1907. V. M. Esit. N:o 19.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1907. V. M. Esit. N:o 19."

Transkriptio

1 1907. V. M. Esit. N:o 19. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Edellä mainitun armollisen esityksen on Eduskunta lähettänyt Valtiovarainvaliokuntaan, joka myös on pyynnöstä saanut vastaanottaa asian käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa syntyneet asiakirjat ynnä pöytäkirjanotteen siellä toimitetusta äänestyksestä. Sen järjestyksen mukaisesti, jonka Valtiovarainvaliokunta on ottanut suostunta-asiain valmistelussa noudatettavaksi, on Valiokunta katsonut voivansa ryhtyä käsittelemään puheena olevaa armollista esitystä, vaikkei 1908 vuoden tulo- ja menoarvio vielä ole lopullisesti järjestettävissä. Viitaten niihin yleisiin näkökohtiin, jotka pelikorttisuostuntaa koskevassa Valiokunnan mietinnössä N:o 2 on esitetty sellaisen menettelyn tueksi, saa Valiokunta täten antaa mietintönsä tästä verokysymyksestä, jotta Eduskunta, edellyttämällä että mallasvero havaitaan myöskin vuonna 1908 tarpeelliseksi, voisi tehdä päätöksen tämän suostunnan suorittamisesta. Tässä ei Valiokunnalta ole jäänyt huomaamatta, että valtava kansan mielipide, joka on myös julkilausuttu näillä valtiopäivillä, vaatii kaiken väkeväin mallasjuomain valmistuksen ja myynnin laissa kiellettäväksi. Sitä tarkoittava lainsäädäntö ei kuitenkaan voine missään tapauksessa astua voimaan ennenkuin ensi vuoden päätyttyä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5,

2 V. M. Esit N:o 19. Käsillä olevassa armollisessa esityksessä on kaksi eri lakiehdotusta: toinen koskee suostuntaveroa mallasjuomaan valmistamisesta vuonna 1908 ja toinen mallasjuomain tehdasmaista valmistusta. Tähän asti voimassa olevaan verojärjestelmään ehdotetaan tärkeitä muutoksia: mallasveron korottaminen ja verovapauden suominen miedoille mallasjuomille. Mallassuostunta on meillä järjestetty raaka-aineen verotukseksi yleneväisyysperiaatetta noudattamalla. Veromäärät, jotka 1898 vuodesta lähtien ovat pysyneet muuttumattomina, ovat: l markka kultakin 10 kilolta maltaita, mikä vuoden kuluessa käytetään aina 50,000 kiloon saakka; l markka 10 penniä kultakin 10 kilolta, joka vuodessa kulutetaan yli 50,000 kilon ja aina 150,000 kiloon asti; sekä l markka 25 penniä kultakin päälle 150,000 kilon vuodessa käytetyltä 10 kilolta. Pysyttämällä nämä veroluokat korottaa armollinen esitys pohjamaksun 3 markaksi sekä muiden luokkain maksut 3 markaksi 15 penniksi ja 3 markaksi 40 penniksi. Syyksi tähän veronkorotukseen mainitaan, että olisi pyrittävä rajoittamaan väkeväin mallasjuomain kulutusta, saattamalla näitä juomia kohtaava verotus oikeampaan suhteeseen siihen tuntuvasti korotettuun verotukseen, jonka alaisena väkijuomat viime vuodesta lähtien ovat. Painavimmat mallasveron korotusta puoltavat syyt eivät kuitenkaan, Valiokunnan mielestä, tällä kerralla ole siveellis-yhteiskunnallista luonnetta, vaikka näilläkin näkökohdilla tietysti tulee tässä kohden olla suuri merkitys. Ei nimittäin ole varmaa, että mallasveron korotus suuremmassa määrässä vaikuttaisi väkeväin mallasjuomain kulutukseen. Lainsäätäjän on käytettävä toisia keinoja ja apuneuvoja voidakseen tehokkaasti ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä. Niin kauvan kuin ei ole kokemusta korkeamman veron vaikutuksesta siveellisessä suhteessa, tulee, Valiokunnan mielestä, mallasjuomaveron tarkoituksena siis etupäässä olla

3 1907. V. M. Esit. N:o valtion rahatarpeitten tyydyttäminen ja tähän nähden on nyt käsiteltävänä olevaa kysymystä tarkastettava lähinnä valtiotulojen kannalta. Niinkuin Valtiovarainvaliokunta mietinnössään N:o 2 jo on huomauttanut, asettaa valtiovaraston asema tällä kertaa tuntuvasti lisääntyneitä vaatimuksia suostuntarahastolle. Armolliseen esitykseen N:o 22 sisältyvän suostuntatulo- ja menoarvion järjestämisehdotuksen mukaan olisi suostuntarahastolla vuonna 1908 tuloja, pääomasäästö lukuunotettuna, lähes 2,800,000 markkaa vähemmän kuin menoja, ja tämä vajaus on ehdotettu täytettäväksi Suomen Pankin voittovaroista. Yhdessä niiden rahamääräysten kanssa, jotka näillä valtiopäivillä voivat saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, vaatinee tämä vajaus varoja enemmänkin, kuin mitä mainitussa armollisessa esityksessä on edellytetty. Vaikkei vielä voida arvioida täytettävän tarpeen määrää, saattaa kuitenkin pitää varmana, että tarjona olevia verolähteitä on entistä tehokkaammin käytettävä, ja ovat mallasjuomat ehdottomasti sopivimpia verotusesineitä, mitä meillä voidaan ottaa huomioon. Armollisessa esityksessä ehdotettu veromäärän korotus, jonka on esityksessä arvioitu tuottavan 500,000 markan lisätulon, on sentähden tällä kertaa välttämätön. Alempana esitettyjen syiden nojalla on Valiokunta yhtynyt puoltamaan pohjaveron korotusta vieläkin korkeammalle eli 4 markkaan 50 penniin, pysyttämällä esitykseen otetut veroluokat ja lisämaksut. Vero tekisi siten: ensimäisessä veroluokassa 4 markkaa 50 penniä, seuraavassa 4 markkaa 65 penniä ja viimeisessä 4 markkaa 90 penniä kultakin 10 mallaskilolta. Valiokunnan ehdottamat veromäärät tietävät tuntuvaa veron lisäystä, mutta Valiokunnan mielestä niitä ei kuitenkaan voi pitää kohtuuttomina. Panimon-omistajain taholta on tosin koetettu osottaa, että armollisen esityksen mukainen veronkorotus jo järkyttäisi useampain panimojen toimeentuloehtoja. Valiokunta ei tahdo kieltää,

