Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Transkriptio

1 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 19. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Koska se aika, joksi Suomen Valtiosäädyt vuosien väliaikaisilla valtiopäivillä hyväksyivät suostuntavtron mallasjuomain valmistamisesta, päättyy 1907 vuoden

2 Edusk. Väst. Esit. N:o 19. lopussa, on Teidän Keisarillinen Majesteettinne antanut Eduskunnalle armollisen esityksen samanlaisen veron suorittamisesta vuonna Armolliseen esitykseen sisältyy kaksi lakiehdotusta: toinen koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta vuonna 1908 ja toinen mallasjuomain tehdasmaista valmistusta. Välttämättömältä on näyttänyt tämän yhteydessä ottaa käsiteltäväksi myöskin mietojen mallasjuomien kaupan järjestäminen erinäisellä lailla. Edellinen armolliseen esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista muuttaa tuntuvasti nykyänsä noudatettavia määräyksiä siinä kohdin, että tähän asti suoritettu vero, l markka kultakin kymmeneltä kilogrammalta valmistukseen käytettyjä maltaita, ehdotetaan korotettavaksi 3 markaksi, jonka ohessa suurempain panimojen suoritettavat lisäveron määrät, 10 ja 25 penniä kymmeneltä kilogrammalta kulutettuja maltaita, korotettaisiin 15 ja 40 penniksi. Esitys ilmoittaa korotuksen tarkoitukseksi oikeamman suhteen aikaansaamisen väkiviinajuomien ja väkevämpien mallasjuomien verotuksessa, koska molemmat ovat ylellisyystavaraa ja käytetään juovutusaineena. Tunnustaen tämän näkökohdan merkityksen Eduskunta puolestaan on katsonut epävarmaksi, voiko mallasveron korottamisella suuremmassa määrässä vaikuttaa mallasjuomain kulutukseen. Lainsäätäjän on käytettävä toisia keinoja voidakseen tehokkaasti ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä. Mallasjuomaveron tarkoituksena onkin etupäässä valtion rahatarpeitten tyydyttäminen. Tähän nähden on nyt käsiteltävänä olevaa kysymystä tarkastettava lähinnä valtiotulojen kannalta, varsinkin kun valtiovaraston asema tällä kertaa asettaa tuntuvasti lisääntyneitä vaatimuksia suostuntarahastolle.

3 1907. Edusk. Väst. Esit. N:o Armollisessa esityksessä lasketaan ehdotetun mallasveron v tuottavan 1,200,000 markkaa brutto, josta 500,000 markkaa on arvioitu ehdotetun veronkorotuksen tulokseksi. Eduskunta on katsonut että tästä verotusesineestä voidaan saada suurempikin lisäys valtion rahatarpeen tyydyttämiseksi, ja päättänyt korottaa mallasjuomain valmistamisesta suoritettavan pohjaveron 4 markaksi kultakin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytettyjä maltaita. Sitä vastoin on arveltu lisämaksujen voivan pysyä esityksen mukaan 15 ja 40 penninä. Tätä päätöstä tehdessään Eduskunta ei ole jättänyt huomioon ottamatta, että m allasveron korotus voisi erityisesti kohdata joitakuita maaseudulla olevia pienenlaisia panimoita. Mutta tuommoista muuttuvain olosuhteiden epätasaista vaikutusta ei verotuksessa voi milloinkaan täydellisesti välttää. Enimmältä osalta korotus suuremman hinnan muodossa siirtyykin kuluttajain maksettavaksi. Sitä paitsi olut meikäläisissä oloissa on katsottava terveydelle vahingolliseksi ylellisyysaineeksi, mikä myöskin puoltaa veron korottamista. Enemmän huomiota ansaitsee arvelu, että korotettu vero voisi aikaansaada maan rajain ulkopuolella valmistetun tavaran tuonnin lisääntymisen, varsinkin jos valmistusveron palautus tai vientipalkkio, milloin mallasjuomaa toiseen maahan viedään, helpottaisi ulkoatuotujen mallasjuomain kilpailua oman maan valmisteiden kanssa. Eduskunnan tekemä korotus ei kuitenkaan anna aihetta tähän pelkoon, sillä vero tulee päätöksen mukaan nousemaan 10 Ya penniin litraa kohti, kun sen sijaan tulli Venäjältä, joka tuontimaana on edullisimmassa asemassa, nousee 11 Ya penniin. Esitettyjen lakiehdotusten pääkohtia on kysymys mietojen mallasjuomain verottamisesta tai verosta vapauttamisesta ynnä sellaisten juomain valmistuksen valvonnasta, joka viimemainittu jo pitemmän aikaa on ollut päiväjärjestyksessä.

