KITTISVAARAN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ
|
|
- Timo-Jaakko Seppälä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAPERÄKARTTA 1 : SELITYS LEHTI KITTISVAARAN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen NAAMIJOKI RIIPISENVAARA MUSTITUNTURI LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello PELLO PELLOJÄRVI LANKOJÄRVI Rovaniemi 2000
2 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista maalajeista koostuva maaperä on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartäärikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan saakka. Kvartäärikaudella on ollut useita jääkausia, joiden aikana mannerjäätiköt ovat peittäneet laajoja alueita Pohjois-Euroopassa. Jääkausien välisinä ns. interglasiaalikausina ilmasto on ollut nykyisen kaltainen tai jopa jonkin verran nykyistä lämpimämpi. Viimeisin jääkausi, jota kutsutaan Veiksel-jääkaudeksi, alkoi runsaat vuotta sitten ja päättyi noin vuotta sitten. Veiksel-jääkauden alkupuolella oli kaksi vähemmän ankaran ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihetta, joiden aikana mannerjäätiköt pienenivät ja hävisivät Pohjois-Euroopassa lähes kokonaan. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viime jääkauden aikana, mutta paikoin tavataan myös kerrostumia, jotka ovat peräisin viime jääkautta vanhemmilta jääkausilta ja niiden välisiltä ajoilta. Kerrostumia tutkimalla on saatu kuva maamme kvartäärikautisesta kehityksestä. Mannerjäätikön toiminnan tuloksena, pääosin sen reunaosan alla, syntyi maamme yleisin maalaji, moreeni, joka esiintyy joko kallioperän muotoja peittävänä ja myötäilevänä kerroksena tai erilaisina moreenimuodostumina. Mannerjäätikön sulaessa valtavat sulamisvesivirrat, jäätikköjoet, kuluttivat alustaansa muodostaen sulamisvesiuomia ja kerrostivat lajittelemaansa ainesta jäätikön pohjalla harjuiksi tai jäätikön reunan eteen deltoiksi (esim. Salpausselät). Kun mannerjäätikkö suli, veden peittämillä alueilla kerrostui hienorakeisia maalajeja, savea ja hiesua. Jääkaudella 2-4 km:n paksuinen jääkerros painoi maankuorta alas. Jäätikön sulamisen jälkeen maankuori alkoi kohota aikaisempaan asemaansa. Veden pinnan asemia osoittavat muinaisrannat, joita näkyy vaarojen rinteisiin syntyneinä rantatörminä ja -kivikkoina. Maankohoaminen, joka oli aluksi hyvin nopeaa, jatkuu edelleen hitaasti. Suurimmillaan se on Merenkurkussa, noin metri sadassa vuodessa ja pienimmillään Kaakkois-Suomessa, alle 20 cm sadassa vuodessa. Pellon alueella maankohoaminen on noin 70 cm sadassa vuodessa. Veden alta paljastuneilla alueilla alkoi jokien toiminta, joka yhdessä maankohoamisen kanssa sai aikaan sarjan vähitellen maatuvia hiekkaisia ja hietaisia suistomaita jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jäätikköjoki- ja rantakerrostumien päällä. Alavilla alueilla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen alueen vapauduttua jään tai veden alta.
3 KIVENNÄISMAAT (Kalevi Mäkinen) Yleistä Kartoitettu alue sijaitsee Tornionjokilaaksossa ja käsittää Pellon Havelanpään, Ritavaaran ja Sorvavaaran alueet. Alueen eteläraja on Lupojärvellä ja Leveävaarassa sekä pohjoisraja Sorvavaaran pohjoispäässä. Idässä alue ulottuu Mellajavaaraan, Jai-Paljukalle ja Iso-Perävaaraan. Kartoitettu alue kattaa karttalehden Kittisvaara A ja B neljännekset. Lisäksi kartoitettiin Ritavaaran, Jai-Paljukan ja Iso Perävaaran alueet. Asumattomat vaara-alueet on jätetty kartoittamatta. Alueen korkokuvaa luonnehtivat korkeat vaarat sekä Tornionjoen laakso (Kuva 1). Tornionjoki virtaa kartoitetun alueen länsireunassa pohjoisesta etelään. Tornionjoen laakso muodostaa alueen pohjatason, jonka korkeus on noin metriä (mpy.). Jokilaaksosta maasto kohoaa kohti Ritavaaraa, Mellajavaaraa ja Sorvavaaraa. Alueen korkeimmat kohdat ovat Ritavaara (309,5 m), Leveävaara (n. 256 m), Makkaravaara (n. 251 m), Paljukka (n. 247 m) ja Tuomuvaara (n. 246 m). Kallioalueet Kalliopaljastumia ja alle metrin paksuisen maakerroksen peitossa olevia alueita on 8,2 % karttaalueen maa-alasta (Taulukko 1). Suurimmat yhtenäiset kalliopaljastumat sijaitsevat Veto-