4 V. M. Esit. N:o 19. että mallasveron korotus voisi tuntuvasti suoraan kohdata joitakuita maaseudulla olevia pienenlaisia panimoita, joilla jo nyt on taloudellisia vaikeuksia voitettavana. Mutta tuommoista muuttuvain olosuhteitten epätasaista vaikutusta yksityisiin liikkeenharjoittajiin ei milloinkaan voida verotuksessa täydellisesti välttää, ja enimmältä osaltaan tämä vero ei jää rasittamaan panimoita, vaan siirtyy hinnan korotuksen muodossa kuluttajain maksettavaksi. Ja vaikka verotus täten tulee ehkä tuntuvimmin koskemaan vähävaraisempia kansanluokkia, etenkin kaupunkilaisväestöä, ja siis tavallaan sotii terveitä verotusperiaatteita vastaan, ei Valiokunta kuitenkaan ole epäillyt veroa korottaa, koska olut meikäläisissä oloissa on katsottava terveydelle vahingolliseksi ylellisyysaineeksi. Sen sijaan että oluen käyttö monessa muussa maassa, esim. Saksassa, on sekä paljon yleisempi että kohtuullisempi, siellä kun työväkikin käyttää sitä ruokansa kanssa, on se meidän työväellä ainoastaan mitä turmiollisin juovutusjuoma. Valiokunnan mielestä ei ole sentähden kokonaan jätettävä huomioon ottamatta näin suuren korotuksen siveellistäkään vaikutusta, vaikkakin kokemus on osottanut, että houkutus oluenjuontiin raittiustyöstä huolimatta yhä edelleen on niin suuri, ettei voida otaksua tämänkään oluen hinnan korotuksen varsin suuresti vaikuttavan kulutukseen. Kotimaisten valmisteitten veronkorotus tietysti aiheuttaa arvelun, että korotettu vero mahdollisesti voi aikaansaada maan rajain ulkopuolella valmistetun tavaran tuonnin lisääntymisen. Arviolta nousisi Valiokunnan ehdottama korotus, verrattuna nykyään voimassa olevaan veroon, seuraaviin määriin: 5 6 /e penniin kokonaiselta pullolta sekä 8 3 U penniin litralta, joten vero vastedes olisi toisessa tapauksessa 7 Va ja toisessa 11 x /4 penniä. Valiokunnan ehdottama veromäärä tulisi olemaan vähän ylempänä Tanskan veroa, joka tekee 9 1 U penniä litralta, mutta tuntuvasti alempana Norjan veroa, joka tekee 17 pen- Valtiovarainvaliolcunnan mietintö N:o 5.

5 1907. V. M. Esit. N:o niä litraa kohti. Oluen ja portterin tulli taas on Venäjältä tuotaessa 10 penniä pullolta ja 11 1 h penniä litralta sekä muista maista tuotaessa 50 penniä pullolta ja tynnyreissä 30 penniä kilolta (brutto). Valiokunnan ehdottama pohjavero olisi siis ainoastaan V* penniä litralta vähempi vastaavaa tullimaksua keisarikunnasta tuotaessa ja isompien panimoitten suoritettava veromäärä nousisi, vaikka tosin sangen vähän, ylikin mainitun tullimaksun. Rahtikustannusten vuoksi ei oluen tuonnin lisääntymistä keisarikunnasta kuitenkaan liene odotettavissa, ja mitä ulkomaiseen olueen tulee ei tähän pelkoon ole vähintäkään syytä. Ehdotetun veronkorotuksen rahallisen merkityksen valaisemiseksi, verrattuna nykyään voimassa oleviin ja armollisessa esityksessä ehdotettuihin veromääriin, pannaan tähän seuraavat taulut:

6 TAULU, joka osottaa panimoiden luvun sekä niissä kulutettujen maltaiden määrän vuosina 1905 ja Veroluokka. I. Enintään 50,000 kg.... II. Enintään 50,000.. /l 50, ,000.../ HL. Enintään 50,000..., 50, , Yli 150,000.. J Yhteensä Panimoiden luku v l v a Kukin luokka %:ssa koko luvusta v loo.o v loo.o Yhteensä kulutettu maltaita; kg. v ,220,385 t 1,000, ,666 ( 1,712,666, 450,000 j 900,000 j 1,394, ,744,667 5,677,718 v ,196,939 1,100, ,250 1,863, ,000 1,200,000 1,864,409 3,664,409 6,724,598 Kussakin luokassa kulutettu mallasmäärä %:ssa koko kulutetusta mallasmäärästä v loo.o v V. M. Esit. N:o 19.

7 TAULU, joka osottaa todellisen verotulon vuosina 1905 ja 1906 sekä lasketun verotulon, jaettuina veroluokittani. Veroluokka. I. Enintään 50,000 kg II. Enintään 50,000 50, ,000, HI. Enintään 50,000 50, ,000 Yli 150,000 yhteensä Todellinen verotulo ; Smk. V , ,000 78,283 45,000 99, , ,348 V , ,000 83,955 60, , , ,314 Ann. esityksessä löytyväin veromääräin mukaan 3 Laskettu verotulo ; Smk. 362, , , , , ,719 2,142,125 Valiokunnan ehdottamain veromääräin mukaan 4 601, , , , , ,561 3,183,122 ) V Tulo kussakin veroluokassa /o:ssa kokonaistulosta 19.9 [ 51.3 ) loo.o V tf 1. et loo.o Valiok. ehdot, mukaan loo.o Laskettu veronlisäys; Smk. B 1 il 9 242, , ,328 1,402,811 Valiok. ehdot, mukaan , ,956 1,306,170 2,443,808 Laskettu veronlisäys kussakin veroluokassa ; %:ia B > EP i S. F Valiok. ehdot, mukaan keskimäärin V. M. Esit. N:o 19. 7

8 V. M. Esit. N:o 19. Valiokunnan ehdotuksen mukainen veronkorotus siis tuottaisi, jos 1906 vuoden maltaiden kulutus pannaan laskelman pohjaksi, 2,443,808 markan lisätulon, mikä vastaa 330,5 /o lisäystä. Esimerkiksi mainittakoon, että maamme suurimmalle panimolle koituisi korotuksen johdosta veronlisäystä 369,112 markkaa ja sitä likinnä suurimmalle 236,981 markkaa. Keskikokoisen panimon, jonka maltaiden kulutus on noin 100,000 kg ja nykyinen vero 10,500 markkaa, olisi suoritettava veroa 45,750 markkaa, ja kg maltaita kuluttavan panimon veromäärä kohoaisi 2,500 markasta 11,250 markkaan. Mitä sitten tulee tehdasmaisesti valmistettujen mietojen mallasjuomain verottamiseen tai verosta vapauttamiseen, ynnä sellaisten juomain valmistuksen valvontaan, niin on Valiokunta ensinnäkin mielihyvällä merkinnyt, että tämä kysymys, joka jo pitemmän aikaa on ollut päiväjärjestyksessä, nyt lähenee ratkaisuaan. Valtiosäätyjen viime väliaikaisilla valtiopäivillä tekemän anomuksen johdosta on Hallitus ryhtynyt tässä suhteessa tarkastamaan nykyistä mallasverojärjestelinää ja perustuvat käsillä olevaan armolliseen esitykseen sisältyvät mietoja mallasjuomia koskevat säännökset pääasiallisesti ehdotukseen, jonka Teollisuushallitus kutsumainsa asiantuntijain avulla on laatinut ja joka tämän mietinnön kerällä jaetaan Eduskunnan jäsenille. Tähän asti voimassa olevien määräysten mukaan olisi kaikkien myytäväksi valmistettujen mallasjuomain, kotona pantua kaljaa lukuunottamatta, pitänyt olla verotuksen alaiset, mutta tehdasmaiselle kaljan valmistukselle ei todellisuudessa ole pantu mallasveroa. Esitykseen liitetyn lakiehdotuksen kautta tämä aikaisemmilla valtiopäivillä usein huomautettu lain kirjaimen ja oikeudenkäytön välisen yhdenmukaisuuden puute vihdoin tulisi poistetuksi. Ennenkuin Valiokunta ryhtyy selvittämään kantaansa tässä kysymyksessä, lienee paikallaan luoda lyhyt silmäys

9 1907. V. M. Eslt. N:o niihin periaatteisiin, joihin edellämainitut lakiehdotukset nojautuvat. Laissa määritellään tarkoin mitä miedoilla mallasjuomilla on käsitettävä. Kun ei alkoholiraja ole tässä kohden yksinään liittävä määrääjä, on lisäksi pantu säännös, ettei vierreväkevyys saa nousta yli määrätyn prosenttiluvun, joten saadaan vakuus siitä ettei alkoholipitoisuus käymisen aikana mene yli rajan. Mietoihin mallasjuomiin ehdotetaan luettavaksi myös ne runsasekstraktiset juomat, joihin nähden on ryhdytty sellaisiin toimiin, ettei niiden alkoholipitoisuus missään tapauksessa voi nousta yli säädetyn alkoholirajan. Verosta vapaita olisivat niin hyvin valmistus varsinaisissa kaljatehtaissa kuin myös miedon mallasjuoman välittömään valmistukseen olutpanimoissa käytetyt raaka-aineet. Veronkavalluksen ehkäisemiseksi järjestettäisiin erityinen tarkka silmälläpito niihin panimoihin, jotka valmistavat sekä väkeviä että mietoja mallasjuomia. Yksinkertaisempi ja halvempi silmälläpito järjestettäisiin niitä panimoita varten, joissa valmistetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia, ollen tämän silmälläpidon tarkoituksena ehkäistä laitonta alkoholirajan yli menemistä, estää lisäkkeiden käyttämistä sekä tarjota yleisölle vakuutta hankitun tavaran laadusta. Harkitessaan kysymystä mietojen inallasjuomain valmistuksen verottamisesta ja valvonnasta on Valiokunnalla ollut silmämääränä mallasjuomateollisuuden suuntaaminen sellaista kehitystä kohti, että todella hyvien ja samalla päihdy itämättömien eli mietojen mallasjuomain valmistaminen voittaisi alaa, niin että etenkin vähävaraisille kävisi yleisemmin mahdolliseksi kohtuullisella hinnalla hankkia ravitsevaa ja virkistävää juomaa. Sen ohessa on ollut tarkoituksena saada mahdollisimman laajalti aikaan siirtyminen olutteollisuudesta mietojen mallasjuomain valmistamiseen, koska siten tuntuvasti helpotettaisiin yleisen kieltolain voimaan saattamista. Edellisen tarkoitusperän saavuttamiseksi olisi Valio- Valtiovarainvaiiokunnan mietintö N:o 5.

10 V. M. Esit. N:o 19. kunnan käsityksen mukaan toiselta puolen, mikäli mahdollista, vältettävä mietojen mallasjuomain valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden verottamista, samalla kun toiselta puolen mietojenkin mallasjuomain valmistus olisi asetettava tarpeellisen valvonnan alaiseksi. Mitä nyt puheena olevaan verotuskysymykseen tulee, niin on Yaliokunta ollut yksimielinen siinä kohden, että vapautus mallassuostunnasta on myönnettävä niille juomatehtaille, joissa valmistetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia. Sitävastoin on Valiokunnassa ilmennyt erimielisyyttä siitä, olisivatko sellaisetkin juomatehtaat, joissa valmistetaan väkeviä mallasjuomia, vapautettavat suorittamasta suostuntaveroa niistä maltaista, jotka ne käyttävät mietojen mallasjuomain valmistamiseen. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan ole havainnut olevan syytä verovapauden myöntämiseen maltaista, jotka sanottuun tarkoitukseen käytetään sellaisessa juomatehtaassa, jossa myös väkevien mallasjuomain valmistusta harjoitetaan. Valiokunnan mielestä on nimittäin aihetta epäillä, salliiko meillä noudatettu mallasverojärjestelmä ehdotettujen täydentävien valvontatoimenpiteidenkään avulla veroteknillisessä suhteessa lähimainkaan tyydyttävällä varmuudella erottaa toisistaan samassa tehtaassa verovelvollista ja verosta vapaata valmistusta. Sitäpaitsi on tässä Valiokunnan käsityksen mukaan otettava huomioon seuraavat asianhaarat. Asian nykyistä tilaa vastaan ei, Valiokunnan mielestä, oluttehtailijain puolelta pitäisi olla syytä muistutukseen. Sillä vaikkakaan kaljatehtaat eivät veroa suorita ja oluttehtaat suorittavat sitä koko kuluttamastaan mallasmäärästä, ovat viimemainitut, käyttämällä hyväkseen maltaista oluen valmistuksen jälkeen n. s. jälkihuuhtelun kautta saatua vierrevoimaa, saattaneet valmistaa mietoja mallasjuomia edullisemmin kuin varsinaiset kaljatehtailijat. Veron korotus taasen, jos se muuten katsotaan kohtuulliseksi, ei itsessään suinkaan velvoita myöntämään oluttehtaille, ikäänkuin jonkinlaiseksi korvaukseksi, etua,

11 1907. V. M. Esit. N:o jota niillä nykyäänkään ei ole, nimittäin osittaista verovapautta. Ei tosin sovi kieltää, että veronkorotus tekee miedon mallasjuoman valmistuksen veronalaisista maltaista entiseen verraten epä-edullisemmaksi, mutta toiselta puolen on edelleenkin jälkihuuhtelun kautta saatava vierrevoima käytettävissä, jotapaitsi oluttehtaat parempine koneineen ja laitteineen sekä ylipäätään siihen suurempaan ammattitaitoon nähden, jolla niitä hoidetaan, kykenevät supistamaan miedon mallasjuoman tuotantokustannukset suhteellisesti vähempään, kuin mikä alkeellisemmissa juomatehtaissa on mahdollista. Ja vihdoin jos miedon mallasjuoman valmistus veronalaisista maltaista, kuten vastoin Valiokunnan käsitystä on koetettu osottaa, todellakin tuottaisi tappiota se seikka, että kaljan valmistus oluttehtaissa lakkaisi, todennäköisesti joko kohottaisi varsinaiset kaljatehtaat kukoistukseen tahi pakottaisi pienemmät oluttehtaat siirtymään yksinomaan kaljan valmistamiseen. Viimeksi mainitussa tapauksessa olisi saavutettu toinen niistä ylempänä esitetyistä tarkoitusperistä, joihin Valiokunnan mielestä nykyisen mallasjuomalainsäädännön on kehitystä suunnattava. Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että väkevän ja miedon mallasjuoman väliseksi rajaksi määrättäisiin 2, volyymiprosentin alkoholipitoisuus. Kun kuitenkin tämä raja raittiusnäkökantaa silmällä pitäen on katsottu jossain määrin liian korkeaksi, on Valiokunta päättänyt ehdottaa sen määräämistä 2 volyymiprosentiksi, joka vastaa 5 % ekstraktipitoisuutta Ballingin asteikon mukaan. Niinikään edellytetään armollisessa esityksessä, että mietojen mallasjuomain valmistuksessa olisi sallittu käyttää raaka-aineena ennen hiivanpanemista imeltämätöntä viljaa sekä lisäkkeenä, määrätyillä rajoituksilla ja ehdoilla, sokeria. Valiokunta puolestaan on katsonut, että vaikkakin ruokosokeri ravintoarvoonsa nähden vastaa mallassokeria, käyttämällä edellistä, joka on melkoisesti imeläm- pää kuin mallassokeri, yleisöltä riistettäisiin mahdollisuus

12 V. M. Esit. N:o 19. maun avulla arvostella eri juomain vierrepitoisuutta eli niiden ravintoarvoa toistensa rinnalla. Kun sitäpaitsi yleensä sijaisaineiden ja lisäkkeiden salliminen tuntuvasti vaikeuttaisi mallasjuomain valmistuksen valvontaa, on Valiokunta päättänyt puoltaa nykyään voimassa olevan sijais-aineiden käyttämiskiellon edelleen pysyttämistä, täydennettynä, armollisen esityksen mukaisesti, säännöksellä, joka tarkoittaa sakariinin tai muiden imeläin aineiden käyttämisen ehkäisemistä. Yllämainittuja yleisiä periaatteita noudattaen on Valiokunta ollut pakoitettu useissa kohdin muuttamaan armolliseen esitykseen sisältyväin lakiehdotusten sanamuotoa. Sen ohessa ehdottaa Valiokunta näihin lakeihin muutamia yksityiskohtaisia muutoksia, joista edempänä tehdään selkoa. Kun Valiokunnan on Valtiopäiväjärjestyksen 43 :n mukaisesti arvioitava mallassuostunnasta vuonna 1908 odotettavat tulot, näyttää tarpeelliselta luoda silmäys niihin asianhaaroihin, jotka vaikuttavat verotulojen lisääntymiseen ja vähenemiseen. Niinkuin aikaisemmilla valtiopäivillä on osotettu, ovat mallasverotulot viimeksi kuluneina kahtenakymmenenä vuotena vaihdelleet sangen paljon. Taloudellisesti edullisina vuosina tapahtunutta yhtäjaksoista kohoamista 471,151 markan vuositulosta aina 788,962 markkaan seurasi kovina aikoina tuntuva väheneminen aina 566,629 markkaan asti, sen jälkeen taas suuri kohoaminen vuoteen 1900, jolloin saavutettiin korkein määrä eli 948,692 markkaa. Vuosina mallasverotulot taas vuosi vuodelta tasaisesti vähenivät, ollen viimeksi mainittuna vuonna ainoastaan 620,384 markkaa. Tämän nojalla arvioitiin viime valtiopäivillä mallasverosta saatavan tuloja vuonna 1906 ainoastaan 558,000 markkaa ja vuonna ,000 markkaa. Vuonna

13 1907. V. M. Esit. N:o oli kuitenkin huomattavana tuntuva lisäys edelliseen vuoteen verraten, sillä tulot nousivat 739,314 markkaan.. Tämä odottamaton, mallasjuomain. tuotaroioiv ja kulutuksen lisääntyminen vuonna 1906 lienee johtunut samana vuonna tapahtuneesta paloviinaveron ja ulkomaisten väkijuomain tullin korotuksesta, vilkkaammasta toiminnasta liike-alalla ja sen aiheuttamasta osittaisesta palkkaetujen paranemisesta työmarkkinoilla ynnä muista erikoisista asianhaaroista. Mallas verotulo j en vaihtelut riippuvat ylipäätään tekijöistä, joiden vaikutus ei ole ennakolta arvattavissa. Taloudellinen asema, erittäinkin vuodentulo, jopa osaksi ilmasuhteetkin ovat tässä kohden etusijassa huomioon otettavat. Ne ehkäisevät lainmääräykset, i öitä tuon tuostakin J ' J on annettu mallasjuomain myyntiin nähden, ovat kyllä olleet omansa jonkun verran vähentämään mallasverotuloja, kun sitä vastoin väkevämpäin väkijuomain veronkorotus ja niiden saannin vaikeutuminen vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Näiden viimeksi mainittujen tekijäin merkitys ei kuitenkaan liene arvattava ylen suureksi vuoden verotuloja arvioidessaan on Valiokunta edellyttänyt kulutuksen vuosina pysyvän kutakuinkin tasaisena. Arvaamattomain mahdollisuuksien varalta sekä senkin vuoksi, että ennen veronkorotuksen voimaanastumista olutta valmistettanee tavallista runsaammat määrät varastoihin pantavaksi, on arviolasku kuitenkin tehtävä noudattamalla varovaisuuden vaatimuksia. Valiokunta on sentähden laskenut 1908 vuoden verotulon ainoastaan 2 miljoonaksi markaksi.

14 V. M. Esit. N:o 19. Valiokunta siirtyy nyt selostamaan niitä armolliseen esitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa olevia erikoissäännöksiä, jotka edelläesitettyjen yleisten näkökohtien mukaan olisivat muutettavat, tai jotka muuten ovat kiinnittäneet Valiokunnan huomiota. Itse aineen jakoa vastaan kahteen eri lakiin ei Valiokunnalla puolestaan ole muistuttamista. Mitä ensinnä verolakiehdotukseen tulee, niin annetaan sen l!ssä veromäärästä säännöksiä, jotka Valiokunta on uudesti muodostanut ylempänä tehdyn veron korottamista tarkoittavan ehdotuksensa mukaisiksi. Koska Valiokunnan ehdotuksen mukaan veronalaisuus ei riipu yksinomaan siitä, käytetäänkö maltaita väkevän vai miedon juoman valmistamiseen, on täytynyt tehdä ero veronalaisten ja verosta vapaiden mallasjuomatehtaitten välillä ja on tähän :ään senvuoksi lisätty sanotussa suhteessa tarpeellinen määritelmä. 2 säätää jokaisen panimon vuosittain suoritettavaksi vähimmäksi veroksi 1,500 markkaa. Tämän säännöksen päätarkoituksena näyttää olevan estää pienten panimoiden syntymistä, joiden silmälläpitokustannukset nielisivät suurimman osan panimosta tulevaa veroa. Niinikään tulisi tämän säännöksen estää perustamasta näennäisiä panimoita, joiden tarkoituksena olisi päästä käyttämään hyväkseen panimoille kuuluvaa myyntioikeutta. Kun Valiokunnan ehdottama pohjaveron lisäys vaatii korottamaan alinta rajaa, on Valiokunta ehdottanut tämän rajan 3,000 markaksi. Tähän sekä 5 :ään on muodollisia muutoksia aiheuttanut Valiokunnan kanta verovapauskysymyksessä; 2 :ssä on sitä paitsi oikaistu eräs suomalaiseen tekstiin nähtävästi epähuomiossa tullut virheellisyys. Seuraa sitten lakiehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta. Valiokunnan ehdotus alkoholirajan määräämisestä 2 %:ksi ja siitä johtunut vierreväkevyyden suhteellinen alentaminen on vaikuttanut muutoksia l ja 3 :ään. 2 :ään otettu määräys kunnallisviranömaisten ratkaisuvallasta uusien olutpanimoiden perustamiseen

15 1907. V. Al. Esit. N:o nähden on tähän asti vastoin asian luontoa ollut 24 päivänä tammikuuta 1902 annetussa armollisessa asetuksessa, joka sisältää muutoksen erinäisiin mallasjuomaan myymistä ja anniskelua koskeviin määräyksiin. Kun armollisen esityksen ja vastamainitun asetuksen tähän kuuluvat säännökset osaksi ovat keskenään ristiriitaiset, on Valiokunta katsonut, että asetuksen l :än l mom. on nimenomaan kumottava lailla mallasjuomain valmistuksesta, sekä siinä tarkoituksessa uudesti muodostanut nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen 18 (16) :än. 4, jonka säännökset nähtävästi tarkoittavat tehokkaan valvonnan aikaansaamista sen tapauksen varalle, että samassa tehtaassa olisi sallittu käyttää sekä veronalaisia että verosta vapaita maltaita, on katsottu tarpeettomaksi ja poistettu, jolloin seuraavain :äin järjestysnumero on muuttunut. 5 (nyt 4) :stä on poistettu viittaus 4 :ään. Ehdotuksen 9 on ennen mainitusta syystä poistettu, mikä jälleen on vaikuttanut sitä seuraavain :äin järjestysnumeroihin. 10 (nyt 8) :än 2 mom. poistuu sen johdosta mitä Valiokunta on ehdottanut sijaisaineiden ja lisäkkeiden kiellon suhteen; samasta syystä muuttuu tämän :än l momentin sanamuoto. 12 (nyt 10) :stä on sanat Verosta vapaata" harhaan viepinä poistettu. 13 (nyt 11) :än säännökset velvollisuudesta pitää panimon myy nti päiväkirjat kontrolliviranomaisten saatavissa on nähtävästi tarkoitettu kohdistumaan ainoastaan niihin tehtaisiin, joissa käytettäisiin sekä veronalaisia että verottomia raaka-aineita. Kun kuitenkin kysymyksessä oleva määräys on näyttänyt olevan paikallaan siinäkin tapauksessa, että väkeviä juomia valmistava panimo, kuten Valiokunta on ehdottanut, olisi veronalainen koko kulutetusta mallasmäärästä, on mainittu säännös pysytetty, asianmukaisesti muutettuna. 14 (nyt 12) :ssä säädettyä korvausta ei Valiokunnan mielestä voida vaatia veronalaisilta tehtailta, vaan yksinomaan verosta vapailta. Tästä on johtunut muutos :ään; toinen muutos on aiheutunut 10 (nyt 8) :än kohdalla mainitusta

16 V. M. Esit. N:o 19. syystä. Ehdotettujen rangaistusmäärien korottaminen on pidetty tehokkaana keinona veronkavalluksen estämiseksi. Tässä tarkoituksessa on 15 (nyt 13) :än säännökset muutettu siten, että veronkavalluksen seuraamuksena jo ensi kerralla olisi julistaminen kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan tai johtamaan. Sen johdosta mitä edellä on lausuttu, saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa: että Eduskunta, edellyttämällä että puheena oleva suostunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväksyisi näin kuuluvan lain: Laki suostuntaverosta tnallasjuomain valmistamisesta vuonna l Q. Veronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomatehtaat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan. (Poist.). Mallasjuoman valmistamisesta veronalaisessa juomatehtaassa on 1908 vuoden aikana suoritettava suostuntaveroa neljä markkaa viisikymmentä, penniä kultakin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytettyjä maltaita. Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa (poist.) mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan asti (poist.) sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle 150,000 kilogramman. 2 - Jos veronalaisessa juomatehtaassa (poist.) vuoden kuluessa ei ole käytetty wmwasjuoman valmistamiseen niin

17 1907. V. M. Esit. N:o paljon maltaita, että suostuntamaksu l :n mukaan (poist.) nousisi 3,000 markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen Senaatin Toimituskunta myöntää, jos valmistaja kesken vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tahi tehdas muuten, vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden, on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana. Suostuntaveroa on maksettava kunnes valmistaja on väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt ilmoituksen läänin Kuvernöörille. Q J OO Samoin kuin armollisessa esityksessä. 5. Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä (poist.) mallasjuoman valmistamisesta ja (poist.) silmälläpidosta veronalaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin säädetty. O Q. Samoin kuin armollisessa esityksessä. Tämän ohella saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin kuuluvan lain: Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta. l Q. Miedoksi kutsutaan tässä laissa mallasjuomaa, joka -j- 15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi

18 V. M. Esft. N:o 19. volyymiprosenttia alkoholia (poist.) ja joka sen ohella joko on sellaisella vierteellä valmistettua, jonka ekstraktipitoisuiis hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin viisi prosenttia Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväkevyys hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi, on ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden. Muut mallasjuomat pidetään väkevinä. 2. Samoin kuin armollisessa esityksessä. 3. Joka aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittakoon sen vähintään kuusi viikkoa ennen valmistuksen alkamista kirjallisesti läänin Kuvernöörille, oheenliittäen selvityksen: a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa panimo sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkevää mallasjuomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti perustettu; "b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan harjoittamaan; c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edustaa häntä tarkastusasioissa; sekä d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja, jos valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierreväkevyys hiivaa pantaessa aiottu viittä prosenttia suuremmaksi. Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joiden alkuperäinen vierreväkevyys on suurempi kuin viisi prosenttia, on ilmoitukseen sitäpaitsi liitettävä todistus siitä, että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää panimossa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta yli kahden prosentin, ovat saaneet Teollisuushallituksen hyväksymisen.

19 1907. V. M. Esit. Nro (4 poist.). ± (5). Ilmoituksen tekemisestä antakoon Kuvernööri kahden viikon kuluessa todistuksen, joka sisältää myöskin 3 (poist.) :n mukaisesti ilmoitukseen liitetyt tiedot. 5 (6) Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kolme viikkoa ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava Kuvernöörille, jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asianomaiselle kontrollöörille ja poliisiviranomaisille. Jos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin yhden vuoden ajaksi, katsotaan liike lopetetuksi. 6 (7). Valmistajan vastuulla on kussakin panimossa pidettävä päiväkirjaa, joka on tehty Senaatin antamien määräysten mukaan, ollen valmistaja velvollinen asianomaisten vaatimuksesta valallaan vahvistamaan siinä olevien tietojen todenperäisyyden. 7 (8). Väkevien mallasjuomain valmistusta varten aiottuun panimoon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen on valmistajan asetettava sekä senjälkeen kunnossa pidettävä automaattisella mallasmittarilla varustettu mylly tai rouhin, jonka Kuvernööri, saatuansa siitä selitelmän, on hyväksynyt. Tätä koskeva hakemus tulee Kuvernöörin ottaa tutkittavakseen kahden viikon kuluessa siitä, kuin se on hänelle annettu. Juomanpanossa käyteltäviä maltaita älköön muualla rouhittako kuin panimon omassa, sellaisella mallasmittarilla varustetussa myllyssä tahi rouhimessa.

20 V. M. Esit. N:o 19. (9 poist.). 8 (10). Mallasjuomain valmistuksessa älköön (poist.) käytettäkö muita aineita maltaiden sijasta, eikä myöskään sakariinia tai muita imeliä aineita. (2 mom. poist.). 9 (11). Tämän lain säännökset eivät koske kotipanoisia, ainoastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja taloustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa rakennuksissa valmistettuja mallasjuomia. 10 (12). Panimosta saa mietoa mallasjuomaa, ellei ostaja sitä nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astioissa, joissa on panimon nimi ja sanat: (poist.) Mietoa mallasjuomaa". Kun sellainen juoma on pullossa, voidaan tämä merkitä korkille taikka pulloon kiinnitetylle nimilipulle. 11 (13). Tämän lain noudattamista sekä panimoiden silmälläpitoa hoitavat lähinnä ylikontrollöörin valvonnan alaiset kontrollöörit, joita asianomainen Kuvernööri, vaadittuaan ylikontrollöörin lausunnon, asettaa tarpeellisen määrän. Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia kontrolliviranomaiselle pääsy kaikkiin panimon osiin ja siihen kuuluviin huoneistoihin sekä korvauksetta hankkia hänen tarvitsemansa työkalut ynnä apua maltaiden, vierteen ja valmiin juoman kontrollipunnitsemiseen ja mittaukseen sekä astioiden mittaukseen ynnä muuhun. Panimossa, jossa valmistetaan (poist.) väkeviä (poist.) mallasjuomia, ovat sitäpaitsi panimon kaikki myyntipäiväkirjat vaadittaessa pidettävät kontrolliviranomaisen saatavissa.

21 1907. V. M. Esit N:o (14). Se, joka valmistaa mallasjuomaa verostavapaassa tehtaassa, suorittaa panimon silmälläpidosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi 2 penniä kultakin kilogrammalta (poist.) mallasjuoman valmistamiseen käytettyjä maltaita (poist.). 13 (15). Tätä lakia vastaan tehty rikkomus rangaistaan, ellei se käsitä rikosta, josta Rikoslain mukaan on ankarampi edesvastaus, vähintään sadan ja enintään tuhannen markan sakolla. Jos rikkomus on tarkoittanut suostuntaveron kavaltamista, julistettakoon mallasjuomain valmistaja sitä paitsi kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan ja johtamaan, (2 mom. poist.). 14 (16). Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkielinen kappale pidettävä julkipantuna sopivassa paikassa kussakin panimossa. 15 (17). Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän lain täytäntöönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten katsotaan tarvittavan. 16 (18). Tämä laki, jolla kumotaan 24 päivänä tammikuuta 1902 mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta annetun armollisen asetuksen l ;n l mom., tulee noudatettavaksi l päivästä tammikuuta 1908.

22 V. M. Esit N:o 19. Sen tapauksen varalle, että Eduskunta hyväksyy edellä olevan verolainehdotuksen, saa Valiokunta tämän lisäksi ehdottaa: että Eduskunta mallassuostunnan kokonaistulon vuodelta 1908 arvioisi 2,000,000 markaksi. Asiasta voimassa olevan lainsäädännön mukaan on mietojen mallasjuomain myynti eräitten rajoittavain määräysten alainen, joiden soveltaminen näyttää sitä vähemmän asianmukaiselta mikäli ehkäiseviä säännöksiä kovennetaan. Kaljan myyntiä ei kuitenkaan ole käynyt vapaaksi julistaminen, ennenkuin laissa on säädetty selvä erotus mietojen ja väkeväin mallasjuomain valmistukseen nähden. Kun käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen hyväksyminen nyt poistaisi mainitun esteen, on Valiokunnan mielestä aivan välttämätöntä että, samalla kun tämä lainsäädäntö astuu voimaan, mietojen mallasjuomain myynti vapautetaan kaikista näiden juomain leviämistä ehkäisevistä rajoituksista ja asetetaan ainoastaan yleisen elinkeinolainsäädännön määräysten sekä terveydenhoidolliselta kannalta tarpeellisen silmälläpidon alaiseksi. Kun asian tämän puolen käsittely ei kuulu Valtiovarainvaliokunnalle, on Valiokunta tahtonut Eduskunnan harkittavaksi esittää, eikö tämä kysymys olisi lykättävä asianomaiseen valiokuntaan valmistelua ja ehdotuksen tekemistä varten. Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Paimen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, Lagerlöf (osittain), A. Neovius, Partanen, Rapola, Rissanen, Tainio

23 1907. V. M. Esit N:o (osittain), Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen, "W". Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Arajärvi (osittain), Kanervo, Olkkonen (osittain), Riihelä (osittain) ja A. Suomalainen (osittain). Helsingissä, syyskuun 28 p:nä Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o S.

24 V. M. Esit. N:o 19. Vastalauseita. L Kun Valtiovarainvaliokunnan enemmistö on päättänyt kokonaan hyljätä sen pohjan, johon Hallituksen esitys suostuntaverosta mallasjuomaan valmistamisesta ja laista mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta nojaa, täytyy minun tätä päätöstä vastaan panna vastalauseeni sekä tässä alempana esittää ne syyt, joiden vuoksi mielestäni armollinen esitys asiasta on pääasiallisesti hyväksyttävä. Valiokunta on päättänyt korottaa veromäärän jokaiselta kymmeneltä mallaskilolta Hallituksen ehdottamasta kolmen markan määrästä neljään markkaan viiteenkymmeneen penniin eli samaan määrään, mikä oluesta nykyään maksetaan tullia Keisarikunnasta maahan tuotaessa. Tämä veronkorotus, jonka jotkut Valiokunnan jäsenet arvelevat vaikuttavan erittäin ehkäisevästi kulutukseen, on minun mielestäni pääasiallisesti omansa yhäkin rasittamaan kansankerroksia, jotka jo ennestään ovat epäoikeudenmukaisesti verotettuja yleisten kulutustavarain korkeitten tullien kautta. Yksikään valtio ei tule nykyaikaan toimeen kokonaan ilman välillisiä veroja, joiden edullisuus on siinä, että määrä suoritetaan vähitellen ja jakautuu pitkin vuotta, mikä tuntu-

25 1907. V. M. Esit. N:o vaati helpottaa veronmaksua. Nämä veromuodot, jotka pääasiallisesti kohdistuvat yleisiin kulutustavaroihin, kohtaavat kuitenkin veronmaksajia erittäin epätasaisesti heidän veronmaksukykyynsä verraten. Terveen valtiotaloudenhoidon täytyy kuitenkin koettaa tasoittaa tätä epäkohtaa sellaisilla välittömillä veroilla, joiden säätämisessä on erityisesti kiinnitetty huomiota suorittajain maksukykyyn. Suomessa suoritetaan suurin osa veroja välillisenä verona, erittäinkin sokerin, kahvin ja tupakan y. m. yleisten kulutustavarain tullina, sekä sen ohella paloviinan ja mallasjuomani valmistusverona. Tämän epäkohdan korjaamiseksi on vastarnainittuja välillisiä veroja ehdottomasti mitä pikemmin huojennettava sekä tulojen väheneminen ynnä ilmenevät uudet rahatarpeet korvattava järkiperäiseen perustukseen nojaavalla välittömällä verolla. Paraikaa koossa oleva Eduskunta ei kuitenkaan voi saada toimeen sellaista veronuudistusta, syystä ettei tarpeellisia valmistelutöitä ole tehty, vaan on verotarve tällä kertaa tyydytettävä hyväksi käyttämällä olemassa olevia verolähteitä. Vaikka Hallituksen esittämä veronkorotuskin joutuu suurimmaksi osaksi kaupunkilaistyöväen suoritettavaksi, jonka tähden sitä täytyy pitää yhteiskuntataloudelliselta kannalta huonosti valittuna, lienee siihen kuitenkin vastamainituista syistä tällä kertaa myönnyttävä. Veron korottaminen tämän lisäksi Valiokunnan ehdottamaan määrään täytyy sitä vastoin merkitä kohtuuttomaksi ja on oleva omansa aikaansaamaan häiriöitä ja pulia mallasjuomain valmistuksessa sekä lisääntynyttä yhteiskunnallista tyytymättömyyttä jo nyt epäoikeudenmukaisesti verotetussa vähävaraisessa väestössä. Tässä on myös otettava huomioon, että mallasveron tulot siten nousisivat määrään, joka vieläkin enemmän vaikeuttaisi siirtymistä varainhoitojärjestelmään, jonka mukaan tästä verolähteestä ei olisi oleva mitään tuloja odotettavissa.

26 V. M. Esit N:o 19. Paitsi niitä kauppapoliittista laatua olevia epäilyksiä, joita veron korottaminen Keisarikunnan tullirajaan asti on omansa herättämään, on myös huomattava, että Hallituksen ehdottama veronkorotus l markasta 3 markkaan perustuu siihen edellytykseen, että kaikki maltaat, jotka olutpanimoissa käytetään kaljan valmistukseen, tulisivat verosta vapaiksi, kun taas Valiokunta on päättänyt ehdottaa esityksen ehdotuksen muutettavaksi tässä kohden ja siten tekee olutpanimoille vastedes aivan mahdottomaksi valmistaa vähäalkoholisia mallasjuomia. Saavuttamatta sitä että olutpanimot vähitellen totutettaisiin siirtymään verostavapaiden vähäalkoholisten mallasjuomaan valmistukseen, joten vastedes mahdollisesti voitaisiin välttää panimoiden pakkolunastus, estää Valiokunnan ehdottama lainsäädäntö mallasjuomateollisuuttamme kehittymästä mainittuun toivottavaan suuntaan. Valiokunnan enemmistö nojaa Ruotsin lainsäädäntöön ja sanoo varovansa että, jos sallittaisiin samassa panimossa valmistaa sekä verostavapaita että veronalaisia mallasjuomia, olisi siitä oleva seurauksena suuria veronkavalluksia. Tässä on huomattava, että B/uotsin mallasjuomalainsäädäntö on laadittu yksinomaan sitä tarkoitusta silmällä pitäen, että valtiorahastolla olisi mahdollisimman suuret tulot, jonka tähden siellä ei ole ryhdytty kustantamaan verrattain kalliiksi käyvää ja tehokasta valvontaa, vaan on raittiusnäkökanta syrjäytetty ja heikompain mallasjuomain edut asetettu toiseen sijaan. Seurauksena onkin ollut, etteivät nämä juomat Buotsissa voi menestyksellä kilpailla oluen kanssa. Tehokkaan silmälläpidon aikaansaaminen tietysti kohtaa vaikeuksia. Nykyään käytännössä oleva silmälläpitojärjestelmä nojaa oleellisesti luottamukseen ja on kuitenkin toiminut oivallisesti. Uusi järjestelmä tarkoittaa kaksinkertaisen silmälläpidon käytäntöön saattamista. Toiselta puolen pidetään ValtiovarainvalioJcunnan mietintö N:o 5.

27 1907. V. M. Esit. N:o silmällä maltaiden menekkiä ja toiselta puolen määrättyä alkoholi- ja vierrepitoisuutta olevan oluen valmistusmäärää. Jos, niinkuin Valiokunnan enemmistö arvelee, verostavapaita ja veronalaisia maltaita sekotettaisiin toisiinsa, niin tulisi sellainen kavallus paikalla ilmi sen kautta, että määrättyä alkoholi- ja vierrepitoisuutta olevan oluen määrä nousisi yli sen määrän, joka olisi voitu valmistaa verotetuista maltaista. Sitä paitsi voitaisiin, niinkuin Valiokuntakin ehdottaa, korottaa mahdollisesti ilmenevän veronkavalluksen seuraamuksena tuomittavia rangaistusmääriä. Hallituksen esittämä laki on valmistettu sen mukaisesti, että viime säätykokous päätti yksimielisesti anoa Keisariselta Majesteetilta kaikinpuolisen selvityksen hankkimista siitä, millä ehdoilla ja millä tavalla vähäalkoholisille mallasjuomille voitaisiin suoda verovapaus, sekä että ehdotus lainsäädäntötoimeksi tästä asiasta annettaisiin ensituleville valtiopäiville. Sittenkun teknillis-lainopillinen komitea on täysin selvittänyt ehdotuksen toteuttamisen mahdollisuuden veroteknilliseltä kannalta, ei paraikaa koolla olevan Eduskunnan tulisi hyljätä ehdotusta pakottavitta syittä ja teknillisittä perusteitta. Sen nojalla mitä tässä edellä olen lausunut, saan kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta hylkäämällä Valiokunnan ehdotuksen asiassa päättäisi hyväksyä l :n ehdotuksessa laiksi suostuntaverosta mattasjuomain valmistuksesta samoin kuuluvana kuin armollisessa esityksessä. Suostuntaverolain 2 :ään nähden olen samaa mieltä kuin Valiokunta, että vähin maksu olisi korotettava 3,000 markkaan, joka määrä minusta näyttää sopivalta siinäkin tapauksessa että veromäärä on 3 markkaa 10 mallaskilolta, ja saan sentähden kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta päättäisi

28 V. M. Esit. N:o 19. hyväksyä 2 :n armollisessa esityksessä siten muutettuna että jokaisen panimon suoritettava vähin maksu määrätään 3,000 markaksi. Valiokunta on arvioinut mallasveron bruttotulot 2,000,000 markaksi, siinä tapauksessa että pohjamaksu korotetaan 4 markkaan 50 penniin 10 mallaskilolta. Valiokunnan ehdottama veromäärä kuitenkin tuottaisi, jos pohjaksi pannaan 1906 vuoden kulutus, 3,183,000 markkaa. Oluen myyntihinta kohoaisi Valiokunnan ehdottamin veromäärin 5 penniä puolelta ja 10 penniä koko pullolta. Niin vähäisen hinnankorotuksen ei saata katsoa vähentävän kulutusta enempää kuin kolmannen osan. Eräistä panimoista, erittäinkin sellaisissa kaupungeissa sijaitsevista, missä kunnallinen paloviinankielto on voimassa, saatujen tietojen mukaan on oluen kulutus suuresti Lisääntymässä. Jos tässä otetaan huomioon, että Valiokunnan kaljatehtaisiin nähden ehdottama ankara rajoitus on tuntuvasti huonontava tavaran laatua, joten olut on oleva vastaavassa määrässä halutumpaa, lienee varovaisimmankin arvion mukaan bruttotulot Valiokunnan veroehdotuksen pohjalla laskettava vähintään 2,500,000 markaksi. Siinä tapauksessa että Eduskunta hylkäämällä Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen hyväksyisi armollisen esityksen määräykset, pyydän minä, viitaten Valiokunnan laatimaan tauluun, kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta mallasjuomasuostunnan kokonaistulon vuodelta 1908 arvioisi 1,700,000 markaksi.

29 1907. V. M. Esit. N:o Mallasjuomain tehdasmaista valmistusta koskevaan lakiin nähden on Valiokunta päättänyt ehdottaa verostavapaiden mallasjuomain alkoholirajan 2 volyymiprosentiksi sekä sen vierrepitoisuuden, joka on sallittu pantua juomaa pasteuriseeraamatta, 5 %:ksi Ballingin asteikon mukaan. Tähän on huomautettava, että kaljassa, jota yhteinen kansa yleisesti pitää kaupan, on alkoholia tavallisesti 2,2 2,8 volyymiprosenttia. Mallasjuoman maku ja ravintoarvo riippuu oleellisesti alkoholi- ja vierrepitoisuudesta. Tanskassa, missä verostavapaat mallasjuomat ovat päässeet laajaan käytäntöön, on alkoholiraja määrätty 2,2* painoprosentiksi, mikä vastaa 2,sa volyymiprosenttia ja sallii vierrepitoisuuden nousta hiukan yli 7 %:n Ballingin asteikon mukaan. Ruotsissa, missä alkoholiraja on 2 V* volyymiprosenttia ja vierrepitoisuus 6 % Ballingin asteikon mukaan, eivät vähäalkoholiset mallasjuomat mauttomuutensa vuoksi ole saavuttaneet mainittavaa menekkiä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan 2 Va volyymiprosentin alkoholipitoisuus ja 7 prosentin vierrepitoisuus ylärajaksi ja on tämä keskitie, jonka kokeneet ammattimiehet mainitsevat riittäväksi yhtä edullisten tulosten saavuttamiseen kuin Tanskassa on saavutettu. Yaliokunta on vähintäkään ammattiselvitystä hankkimatta päättänyt ehdottaa mentäväksi alle sen rajan, jonka kokemus Ruotsissa on osottanut liian alhaiseksi. Täten saatetaan käytäntöön rajoitus, joka asettaa kaljapanimomme erittäin epäedulliseen asemaan ja on omansa vähentämään kaljan ja lisäämään oluen kulutusta. Tähän asti ovat kaljatehtaamme tosin pitäneet kaupan sekä vähäalkoholista että vähävierteistä tuotetta, jonka on onnistunut saavuttaa menekkiä ainoastaan sen kautta että tuotetta on, vastoin lain selvää säännöstä, mitä suurimmassa määrässä väärennetty sakariinia käyttämällä, joka väärennys on käynyt mahdolliseksi sen kautta, että kalja-

30 V. M. Esit. N:o 19. tehtaat, vaikka tästä asianlaidasta on valtiopäivillä huomautettu, eivät ole suorittaneet veroa eivätkä olleet silmälläpidon alaisia, vaikka se on ollut selvästi säädettynä asiasta voimassa olevassa asetuksessa. Yleisö on siten totutettu käyttämään makeanmakuista kaljaa. Kun nyt kaljatehtaat vastedes asetettaisiin silmälläpidon alaisiksi sekä sakariinin käyttäminen siten estettäisiin, on Hallituksen asettama asiantuntrjain-komitea ottanut harkittavaksi, eikö sokerilisäkkeen käyttämistä voitaisi erityisillä ehdoilla sallia, jotta siten helpotettaisiin kaljatehtaitten siirtymistä uuteen järjestelmään. Kun lakiehdotuksessa on täydet takeet siitä, ettei sokerin lisääminen ole voiva nostaa alkoholipitoisuutta yli säädetyn rajan, ei näy olevan esitettävissä ainoatakaan painavaa syytä kieltoon käyttämästä sokeria mainittuun tarkoitukseen. Sokerikilon hinta on nimittäin mallassokerikilon hintaa kalliimpi, jonka tähden sokerin käyttäminen käy kalliimmaksi tehtailijalle, joka on käyttävä sokeria ainoastaan vähäisiä määriä voidakseen menestyksellä kilpailla oluen kanssa, jonka valmistuksessa, esityksen mukaan, sokerin käyttäminen edelleen olisi kiellettyä. Mallassokerin ja tavallisen sokerin hintasuhteet näkyvät seuraavasta sokeriteollisuuden alaa tuntevan ammattimiehen valmistamasta laskelmasta: 100 kg maltaita antaa tehdastelussa 63 jopa 71 % vierrettä eli mallassokeria. Laboratoriokokeiluissa on vierrepitoisuus noussut jopa 80 /o:iin, mutta ei teknillisessä tehdastelussa. Aikaisempain hintain mukaan maksoi 100 kg maltaita 30 markkaa, josta seuraa että 100 kg mallassokeria 63 /o:n mukaan maksoi 48 mk ja 71 %:n mukaan 42 mk. Nykyisen maltaitten hinnan 37 markan 50 permin mukaan on 100 kg mallassokeria maksava vastaavat 60 ja 53 markkaa. Raakasokeri maksaa nykyään markkaa 100 kilolta. Mallassokerin käyttäminen tulee niinmuodoin hal- Vattiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.

