KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSA KARHULA VIIRINKALLION POHJOISOSA

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSA KARHULA VIIRINKALLION POHJOISOSA Valmistelija Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, puh KAAVA NRO 0416 Kaupunkisuunnittelu

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 2. TIIVISTELMÄ Viirinkallion asemakaavamuutos numero 0416 koskee Kotkan kaupungin 31. kaupunginosaa Karhulaa, osaa teollisuuden hallinto- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä Ahlströmintietä. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro, p Kaava on tullut vireille Suunnittelualue sijaitsee Karhulan keskustassa Viirinkallion pohjoisosassa. Aluetta rajaavat Ahlströmintie pohjoisesta, Karhulantie idästä sekä Pajatie lännestä. Välittömästi Viirinkallion pohjoispuolella sijaitseva Karhulan kaupunginosakeskus toimii lähikeskuksena noin kotkalaiselle. Asemakaavalla tutkitaan uuden yhdyskuntarakenteen, kerrostalovaltaisen asumisen, pienimuotoisen liiketoiminnan ja palveluiden sekä virkistysalueen sijoittumista Viirinkallion pohjoisosaan. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutosprosessi on alkanut alueen pääasiallisen maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimesta. Asemakaavamuutos on tullut vireille Tavoitteena on kaavamuutoksen käsittely kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Kaavaehdotus pyritään saamaan valtuustokäsittelyyn ja lainvoimaiseksi 2018 alkuvuodesta. A. Ahlström Kiinteistöt Oy hakee kaavamuutosta Viirinkallion alueelle. Kaavoituksella tutkitaan aikanaan teollisuuden tarpeisiin kaavoitetun, mutta käyttämättä jääneen alueen muuttamista olevan yhdyskunnan uudeksi osaksi. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään hankkeen taloudellisia, sosiaalisia, rakennushistoriallisia sekä kulttuurisia vaikutuksia sekä erityisesti vaikutuksia alueen arvokkaaseen luonnonympäristöön. Asemakaavamuutos toteutetaan Kotkan kaupunkisuunnittelun toimesta. Kaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro. Kaavamuutos perustuu 2016 valmistuneeseen ja hyväksyttyyn Karhulanniemen kaavarunkoon, erilaisiin selvityksiin, osallisten näkökantoihin sekä avoimuuteen ja tiedottamiseen maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi Kaavan teon yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus Kotkan kaupungin sekä A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n välille. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 2

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen Ehdotusvaiheen lausunnot Ehdotusvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.2 Palvelut 5.3 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan 5.4 Kaavan energia- ja ilmastovaikutukset sekä vaikutukset luonnonympäristöön 5.5 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen kustannusarviot 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä - Karhulanniemen kaavarunko, Kotkan kaupunki Liikenneselvitys, Strafica 2017 Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 3

4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Viirinkallion alue on käytännössä rakentamaton luonnontilainen alue aivan Karhulan keskustan tuntumassa. Karhulanniemen kaavarunkotyössä 2016 on todettu Viirinkallio erityisen hyväksi kehittämisalueeksi, paikallisesti, osana Kotkan kaupunkirakennetta sekä myös seudullisesti. Alue sijaitsee aivan keskustapalvelujen, kaupan alueiden sekä E18 moottoritien tuntumassa. Kaupungin palveluverkko, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit sekä joukkoliikenne ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Viirinkallion ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteet ovat merkittävät. Luonnontilaiset metsät, joen ranta-alue, niittymäiset laaksot sekä kumpuilevat kalliot luovat yhdessä rakennetun kulttuuriympäristön kanssa merkittävän ympäristökokonaisuuden. Alueen puustosta on osa Karhulan hovin vanhaa istutettua pihapiiriä ja osa luonnontilaista metsää. Kaavarungon laatimiseen yhteydessä alueella kartoitettiin maisemankuvan kannalta merkittäviä iältään hyvin vanhoja mänty- eli petäjäryhmiä. Vanhimmat alueen petäjät ovat arviolta kasvaneet paikalla ennen Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaa. Ilmaston muutoksen seurauksena männyn kasvuolosuhteet ovat helpottuneet merkittävästi ja samalla puun kasvuvauhti on kiihtynyt. Kiihtynyt kasvu on saanut aikaan heikomman puumateriaalin. Näin ollen on oletettavissa, ettei nykyisellä kehityksellä vastaavaa yli 200vuotiasta petäjikköä enää synny. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle laadittiin luontoselvitys (2014 Luontoselvitys Kotkansiipi). Selvityksessä Viirinkallion alueen keskeiseltä lakialueella havaittiin luonnonsuojelulakikohteita sekä arvokkaita elinympäristöjä, luonnontilaisia vaahterametsiköitä ja avokallioita. Viirinkallio sijaitsee keskustan ja teollisuusalueen väliin jäävällä teollisuudelle tarpeettomaksi jääneellä reservimaalla. Aivan vieressä sijaitsee Karhulan tori sekä keskustamarketit. Myös Jumalniemen kauppakeskus sijaitsee lähellä Korkeakosken jokihaaran takana. Viirinkalliota ympäröi eri aikakausina tehdastyöläisille rakennetut yhtenäiset ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät asuinalueet mm. William Ruthin katu, Karhunkatu sekä Sudenkatu. Kaavamuutosalueella rakennuksia on vain muutama. Alueella sijaitsee sodan aikainen väestösuoja (Viirinkallion Korsu), joka toimii nykyisin kerhotilana sekä kaksi Karhulan Hovin pihapiiriin kuulunutta, nykyisin osin huonokuntoista ja vähäisellä käytöllä olevaa rakennusta. Suurempi rakennus on Hovin kivirakenteinen navetta vuodelta Navetta on vaihtanut omistajaa alkuvuonna Navetan Pihapiirissä sijaitsee vaja sekä kaava-alueen ulkopuolella käyttämätön asuinrakennus vuodelta Rakennuskannan pitäminen aktiivisessa ja sille soveliaassa käytössä on paras tapa suojella rakennettua ympäristöä. Lähes koko kaavamuutosalue kuuluu museoviraston rajaamaan Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY Karhulan teollisuusympäristö. Kaavarunkotyön yhteydessä alueelle on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Kaavamuutosalueen suurin maanomistaja on A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Kotkan kaupunki omistaa ympäröivien katualueiden maapohjan. Karhulan Hovin kauppaan liittyvä kaavamuutosalueella oleva Hovin navetta on siirtynyt Ahlströmiltä yksityiselle omistajalle Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 4

