ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 JA LÄHIVIRKISTYSALUETTA ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS KAAVA NRO 0616

Transkriptio

1 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 JA LÄHIVIRKISTYSALUETTA ASEMAKAAVAN SELOSTUSLUONNOS KAAVA NRO 0616 KAUPUNKISUUNNITTELU Vireille tulo Kaupunkirakennelautakunta

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Osa Jumalniemen kauppakeskusaluetta (0616) 30. kaupunginosa Jumalniemi, osa korttelia 6 ja lähivirkistysaluetta Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, KOTKA Kaavan valmistelija: Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri puh kotka.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavan muutosalue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta lounaaseen noin kilometrin päässä. Liikenteellisesti kaavamuutosalue on kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen sekä jalankulun ja polkupyöräilyn kannalta. Sijaintikartta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa vt 7 ramppien vaikutusalueella korttelia 6 idän suuntaan. Tällä muutoksella mahdollistetaan korttelin järkevämpi rakentaminen tai rakentaminen yleensä. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta - asemakaavamerkinnät ja määräykset - ote ajantasa-asemakaavakartasta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavoista ( taajamat sekä kauppa ja merialue ), vahvistetusta Kymijoen eteläosan osayleiskaavasta, Kotkan kansallisen kaupunkipuiston kartasta sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella - asemakaavan seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty kaupunkisuunnittelun aloitteesta - kaavan vireille tulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä asemakaavan muutosluonnos nähtävänä asemakaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnassa

3 3 2.2 Asemakaava Jumalniemen kauppakeskuksen perusrakenne ei muutu tämän asemakaavan muutoksen myötä. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä päivittää kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaisesti. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava mahdollistaa liikerakennusten rakennusoikeuksien mukaisen toteuttamisen ja se tapahtuu yritysten omien tarpeiden mukaisella aikataululla. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Jumalniemen kauppakeskuksella on tyypillinen 70-luvulla aloitetun kauppakeskuksen rakenne. Alueen halki kulkee Jumalniementie. Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 1976, kun ensimmäinen liikerakennus Maxi Market oli toteutettu poikkeusluvalla jo vuonna Liikerakennuksia on sen jälkeen toteutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä. Viimeisimpänä on valmistunut Anttila-tavaratalon uudistus Väestö/asuminen Alueella ei asuta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 m:n päässä suunnittelualueesta lounaaseen kaavattomalla alueella. Palvelut Lähialueelle sijoittuneet palvelut ovat kaupallisia. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan asiakaskunta tulee koko maakunnasta. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on merkittävästi vähentynyt, mutta yleisen taloustilanteen parannuttua odotetaan matkailijamäärien uudelleen vilkastuvan. Valtatien 7 (E18) uudet rakennetut rampit lisäävät merkittävästi Jumalniemen kauppakeskuksen saavutettavuutta. Päivittäistavarakauppa palvelee lähikauppana myös lähikaupunginosien asukkaita. Alueella on mm. huonekalukauppoja, rautakauppoja ja autokauppa. Tekninen huolto Alueella on teknisen huollon verkostot. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee Gasum Oy:n kaasuputki. Työpaikat Alueen työpaikat liittyvät kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueelle saavutaan lännen suunnasta vt 7 (E18) ja/tai Kyminlinnantietä sekä idästä Kyminlinnantietä tai Ahlströmintietä pitkin. Valtatie 7 uusien ramppien valmistuttua liikennevirroista suurempi osa kulkee valtatietä 7 pitkin. Kevytliikenne kulkee Kyminlinnantien, Ahlströmintien ja Jumalniementien kevytliikenteen väyliä pitkin Luonnonympäristö ja maisema Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä-Loviisa-Kotka tiehankkeen yhteydessä on tehty luontoinventointi v (Petri Parkko/ Kotkansiipi) välillä Kyminlinna-Karhula) sekä lepakkoselvitys Kotkan Uusikylän alueella (Nina