31 1907. V. M. Esit. N:o vemmaksi kuin raakasokerin käyttäminen, johon nähden Esaksi on huomattava, että valtiovarastolla on tuloja sokerin tullista, mutta ei tullivapaista maltaista. Ravintoarvoltaan ovat mallassokeri ja tavallinen sokeri saman arvoiset, jonka tähden tavallisen sokerin käyttäminen lisäkkeenä ei tiedä mitään petosta kuluttajia kohtaan, niinkuin nykyään on laita Sakariini a käytettäessä. Tässä käsiteltyä asiaa koskevan lakiehdotuksen 10 :n ruotsalaisessa tekstissä on pieni kielellinen virhe, jonka tähden sen sanamuotoa olisi korjattava. Kun lakiehdotuksen 15 :ssä olevia rangaistusmääräyksiä tämän asetuksen rikkomisesta sietää koventaa, voin minä tässä kohden yhtyä Valiokunnan ehdotukseen. Lakiehdotuksen 18 :ään niinikään olisi tehtävä Valiokunnan ehdottama muutos. Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia edellä esittää, saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta, pääasiallisesti hyväksymällä armollisen esityksen asiasta, päättäisi hyväksyä näin kuuluvan lain: Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta. l 9 armollisen esityksen mukaisesti. 10. Mallasjuomain valmistuksessa älköön, allamainituilla poikkeuksilla, käytettäkö muita aineita maltaiden sijasta, eikä myöskään sakariinia tai muita imeliä aineita. Mietojen mallasjuomain valmistuksessa olkoon kuitenkin sallittu raaka-aineena käyttää ennen hiivan panemista imeltämätöntä viljaa niin myös lisätä sokeria. Jos sokeria on lisätty enemmän kuin kymmenen prosenttia vierreväkevyydestä, sokerilisäys siihen luettuna, on valmistuksessa noudatettava niitä erityisiä määräyksiä, jotka koskevat enemmän kuin Ballingin kaavan mukaan seitsemänprosenttisella vierteellä pantuja mallasjuomia.

32 V. M. Esit. N:o armollisen esityksen mukaisesti. 15 Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. 16 ja 17. armollisen esityksen mukaisesti. 18 Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti. K. von Alfthan. Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy pääasiassa: Arvid Neovius. Edelliseen vastalauseeseen yhtyy mikäli tulee veronvapauden myöntämiseen kaikille miedoille mallasjuomille, sekä sokerin käyttämiseen mietojen mallasjuomain valmistamisessa. P. Ahmavaara.

33 1907. V. M. Esit. N:o n. Täydelleen yhtyen niihin periaatteisiin, joiden inukaan raittiusrientojen hyväksi koetetaan ehkäistä mallasjuomain käyttämistä juovutusaineena, olen kuitenkin arvellut olevan siihen pyrittävä varovaisin askelin. Jos vero käytetystä kymmenestä kilosta maltaita nyt korotetaan yhdestä markasta kolmeksi markaksi, voidaan sekä yleisen järjestyksen ja tehtaitten tarpeellisen valvonnan että odotettavan verotulon kannalta katsoen kysyä, eikö jo siinä ole askel, jonka seurauksia ei voida varmuudella arvata. Vähimpiäkin veronkorotuksia edellisillä valtiopäivillä kohdannut sitkeä vastarinta joka tapauksessa tällä kertaa tekee suhteellisen jyrkän muutoksen välttämättömäksi. Mutta kun Valiokunnan enemmistö kokemuksen vielä puuttuessa menee enentämään ehdotettua veromäärää 4 markaksi 50 penniksi, saattaa muutoksella tarkoitettu siveellinen ja aineellinen hyöty mennä hukkaan. Kysymyksen eetillinen puoli kuuluu oikeastaan toisen valiokunnan alaan, mutta verotekniikan kannalta olisi minusta parempi tällä kertaa tyytyä ehdotettuun 3 markan veroon; voisihan saavutetun kokemuksen perusteella paljon suuremmalla varmuudella päättää vastaisista veronkorotuksista, samoin kuin paloviinaan nähden on tehty. E. G. Paimen.

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 19. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Suurivaltaisin, Armollisin

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. 1980 vp. n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta. ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan taksiauton ja invalidien

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst. Esitys N:o 23. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

HE 186/1995 vp PERUSTELUT

HE 186/1995 vp PERUSTELUT HE 186/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 8 :n muuttamisesta ja laiksi alkoholilain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1982 vp. n:o 200 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan liikevaihtoverolakia muutettavaksi siten, että vuonna 1992

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1985 vp." - HE n:o 126 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arpajaisvero suoritettaisiin kokonaisuudessaan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1991 vp - HE 21 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tasausverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tasausvero poistetaan kaikilta teollisuuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä

Lisätiedot

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. 1990 vp. - HE n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

1984 vp. -HE n:o 140

1984 vp. -HE n:o 140 1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. +DOOLWXNVHQ HVLW\V(GXVNXQQDOOH ODLNVL VRVLDDOL MD WHU YH\GHQKXROORQ DVLDNDVPDNVXLVWD DQQHWXQ ODLQ D Q PXXWWDPLVHVWD Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

1907. V. M. Esit. N:o 11.

1907. V. M. Esit. N:o 11. 1907. V. M. Esit. N:o 11. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. Tämän armollisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1989 vp. - HE n:o 212 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin

Lisätiedot

1992 vp- HE 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp- HE 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp- HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi arvopaperipörssin välityksellä tapahtuvista arvopapereiden

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

1983 vp. - HE n:o 81. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta

1983 vp. - HE n:o 81. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 1983 vp. - HE n:o 81 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että verovapaista maastohenkilöautoista

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

mutta jos Suomessa haluaa harjoittaa

mutta jos Suomessa haluaa harjoittaa HE 247/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholilain neljää pykälää muutettavaksi. Ensiksi ehdotetaan täsmennettäväksi

Lisätiedot

HE 189/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta

HE 189/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi öljysuojarahastosta annettua lakia. Lakiin tehtäisiin

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1991 vp - HE 117 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kotimaisesta öljykasvituotannosta

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 108 Hallituksen esitys EduskunnaiJe laiksi leipomotyölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi leipomotyölakia siten, että sitä ei sovelleta enää

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Kasvispohjaisten juomien verottaminen

Kasvispohjaisten juomien verottaminen Kasvispohjaisten juomien verottaminen Eduskunta, Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 16.10.2018 Torsti Hurmerinta Kaupallinen johtaja Eckes-Granini Finland Oy Ab Eckes-Granini Finland Oy Ab (Marli) Marja-

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

1907. V. M. Esit N:o 23.

1907. V. M. Esit N:o 23. 1907. V. M. Esit N:o 23. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä.

Lisätiedot