4 Edusk. Väst. - Esit. N:o 19. Harkitessaan näitä kysymyksiä on Eduskunta pitänyt silmämääränään mallasjuomateollisuuden suuntaamista sellaista kehitystä kohti, että todella hyvien ja samalla päihdyttämättömien eli mietojen mallasjuomain valmistaminen voittaisi alaa, jotta etenkin vähävaraisille kävisi yleisemmin mahdolliseksi kohtuullisella hinnalla hankkia itselleen ravitsevaa ja virkistävää juomaa. Sen ohessa on ollut tarkoituksena saada mahdollisimman laajalti aikaan siirtyminen olutteollisuudesta mietojen mallasjuomain valmistamiseen, koska siten tuntuvasti helpotettaisiin yleisen kieltolain voimaan saattamista. Edellisen tarkoitusperän saavuttamiseksi on mietojen mallasjuomain valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden verottamista mikäli mahdollista vältettävä, samalla kuin näidenkin mallasjuomain valmistus on asetettava tarpeellisen valvonnan alaiseksi. Puheenaolevaan verotuskysymykseen katsoen on selvä, että vapautus mallassuostunnasta on myönnettävä niille juomatehtaille, joissa valmistetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia. Sitävastoin ei ole havaittu olevan syytä saman edun myöntämiseen sille mietojen juomain valmistukselle, joka tapahtuu väkevienkin mallasjuomain valmistusta harjoittavassa juomatehtaassa. Syystä saattaa nimittäin epäillä, salliiko meillä noudatettu mallasverojärjestelmä täydentävien valvontatoimenpiteittenkään avulla veroteknillisessä suhteessa tyydyttävällä varmuudella erottaa toisistaan samassa tehtaassa verovelvollista ja verosta vapaata valmistusta. Sitä paitsi on tässä otettava huomioon muutamat muutkin asianhaarat. Parempine koneineen ja laitteineen sekä ylipäätään siihen suurempaan ammattitaitoon nähden, jolla oluttehtaita hoidetaan, kykenevät ne supistamaan miedon mallasjuoman tuotantokustannukset suhteellisesti vähempään, kuin mikä alkeellisemmissa juomatehtaissa on mahdollista. Ja jos kaljan valmistus oluttehtaissa lakkaisi, kohottaisi tämä seikka todennäköisesti joko varsinaiset kaljatehtaat kukoistukseen tai pakottaisi pienemmät oluttehtaat siirtymään yksinomaan kaljan valmistamiseen.