5 3.2 Kaavamuutosalueella voimassa olevat kaavat MAAKUNTAKAAVA Alueella on voimassa ympäristöministeriön ja vahvistama Kymenlaakson maakuntakaava. Maakuntakaavassa kaavamuutosalueelle on merkitty kolmea eri aluevarausta. Eteläisin osa on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T), keskeinen osa on taajamatoimintojen aluetta (A) ja pohjoisin keskustatoimintojen aluetta (C). Kaikissa kolmessa aluevarauksessa on todettu olevan myös säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s). Kaavamuutosalueen lähituntumassa virtaava Korkeakosken jokihaara on merkitty kulttuuriympäristön tai maisemanvaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen länsipuolella Jumalniemen kauppakeskus on merkitty vähittäiskaupan suuryksiköksi. Idässä kulkee yhdysrata ja pohjoisessa moottoritie sekä seututie. Maakunnan alueidenkäyttöä ohjaavat myös voimaan tulleet Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat: Maaseutu ja luonto, Energiamaakuntakaava sekä Kauppa ja merialue. Kauppa ja merialue maakuntakaavassa Viirinkallio kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueen rajauksen sisään. Rajauksella pyritään eheyttämään kaupunkirakennetta. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta, taajamat ja niiden ympäristöt 1: alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN YLEISKAAVA Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, joka on hyväksytty , on alue merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Pohjoisesta kohti aluetta kurottaa keskustatoimintojen alue (C) ja etelästä teollisuus- ja varastoalue (T). Hovin alue on merkitty arvokkaaksi ympäristöksi (SR1). Ahlströmintie on merkitty alueelliseksi pääväyläksi, täydennettynä kevyen liikenteen reitillä. Ote Kotkan yleiskaavasta 1:20000, alueen rajaus on likimääräinen Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 5

6 KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Karhulan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaavassa alue on merkitty pääosin liike- ja toimistorakennusten alueeksi sekä sitä tukevaksi paikoitusalueeksi. Lisäksi aluetta kehystää laaja lähivirkistysalue, jossa sijaitsee koulujen biologian ja maantieteen opetuskohde. Hovin suuri navetta on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Ahlströmintie on merkitty alueelliseksi pääväyläksi. Hans Ahlströmintie on merkitty osin kevyen liikenteen reitiksi ja osin tonttikaduksi. Ote Karhulan osayleiskaavasta 1:10000, alueen rajaus on likimääräinen ASEMAKAAVA Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta Viirinkallion alue kuuluu asemakaavaan, jossa käsitellään koko Ahlströmintien alue. Kaavassa alue on merkitty teollisuuden hallintorakennusten korttelialueeksi (TH). Rakennusoikeuden tehokkuusluku on e=0,20. Kerrosluku on rajoitettu kolmeen. Ajoneuvoliittymien sijoittaminen Ahlströmintielle on asemakaavan mukaan kielletty. Ympäröivien markettien alueet on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (K). Hovin keskeinen puistoalue on asemakaavoittamaton. Ote ajantasa-asemakaavasta 1:7500, alueen rajaus on likimääräinen KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 Etelä-Kymenlaakson alueelle laadittava strateginen yleiskaava on vasta valmisteilla. Kaavan luonnoksessa Viirinkallion alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, jolla sijaitsee uusi / tiivistyvä asuinalue. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 6