4 Kuva 1. Pellon alueen korkeusvyöhykekartta.
5 vaarojen, Leveävaaran, Kivivaaran ja Iso Perävaaran alueilla. Kallioalueet sijaitsevat pääasiassa vaarojen lakialueilla, jossa maapeitteen paksuudet ovat yleensäkin pieniä. Rantavoimat ovat monin paikoin huuhtoneet vaarojen rinne- ja lakialueiden kalliot paljaiksi Kartta-alueen kallioperä koostuu pääasiassa Keski-Lapin graniittikompleksiin kuuluvista graniiteista. Alueen graniitit ovat karkearakeisia. Alueen länsiosassa Tornionjoen myötäisesti kulkee kapea kiillegneissi vyöhyke. MAAPERÄGEOLOGINEN KEHITYS Mannerjäätikön virtaussuunnat Kartta-alueen kalliopaljastumien uurresuunnat, kourut sekä moreenin kiviaineksen suuntaus osoittavat mannerjäätikön yleensä virranneen alueella lähes länsiluoteesta eli suunnasta 295 o o. Mannerjäätikön hiomia kallioita on näkyvissä vaarojen lakialueilla, muualla ne ovat maapeitteen verhoamia. Mannerjäätikkö on toiminut myös moreeniaineksen kuljettajana. Nuorimman jäätikön virtauksen lisäksi Pellon alueelta on löydetty merkkejä myös vanhemmasta jäätikön virtauksesta. Myllykankaalta ja Karamaasta on löydetty kolmea eri virtausvaihetta edustavia ristiuurteita, joiden mukaan vanhin virtaus tapahtui suunnasta 350 o. Nuorinta virtausta edustavat uurteet ( o ) ovat hyvin heikkoja ja ne edustanevat jäätikön deglasiaatiovaiheen aikaista paikallista jäätikön virtausvaihetta. Toistuvien jäätiköitymisten välisistä lämpimistä ajanjaksoista ovat todisteina Jaivuomalta, Sorvavaarasta ja Orajärveltä löydetyt moreeninalaiset lajittuneet ja orgaaniset kerrostumat. Jaivuoman ja Orajärven orgaanisten kerrostumien siitepölystöjen mukaan kasvillisuus kuvastaa nykyistä hieman kylmempää (2-3 o C) ilmastovaihetta eli niin kutsuttua interstadiaalivaihetta, joka oli todennäköisesti noin vuotta sitten. Alueella kasvoi tuolloin harvaa koivumetsää sekä vaivaiskoivua. Männyn ja haavan pölyjen osuus on hyvin pieni, joten alueella on kasvanut vain muutamia mäntyjä ja haapoja tai niiden pölyt ovat kaukolentoisia. Mannerjäätikön perääntyminen Mannerjäätikön reuna hävisi Pellon alueelta lopullisesti noin vuotta sitten. Kartta-alueella ei ole jäätikön reunan suuntaisia muodostumia. Alueen lähiympäristössä olevien maaperämuotojen perusteella mannerjäätikön reuna on vetäytynyt alueella kohti länttä ja länsiluodetta, mikä on sopusoinnussa jäätikön viimeisestä virtaussuunnasta kertovien uurteiden ja moreenin kivien suuntauksen kanssa. Jäätikön reunan perääntyessä maaston alavimmat alueet peittyivät muinaisen Itämeren peittoon. Itämeren kehitys Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta se peittyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen peittoon. Koska Itämeri oli tuolloin yhteydessä Atlantin valtamereen vain laskujoen välityksellä, se oli makeavetinen allas. Salmiyhteyden avauduttua valtamereen noin vuotta sitten pääsi suolaista vettä vähitellen Itämereen ja sen kehityksessä alkoi Litorinamereksi kutsuttu vaihe. Muinaisen Perämeren pohjukassa vesi muuttui suolaiseksi vasta noin vuotta sitten. Kartta-alueen ylin ranta syntyi muinaisen Itämeren Ancylusjärveksi kutsutun vaiheen aikana noin vuotta sitten. Se sijaitsee kartta-alueen eteläosissa noin 200 metrin ja pohjoisosissa noin 195 metrin korkeudella. Vain Ritavaara-Makkaravaara-Leveävaara, Mellajavaara, Saarivaara, Tuomuvaara, Ylinen Pellojärvenvaara ja Kukasvaara sekä Huhkajavaaran, Kivivaaran,
6 Honkavaaran ja Ison Perävaaran laet kohosivat Ancylusjärven vedenpinnan yläpuolelle (kuva 2 A). Maankohoamisen seurauksena uutta maata paljastui nopeassa tahdissa veden alta. Maankohoaminen alkoi jo mannerjäätikön ohentuessa ja nopeimmillaan se on ollut heti jäätikön reunan peräännyttyä Pellon alueelta. Jäänreunan perääntymistä seuranneen ensimmäisen tuhannen vuoden aikana maankohoaminen oli noin 100 metriä (Saarnisto 1981). Sen jälkeen se on vähitellen hidastunut ja on nykyään Pellon alueella noin 7,0 mm vuodessa. Maan kohotessa syntyi uusia muinaisrantoja. Kartta-alueelta löytyy selviä rantapintoja Jaivaaran lisäksi myös Kivivaarassa, Mellajavaarassa ja Ylisessä Pellojärvenvaarassa. Muinaiset rantakerrostumat erottuvat luonnossa vaarojen rinteillä kivivöinä ja soraisina tai hiekkaisina valleina. Ancylusjärvivaihetta seuranneen Litorinamerivaiheen alkupuolella noin vuotta sitten Itämeri väistyi lopullisesti Pellon alueelta. Muinaisen Itämeren järvi- ja merivaiheiden aikana laaksoihin kerrostui savea. Maan vähitellen kohotessa ja Itämeren rantavyöhykkeen siirtyessä yhä alemmalle tasolle huuhtoutui vaarojen rinteiltä hiekkaa ja hietaa, joka kerrostui vaarojen alarinteille ja peitti alleen aikaisemmin syvään veteen kerrostuneen hiesun ja saven. Maan kohotessa hakeutui muinainen Tornionjoki nykyiseen uomaansa, ja osa savesta kului virtaavan veden irrottamana pois. Monin paikoin savi peittyi joen mukanaan kuljettamaan hietaan ja hiekkaan. Savea peittävien hiekka- ja hietakerrosten paksuus on yleensä noin 1,0-1,5 metriä, mutta se saattaa paikoin olla useamman metrin paksuinen. Jäätikön peräännyttyä länteen kohti Ruotsin tuntureita laskivat Tornionjoki ja Muonionjoki erillisinä jokina muinaiseen Itämereen. Vasta noin vuotta sitten ne yhtyivät ja laskivat Lappeasta yhtenä jokena Itämereen. Noin vuotta sitten Tornionjoen suisto oli Naamijoen kohdalla ja vuotta sitten se oli siirtynyt Lempeän eteläpuolelle. Silloiselle jokisuulle kerrostuneen suiston eli deltan pinta sijaitsee noin 93 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Seuraavien 800 vuoden kuluessa joen suisto mataloitui ja siirtyi Pellon ja Neistenkankaan alueelle, jossa delta-alueen alaosien pinta sijaitsee noin metrin (mpy) tasolla. Delta-alue on kerrostunut pääasiassa Ruotsin puolelle jokea johtuen maaston korkokuvasta. Suomen puolella Tornionjoki rajoittuu deltan kohdalla vaara-alueeseen, ja jokilaakso on kapea. Lisäksi joen virtaus on kohdistunut Suomen puolelle ja Ruotsin puoleinen alue on ollut suojapuolella. Moreenikerrostumat Yleisin maalaji kartta-alueella on moreeni, joka peittää maa-alasta noin 70 % (taulukko 1). Raekoostumukseltaan moreeni on pääasiassa hiekkamoreenia. Moreeni on syntynyt jäätikön kallioperästä tai sen päällä olleista maalajeista irrottamasta, kuljettamasta ja kerrostamasta kiviaineksesta. Kuljetuksen aikana jäätikkö murskasi ja sekoitti irrottamaansa ainesta. Moreeni on lajittumaton maalaji, joka sisältää kaikkia raekokoja savesta lohkareisiin. Kartta-alueen moreenit ovat pääasiassa hiekkamoreenia. Moreeni esiintyy pääosin 1-3 metrin paksuisena kallioperää verhoavana pohjamoreenipeitteenä vaarojen rinteillä ja laaksoissa. Moreenipeite on yleensä ohuimmillaan kallioperän kohoumilla ja paksuimmillaan niiden välisissä painanteissa ja alavilla alueilla. Ylimmän rannan alapuolisilla alueilla moreenin pinnalla on yleisesti rantavoimien huuhtoma 0,3-0,5 metrin paksuinen harmaanruskea löyhä kerros. Sen kivisyys ja lohkareisuus saattaa olla suuri, mutta hienoaines puuttuu lähes kokonaan. Huuhtoutuneen kerroksen alla moreeni on harmaata ja selvästi tiiviimpää kuin pintaosassa. Kumpumoreenia on Ritavaaran pohjoisrinteellä matalina kumpareina.