5 1907. Edusk. Väst. Esit. N:o Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että väkevän ja miedon mallasjuoman väliseksi rajaksi määrättäisiin 2,5 volyymiprosentin alkoholipitoisuus. Kun kuitenkin tämä raja raittiusnäkökantaa silmällä pitäen on katsottu jossain määrin liian korkeaksi, on se alennettu 2 volyymiprosentiksi, joka vastaa 5 / 0 ekstraktipitoisuutta Ballingin asteikon mukaan. Niinikään edellytetään armollisessa esityksessä, että mietojen mallasjuomain valmistuksessa olisi sallittava, ennen hiivan panemista, käyttää raaka-aineena imeltämätöntä viljaa sekä lisäkkeenä, määrätyillä rajoituksilla ja ehdoilla, sokeria. Mutta vaikkakin ruokosokeri ravintoarvoonsa nähden vastaa mallassokeria, täytyy huomata, että käyttämällä edellistä, joka on melkoista imelämpää kuin mallassokeri, riistettäisiin yleisöltä mahdollisuus maun avulla arvostella eri juomain vierrepitoisuutta eli niiden ravintoarvoa toistensa rinnalla. Kun sitäpaitsi yleensä sijaisaineiden ja lisäkkeiden salliminen tuntuvasti vaikeuttaisi mallasjuomain valmistuksen valvontaa, on nykyään voimassa oleva sijaisaineiden käyttämiskielto näyttänyt olevan pysytettävä ja täydennettävä säännöksellä, joka tarkoittaa sakariinin tai muiden imeläin aineiden käyttämisen ehkäisemistä. Yllämainittuja yleisiä periaatteita noudattaen on Eduskunta erinäisissä kohdin havainnut tarpeelliseksi muuttaa esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia. Mitä tulee lakiin puheenalaisesta suostunnasta, on siinä, koska veronalaisuus ei riipu yksinomaan siitä, käytetäänkö maltaita väkevän vai miedon juoman valmistamiseen, täytynyt tehdä ero veronalaisten ja verosta vapaiden mallasjuomatehtaitten välillä ja on sen vuoksi l :ään lisätty sanotussa suhteessa tarpeellinen määritelmä. Esityksen 2 säätää jokaisen panimon vuosittain suoritettavaksi vähimmäksi veroksi 1,500 markkaa. Pohjaveron lisäys vaatii kuitenkin korottamaan alinta rajaa, ja on se pantu 3,000 markaksi. Muut tähän lakiehdotukseen tehdyt muutokset

6 Edusk. Väst. - Esit N:o 19. seuraavat edellämainituista periaatteista tai ovat muodollista laatua. Lakiehdotuksessa mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta on alkoholirajan määrääminen 2 %:ksi ja siitä johtunut vierreväkevyyden suhteellinen alentaminen vaikuttanut muutoksia l ja 3 :ään. 2 :ään otettu määräys kunnallisviranomaisten ratkaisuvallasta uusien olutpanimoiden perustamiseen nähden on tähän asti ollut 24 päivänä tammikuuta 1902 annetussa armollisessa asetuksessa, joka sisältää muutoksen erinäisiin mallasjuomain myymistä ja anniskelua koskeviin määräyksiin, mutta oikeampi on, että asetuksen l :n l mom. nimenomaan kumotaan lailla mallasjuomain valmistuksesta; tämän mukaan esityksen 18 (nyt 16) on muodostettu uudestaan. Muutamat esityksessä tavattavat määräykset johtuvat siitä, että oli tarkoitus sallia veronalaisten ja verottomien raakaaineitten käyttämistä samassa tehtaassa, ja on ne voitu poistaa. Ehdotettujen rangaistusmäärien korottaminen on pidetty tehokkaana keinona veronkavalluksen estämiseksi. Tässä tarkoituksessa on 15 (nyt 13) :n säännökset muutettu vuoden verotuloja arvioitaessa on edellytetty kulutuksen vuonna 1908 pysyvän kutakuinkin yhtä suurena, kuin lähinnä edellisenä aikana. Arvaamattomain mahdollisuuksien varalta sekä senkin vuoksi, että ennen veronkorotuksen voimaanastumista olutta valmistettaneen tavallista runsaammat määrät varastoihin pantavaksi, on Eduskunta noudattamalla varovaisuuden vaatimuksia laskenut 1908 vuoden verotulon ainoastaan 2 miljoonaksi markaksi. Esitetyn perusteella sekä katsoen mallasjuomain valmistamisesta suoritettavan suostuntaveron tarpeelliseksi saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,

7 1907. Edusk. Väst. Esit. N:o että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt näin kuuluvan lain: Laki suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna l Veronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomatehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan. Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juomatehtaassa on 1908 vuoden aikana suoritettava suostuntaveroa neljä markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytettyjä maltaita. Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle 150,000 kilogramman. 2. Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon maltaita, että suostuntamaksu l :n mukaan nousisi 3,000 markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen senaatin toimituskunta myöntää, jos valmistaja kesken vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tahi tehdas muuten, vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden, on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana. Suostuntaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt ilmoituksen läänin kuvernöörille.

