KOTKAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON RAJAUSMUUTOSHAKEMUKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 KOTKAN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON RAJAUSMUUTOSHAKEMUKSEN SELOSTUS LUONNOS KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaupunkirakennelautakunta

2 1 JOHDANTO 1.1 Kansallisen kaupunkipuiston rajausmuutos Kotkan kansallisen kaupunkipuisto on Kotkan kaupungin hakemuksesta ja ympäristöministeriön päätöksellä perustettu vuonna Kaupunkipuistoon kuuluvia maa- ja vesialueita on yhteensä noin 2400 hehtaaria. Alueidenkäytön suunnittelun edetessä on Jumalniemen ja Karhulan alueella ilmennyt tarvetta kaupunkipuistorajauksen muuttamiseen. Kotkan kaupunki esittää, että Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajausta muutetaan niin, että Jumalniemessä ja Ahlströmintien varressa aluetta supistetaan pinta-alaltaan yhteensä noin 1,2 ha ja vastaavasti Viirinkalliolla lisätään alueita kaupunkipuistoon noin 2,6 ha. Kotkan kaupunki hakee kaupunkipuiston rajausmuutosta ympäristöministeriöltä. Rajausmuutoshakemus on hyväksytty Kaupunkirakennelautakunnassa xxx Kaupunginhallituksessa xxx Kaupunginvaltuustossa xxx Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, Kotka Yhteyshenkilö, rajausmuutoshakemuksen valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 JOHDANTO Kansallisen kaupunkipuiston rajausmuutos Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutokset Kaavatilanne RAJAUSMUUTOSALUEET Jumalniemi - kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue Jumalniemen luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Viirinkallio - kaupunkipuistoon lisättäväksi esitetty alue Viirinkallion luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ahlströmintien katualueet Maanomistus Viirinkallion asemakaavan muutos PROSESSI Rajausmuutoshakemus ja asemakaavan muutokset kaupunkipuiston alueilla Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt RAJAUSMUUTOS - TAVOITTEET JA KUVAUS Kaupunkipuisto rajausmuutoksen jälkeen Mitoitus Hoito- ja käyttösuunnitelma... 18

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kotkan kaupungin hakemus ympäristöministeriölle Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajauksen muuttamiseksi - luonnos 2. Rajausmuutoskartta - luonnos 3. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston aluerajauskartta 4. Kaavamuutosluonnos Viirinkallion pohjoisosa (ak 0416) 5. Kaavamuutosluonnos Osa Jumalniemen kauppakeskusaluetta (ak 0616) 6. Ympäristöministeriön hyväksymispäätös Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta

5 2 LÄHTÖKOHDAT Kotkan kansallinen kaupunkipuisto pitää sisällään kaupungille leimallisia kalastus- ja teollisuushistoriaa sekä meri ja saaristo sota-, merenkulku ja kaupankäyntihistoriaa ilmentäviä alueita. Kaupunkipuiston alueella on myös arvokasta luontoa sekä uudempaa kulttuuriympäristöä. Ympäristöministeriö on antanut päätöksen Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta (n:0 YM 2/5541/2012). Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyt valitukset tekemällään päätöksellä. Puiston avajaisia vietettiin E18 moottoritien varteen sijoittuvan Jumalniemen kauppakeskusalueen suunnittelun ja kehittämisen myötä on ilmennyt tarve laajentaa liikerakennusten korttelialuetta kaupunkipuiston alueelle. Vastaavasti on Karhulan suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä todettu että kaupunkirakenteen yhteydessä sijaitseva Viirinkallio soveltuisi luonto- ja virkistysarvoiltaan osaksi Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Kaupunki on käynnistänyt kaavamuutokset kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetyille alueille sekä kaupunkipuistoon liitettäväksi esitetylle alueelle. 2.1 Kaavamuutokset Kotkan kaupunki on käynyt neuvotteluja ympäristöministeriön kanssa kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan lähivirkistysalueeksi voimassa olevassa asemakaavassa merkityn alueen osan (noin m 2 ) muuttamisesta osaksi liikerakennusten korttelialuetta asemakaavan muutoksella (Osa Jumalniemen kauppakeskusaluetta, kaava nro 0616). Kaupunki katsoo, että kaupunkipuistosta poistuva alue ei merkittävästi vähennä sen yhteydessä olevan virheralueen virkistys- ja luontoarvoja. Samaan aikaan on valmisteltavana Kymijoen itärannalla Karhulan kaupunginosassa asemakaavan muutos (Viirinkallio, kaava nro 0416), jossa vähäinen osa kansallisen kaupunkipuiston alueella voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja katualuetta oleva alue muutetaan osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta. Vastaavasti tässä asemakaavan muutoksessa kansalliseen kaupunkipuistoon esitetään liitettäväksi noin m 2 :n puistoalue, joka voimassa olevassa asemakaavassa on teollisuusaluetta. Kaupunkipuistoon lisättävä alue on ollut teollisuusaluetta ja kaavamuutoksen myötä siitä muodostuu puistoaluetta. Puistoalueen viereen tulee uuden asemakaavan mukaan asuinkerrostaloja sekä asuin- ja liikekerrostalo. Asemakaavan muutokset sekä kaupunkipuiston rajausmuutoshakemuksen asiakirjojen nähtävilläolo sekä vuorovaikutus järjestetään samanaikaisesti.

6 2.2 Kaavatilanne Kaupunkipuistoalueen rajausmuutosalueilla on voimassa olevat asemakaavat. Maakuntakaava Ajantasamaakuntakaava sisältää Kymenlaakson vaihekaavat taajamat ja niiden ympäristöt (vahvistettu ja ), maaseutu ja luonto (vahvistettu ), energiamaakuntakaava (vahvistettu , KHO ) sekä kauppa ja merialue (vahvistettu ). Kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue on Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkinnän ja Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä -merkinnän yhtymäkohdassa. Alue sijaitsee konsultointialueella (sev). Kaupunkipuistoon lisättävä Viirinkallion alue sijaitsee osin keskustatoimintojen alueella ja osin taajamatoimintojen alueella. Ote maakuntakaavoista

7 Kotkan yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty on kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue lähivirkistysaluetta. Alue on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten aluetta (SR1) sekä osin alueella, johon on osoitettu ohjeellisena julkisen hallinnon ja palvelun alue. Kaupunkipuistoon lisättävä Viirinkallion alue on virkistysaluetta (V). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote Kotkan yleiskaavasta

8 Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue jää Kymijoen eteläosan osayleiskaavan ulkopuolelle. Poistettava alue rajautuu itäreunaltaan osayleiskaavan mukaiseen retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR). VR-alueella on arvokas maisema-alue (ma) sekä suojeltu toisen maailmansodan kohde (s28). VR-alueella on lisäksi liikenteen melualuetta (me1). Kaupunkipuistoon lisättäväksi esitetty Viirinkallion alue jää osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Kymijoen eteläosan osayleiskaava on hyväksytty Ote Kymijoen eteläosan osayleiskaavasta

9 Karhulanniemen kaavarunko Vuonna 2016 valmistuneessa Karhulanniemen kaavarungossa Viirinkallion pohjoisosa on merkitty asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Kallion lakialue on merkitty viheralueeksi, jossa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Ote Karhulanniemen kaavarungosta 1:10000 KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Vuonna 2014 lainvoiman saanut kaupunkipuisto kiertää kaupunkipuistoon lisättävän Viirinkallion alueen. Kaupunkipuistoon kuuluvat mm. Karhulan Hovi puistoineen, Sudenkadun alue, Kolmikulma sekä William Ruthin katu. Ote Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta

10 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan mukaan (kaava nro 0910, hyväksytty ) on kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue lähivirkistysaluetta (VL). Kaupunkipuistoon lisättävä alue on voimassa olevan asemakaavan mukaan (kaava nro 7/89, hyväksytty ) teollisuuden hallintorakennusten korttelialuetta (TH). Kaavan mukaan rakennusoikeutta on korttelialueella tonttitehokkuusluvun mukaan e=0,2. Asemakaavojen muutos on vireillä kummankin alueen osalta. Ajantasa asemakaavat alueella Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa.

11 3 RAJAUSMUUTOSALUEET Kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue sijaitsee Kymijoen Huumanhaaran länsipuolella, moottoritien eteläpuolella. Lisäksi esitetään poistettavaksi katualueita Ahlströmintien varrella. Kaupunkipuistoon lisättäväksi esitetty Viirinkallion alue sijaitsee Karhulan keskustan tuntumassa, Karhulantien länsipuolella. Ehdotettu kansallisen kaupunkipuiston rajauksen muutos Karhulassa. Punaisella poistuvaksi ehdotetut alueet Jumalniemessä (alue 1) sekä Ahlströmintien katualueen kavennus (alue 2). Kansalliseen kaupunkipuistoon liitettäväksi ehdotettu Viirinkallion pohjoinen osa on merkitty tummemmalla vihreällä värillä. 3.2 Jumalniemi - kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue Kaupunkipuistosta poistettavaksi esitetty alue sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaaran länsipuolella. Alue on rakentamaton, luonnontilainen kallioalue, joka sijaitsee Jumalniemen kauppakeskusalueen ja E18 moottoritien välittömässä läheisyydessä.

12 Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen mahdollistaakseen Kotkan kaupungin ja A. Ahlström kiinteistöt Oy:n omistaman maa-alueen monipuolisemman suunnittelun Jumalniemen luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Ajantasa-asemakaavan mukaan kaupunkipuistosta poistettava alue on lähivirkistysaluetta. Alueella on luonnontilaista metsää komealla puustolla sekä kumpuilevaa kalliomaastoa. Sekametsäinen kalliorinne jatkaa nousuaan Kymijoen suuntaan ja korkeimmillaan noin + 19 metrissä, laskeutuen uudelleen joen pinnan tasolle. Virkistykseen alue ei sovellu kovin hyvin läheisen E18 moottoritien liikennemelun vuoksi. Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka tie-hankkeen yhteydessä on tehty luontoinventointi v (Petri Parkko/ Kotkansiipi) välillä Kyminlinna-Karhula) sekä lepakkoselvitys Kotkan Uusikylän alueella (Nina Hagner-Wahlsten/Bathouse). Vuonna 2009 on tehty (Marko Vauhkonen/Enviro Oy) tie-suunnitelman täydentämiseen liittyvät luontoselvitykset. Aluetta vastapäätä, Ahlströmintien eteläpuolella on A. Ahlström Oy:n teollisuuslaitos Karhulan kuitulasi. Alueen länsipuolella oleva alue on toistaiseksi rakentamatta mutta kaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan suunnittelualueella ja laajennettavalla liikerakennusten korttelialueella (KM-2) nykyisin voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jo merkittävän luonnonmaiseman muutoksen korttelin 6 alueella. Korttelialueen itäosa on osittain peltomaisemaa, osittain koivikkoa. Korttelin 6 itäraja on asemakaavan muutoksessa määritelty siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa kansallisen kaupunkipuiston arvoihin ja siten, ettei liikerakentaminen näy häiritsevästi joen itärannalla sijaitsevan Karhulan hovin alueelta, joka myös kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuistoon jäävä lähivirkistysalue pitää sisällään kalliomuodostelman lakialueen sekä mm. suojellut toisen maailmansodan aikaiset rakennelmat. Kotkan kaupunki ja A. Ahlström Oy / kiinteistöt omistavat suunnittelun kohteena olevan maa-alueen.

13 3.1 Viirinkallio - kaupunkipuistoon lisättäväksi esitetty alue Virinkallio on rakentamaton luonnontilainen kallioalue. Alue sijaitsee aivan keskustapalvelujen ja keskustan asuinalueiden tuntumassa. Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen A. Ahlström kiinteistöt Oy:n aloitteesta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa Karhulan kaavarungon suunnitelmaa, jonka mukaan Ahlströmintien varteen sijoittuisi asuin- ja liikekerrostaloja ja Viirinkallio jää luonnontilaiseksi virkistysalueeksi Viirinkallion luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Viirinkallion näyttävä kalliomuodostelmien alue sekä sen lähiympäristön luonnonolosuhteet ovat merkittävät. Viirinkallion keskeinen osa on yhtenäinen ja monimuotoinen lähes luonnontilainen geologinen luontokokonaisuus. Luonnontilaiset metsät, joen ranta-alue, niittymäiset laaksot sekä kumpuilevat kalliot luovat yhdessä rakennetun kulttuuriympäristön kanssa merkittävän ympäristökokonaisuuden. Alueella kartoitettiin maisemankuvan kannalta merkittäviä iältään hyvin vanhoja mänty- eli petäjäryhmiä. Vanhimmat alueen petäjät ovat arviolta kasvaneet paikalla ennen Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaa. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle laadittiin luontoselvitys (2014 Luontoselvitys Kotkan-siipi). Selvityksessä Viirinkallion alueen keskeisellä lakialueella havaittiin luonnonsuojelulakikohteita sekä arvokkaita elinympäristöjä, luonnontilaisia vaahterametsiköitä ja avokallioita. Viirinkallio on lähiasukkaille hyvin tavoitettavissa ja keskustassa asioivilla kulkureitin varrella. Viirinkallio on Karhulan keskustassa arvokas virkistysalue. Viirinkallio sijaitsee keskustan ja teollisuusalueen väliin jäävällä teollisuudelle tarpeettomaksi jääneellä reservimaalla. Aivan vieressä sijaitsee Karhulan tori sekä keskustamarketit. Myös Jumalniemen kauppakeskus sijaitsee lähellä Korkeakosken jokihaaran takana. Viirinkalliota ympäröi eri aikakausina tehdastyöläisille rakennetut yhtenäiset ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät asuinalueet mm. William Ruthin katu, Karhunkatu sekä Sudenkatu. Kaavamuutosalueella rakennuksia on vain muutama. Alueella sijaitsee sodan aikainen väestösuoja (Viirinkallion Korsu), joka toimii nykyisin kerhotilana. Asemakaavan muutosalueella sijaitsee lisäksi kaksi Karhulan Hovin pihapiiriin kuulunutta, nykyisin osin huonokuntoista ja vähäisellä käytöllä olevaa rakennusta. Suurempi rakennus on Hovin kivirakenteinen navetta vuodelta 1909.

14 Lähes koko kaavamuutosalue kuuluu museoviraston rajaamaan Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY Karhulan teollisuusympäristö. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle on laadittu rakennuskulttuuriselvitys Ahlströmintien katualueet Maanomistus Kaavamuutoksen avulla on etsitty myös keinoja kohentaa negatiiviseksi koettua Ahlströmintien liikenneympäristöä. Tieyhteys on aikanaan mitoitettu moottoritien rinnakkaisväyläksi. Ahlströmintien ylimittaista geometriaa ja katualueen rajausta on haluttu muuttamaa alueellisesta pääkadusta pienempimittakaavaiseksi. Kadun mitoitusta muutetaan ja katuun rakennetaan istutettuja keskikorokkeita. Erityisen tärkeänä keino liikennealueen inhimillistämisessä on rakennusten tuominen lähemmäksi katua. Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty Ahlströmintien olosuhteista myös liikenneselvitys. Asemakaavan muutoksen myötä katualueet ovat muuttumassa liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi. Muuttuvat katualueet esitetään poistettavaksi kansallisesta kaupunkipuistosta. Kaavamuutosalueen suurin maanomistaja on A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Kotkan kaupunki omistaa ympäröivien katualueiden maapohjan. Karhulan Hovin kauppaan liittyvä kaava-muutosalueella oleva Hovin navetta on siirtynyt Ahlströmiltä yksityiselle omistajalle Viirinkallion asemakaavan muutos Karhulanniemen suurteollisuuden laajeneminen pysähtyi 1980-luvulle tultaessa ja teollisuuden laajenemisalueiksi varattu maaomaisuus jäi vaille käyttöä. Tätä reservimaata on erityisesti Karhulanniemen pohjoispuolella, teollisuusalueen ja keskustan väliin jäävällä vyöhykkeellä. Alueen suurin maanomistaja A. Ahlström Kiinteistöt Oy sekä Kotkan kaupunki kartoittivat yhdessä kaavarunkotyön avulla alueen tulevaisuuden maankäytön mahdollisuuksia. Viirinkallion pohjoisosaan kaavarunko esitti rakentamista, asumista ja palveluja sekä keskustan laajenemisaluetta. Ympäristöarvoiltaan vertaansa vailla oleva kohde aivan keskustan ja palvelu-verkon äärellä on luonteva avaus kaavarungon ratkaisujen muuttamisessa asemakaavoiksi. Karhulan keskustassa on tarve uusille kerrostalotonteille sekä keskustamaisille uusille avauksille. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan uusia asuinkerrostaloja sekä alueelle soveltuvia palveluita ja liiketiloja. Rakentaminen Viirinkallion pohjoisosassa leimautuu luontevasti keskustan kiviseen kerrostalovaltaiseen ilmeeseen

