista valoa tuottavaa energiatehokasta LEDvalaistusta värilämpötilaltaan 4000K. Kohde- ja julkisivuvalaistuksessa, sekä taidevalaistuksessa voidaan käyttää myös hyvän värintoiston omaavia monimetallivalaisimia sekä LED-valaisimia. Satama, ranta-alueet ja julkiset kulkuväylät valaistaan tunnelma- ja erikoisvalaisimilla. Pylväskorkeudet valitaan katujen ja kulkuväylien valaistusluokkien mukaan. Niemenrannan aukio sekä Niemenrannan puistokadun päätteenä oleva toriaukio muodostavat alueen merkittävän julkisten ulkotilojen parin, jota korostetaan julkisella taiteella tai erikois- ja kohdevalaisimilla. Eteläisen metsäalueen itäpuolista avokallioaluetta ja siellä sijaitsevia kulkureittejä voidaan korostaa taidevalaistuksella tai muilla maisemasuunnittelun keinoin ympäröivistä alueista. Mahdollinen valaistus ei saa aiheuttaa häiriöitä kalliota reunustaville asuinrakennuksille. 14

15 PROSESSI RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATI- MISEN VAIHEET ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Kaavamuutos tuli vireille PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN vireillepano Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot YLA oleellisia muutoksia RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN vähäiset YLA merkittävät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTA- PAOHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus)