ASUMISTA, ASUNNOTTOMUUTTA JA PALVELUPOLKUJA. Aila Törmänen

Transkriptio

1 ASUMISTA, ASUNNOTTOMUUTTA JA PALVELUPOLKUJA Aila Törmänen

2 Mielenterveyskuntoutujien asunnottomuus Vantaalla Määrää on erittäin vaikea arvioida, viralliset tilastot eivät erittele asunnottomuuden syitä, mielenterveys/päihteet Vaikeasti asutettavia asunnottomia 2 dg ongelmista kärsiviä henkilöä? Peijaksen psykiatrisilta osastoilta asunnottomina uloskirjoitetaan 2-3 henkilöä/kk Kellokoskella odottaa asumispalvelupaikkaa 2 ja tukiasuntoa 1 vantaalaista, Peijaksessa 2 vantaalaista odottaa asumispalvelua Asumispalveluissa asunnottomuuden vuoksi alle 10 henkilöä, joista 6 on saamassa vuokra-asunnon asunnottomuusohjelman kautta maaliskuussa Akuuttipsykiatrian poliklinikoilla tiedossa kotona vanhempien luona asunnottomuuden vuoksi tai muissa epätyydyttävissä olosuhteissa asuvia. Ei tilastoitua tietoa. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 2

3 Asunnottomuuden/ Häätöjen ennaltaehkäisy Perhepalveluilla, Tilakeskuksella ja VAV Asunnot Oy:lla on sopimus yhteisistä menettelytavoista häätöjen ehkäisyssä Varhainen puuttuminen vuokrarästeihin huoliseula Vuokranmaksun turvaaminen (sairaalahoidon aikana) ja muut asumisen järjestelyt kohtuuhintainen, sopivan kokoinen asunto Raivaussiivoukset Tukipalvelujen/ ostopalvelujen koordinointi Aikuissosiaalityön asumisen sosiaaliohjaus Konsultointimahdollisuus HUS:n Valo hankkeen sairaanhoitaja HUS TeKo tehostettu kotityöryhmä

4 Asunnottomuusohjelman vaikutus mtkuntoutujien asunnottomuuteen Vantaalla Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö mielenterveyskuntoutujille, 23 vuokra-asuntoa, valmistunut huhtikuussa 2010 Veturipolun tuetun asumisen yksikkö, 16 vuokra-asuntoa, otettu käyttöön syyskuussa 2011 Osmankäämintie 28, VAV:n vuokra-asuntoja pitkäaikaisasunnottomille, valmistuu maaliskuussa 2012, taloihin muuttamassa myös mielenterveystaustaista vuokralaisia Pähkinärinteen tuetun asumisen yksikkö, tulossa 31 asuntoa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille v Suunnitteilla v eteenpäin mm. 30 hajasijoitettua vuokra-asuntoa, pieni yksikkö väliinputoajille sekä vuokratalo, jonka yhteydessä kumppanuustila Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 4

5 KETKÄ PUTOAVAT PALVELUISTA? 1. Kuntoutumiseen ja tarjolla oleviin palveluihin sitoutumattomat 2. Henkilöt, joilla on selkeää psyykkistä oireilua, mutta joilla ei ole mt- diagnoosia ja jotka eivät välttämättä pysty sitoutumaan diagnoosin tekemiseen tarvittaviin tapaamisiin ja /tai päihteiden aktiivikäyttöä. Päihteidenkäyttäjät, joilla on vakava psyykeongelma. 3. Henkilöt, jotka ovat palvelu- ja tukiasunnoissa ilman palvelun tai tuen tarvetta, koska ei ole tarjolla jatkoasumista Asuntopula! 4. Vantaalla Koisorannan päivystys on suunnattu päihteiden käyttäjille. Mielenterveydellisistä ongelmista kärsivät asunnottomat ja muut päihteitä käyttämättömät asunnottomat ovat lähinnä aikuissosiaalityön ohjauksessa 5. Asiakkaat, joiden vanhat velat ja asumisen häiriöt heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Näin etenkin mt- kuntoutujilla, joiden tilanne on parantunut hoidon myötä. Näin on myös päihdepuolella. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 5

6 Mä näitä polkuja tallaan mä olin ajautunut sinne sit lopulta, että muutin kotoa pois vuonna - 94 ja asuin sitten erinäisissä 1. kerhojen tai moottoripyöräkerhon klubitiloissa, 2. kaverien nurkissa, osan aikaa mä olin 3. asunnottomana - mä asuin tuolla 4. Hietaniemen uimarannalla yhden kesän. Ja sitten mä asuin 5. autossa jonkun aikaa. Ja sit mä asuin 6. pelastusarmeijan asuntolassa jonkin aikaa ja sit mä olin kuukauden 7. tutkintavankeudessa - oli vähän sellaista laitapuolen meininkiä - mut sit mä muutin - mulla oli kyllä välissä asunto 8.yksityiseltä vuokralla,mut sit mä muutin lopulta elokuussa -97 äidin ja isän 9.kellariin. Siellä mä olin asunut ennenkin nuoruudessani. Siellä oli kalustettu kellari. Ja siitä sit vuonna -99 tammikuussa äiti sai sit puhuttua, silloinkin äiti, et lähde hoitoon, et sulla ei oo ainakaan mitään menetettävää siinä, et jos ne yrittäis saada sut kuntoon vielä.. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 6