8 Edusk. Väst. Esit. N:o Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuomasta, joka a) viedään maasta; b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut, että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautittavaksi käyttää. 4. Juomatehdas ja valmistettu tavara suostuntaveron maksamisesta. ovat panttina 5. Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä mallasjuoman valmistamisesta ja silmälläpidosta veronalaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin säädetty. 6. Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä, jotka suostuntaveron maksuunpanoon ja kantamiseen sekä tämän lain käyttämiseen nähden muuten havaitaan tarpeellisiksi. Samoin Eduskunta saa alamaisuudessa ilmoittaa: että Eduskunta puolestaan on hyväksynyt näin kuuluvan lain:

9 1907. Edusk. Väst. Esit. N:o 19. Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta. l Miedoksi kutsutaan tässä laissa mallasjuomaa, joka -f-15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi volyymiprosenttia alkoholia ja joka sen ohella joko on sellaisella vierteellä valmistettua, jonka ekstraktipitoisuus hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin viisi prosenttia Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväkevyys hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi, on ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden. Muut mallasjuomat pidetään väkevinä. 2. Väkevien mallasjuomain valmistusta varten älköön panimoa perustettako, ellei kaupungissa kaupunginvaltuusto tahi, missä sitä ei ole, raastuvankokous ja maalla kuntakokous tai kunnanvaltuusto ole antanut siihen suostumustansa. Sitä vastoin on jokaisella lupa valmistaa mietoja mallasjuomia. 3. Joka aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittakoon sen vähintään kuusi viikkoa ennen valmistuksen alkamista kirjallisesti läänin kuvernöörille, oheenliittäen selvityksen: a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa panimo sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkevää mallasjuomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti perustettu; b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan harjoittamaan; c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edustaa häntä tarkastusasioissa; sekä d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja, jos valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierre-

10 Edusk. Väst. Esit. N:o 19. väkevyys hiivaa pantaessa aiottu viittä prosenttia suuremmaksi. Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joiden alkuperäinen vierreväkevyys on suurempi kuin viisi prosenttia, on ilmoitukseen sitä paitsi liitettävä todistus siitä, että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää panimossa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta yli kahden prosentin, ovat saaneet teollisuushallituksen hyväksymisen. Ilmoituksen tekemisestä antakoon kuvernööri kahden viikon kuluessa todistuksen, joka sisältää myöskin 3 :n mukaisesti ilmoitukseen liitetyt tiedot. 5. Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kolme viikkoa ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava kuvernöörille, jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asianomaiselle kontrollöörille ja poliisiviranomaisille. Jos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin yhden vuoden ajaksi, katsotaan liike lopetetuksi. 6. Valmistajan vastuulla on kussakin panimossa pidettävä päiväkirjaa, joka on tehty senaatin antamien määräysten mukaan, ollen valmistaja velvollinen asianomaisten vaatimuksesta valallaan vahvistamaan siinä olevien tietojen todenperäisyyden. 7. Väkevien mallasjuomain valmistusta varten aiottuun panimoon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen on valmistajan asetettava sekä sen jälkeen kunnossa pidettävä automaatisella mallasmittarilla varustettu mylly tai rouhin, jonka kuvernööri, saatuansa siitä selitelmän, on hyväksy-