4 4 Hagner-Wahlsten/Bathouse). Vuonna 2009 on tehty (Marko Vauhkonen/Enviro Oy) tiesuunnitelman täydentämiseen liittyvät luontoselvitykset. Korttelin 6 ja sen viereisillä katu- ja liikennealueilla tehtiin luontoselvityksissä havainto eteläntytönkorennoista vesialtailla, jotka olivat entisen tiilitehtaan savenottokaivantoja. Alueella voimassa olevan asemakaavan valmistelun yhteydessä ei Ely-keskus tehnyt eteläntytönkorennon esiintymän rajauspäätöstä, joten alue osoitettiin rakennettavaksi. Kaava-alueelle sijoittuu pieni entinen peltoaukea, joka on niittynä, sekä nuori istutettu koivikko, joka jatkuu itään kallioalueen alarinteelle. Suunnittelualueella maaston korkeusvaihtelu on välillä m. Ahlströmintien eteläpuolella on teollisuuslaitos Ahlstrom Glassfibre Oy. Yrityksen rakennus ja siisti piha-alue soveltuvat hyvin kauppakeskuksen naapuriin Maanomistus Kotkan kaupunki ja A. Ahlström Oy / kiinteistöt omistavat suunnittelun kohteena olevan maa-alueen. 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset - alueen voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu ja Kymenlaakson maakuntakaava (taajamat ja niiden ympäristöt) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä ja Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä suunnittelualue rajautuu koillisosastaan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan alueeseen, joka on merkitty VR = retkeily- ja ulkoilualue - osa suunnittelualueesta kuuluu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon (alue 8, Kyminlinna ja Huumanhaara), jonka ympäristöministeriö on päättänyt perustaa Kotkan yleiskaava on valtuuston hyväksymä , mutta oikeusvaikutukseton manneralueen osalta, yleiskaavaa on kuitenkin käytetty ohjeena maankäytön suunnittelussa - voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty (kv) ja tullut voimaan Uusi rakennusjärjestysehdotus on menossa valtuustokäsittelyyn. -valtatie 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka (hyväksytty ) -E 18 erillishanke, joka sisältää Jumalniemen eritasoliittymän siihen liittyvine tie- ja katujärjestelyineen on valmistunut kaava-alue on kiinteistörekisterissä - pohjakartta on MRL muutoksen 323 / 2014 mukainen ja tarkistettu

5 5 Edellä mainitut kaavat sisältyvät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tämän selostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja sen käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen mahdollistaakseen Kotkan kaupungin ja.ahlström Kiinteistöt Oy:n omistaman maa-alueen monipuolisemman suunnittelun. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa Oyj, Gasum Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, TeliaSonera Oy, Kotka-Seura ry - asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, puistotoimi, Kotkan ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos Vireille tulo Kaavahankkeen vireille tulosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa Vireille tulon jälkeen tiedotettiin kirjeitse sekä Ankkurissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä Selostuksen liitteenä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymenlaakson liitto, Kotkan kuntatekniikka, Gasum Oy, Auris kaasunjakelu Oy, Fingrid Oy ja Kymenlaakson pelastuslaitos. Museovirasto ilmoittaa lausunnossaan ettei kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa muinaismuistolain 295/1963 rauhoittama kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto ei edellytä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Kymenlaakson museolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kymenlaakson liitto esittää lausunnossaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee käyttää maakuntakaavojen yhdistelmäkarttaa ja että Kymenlaakson liitto puuttuu osallisten luettelosta (vaikka lausuntopyyntö on lähetetty). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydennetään Kymenlaakson liiton esittämällä tavalla ja lisätään liitto osallisten luetteloon. Kotkan kuntatekniikka ilmoittaa lausunnossaan ettei asemakaavan muutoksen tavoite selviä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Tavoitetta tarkennetaan. Gasum Oy pyytää lausunnossaan, että maakaasuputki merkittäisiin tulevaan asemakaavakarttaan.