7 Kuva 2. Maankohoaminen ja sen vaikutus kartta-alueen maisemaan muinaisen Itämeren eri kehitysvaiheissa. Sininen alue on Itämeren peittämää ja vihreät alueet vedenpinnan yläpuolella olleita alueita. Kuvassa A tilanne mannerjäätikön hävittyä alueelta vuotta sitten, jolloin ylin ranta oli 213 metrin tasolla. Kuvassa B tilanne noin 8700 vuotta sitten vedenpinnan oltua 150 metrin tasolla. Kuvassa C tilanne noin 8400 vuotta sitten, jolloin vedenpinta oli noin 120 metriä. Kuvassa D vedenpinnan taso on noin 90 metriä. Tällöin Itämeren kehityksessä alkoi Litorinamerivaihe (n vuotta sitten).
8 Karkearakeiset kerrostumat Kartta-alueen karkearakeiset kerrostumat ovat pääasiassa jäätikköjokikerrostumia ja rantakerrostumia. Lisäksi Tornionjoen laaksossa on hiekkaisia ja hietaisia jokikerrostumia. Jäätikköjokikerrostumat Alueella on yksi moreenipeitteinen harjujakso, joka kulkee Sorvavaarasta Etuisen Vetovaaran itäpuolitse Mellajavaaraan ja Valkeajärvelle. Moreenipeitteiset kerrostumat ovat syntyneet viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen sulamisvaiheessa. Moreenipeitteisille muodostumille on tyypillistä loivapiirteiset pinnanmuodot, sillä niiden ylityöntynyt jäätikkö muovasi ja tasoitti alkuperäisiä harjuja. Harjua peittävän moreenikerroksen paksuus on keskimäärin yksi metri. Moreenin pintaosa on yleensä rantavoimien huuhtoma. Jai-Paljukan laella on kohti koillista avautuva uoma, jota myöten jäätikön sulamisvedet ovat virranneet länsiluoteeseen perääntyvän jäätikön reunalla olleeseen muinaiseen Itämereen. Uoma on muodostunut kallioperän ruhjeeseen ja sulamisvedet ovat irrottaneet ruhjeessa olleen rikkonaisen kallioaineksen ja kuljettaneet lohkareet ja kivet uoman suulle, Jai-Paljukan rinteelle deltaksi. Kartta-alueen maa-alasta on hiekka- ja soramuodostumia vain 0,5 %. Muodostumien aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostumat ovat kooltaan pieniä ja niiden massamäärät ovat vähäisiä. Lähes kaikissa muodostumissa on leikkauksia. Rantakerrostumat Kartta-alueella rantakerrostumia tavataan yleisesti ylimmän rannan ( m mpy.) alapuolelta. Rantakerrostumat ovat yleensä kivikoita tai kivi- ja soravalleja, joista hienoimmat lajitteet ovat huuhtoutuneet pois. Selvimmät muinaisrannat syntyivät ylimmille korkeustasoille. Niiden syntyaikana alueen lounais- ja eteläpuolella oli vielä runsaasti avointa ulappaa, ja aallokon kulutustyö oli voimakasta. Paikoin rantakerrostumat näkyvät ohuina ja tasaisina, muita maalajeja peittävinä hiekka- ja sorakerroksina. Kartta-alueella rantakerrostumat on selvimmin nähtävissä Kivivaarassa ja Mellajavaarassa, missä rantakivikot ja niistä huuhtoutuneet hiekka-alueet ovat yleisiä. Rantakerrostumat ovat kartta-alueella kerrospaksuudeltaan varsin ohuita, 0,5-1,5 metrin paksuisia. Humusta sisältävän pintakerroksen poiston jälkeen hiekan ja soran ottamiseen jää hyvin vähän ainesta. Jokikerrostumat Tornionjoen laaksossa, Havelanperällä on hiekkaisia ja hietaisia jokikerrostumia. Hienorakeiset kerrostumat Jäätikön reunan perääntyessä länsiluoteeseen alue peittyi paksujen vesimassojen alle. Jäätiköltä virranneet sulamisvedet kuljettivat runsaasti kiviainesta, jonka hienojakoisin osa kulkeutui syvään veteen ja kerrostui maaston painanteisiin savikoiksi. Savea on kerrostunut Tornionjoen laaksossa. Maankohoamisen seurauksena vedenpinta on laskenut ja savikoiden päälle on kerrostunut matalaan veteen kerrostunutta hiesua, hienoa hietaa ja hietaa sekä jokikerrostumina
9 syntynyttä hiekkaa. Kartta-alueen kaikki savikerrostumat ovat yli metrin paksuisten karkeampien kerrostumien peitossa. ELOPERÄISET KERROSTUMAT (Matti Maunu) Turvekerrostumat Kartta-alueella on eloperäisiä kerrostumia 1118 ha eli 17,3 % maa-alasta, mikä on hieman vähemmän kuin muualla Tornionlaaksossa. Pääosa turvekerrostumista on yli metrin paksuisia ja ne ovat suurelta osin ravinteikkaiksi, saravaltaisiksi kartoitettuja. Rahkavaltaisia (niukkaravinteisia) kerrostumia on vain 78 ha (1,1 %). Soistuneimmat alueet ovat kartta-alueen keski- ja pohjoisosissa. Soistuminen ja turpeen muodostuminen alkoi alueen paljastuttua muinaisesta Itämerestä maaston painanteissa ja heikosti vettä läpäisevillä alueilla. Suokasvillisuuden aluejaossa suot sijaitsevat Perä-Pohjanmaan ja Eteläisen Peräpohjolan aapasoiden vaihettumisvyöhykkeessä. Suotyypeiltään ne ovat pääosin erilaisia nevoja ja rämeitä. Suuri osa soista on ojitettu metsätalouden tarpeita varten. Kartoituksen yhteydessä ei ole suoritettu yksityiskohtaisia turvetutkimuksia, joten koko alueen turvekerrostumien määrästä ja laadusta sekä soveltuvuudesta esimerkiksi energiaturvetuotantoon ei ole tietoa. POHJAVESI (Ulpu Väisänen) Pohjaveden esiintyminen Pohjavettä syntyy, kun sade- ja sulamisvesi suotautuu maahan. Sen muodostumiseen vaikuttavat eniten sateen määrä ja voimakkuus, haihdunta, lumen osuus sadannasta ja roudan kesto. Pohjavedeksi suotautuvan veden määrään vaikuttavat myös kasvillisuus, maanpinnan muodot, pintakerroksen kosteus, maalajien raekoko, kerrosrakenne ja tiiveys. Pohjavettä varastoituu eniten huokoisiin ja paksuihin hiekka- ja sorakerrostumiin, kallioperässä ruhjeisiin ja rakoihin. Parhaat pohjavesiesiintymät ovat hiekka- ja soramuodostumissa. Niiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja kerrostumien paksuus yleensä riittävä pohjaveden runsaalle varastoitumiselle. Kartta-alueella ei ole pohjaveden hyödyntämisen kannalta riittävän suuria hiekka- ja soramuodostumia. Kartta-alueen yleisin maalaji on moreeni ja siitä suurin osa vettä huonosti läpäisevää pohjamoreenia. Pohjamoreenin rakenne on yleensä niin tiivis, että sen pohjavesi riittää vain talokohtaiseen käyttöön. Pohjaveden laatu Pohjaveden laatuun vaikuttavat maaperään suotautuvan veden sisältämät suolat, maa- ja kallioperän rakenne ja mineraalikoostumus. Pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä kasvaa viipymän pidetessä. Moreenissa virranneessa pohjavedessä liuenneiden aineiden määrä on yleensä suurempi kuin hyvin vettä johtavien, lajittuneiden ja karkeiden maalajien pohjavedessä.