15 Asemakaavamuutoksen uusi alue jakautuu selkeästi hahmotettavaan kahteen erilaiseen osaan, voimakkaammin rakennettuun pohjoiseen osaan ja luonnontilaisena säilyvään eteläiseen osaan. Rakennettuun pohjoiseen osaan syntyy kerrostalojen lisäksi pihapiirejä, autoliikenteen reittejä ja paikoitusta sekä virkistysreittejä. Kaavamuutos luo Karhulan ydinkeskustan tuntumaan uuden asumisen, palveluiden, liiketoiminnan ja virkistäytymisen alueen. Uusi alue kiinnittyy saumattomasti olemassa olevaan ympäristöön, pohjoisessa keskustarakenteeseen ja etelässä luonnontilaisiin kallioalueisiin. Uudisrakentaminen on kerrostalovaltaista ja leimallisesti kivirakenteista keskustaa. Uusien kerrostalojen massoittelu on sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Kerrosmäärä vaihtelee uudisrakennusten osalta neljästä kuuteen. Uusia kerrostaloja syntyy kaavan ehdottamana alueelle yhteensä 7 kappaletta. Luonnos Viirinkallion alueen tulevasta maankäytöstä. Viitteellinen kaavamuutosalueen rajaus punaisella. Punaisen rajauksen ulkopuolella olevat uudisrakentamiskohteet ovat viitteellisiä suunnitelmia Karhulanniemen kaavarunkotyöstä. Uutta kerrosalaa alueelle syntyy kaavamuutoksen mukaan k-m² Oleviin tilastoihin suhteutettuna syntyy alueelle uusia asuntoja noin 170 eli noin 260 uudelle asukkaalle.

16 4 PROSESSI 4.1 Rajausmuutoshakemus ja asemakaavan muutokset kaupunkipuiston alueilla 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutokset Viirinkallion sekä Jumalniemen alueilla ovat käynnistyneet maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy aloitteesta. Kaavoituksen tavoitteina ovat aikanaan teollisuuden tarpeisiin kaavoitetun, mutta käyttämättä jääneen alueen muuttamista olevan yhdyskunnan uudeksi osaksi sekä Jumalniemen kauppakeskusalueen kehittäminen ja moottoritieyhteyden hyödyntämisen mahdollistaminen. Kaavamuutosten yhteydessä tuli ilmi kaupunkipuiston rajausmuutoksen tarpeet, jolloin ryhdyttiin neuvotteluihin ympäristöministeriön kanssa sekä laadittiin kaupunkipuiston rajausmuutoksen hakemus. Kaavamuutosten yhteydessä selvitetään hankkeiden taloudellisia, sosiaalisia, rakennushistoriallisia sekä kulttuurisia vaikutuksia sekä vaikutuksia alueen arvokkaaseen luonnonympäristöön. Kaupunkipuiston rajausmuutoksen tavoitteena on kaupunkipuistokokonaisuuden arvojen vahvistaminen. Osallisina ovat: Alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Ympäristöministeriö Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto Kymenlaakson museo Museovirasto Kymenlaakson pelastuslaitos Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy Kotkan Energia Oy Gasum Oy Auris Kaasunjakelu Oy KYMP Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy

17 4.2.2 Vireille tulo Jumalniemen kauppakeskusaluetta koskeva kaavahanke sekä Viirinkallion asemakaavanmuutos ovat tulleet vireille Vireille tulosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa. Vireille tulon jälkeen tiedotettiin kirjeitse sekä Ankkurissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Rajausmuutoshakemuksen nähtävilläolo Kaupunkipuiston rajausmuutoksen hakemus ja sitä koskeva selostus on ollut samanaikaisesti nähtävillä rajausmuutosta koskevien asemakaavaluonnosten Viirinkallion pohjoisosa (kaava nro 0416) sekä Osa Jumalniemen kauppakeskusaluetta (kaava nro 0616) kanssa MRL 62 mukaisesti Osallisten mielipiteet pyydettiin mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. 5 RAJAUSMUUTOS - TAVOITTEET JA KUVAUS 5.1 Kaupunkipuisto rajausmuutoksen jälkeen Korkeakoskenhaaran länsipuolella sijaitseva, kaupunkipuistosta poistuva virkistysalueen osa jättää pääosan kallioisesta virkistysalueesta ehjäksi. Alueen maisema säilyy ennallaan Karhulan Hovin ja joen suunnalta katsottuna. Poistuva osa on vain vähän käytetty alue virkistykseen sijaintinsa ja liikenteen melun vuoksi. Muutos alueen osaan ei estä kaupunkipuiston alueelle jäävän virkistysalueen käyttöä jatkossa. Alueen erityisiin arvoihin kuuluvat toisen maailmansodan aikaiset rakennelmat, jotka jäävät jatkossakin kaupunkipuiston alueelle. Kaupunkipuistosta poistuvan katualueen myötä Ahlströmintie kaventuu ja katutila muuttuu kaupunkikuvallisesti eheämmäksi sekä tilallisesti ja mittakaavaltaan miellyttävämmäksi ja kaupunkiympäristöön sopivaksi. Kaupunkipuistoon liitettävä Viirinkallion alue täydentää kansallista kaupunkipuistoa Karhulan osalta. Viirinkalliosta tulee tärkeä osa kokonaisuutta, jossa on teollisuushistoriaan liittyviä asuinalueita ja Hovin alue. Kalliomuodostelmat petäjineen ovat seudulle tyypillinen luontopiirre ja muodostavat Viirinkalliossa erityisen näyttävää maisemaa. Viirinkallio on paitsi

18 näyttävä luontokohde myös tärkeä virkistysalue Karhulalaisille. Alue toimii koulujen biologian ja maantieteen opetuskohteena (VL/o). Viirinkallio pitää sisällään myös palan sotahistoriaa: ns. Viirinkallion korsu on kallion sisään rakennettu, sodan aikainen väestönsuoja. Sittemmin suoja on toiminut kerhotilana. Luolassa sijaitsee kokoustilojen ja pienen keittiön lisäksi pienoispistooliampumarata. Viirinkallion pohjoisimman lakialueen päällä sijaitsee viiri, jossa on kuvattuna juna sekä kirjaimet WR. Viiri muistuttaa teollisuusmies William Ruthin aikoinaan rakennuttamasta kapearaiteisesta rautatiestä, joka ulottui aina Karhulan Hovin puiston tuntumaan saakka. Alueeseen liittyy myös historiaa joka ei ole näkyvää paikan päällä: Vuorineuvos Anders Kramer ( ) toimi Karhulan tehtaiden pääjohtajana 1916 alkaen. Hänen kaavailuissaan vuodelta 1938 on Viirinkallion laelle rakennettu Kalastajatorpan veroinen luksushotelli. Hanke kariutui kuitenkin toisen maailmansodan syttymiseen, mutta hankkeesta jäi jäljelle Kramerin itsensä kirjoittama letkeä selvitys sisustussuunnitelmineen ja ruokalistoineen Mitoitus Poistuvat alue Jumalniemessä: 8173 m 2 Poistuva katualue: 3795 m 2 Lisättävä Viirinkallion alue: m 2 Rajausmuutoksen seurauksena kansallisen kaupunkipuiston alue lisääntyy m 2 :llä Hoito- ja käyttösuunnitelma Kotkan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa on työstetty vuodesta 2016 alkaen. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa on laadittu kaupunkipuiston nykyisen rajauksen mukaisesti, mutta rajausmuutos on mahdollista huomioida työssä, mikäli rajausmuutos tehdään ennen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistumista. Hoito- ja käyttösuunnitelma on tarkoitus viedä Kotkan kaupungin päätöksenteon kautta ympäristöministeriölle vahvistettavaksi vuoden 2018 aikana.