6 6 Auris Kaasunjakelu Oy korjasi suullisessa lausunnossa yrityksen nimen. Fingrid Oyj ilmoitti ettei sillä ole lausuttavaa kaavoituksen lähtökohdista. Kymenlaakson pelastuslaitos / Ilpo Tolonen esitti suullisessa lausunnossaan, että turvaetäisyydet kaasuputkista huomioidaan asemakaavan suunnittelussa. Luonnosvaiheen kuuleminen 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin ja osallisten tavoitteet Kotkan kaupunki ja Ahlström Kiinteistöt maanomistajina hakevat asemakaavan muutoksella paremmin toteutettavissa olevaa rakennuspaikkaa liikerakennukselle valtatie 7:n lähialueella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaava-alueen sijaitessa liikenneväylien välissä ja rajoittuessa yksityiseen maanomistukseen, jossa on jo rakennushanke, ei muita vaihtoehtoja ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueen perusrakenne ja rakennusoikeudet säilyvät ennallaan Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on m2ha. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on kem Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialue on merkitty KM-2 = liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Indeksillä on kuvattu päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalaa. Rakennusten enimmäiskerrosluku on II (2). Tonteille on osoitettava autopaikkoja vähintään 1ap / liiketilan 50 kem2 kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset kauppaan, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen: Kaavahanke liittyy jo suurelta osin toteutuneeseen Jumalniemen kauppakeskuksen alueeseen. Jumalniemen kauppakeskus on Kotkan merkittävin paljon tilaa vaativan kaupan keskittymä, jota kauppaa on keskusta-alueille haasteellista sijoittaa. Kymenlaakson kauppa- ja merialue maakuntakaavan mukaan Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on vielä mahdollisuus lisätä kaupan kerrosalaa merkittävästi. Kauppa- ja merialue maakuntakaavassa Jumalniemi on merkitty kk = kaupunkikehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu vähintään seudullisesti merkittäviä maankäytöllisiä kehittämistarpeita sekä kma = vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta, joka sijaintinsa perusteella soveltuu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen. Suunnittelumääräys: Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa si-

7 7 joituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palvelujen saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttöja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jumalniemi k-m2; Kauppakeskusalue k-m2; Summa k-m2. Summaan voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään kem2. Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on asemakaavassa noin kem2 kaupan kerrosalaa. Aluetta täydentävä uudisrakentaminen vaikuttaisi myönteisesti kauppakeskuksen ympäristön nykyisin jonkin verran nuhjuiseen yleisilmeeseen. Muiden hankkeiden toteutumisella ja olevien liikerakennusten melko vähäisellä jäljellä olevalla rakennusoikeudella ei ole merkittävää vaikutusta kauppaan tai rakennettuun ympäristöön. Kotkansaarella kaupungin pääkeskustassa Kantasatamassa on vahvistunut asemakaava, joka mahdollistaa merkittävän kauppakeskittymän toteuttamisen. Jumalniemen ja Kantasatamahankkeen ei katsota kilpailevan keskenään, vaan pikemmin tukevan toisiaan keskittyen täysin erilaiseen tuotevalikoimaan. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on osoitettu tieyhteys Kotkansaaren suunnasta Jumalniemen eteläosan kautta kauppakeskukseen. Yhteyden toteuttaminen on kuitenkin nähtävissä vasta vuosien (ehkä jopa vuosikymmenten) päästä. Voimassa olevassa asemakaavassa on siltayhteys Kotkansaarelta Huumantien kautta Jumalniementielle itään. Jumalniemen katuverkon liikenneturvallisuus ja liikenteen palvelutaso eivät voi ottaa vastaan Huumantieltä tulevaa läpikulkuliikennettä. Yhteys on todettu liikenneverkon kannalta huonoksi ratkaisuksi ja tullaan todennäköisesti poistamaan kaavasta kun merkittävämpi muutos kauppakeskuksen kehittämisessä alueen toimijoiden kanssa on ajankohtainen. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet kauppakeskuksen alueelle on kohtuullisesti järjestetty siten, että kävely- ja pyöräilyväylät ovat olemassa kauppakeskukseen sekä idästä että lännestä. Liikenneympäristö kävelyn ja pyöräilyn väylillä ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävä. Väylät kulkevat pääkatujen varrella sekä jo olevan kauppakeskuksen alueella lähes puuttoman asfalttikentän reunoilla. Asemakaavamääräyksellä alueen istutusvelvollisuudesta ja pintamateriaaleista pyritään vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 tavoitteellinen kävely- ja pyöräilyverkko sisältää yhteyden Kotkansaarelta Jumalniemeen ajoneuvoliikenteen yhteydessä. Kotkansaarelta se kuitenkin edellyttää kulkemista Jylpyn teollisuusalueen halki, eikä matka lyhene muutamaa sataa metriä enempää. Lähin joukkoliikennereitti kulkee suunnittelualueen ohitse. Noin 300 m:n etäisyydellä kulkee joukkoliikenneyhteys tiheällä vuorovälillä, joten joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Mikäli kauppakeskusta edelleen kehitetään ja ostovoima lisääntyy, on toivottavaa ja jopa mahdollista, että joukkoliikenneyhteydet myös paranevat. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan: Kaava-alueen toteutuminen ja sen edelleen kehittäminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia nykyiselle ja uudelle elinkeinotoiminnalle.