10 Kartoitetulta alueelta on analysoitu 8 pohjavesinäytettä, joista 5 on otettu moreenialueiden lähteistä, 2 hiekka-alueilta kuilukaivoista ja 1 porakaivosta. Pohjavesi on lähdevesissä keskimäärin lievästi hapanta mutta porakaivoissa lievästi emäksistä ja toisessa kuilukaivossa neutraalia. Analysoitujen aineiden pitoisuudet ovat enimmäkseen pieniä, osa alle määritysrajan. Vedet täyttävät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Vain yhden kaivon KMnO 4 -luku oli liian suuri. Taulukossa 2 on esitetty kaivojen analyysituloksia ja lähteiden analyysitulosten keskiarvot ja mediaanit. MAALAJIEN KÄYTTÖ (Kalevi Mäkinen) Hiekka- ja soravarat Kartta-alueen maa-alasta on hiekka- ja soramuodostumia vain 0,4 %. Suurimmassa osassa muodostumia on leikkauksia ja jäljellä olevat massamäärät ovat suhteellisen pieniä. Muodostumien käyttöä haittaavat asutus, maisematekijät, muodostumia peittävä moreenikerros sekä muodostumien pienestä koosta johtuva vähäinen pohjavedenpinnan yläpuolella oleva ainesmäärä. Muodostumissa jäljellä oleva pohjavedenpinnan yläpuolinen kokonaisainesmäärä on arviolta noin m 3. Siitä on soravaltaista noin m 3, hiekkavaltaista noin m 3 sekä murskauskelpoista noin m 3. Alueen maaperä rakennuspohjana Maaperän rakennettavuuteen vaikuttaa ensisijaisesti maaperän raekoostumus, joka vaikuttaa puolestaan maaperän routivuuteen, kantavuuteen ja kaivettavuuteen. Muita rakennettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat maaperän paksuus, kerrosjärjestys ja kokoonpuristuvuus sekä maaston korkeus- ja kaltevuussuhteet. Kartta-alueen maaperä voidaan jakaa maalajien yleisten rakennettavuusominaisuuksien perusteella karkeasti kolmeen luokkaan: rakennettavuudeltaan hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin alueisiin. Näistä poikkeavia ovat kallioalueet, jotka ovat hyvin kantavia ja rakennuspohjana hyviä, mutta rakentaminen kalliopohjalle hyvin kallista. Louhintatarve ja usein jyrkkärinteiset kallioperän pinnanmuodot nostavat kustannuksia. Rakennettavuudeltaan hyviä maalajeja ovat sora, hiekka, karkea hieta sekä hiekkamoreeni. Kantavuus näiden maalajien alueilla on yleensä hyvä. Hiekka ja sora ovat routimattomia maalajeja. Hiekkamoreeni on routiva maalaji, mutta sen routiminen on suuresti riippuvainen sen sisältämän hienoaineksen määrästä. Rakennettavuuden kannalta keskinkertaisia ovat ns. kaksoismaalajit, joiden pintamaalaji ovat routivia kuten savi, hiesu, hienohieta tai turve ja pohjamaalajina on sora, hiekka, karkea hieta tai hiekkamoreeni (esim. 0,7 hiesu/hiekka). Näiden alueiden kantavuus on korkeintaan keskinkertainen. Rakentamisen yhteydessä pintamaalaji joudutaan yleensä poistamaan. Rakennettavuuden kannalta huonoja maalajeja ovat savi, hiesu, hienohieta ja ne kaksoismaalajit, joiden pohjamaana on routivia hienorakeisia maalajeja tai hienoainesmoreeni. Nämä maalajit ovat yleensä kantavuudeltaan huonoja. Lisäksi tähän luokkaan kuuluu turve kokoonpuristuvuutensa vuoksi. Pellon kartta-alueella on rakennettavuudeltaan hyviä alueita lähes 73 % maa-alasta ja kallioalueita noin 8 %. Rakennettavuudeltaan huonot alueet ovat pääasiassa kartta-alueen alavat osat ja vaarojen väliset painanteet, joissa on turvetta sekä hiesua ja hienoa hietaa. Niiden osuus alueen maa-alasta on noin 17 %. Rakennettavuudeltaan keskinkertaisia alueita on noin 1 % maaalasta.