7 kai viimeiseen asti? ensimmäisen pidemmän sairaalajakson jälkeen vuonna 1999 muutin sellaiseen 11. palvelukotiin Vantaan Tikkurilaan ja asuin siinä noin vuoden, jonka jälkeen muutin siihen 12. viereiseen omakotitaloon ja asuin siellä noin 6 kuukautta. Ja sen jälkeen muutin 13. omistamaan soluasuntoon Havukoskelle ja asuin siellä noin vuoden. Sen jälkeen sain 14. ASPA:lta asunnon myös Havukoskelta, tää oli siis vuonna Se oli yksiö ja siellä mä asustelin kaikessa rauhassa vuoteen 2007, jolloin lääkkeiden käytön lopettamisen vuoksi jouduin psykoosiin ja aloin metelöimään siellä asunnossa öisin ja päivisinkin. Siitä tuli valituksia. Naapurit valittivat ja poliisi kävi välillä rauhoittelemassa mua, että älä pidä noin kovaa ääntä ja veivät mut putkaan sitten muutaman kerran. Että kyllähän mä ihan sekaisin olin mutta pystyin sen verran skarppaamaan aina siinä niin, ettei ne lähettäneet mihinkään 15. jatkohoitoon ennen kuin sitten vuonna 2008 tammikuun alussa niin kävi niin että ne veivät tutkittavaksi ja ne lähettivät sitten suoraan Kellokoskelle... Poliisikyydillä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 7

8 Auttaako asunto ensin -näkökulma? asunto ensin? AE-periaatteen mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. AE-mallissa yksilön asuminen turvataan tarvittaessa tukipalveluin ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua.

9 NELJÄ PERUSPERIAATETTA Valinnan vapauden filosofia ei asumiskyvyn arviointia Asumisen ja palvelujen eriyttäminen: Vakituinen asuminen ja määräaikaiset tukipalvelut Kuntoutuminen ja voimaantuminen: voidaanko kuntoutusta ja kriisiasumista toteuttaa kotona tai ainakin koti säilyttäen. Asunto ei yksin riitä elämän sisällöksi! Yhteiskuntaan integroituminen: Koti jossa asua, paikat joihin mennä, yhteiskunta johon vaikuttaa

10 PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEITA Palvelurakenteet ovat pirstaleisia; on vaikea saada kokonaisvaltaista apua ja tukea ovatko mielenterveyden ongelmista kärsivät tässä erityisen vaikeassa asemassa? Oletus on, että asiakas on toimiva ja aktiivinen ja pystyy itse ohjaamaan itseään palvelurakenteissa Prosessit voivat olla tehokkaita, mutta hoitavat vain akuutin hädän; asiakas tipahtaa takaisin lähtöruutuun jos kukaan ei ota koppia jatkosta Pystyykö sama palvelujärjestelmä vastaamaan kaikkien erityisryhmien ongelmiin? Miten ratkaistaan yhteisen ja erityisen suhde? palveluohjauksella on suuret haasteet. Kuka tai mikä määrittelee tahon, joka vastaa yksilön palveluista, kenellä on vastuu yhteistyöstä? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 10

11 TOIMINTATAPOJEN ONGELMIA Palvelurakenteet toimivat asiantuntijakeskeisesti sekä suhteessa asiakkaaseen, että toisiinsa asiakkaat jaotellaan pääongelman mukaan. Rakenteet voivat olla selkeitä ja hyvin kuvattuja, ne eivät vain välttämättä kohtaa todellisuutta. Tukitoiminnat ovat ensisijaisessa asemassa, asiakkaan sopivuus niihin voidaan kyseenalaistaa. Mielenterveyspalveluja, päihdepalveluja ja sosiaalipalveluita on vaikea integroida. Tämä voi johtaa asiakkaan luukuttamisketjuun ja väliinputoamisiin. Mitä enemmän asiakkaalla on ongelmia, sitä epätodennäköisemmin hänen asiaansa perehdytään kokonaisvaltaisesti? Vastuu asiakkaasta pyritään siirtämään jollekin toiselle palveluketjun toimijalle suurimman ongelman mukaan. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 11

12 TOIMINTAKULTTUURIN ONGELMIA Liikkuvien ja joustavien palveluiden vähäisyys. Palvelut ovat pitkälti sidottuja tilaan ja virka-aikaan. Asiakkaan elämänolosuhteista ei synny kokonaiskuvaa, kun koti ja ympäristö jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tilanteet ehtivät liian pitkälle, talous romahtaa ja toimintakyky laskee; edessä voi olla pitkä, polveileva ja kallis polku. Ennaltaehkäisevä työ ei tarpeeksi tavoita kuntalaisia, joiden ongelmat ovat vielä lieviä vaan joutuu keskittämään voimansa asiakkaisiin, joiden ongelmat ovat jo hyvin monimutkaisia ja vakavia. Nämä asiakkaat elävät jo erityisissä riskioloissa. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 12