8 8 Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset: Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 2 Perustelut: Kaava-alue sijaitsee keskellä kaupunkia, mutta etäällä useista asuntoalueista. Jumalniemi toimii kuitenkin myös lähikauppana läheisille asuntoalueille. Paljon tilaa vaativan kaupan aluetta kuitenkin tarvitaan. Jo olevaa aluetta täydennetään. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 2 Perustelut: Kauppakeskusalueen joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset ja pysäkeiltä kauppakeskukseen johtaa kävely- ja pyöräilyverkosto. Aluetta täydentävä rakentaminen vaikuttaa myönteisesti myös joukkoliikennemahdollisuuksien lisääntymiseen. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kauppakeskusalueelle johtaa eri suunnista kohtuullisen hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Kaavamääräysten tavoitteena on lisätä liikkumisympäristön liikenneturvallisuutta sekä viihtyisyyttä. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 3 Perustelut: Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on kaukolämpöverkosto. Suurin osa alueen liikeyrityksistä on liittynyt kaukolämpöverkostoon. Kotkan kaukolämmön tuottamisessa uusiutuvan energian osuus on yli 50 %.Laajojen kaupparakennusten kattorakenteisiin voidaan toteuttaa aurinkoenergiakeräimiä. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan suunnittelualueella nykyisin voimassa oleva asemakaava mahdollistaa jo merkittävän luonnonmaiseman muutoksen korttelin 6 alueella. Korttelialueen itäosa on osittain peltomaisemaa, osittain koivikkoa ja sekametsäistä kalliorinnettä, joka edelleen korttelialueen ulkopuolella jatkaa nousuaan Kymijoen suuntaan korkeimmillaan noin + 19 metriin laskeutuen uudelleen joen pinnan tasolle. Liikerakennusten korttelialueen KM-2 laajennukseksi suunniteltu muutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty VL=lähivirkistysalue. Alue kuuluu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon.

9 9 Korttelin 6 itäraja on asemakaavan muutoksessa määritelty siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa kansallisen kaupunkipuiston arvoihin ja ettei liikerakentaminen näy häiritsevästi joen itärannalla sijaitsevan Karhulan hovin alueelta, joka myös kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kansallinen kaupunkipuisto Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Kaupunkipuiston viralliset avajaiset pidettiin Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu itäisen Suomenlahden merialueita, keskustan puistoja ja rakennettuja kortteleita sekä Kymijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti. Alueen laajuus on noin 2400 hehtaaria. Ekologisesti alue on monipuolinen. Alueella on suojelualueita, Natura-kohteita ja monipuolisia virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita. Välittömässä läheisyydessä on kaksi kansallispuistoa. Kotkan kaupunki on käynnistänyt neuvottelut ympäristöministeriön kanssa kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan lähivirkistysalueeksi voimassa olevassa asemakaavassa merkityn alueen osan (noin m2) muuttamisesta osaksi liikerakennusten korttelialuetta tällä asemakaavan muutoksella. Muutosalueella ei katsota olevan sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka poistuessaan kansallisen kaupunkipuiston alueesta vähentäisivät kaupunkipuiston arvoja. Samaan aikaan on valmisteltavana Kymijoen itärannalla Karhulan kaupunginosassa asemakaavan muutos (Viirinkallio nro 0416), jossa vähäinen osa kansallisen kaupunkipuiston alueella voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja katualuetta oleva alue muutetaan osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta. Vastaavasti tässä asemakaavan muutoksessa kansalliseen kaupunkipuistoon liitettäisiin noin m2:n puistoalue, joka voimassa olevassa asemakaavassa on teollisuusaluetta. Em. asemakaavojen yhteydessä laaditaan myös hakemus Ympäristöministeriölle Kotkan kansallisen kaupunkipuiston rajauksen muutoksesta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen sijaitessa vilkasliikenteisten liikenneväylien välissä, voidaan liikennemelu ja pienhiukkaspäästöt lukea ympäristön häiriötekijöihin. 5.6 Nimistö Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan laatimishetkellä kaava-alueella ei ole tiedossa uusia rakennushankkeita. Hankkeet toteutuvat alueen toimijoiden tarpeista. Kotkassa Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak0616se