11 Taulukko 2. Pohjaveden laatu Kittisvaaran kartta-alueella ( ). HIEKKA MOREENI KALLIO Kaivot (2 ) Lähteet (5 kpl) Porakaivo (1kpl) ka. med. KENTTÄMÄÄRITYKSET ph 6,2 7,0 6,4 6,4 7,4 Sähkönjohtavuus, ms/m 25 C 8,4 7,0 3,2 3,0 5,5 Lämpötila C 9,1 5,0 3,4 3,0 9,0 Hiilidioksidi CO2 mg/l Happi O2 % 37,6 71,9 83,5 85,8 90,3 LABORAT.MÄÄRITYKSET ph 6,7 7,1 6,6 6,6 7,4 Sähkönjoht. ms/m 25 C 8,2 6,9 3,2 2,9 5,0 Väriluku Pt mg/l 5 <5 4 5 <5 KMnO4-luku mg/l 26,1 3,5 7,1 5,8 1,5 Piihappo SiO2 mg/l 7,5 6,6 9,2 9,2 12,4 Alkaliteetti mmol/l 0,6 0,6 0,2 0,2 0,4 Bikarbonaatti HCO3 mg/l 37,8 39,0 18,2 13,4 26,8 Sulfaatti SO4 mg/l 4,2 2,7 2,9 2,2 3,3 Kloridi Cl mg/l 2,3 0,4 0,9 0,6 0,5 Bromidi Br mg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Fluoridi F mg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Nitraatti NO3 mg/l <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Fosfaatti PO4 mg/l <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,02 Kalsium Ca mg/l 8,4 10,6 2,4 2,1 3,8 Magnesium Mg mg/l 1,8 0,2 0,7 0,7 2,0 Kokonaiskovuus dh 1,6 1,5 0,5 0,4 1,0 Natrium Na mg/l 1,8 1,5 1,6 1,6 2,7 Kalium K mg/l 4,2 1,0 0,8 0,8 1,5 Hopea Ag μg/l <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Alumiini Al μg/l ,4 21,5 11,7 1,7 Arseeni As μg/l 0,13 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Boori B μg/l 17,0 1,8 0,7 0,7 1,9 Barium Ba μg/l 60,8 20,8 9,9 10,2 10,7 Berylli Be μg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Vismutti Bi μg/l <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 Kadmium Cd μg/l <0,02 0,13 0,1 <0,02 <0,02 Koboltti Co μg/l 0,81 0,07 0,02 0,02 <0,02 Kromi Cr μg/l 0,4 <0,2 <0,2 0,2 0,6 Kupari Cu μg/l 13,3 0,5 1,4 0,6 9,0 Rauta Fe mg/l 0,08 <0,03 0,03 <0,03 <0,03 Litium Li μg/l <0,3 <0,3 0,3 <0,3 1,5 Mangaani Mn μg/l 65,0 2,0 4,8 1,7 2,7 Molybdeeni Mo μg/l <0,03 <0,03 0,14 0,13 0,55 Nikkeli Ni μg/l 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 Lyijy Pb μg/l 1,0 0,1 0,2 0,03 0,27 Rubidium Rb μg/l 9,9 4,2 1,3 1,3 0,2 Antimoni Sb μg/l 0,15 0,04 <0,02 <0,02 0,10 Seleeni Se μg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Strontium Sr μg/l 42,2 35,0 16,1 16,5 14,1 Torium Th μg/l 0,04 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Tallium Tl μg/l 0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Uraani U μg/l 0,04 0,03 <0,01 <0,01 0,07 Vanadiini V μg/l 0,4 0,2 0,2 0,2 0,8 Sinkki Zn μg/l 29,7 90,2 5,9 2,4 9,8
12 Maaperäkartoituksessa maalajit on kuvattu pääasiassa vain metrin syvyyteen saakka, joten maaperäkartta antaa vain yleiskuvan alueen maaperän rakennettavuudesta. Rakennuspohjan laadun varmistamiseksi tulee aina suorittaa lisätutkimuksia. Esimerkiksi Tornionjoen laaksossa esiintyy savea hieman yli metrin paksuisen hiekka- tai hietakerroksen alla. Tämä kantavuutta heikentävä kerrosjärjestys on otettava huomioon suunniteltaessa suurta kantavuutta vaativia rakenteita alueelle. Yksityiskohtaiset tiedot alueen maa-aineksista, soista ja turvevaroista sekä pohjavesiesiintymistä on tilattavissa Geologian tutkimuskeskuksesta, PL 77, Rovaniemi. Taulukko 3. Karttalehden kairaustiedot. Piste Kerroksen alaraja (m) Piste Kerroksen alaraja (m) nro ja maalaji nro ja maalaji 301 1,4 Mr 1,4 Ka 9,5 Hs 11,5 HHt 302 3,8 Mr 5,8 Hk 13,7 Hs 303 2,8 Tu 4,5 Ht 304 0,5 Mr 1,5 Hk 5,7 Hk 6,4 Hs 5,5 Sr 7,0 Hk 8,5 HHt 305 1,0 Mr 4,5 Sr Kirjallisuutta: Haavisto, M. (toim.), Maaperäkartan käyttöopas 1:20 000/1: Geologian tutkimuskeskus. Opas 10. Espoo. 80 s. Korpela, K., Die Weichsel-Eiszeit und ihr Interstadial in Peräpohjola (nördliches Nordfinnland) im Licht von submoränen Sedimenten. Annales Academiae Scientiarum Fennicae A III p. Saarnisto, M Holocene emergence history and stratigraphy in the area north of the Gulf of Bothnia. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Series A III. Geologica - Geographica p.
13 MAAPERÄKARTAT Suomen maaperä 1 : , painettu 1984 (sisältyy myös Suomen kartaston vihkoon ; geologia), esittää maaperää värein ja symbolein syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina muodostumina. Kartta on saatavissa myös numeerisena. Suomen ja Venäjän Federaation luoteisosan maaperä ja sen raaka-ainevarat 1 : , painettu 1993 kahtena karttalehtenä. Kartassa esitetään maaperägeologisten muodostumien ohella tärkeimmät kvartäärikerrostumien hyödyntämiskohteet. Kartta on saatavissa myös numeerisena. Suomen Geologinen Yleiskartta. Maaperäkartta 1 : Painettu Etelä- ja Keski-Suomen osalta vuosina vanhan yleiskartan pohjalle (9 lehteä kantakartaston vanhan lehtijaon mukaan) ja Pohjois-Suomen osalta vuosina uuden yleiskartan pohjalle (13 lehteä uuden lehtijaon mukaan). Monivärinen kartta esittää maaperää osin geologisina muodostumina ja osin maalajialueina ja antaa karkean kuvan maaperän rakenteesta ja maalajien jakaumasta maakuntatasolla. Kartta puuttuu kapealta itä-länsisuuntaiselta vyöhykkeeltä, suunnilleen Oulun korkeudelta ja aivan maan eteläisimmästä osasta. Vanhimmissa maaperäkartoissa on pohjakartasta ja työmenetelmistä johtuvia puutteellisuuksia. Suomen Geologinen kartta. Maaperäkartta 1 : Vuoteen 2000 mennessä karttoja on painettu lähinnä Etelä-Suomesta 77 kpl. Monivärinen kartta esittää geologisia muodostumia ja maalajeja yleiskarttaa yksityiskohtaisemmin. Useimmista kartoista on saatavina myös karttalehtiselostukset. Lähes kaikki karttalehdet ovat saatavissa myös numeerisessa muodossa. Maaperäkartta 1 : ja 1 : Vuoteen 2000 mennessä on maastamme kartoitettu kolmasosa. Moni- tai yksiväristä, peruskarttapohjalle painettua maaperäkarttaa kääntöpuolelle painettuine selostuksineen on valmiina 552 kpl ja sen lisäksi yksinomaan digitoituna noin 300 kpl. Pohjois-Suomen kartat on pääosin julkaistu 1 : mittakaavassa. Työn alla oleva karttaaineisto numeeristetaan, samoin tehdään myös painetutulle kartta-aineistolle. Maaperäkartat ja niihin liittyvät tiedot ovat saatavissa erilaisina tulosteina tai siirtotiedostoina. Tietoja voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen selvittelyssä yms. MAAPERÄKARTOITUSPALVELUT Geologian tutkimuskeskus tekee maksullisena palveluna suurimittakaavaisia ja temaattisia (1 : : ) maaperäkartoituksia, joissa otetaan huomioon tilaajan erityistarpeet. Kartoituksen yhteydessä tehdään kairauksia ja geofysikaalisia mittauksia tilaajan toivomassa laajuudessa. Yksityiskohtaisia tietoja maa-aineksista, turvevaroista ja pohjavesitutkimuksista voi tiedustella Geologian tutkimuskeskuksesta. Numeerisia perustietoaineistoja on saatavissa paikkatietojen yhteiskäytön kautta tai suoraan GTK:sta erilaisina siirtotiedostoina. Teemakarttoja pystytään tuottamaan alueilta, missä geologisen kartoitustiedon määrä on riittävän kattavaa ja monipuolista. GTK:n yhteyshenkilöt selvittävät edellytykset teemakarttojen tuottamiseen. Geologian tutkimuskeskuksen osoitteet Etelä-Suomen aluetoimisto PL 96 (Betonimiehenkuja 4) ESPOO Puh Fax Internet: Väli-Suomen aluetoimisto PL 1237 (Neulaniementie 5) KUOPIO Puh Fax Pohjois-Suomen aluetoimisto PL 77 (Lähteentie 2) ROVANIEMI Puh Fax
LEMPEÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2623 11 LEMPEÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 12 NAAMIJOKI 2641 03 2641 06 RIIPISENVAARA MUSTITUNTURI 2623 11 2641 02 2641