11 1907. Edusk. Väst. - Esit. N.o nyt. Tätä koskeva hakemus tulee kuvernöörin ottaa tutkittavakseen kahden viikon kuluessa siitä, kun se on hänelle annettu. Juomanpanossa käytettäviä maltaita älköön muualla rouhittako kuin panimon omassa, sellaisella mallasmittarilla varustetussa myllyssä tahi rouhimessa. 8. Mallasjuomain valmistuksessa älköön käytettäkö muita aineita maltaiden sijasta, älköönkä myöskään sakariinia tai muita imeliä aineita. 9 - Tämän lain säännökset eivät koske kotipanoisia, ainoastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja taloustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa rakennuksissa valmistettuja mallasjuomia. 10. Panimosta saa mietoa mallasjuomaa, ellei ostaja sitä nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astioissa, joissa on panimon nimi ja sanat: «Mietoa mallasjuomaa". Kun sellainen juoma on pullossa, voidaan tämä merkitä korkille taikka pulloon kiinnitetylle nimilipulle. 11 Tämän lain noudattamista sekä panimoiden silmälläpitoa hoitavat lähinnä ylikontrollöörin valvonnan alaiset kontrollöörit, joita asianomainen kuvernööri, vaadittuaan ylikontrollöörin lausunnon, asettaa tarpeellisen määrän. Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia kontrolliviranomaiselle pääsy kaikkiin panimon osiin ja siihen kuuluviin huoneustoihin sekä korvauksetta hankkia hänen tarvitsemansa työkalut ynnä apua maltaiden, vierteen ja valmiin juoman kontrollipunnitsemiseen ja mittaukseen sekä astioiden mittaukseen ynnä muuhun. Panimossa, jossa valmistetaan väkeviä mallasjuomia, ovat sitäpaitsi

12 Edusk. Väst. - Esit. N:o 19. panimon kaikki myyntipäiväkirjat vaadittaessa pidettävät kontrolliviranomaisen saatavissa. 12. Se, joka valmistaa mallasjuomaa verostavapaassa tehtaassa, suorittaa panimon silmälläpidosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi kaksi penniä kultakin kilogrammalta mallasjuoman valmistamiseen käytettyjä maltaita. 13. Tätä lakia vastaan tehty rikkomus rangaistaan, ellei se käsitä rikosta, josta Rikoslain mukaan on ankarampi edesvastaus, vähintään sadan ja enintään tuhannen markan sakolla. Jos rikkomus on tarkoittanut suostuntaveron kavaltamista, julistettakoon mallasjuomain valmistaja sitä paitsi kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan tai johtamaan. 14. Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkielinen kappale pidettävä julkipantuna sopivassa paikassa kussakin panimossa. 15. Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän lain täytäntöönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan. 16. Tämä laki, jolla kumotaan 24 päivänä tammikuuta 1902 mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta anne-

13 Edusk. Väst. Esit. N:o tun armollisen asetuksen l :n l mom., tulee noudatettavaksi l päivästä tammikuuta Mietojen mallasjuomain myynti näyttää tästä lähtien olevan vapautettava kaikista näiden juomain leviämistä ehkäisevistä rajoituksista, ja on tästä johtunut, että Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi valmistuttaa mainittua asia järjestävän uuden lain. Voimassa olevan elinkeinolain 14 :n säännöksen johdosta, ettei mainittu laki koskenut muun muassa mallasjuomain myyntiä, annettiin tästä asiasta erityinen asetus 2 päivänä huhtikuuta Kun lainsäädännössä ei ole aikaisemmin määrätty rajaa, joka erottaisi väkevät mallasjuomat miedoista, ovat useat äskenmainitun 1883 vuoden ja sitä muuttavain myöhemmin annettujen asetusten määykset koskeneet myöskin mietoja mallasjuomia. Kun mietojen mallasjuomain käsite on tarkoin määritelty, ja este on pantu sille väärinkäytökselle, että sellaisten juomain nimellä voitaisiin myydä päihdyttäviä mallasjuomavalmisteita, on samalla ensinmainittujen juomain myyntiä koskevien määräysten erottaminen mallasjuomain kauppaa yleensä koskevista säännöksistä tullut mahdolliseksi. Tähän erottamiseen näyttää olevankin perusteellista aihetta. Ensiksikin ovat miedot mallasjuomat suurelle yleisölle siksi tärkeä tarveaine, että niiden saantia ei olisi mitenkään vaikeutettava. Kuta tarkempi säännöittely väkevien mallasjuomain kaupan suhteen on, sitä vähemmän asianmukaiseksi käy samojen sääntöjen soveltaminen mietoihin mallasjuomiin. Toiseksi näyttävät yleisen elinkeinolainsäädännön määräykset pääasiassa riittäviltä mietojen mallasjuomain kauppaan nähden. Ainoastaan mikäli on kysymys tämän kaupan saattamisesta alkoholin väärinkäytön ehkäisemiseksi ja ylipäänsä terveydenhoidolliselta kannalta tarpeellisen silmälläpidon