13 OSAAMISEN ONGELMIA Perustason osaamisen/ resurssoinnin rajoitteet; ongelmista huomataan vain ne joita varten asiakas on paikalle tullut, ilkeät ongelmat kehittyvät ja pahenevat ja muuttuvat lopulta moniammatillista erityisosaamista vaativaksi. Kokemusasiantuntijuuden ja läheisten aito vaikuttaminen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Miten asiakkaiden tietoja ja kokemusta voidaan hyödyntää suunnittelussa ja palvelujen toteuttamisessa? * vertaisarvioinnit * kokemustutkijat * palkatut asiantuntijat * omaiset Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 13

14 Toimivatko asiakaspalautejärjestelmät, vaikuttavatko niiden tulokset? Ja mitä johtavampi asema byrokraatilla (sosiaalityöntekijällä) on, sitä enemmän on jäänyt hampaankoloon. Asiat turpoavat arvovaltakysymyksiksi nopeammin kuin asiakas ehtii sosiaalirouvan hienoa titteliä tavata. Tappio tuntuu aina ikävältä. Mutta usein me asiakkaat tosiaan olemme oikeassa, mutta silloinkin kuntalaisen on taisteltava lujasti. Vapauden, veljeyden ja tasa-arvon puolesta kannattaa aina ponnistella. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 14

15 KEHITTÄMISTYÖN HAASTEITA Samat ideat elävät rinnakkain, toimijat eivät tiedä toistensa hankkeista? Palvelujärjestelmiä kehitetään mutta usein päällekkäin ja vailla yhteistyötä; vähiä resursseja tuhlataan Strategiat eivät näy arjessa, vai näkyvätkö? Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen vuoteen 2015 saakka Järjestelmiä kehitetään hankkeina. Miten hankkeiden tulokset saadaan siirtymään osaksi palvelujärjestelmää. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 15

16 YKSILÖLLISIÄ/ PSYKOSOSIAALISIA HAASTEITA Psyykkinen ja somaattinen terveydentila Psykoosisairaus oireineen ( esimerkiksi pelot) Somaattisen voinnin heikkeneminen Lääkityksen lopettaminen -> elämänhallintataidot Suunnittelemattomat muutot: Psyykkisen voinnin huononeminen - > Takaisin sairaalaan, asunnottomaksi jne. Laitostuminen Tottuminen laitosmaiseen asumiseen, kyvyttömyys itsenäisempään elämään ja asioiden hoitoon tottumattomuus normaalipalveluiden käyttöön

17 KÖYHYYS! Voimavarojen loppumisen ja luopumisen prosessi Taloudelliset voimavarat.. Rahaa ei ole tarpeeksi, Aineelliset voimavarat eikä sitä riitä hankintoihin Toiminnalliset voimavarat eikä harrastuksiin. Tämä voi Psyykkiset voimavarat. johtaa yksinäisyyteen, näköalattomuuteen ja itsestä huolehtimisen laiminlyöntiin, josta seuraa luottamusköyhyyttä; ihmiset, jotka ovat tottuneet siihen, että jäävät kaikesta paitsi ovat menettäneet perusluottamuksen siihen, että järjestelmä pystyy heitä kannattelemaan. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 17

18 PIILOKÖYHYYS Toimeentulotuen asiakkuudessa kaksoisehto toimii niin, että poliittishallinnollisesti säädetään normitulot, jotka alittavilla on oikeus taloudelliseen tukeen. Menettely perustuu yksilölliseen tarveharkintaan, jossa esimerkiksi varallisuus voi estää avunsaannin. Lisäksi edellytyksenä on avun hakeminen. Apu siis myönnetään vain hakemuksesta. Tähän sisältyy myös menetelmän keskeinen puute. Osa sosiaalihuollon normitulon alittavista ei syystä tai toisesta hae apua. Ilmiöstä on käytetään nimitystä piiloköyhyys. Kelan vuoden 2000 tutkimuksen mukaan tällaisia tapauksia oli noin 6 prosenttia vastaajista ja vuonna 2005 noin 10 prosenttia eli piiloköyhyys on lisääntynyt. 61 /2008 Suurimmassa putoamisvaarassa ovat mielenterveyspotilaat, koska heille etuuksien hakeminen on erityisen vaikeaa Muokattu Sosiaali- ja terveysturvan selosteesta 61/2008 Olli Kangas, Veli- Matti Ritakallio, Kelan tutkimusosasto Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 18

19 POLIITIKOT VIEVÄT MIELENTERVEYDEN? Mtkl:n puheenjohtaja Pekka Sauri väittää, että poliittisen puheen keskeinen ongelma on päämäärien hautautuminen välineiden alle.. poliitikot puhuvat entistä vaikeammin ymmärrettävää kieltä.. masennukseen liittyy tyypillisesti motivaation ja tulevaisuudenuskon murtuminen.. ( iltalehti ) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 19

20 OMAN NÄKÖISIÄ POLKUJA Vantaan kaupunki, esityksen tekijä Aila Törmänen 20