LisätiedotPELLOJÄRVEN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2641 01 PELLOJÄRVEN KARTTA-ALUEEN LÄNSIOSAN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 11 2641 02 2641 05 LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello 2623
LisätiedotPELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2623 10 PELLON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen 2623 11 2641 02 2641 05 LEMPEÄ KITTISVAARA KONTTAJÄRVI Pello # 2623 10 2641 01 PELLO
LisätiedotNORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET NORVAJÄRVEN MAAPERÄKARTAN 3612 09 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT, POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemi
LisätiedotOULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 08 OULUNSALON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Rovaniemi 2001 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Kallioperää peittävä irtaimista
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotVARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 11 VARPAISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ Lapinlahti Varpaisjärvi 3332 08 3332 11 3334
LisätiedotKUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET KUMPUKIVALON MAAPERÄ- KARTAN 3613 08 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSAARIHOVIN MAAPERÄKARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET SAARIHOVIN 2534 09 MAAPERÄKARTAN SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSUOMEN MAAPERÄN KEHITYS
SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena.
LisätiedotJOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI
LisätiedotRÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 02 RÖYTÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio K Röyttä 254102 254105 RÖYTTÄ ALA-KAAKAMO
LisätiedotHYLKIKALLAN JA OLHAVAN MAAPERÄKARTTOJEN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET HYLKIKALLAN 2534 05 JA OLHAVAN 2534 08 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT JA POHJAVESI Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen GEOLOGIAN
LisätiedotAAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA LEHTI 2613 09 AAVASAKSAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen Rovaniemi 2000 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli
LisätiedotOLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET OLKKA-TORAMOSELÄN MAAPERÄ- KARTAN 3612 12 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT Jari Nenonen & Ulpu Väisänen ELOPERÄISET KERROSTUMAT Tapio Muurinen POHJAVESI Ulpu
LisätiedotALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2541 05 ALA-KAAKAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Kalevi Mäkinen ja Ulpu Väisänen TORNIO Keminmaa 254103 254106 254109 TORNIO KYLÄJOKI Alatornio KEMINMAA Lautiosaari Röyttä
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotNILSIÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 04 NILSIÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3334 02 3334 05 3334 08 REITTIÖ KEYRITTY RUMMAKKO 3334 01 3334 04 3334 07 KONTTIMÄKI NILSIÄ PISA Nilsiä 3333
LisätiedotUNNUKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3243 01 UNNUKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 11 3243 02 3243 05 KONNUSVESI LEPPÄVIRTA KURJALA Leppävirta Sorsakoski 3241 10 3243 01 3243 04 SORSAKOSKI
LisätiedotYLITORNION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2613 08 YLITORNION KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu ja Ulpu Väisänen Rovaniemi 2000 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta
LisätiedotLEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3243 02 LEPPÄVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 12 3243 03 3243 06 ORAVIKOSKI LÄNSI-SAAMAINEN TUPPURINMÄKI 3241 11 3243 02 3243 05 KONNUSVESI LEPPÄVIRTA
LisätiedotSOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3632 09 SOPPELAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Matti Maunu 364104 364107 364110 KEMIJÄRVI ISOKYLÄ PIETARISELKÄ 363206 363209 363212 RUOPSA SOPPELA UNTAMOVAARA
LisätiedotPEKKALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 12 PEKKALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Tapio Muurinen 361407 361410 VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI 363201 ISO SEVERIVAARA 361309 VANTTAUSKOSKI
LisätiedotPIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 11 PIITTISJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen, Jari Nenonen ja Matti Maunu 361309 VANTTAUSKOSKI 361312 PEKKALA 363103 LISTIMÄ-SUUAS 361308 KUMPUKIVALO
LisätiedotJari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen
PISSIV RTTA-ALUEEN M Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Jukka Vggngnen ISBN 999-999-999-9 URN:NBN:fi-fe999999 Suomen maankamara koostuu ikivanhasta perusblliosta eli kalliopergstg ja sita peittavista maalajeistsa
LisätiedotJÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 01 JÄNNEVIRRAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Siilinjärvi 3331 11 3333 02 3333 05 SIILINJÄRVI TIHVONJÄRVI KESÄMÄKI Muuruvesi 3331 10 3333 01 3333 04
LisätiedotSELÄNTAUKSEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 11+3312 02 SELÄNTAUKSEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 2334 09 2334 12 3312 03 3312 06 ALVAJÄRVI PIHTIPUDAS RÖNNYNKYLÄ Pihtipudas 2334 08 2334 11 3312
LisätiedotLUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2444 05 LUMIJOENSELKÄ KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson ja Ulpu Väisänen 244403 SANTONEN 244406 PAJUNIEMI 244409 OULU 244402 SÄÄRENPERÄ 244405 LUMIJOENSELKÄ 244408
LisätiedotSIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2543 01 SIMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jari Nenonen, Tapio Muurinen ja Ulpu Väisänen 254111 254302 254305 KIRVESAAPA VIANTIENJOKI ALA-JOKIKYLÄ # Maksniemi # Simo 254110
LisätiedotRÖNNYNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3312 06 RÖNNYNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen I 234310 332101 332104 332107 RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI HIIDENNIEMI 233412 331203 331206 331209 PIHTIPUDAS
LisätiedotJUANKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3333 08 JUANKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 333306 333309 333312 431103 HALUNA VUOTJÄRVI VIITANIEMI Juankoski 333305 333308 333311 431102 KESÄMÄKI
LisätiedotILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3312 05 ILOSJOEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 2334 12 3312 03 3312 06 3312 09 PIHTIPUDAS RÖNNYNKYLÄ LIITONMÄKI Pihtipudas 2334 11 3312 02 3312 05 3312
LisätiedotSYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 03 SYVÄRINPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 10 3343 01 3343 04 YLÄ-VARPANEN JUMINEN ÄLÄNNE 3332 12 3334 03 3334 06 PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ KANGASLAHTI
Lisätiedotan ilmaston jaksoa, interstadiaalivaihet- ta, joiden aikana mannerjaatikot pienenivat. Pohjois-Euroopasta ne havisivat lahes kokonaan.