14 Edusk. Väst. Esit. N:o 19. alaiseksi, tarvitaan siitä eri määräyksiä. Sitäpaitsi jäävät kotitekoiset miedot mallasjuomat, joiden myynti ansaitsemistarkoituksessa lienee edelleenkin sallittava, terveydenhoidollisen tarkastuksen ulkopuolelle, ja täytynee siis niiden myynti asettaa saman lain alaiseksi kuin tehdasmaisesti valmistettujen mallasjuomain kauppa. Mietojen mallasjuomain kaupan valvontaan nähden Eduskunta on pitänyt riittävänä, että, samalla kuin vierailla aineilla sekoitetun miedon mallasjuoman kauppa kielletään ja eri rangaistus siitä laissa määrätään, kuntain terveydenhoitoviranomaisille pannaan velvollisuudeksi pitää silmällä sanotusta kaupasta voimassa olevien määräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisia asianomaisille syyttäjille syytteeseenpanoa varten. Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, saa Eduskunta alamaisuudessa ilmoittaa: että Eduskunta on hyväksynyt ja jättänyt Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi seuraavan lakiehdotuksen: Laki mietojen mallasjuomain kaupasta. l Sellaista mietoa mallasjuomaa, josta mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta päivänä kuuta annetun asetuksen l :ssä säädetään, saakoot pitää kaupaksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa, ja olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa, mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tahi vastedes säädetään. Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoisen miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen tarkoituksessa harjoitetaan. Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä ilman eri ilmoitusta.

15 1907. Edusk. Väst. Esit. N:o Mietoa mallasjuomaa, jonka valmistuksessa on käytetty muita aineita maltaiden sijasta taikka sakariinia tahi muita imeliä aineita, älköön kaupaksi pidettäkö. Joka tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon, ellei siitä Rikoslaissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty, korkeintaan kolmensadan markan sakolla, ja olkoon juoma sen lisäksi menetetty. 3. Joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa, johon hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia, rangaistakoon kuten edellisessä :ssä on säädetty, ellei rikos muun lainpaikan mukaan ole ankaramman rangaistuksen alainen. Juoma olkoon menetetty. 4 - Virallisten syyttäjäin ohella ovat asianomaiset terveydenhoitoviranomaiset velvolliset silmälläpitämään tämän lain säännösten noudattamista sekä niitä vastaan tehtyjä rikkomuksia syytteeseenpanoa varten ilmoittamaan; ja olkoon mietojen mallasjuomain kaupan terveyshoidollisessa silmälläpidossa muutoin noudatettava, mitä siitä on erittäin säädetty. 5 - Tämä laki, jonka kautta 2 päivänä huhtikuuta 188a annettu, mallasjuomain myymistä ja anniskelemista koskeva asetus muutoksineen 9 päivältä kesäkuuta 1892,

16 Edusk. Väst. - Esit. N:o päivältä huhtikuuta 1895 ja 24 päivältä tammikuuta 1902, mikäli ne koskevat mietojen mallasjuomain kauppaa, sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriitaiset määräykset kumotaan, astuu voimaan l päivänä tammikuuta Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e. Helsingissä 2 päivänä marraskuuta Helsinki Helsingin Sentraalikirjapaino.