Suomen maankamara koostuu ihvanhasta peruskalliosta eli Bal%iopergstl ja sita peittavis ta maizalajeista eli maapergstg. Maapeite ei ole yhtenainen, vaan kalliopera on paikoin paljastuneena. Maapeitteen
LisätiedotPÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3332 12 PÄLLIKKÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 07 3341 10 3343 01 HERNEJÄRVI YLÄ-VARPANEN JUMINEN 3332 09 3332 12 3334 03 KIUKONMÄKI PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ
LisätiedotKOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHDET 2713 08 ja 11 KOLARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 271309 271312 273103 ÄKÄSJOKISUU RAUTUVAARA NIESASELKÄ 271308 271311 273102 KOLARI KOLARI
LisätiedotPUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3514 10 PUDASJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351408 TYRÄSUO 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI A 351407 AITTOJÄRVI 351410
LisätiedotNUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN SELITYS
MAAPERÄKARTTA 1:20 000 MAAPERÄKARTTOJEN SELITYKSET NUUKSVAARAN MAAPERÄKARTAN 3612 06 SELITYS KIVENNÄISMAALAJIT Peter Johansson ELOPERÄISET KERROSTUMAT Matti Maunu POHJAVESI Ulpu Väisänen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKONNUSVEDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3241 11 KONNUSVEDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3241 09 3241 12 3243 03 MÄKRÄMÄKI ORAVIKOSKI LÄNSI-SAAMAINEN 3241 08 3241 11 3243 02 SORSAVESI KONNUSVESI
LisätiedotPAKINMAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 02 PAKINMAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE 3231 11 3233 02 3233 05 NARILA PAKINMAA TUUSMÄKI
LisätiedotYLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2431 07 YLIVIESKAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Turunen Alavieska 2431 05 2431 08 2431 11 ALAVIESKA NIEMELÄNKYLÄ KANGAS Rautio YLIVIESKA 2431
LisätiedotPIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 10 PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 08 3233 11 HIISMÄKI MIELOJÄRVI 4211 02 PARKUMÄKI 4 VAR 3233 07 3233 10 KYRSYÄ PIHLAJALAHTI Kallislahti
LisätiedotSOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 05 SOINLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3341 03 3341 06 3341 09 VALKEISKYLÄ KAUPPILANMÄKI SONKAJÄRVI Sonkajärvi 3341 02 3341 05 3341 08 IISALMI
LisätiedotKOMOTTAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3611 12 KOMOTTAVAARAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Matti Maunu, Vesa Perttunen ja Ulpu Väisänen 3612 3 361207 361210 ROVANIEMI OIKARAINEN 361401 JYRHÄMÄVAARA
LisätiedotHYRYNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3443 08 HYRYNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3443 06 3443 09 ISO TUOMIVAARA HAAPOLA 4421 06 HOIKKA Hyrynsalmi 3443 05 3443 08 LIETEKYLÄ
LisätiedotREITTIÖN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 02 REITTIÖN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3332 12 3334 03 3334 06 PÄLLIKÄS SYVÄRINPÄÄ KANGASLAHTI Varpaisjärvi 3332 11 3334 02 3334 05 VARPAISJÄRVI
LisätiedotTUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 05 TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE RANTASALMI 3233 02 3233 05 3233 08 PAKINMAA TUUSMÄKI
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotVANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3613 09 VANTTAUSKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Ulpu Väisänen ja Tapio Muurinen 361404 361407 361410 KULUSSELKÄ VANTTAUSJÄRVI ISO-KAARNI ISO 361306 TENNILÄ 361309 VANTTAUSKOSKI
LisätiedotKONTTIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 01 KONTTIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Varpaisjärvi 333211 333402 333405 VARPAISJÄRVI REITTIÖ KEYRITTY 333210 333401 333404 HANNONMÄKI KONTTIMÄKI
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 03 PIEKSÄMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3223 10 3241 01 3241 04 MATARAMÄKI HAAPAKOSKI KOTAMÄKI 3214 12 3232 03 3232 06 PALTANEN PIEKSÄMÄKI
LisätiedotTÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotKYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 07 KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 05 3233 08 3233 11 TUUSMÄKI HIISMÄKI MIELOJÄRVI PA 3233 04 3233 07 3233 10 PAATELA KYRSYÄ PIHLAJALAHTI KA
LisätiedotKOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI
LisätiedotKOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4321 06 KOPPELON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 334410 432201 TAPPOJOKI 432204 PUUKARI 432207 LAMPAREVAARA 334312 432103 HIIRIKYLÄ 432106
LisätiedotJUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 01 JUVAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3231 11 3233 02 3233 05 NARILA PAKINMAA TUUSMÄKI Juva 3231 10 3233 01 3233 04 NÄÄRINKI JUVA PAATELA 3142 12 3144
LisätiedotPIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 12 + 3312 03 PIHTIPUTAAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Muurasjärvi 2343 07 2343 10 3321 01 3321 04 MUURASJÄRVI RAUDANJÄRVI ELÄMÄJÄRVI 2334 09 2334
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotMAANINGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3331 06 MAANINGAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 3332 01 3332 04 3332 07 TUOVILANLAHTI KÄÄNNINNIEMI ALA-PITKÄ Maaninka 3331 03 3331 06 3331
LisätiedotTIHUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 12 TIHUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Sorsakoski 3241 07 3241 10 3243 01 RUUHILAMPI SORSAKOSKI UNNUKKA Jäppilä 3232 09 3232 12 3234 03 JÄPPILÄ TIHUSNIEMI
LisätiedotKUHMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4413 05 KUHMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Häikiö 441303 JUONTO 441306 TIMONIEMI 441309 VARAJOKI 441302 RUUNAKANGAS 441305 KUHMO KUHMO 441308
LisätiedotLAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 03 LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3232 10 3234 01 3234 04 SAVUNIEMI JOROINEN TIEMASSAARI 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotLIKLAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4314 10 LIKLAMON KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 431408 KYLÄNLAHTI 431411 JAMALI 433202 LIEKSA LIEKSA 431407 HATTUSAARI 431410 LIKLAMO 433201
LisätiedotKUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 06 KUKKAROMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski 3241 01 3241 04 3241 07 HAAPAKOSKI KOTAMÄKI RUUHILAMPI Jäppilä 3232 03 3232 06 3232 09 PIEKSÄMÄKI
LisätiedotKIIVENNAI~SMAALAJIT Jari Nenonen POHJAVESI
KIIVENNAI~SMAALAJIT Jari Nenonen POHJAVESI Jari Nenonen Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa
LisätiedotTUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 02 TUHMALAMMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko 2242 12 2244 03 2244 06 Karstula RANTAKYLÄ KARSTULA AHO-VASTINKI 2242 11 2244 02 2244
LisätiedotPAJUMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 12 PAJUMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino Kaavi 3333 07 3333 10 VÄSTINNIEMI KAAVI 4311 01 KAAVI 4311 04 LUIKONLAHTI Luikonlahti 3244
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPEKANPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2613 10 PEKANPÄÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jukka Räisänen, Vesa Perttunen & Ulpu Väisänen # Ylitornio 261308 YLITORNIO 261311 REVÄSVAARA 263102 VÄYSTÄJÄ 261307 KAINUUNKYLÄ
LisätiedotVIEREMÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3342 01 VIEREMÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3324 11 3342 02 3342 05 MARTTISENJÄRVI MANKILANMÄKI KAARAKKALA 3324 10 3342 01 3342 04 SALAHMI VIEREMÄ PYÖREE
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotPAJUKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4321 05 PAJUKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 334312 432103 HIIRIKYLÄ 432106 KOPPELO Valtimo 432109 VALTIMO 334311 432102 SAARIMÄKI
LisätiedotJÄPPILÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 09 JÄPPILÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Haapakoski Sorsakoski 3241 04 3241 07 3241 10 KOTAMÄKI RUUHILAMPI SORSAKOSKI Jäppilä 3232 06 3232 09 3232 12
LisätiedotHIIRIKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3343 12 + 4321 03 HIIRIKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3344 07 3344 104322 01 HIIDENVAARA TAPPOJOKI 4322 04 PUUKARI 3343 09 3343 12
LisätiedotMUITTARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 04 MUITTARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko O 224402 224405 224408 TUHMALAMPI KALMARI KOLKANLAHTI SAARIJÄRVI 224401 224404 224407 PYLKÖNMÄKI
LisätiedotKONTIOLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 11 KONTIOLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 424203 SUPPURA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI Kontiolahti
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotKÖNÖLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2542 08 KÖNÖLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jukka Räisänen, Vesa Perttunen & Ulpu Väisänen 254206 SATTAJÄRVI 254209 KAISAJOKI 254212 TERVOLA 254205 ARPELA 254208 KÖNÖLÄ
LisätiedotKALMARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2244 05 KALMARIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Esa Kukkonen ja Martti Korpijaakko 224403 224406 224409 KARSTULA AHO-VASTINKI KANNONJÄRVI 224402 224405 224408 2 TUHMALAMPI
LisätiedotVAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotVIRTASALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 07 VIRTASALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen PIEKSÄMÄKI 3232 05 3232 08 3232 11 PYHITTY MAAVESI HUUTOKOSKI 3232 04 3232 07 3232 10 MONTOLA VIRTASALMI SAVUNIEMI
LisätiedotPUUMALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3143 09 PUUMALAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 3144 04 3144 07 3144 10 KAIPAALA KERINIEMI KIETÄVÄLÄNVIRTA 3143 06 Puumala 3143 09 3143 12 ROKANSALO PUUMALA
LisätiedotMUSTIKANKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 2334 03 MUSTIKANKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen Lestijärvi 2341 10 2343 01 2343 04 LESTIJÄRVI ITÄNIEMI ISO KOTAJÄRVI 2332 12 2334 03 2334 06 LEHTOSENJÄRVI
LisätiedotHUUTOKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 11 HUUTOKOSKEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Jäppilä 3232 09 3232 12 3234 03 JÄPPILÄ TIHUSNIEMI VARKAUS VARKAUS 3232 08 3232 11 MAAVESI HUUTOKOSKI 3234
LisätiedotKUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3242 04 KUTUNKYLÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Aimo Kejonen Kuopio 2005 SUOMEN MAAPERÄN KEHITYS Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja
LisätiedotKAUPPILANMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 06 KAUPPILANMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 3342 01 3342 04 3342 07 VIEREMÄ PYÖREE SONKAKOSKI Vieremä 3341 03 3341 06 3341 09 VALKEISKYLÄ
LisätiedotMÄRÄJÄLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4332 01 MÄRÄJÄLAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 431411 JAMALI LIEKSA 433202 LIEKSA 433205 PUDASJOKI 431410 LIKLAMO 433201 MÄRÄJÄLAHTI
LisätiedotKIIVENNAISMMLA~ Peter Johansson
KIIVENNAISMMLA~ Peter Johansson GECBLBGIAN TUYKIMLBSKESKUS Rovaniemi 1996 Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka
LisätiedotSÄYNEISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3334 10 + 4312 01 SÄYNEISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3334 08 3334 11 4312 02 RUMMAKKO HANKAMÄKI 4312 05 VAIKKO 3334 07 3334 10 4312
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKIVARIJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3532 01 KIVARIJÄRVEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Peter Johansson, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351411 ALA-LIVO 353202 KIVARINJOKI 353205 OHTAVAARA 351410 PUDASJÄRVI
LisätiedotPELTOSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3341 04 PELTOSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Jukka Leino 3341 02 3341 05 3341 08 IISALMI SOINLAHTI MADESALMI IISALMI Peltosalmi 3341 01 3341 04
LisätiedotYLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3422 12 YLIKIIMINGIN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouni Pihlaja, Jukka Räisänen ja Ulpu Väisänen 351107 351110 351301 KIIMINKI HANNUSPERÄ JOLOSKYLÄ 342209 342212 342403
LisätiedotMONTOLAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3232 04 MONTOLAN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen PIEKSÄMÄKI 3232 02 3232 05 3232 08 NAARAJÄRVI PYHITTY MAAVESI 3232 01 3232 04 3232 07 ISO-NAAKKIMA MONTOLA VIRTASALMI
LisätiedotMMPERWKARTTOJA. JA KARTOiTLBSPALVELUJA MYY Geologian tutkimuskeskus
Kallioperaa peittava irtaimista maalajeista koostuva maapera on syntynyt nuorimman maailmankauden, kvartaarikauden aikana, joka alkoi noin 2 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu nykyaikaan saakka. Kvartaarikaudella
LisätiedotRASIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3343 10 + 4321 01 RASIMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen ja Ari Luukkanen 3343 08 3343 11 4321 02 MUSTOLANMÄKI SAARIMÄKI 4321 05 PAJUKOSKI Rautavaara 3343
LisätiedotKÄSÄMÄNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 01 KÄSÄMÄNSALMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422211 VUONOS 422402 HORSMANAHO 422405 KUOREVAARA OUTOKUMPU 422210 HARMAANSALO 422401 KÄSÄMÄNSALMI 422404
Lisätiedot