7 KARHULANNIEMEN KAAVARUNKO Vuonna 2016 valmistuneessa Karhulanniemen kaavarungossa Viirinkallion pohjoisosa on merkitty asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Kallion lakialue on merkitty viheralueeksi, jossa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Pohjoisin osa nyt kaavamuutoksen alla olevasta alueesta on merkitty alueeksi, jossa rakentamisen yhteydessä on huomioitava alueella vallitseva melutaso. Kaavarungon laatimisen yhteydessä on alueella tehty runsaasti myös Viirinkallion alueen käsittäviä selvityksiä mm: rakennuskulttuuriselvitys 2014, luontoselvitys 2014, melutarkastelu 2015 ja ilmastovaikutusten vertailu Ote Karhulanniemen kaavarungosta 1:10000 KOTKAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Viirinkalliota kiertää vuonna 2014 lainvoiman saanut Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Kotkaan perustettu kansallinen kaupunkipuisto on Suomen seitsemäs. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on vihreä virkistäytymisen valtasuoni, joka ulottuu Suomenlahden saaristosta keskustojen ja teollisuuden kulttuuriympäristöjen kautta pitkälle ylös Kymijokeen. Kaupunkipuistostatus vaalii siihen valittujen alueiden kulttuurihistoriaa ja luontoarvoja aktivoiden samalla alueet kaupunkilaisten virkistäytymiseen sekä hyvinvointiin. Viirinkallion ympäristössä kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat mm. Karhulan Hovi puistoineen, Sudenkadun alue, Kolmikulma sekä William Ruthin katu. Näiden ympäröivien alueiden kautta Viirinkalliokin kuuluu tiivisti kaupunkipuiston vaikutusalueeseen, vaikka ei rajauksen sisäpuolella olekaan. Kaavaprosessin yhteydessä selvitetään, voisiko keskeiset alueen viirinkalliosta olla osana kansallista kaupunkipuistoa. Ote Kotkan ansallisesta kaupunkipuistosta 1:20000 Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 7

8 RAKENNUSJÄRJESTYS, hyväksytty valtuustossa MUUT SUUNNITELMAT Hovin uuden omistajan myötä on odotettavissa muutospainetta Viirinkalliota ympäröivien alueiden maankäytössä. Viirinkallion kaavaa pyritään laatimaan siten, että se jättää Hovin kehityksen avoimeksi samalla tukien erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Hovin navetasta on Ahlström teetättänyt korjattavuusselvityksen vuonna Karhulan alueella tullaan tekemään yleiskaavallinen selvitys tulevina vuosina. Tähän liittyy vahvasti alueidenkäytön painopisteiden hakemista sekä alueella ongelmalliseksi koetun liikenteen järjestelyjä. Näiden hankkeiden vaikutukset ulottuvat todennäköisesti myös Viirinkallion alueen ympäristöön. Nyt työn alla oleva kaava pyrkii huomioimaan mahdollisia muuttuvia tekijöitä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Karhulanniemen suurteollisuuden laajeneminen pysähtyi 1980-luvulle tultaessa ja teollisuuden laajenemisalueiksi varattu maaomaisuus jäi vaille käyttöä. Tätä reservimaata on erityisesti Karhulanniemen pohjoispuolelle, teollisuusalueen ja keskustan väliin jäävällä vyöhykkeellä. Alueen suurin maanomistaja A. Ahlström Kiinteistöt Oy sekä Kotkan kaupunki kartoittivat yhdessä kaavarunkotyön avulla alueen tulevaisuuden maankäytön mahdollisuuksia. Viirinkallion pohjoisosaan kaavarunko esitti voimakasta rakentamista, asumista ja palveluja sekä keskustan laajenemisaluetta. Viirinkallion alue todettiin erinomaiseksi kaupunkirakenteen laajenemisalueeksi. Ympäristöarvoiltaan vertaansa vailla oleva kohde aivan keskustan ja palveluverkon äärellä on luonteva avaus kaavarungon ratkaisujen muuttamisessa asemakaavoiksi. Karhulan keskustassa on tarve uusille kerrostalotonteille sekä keskustamaisille uusille avauksille. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan uusia asuinkerrostaloja sekä alueelle soveltuvia palveluita ja liiketiloja. Rakentaminen Viirinkallion pohjoisosassa leimautuu luontevasti keskustan kiviseen kerrostalovaltaiseen ilmeeseen. Etelämpänä, nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolella, on rakennuskulttuurisesti erittäin merkittäviä alueita, joiden täydennysrakentaminen tulee olla hyvin hienovaraista. Rakentaminen ydinkeskustan tuntumassa voidaan suhteellisen helposti liittää olemassa oleviin liikenteen ja kuntatekniikan verkkoihin. Kaavamuutoksen avulla etsitään myös keinoja kohentaa negatiiviseksi koettua Ahlströmintien liikenneympäristöä. Tieyhteys on aikanaan mitoitettu moottoritien rinnakkaisväyläksi. Ahlströmintien ylimittaista geometriaa ja katualueen rajausta pyritään muuttamaan alueellisesta pääkadusta pienempimittakaavaiseksi. Tähän pyritään mm. muuttamalla kadun mitoitusta ja rakentamalla katuun istutettuja keskikorokkeita. Erityisen tärkeänä keinona liikennealueen inhimillistämisessä pidetään rakennusten tuomista lähemmäksi katua. Kaavamuutoksen yhteydessä on Ahlströmintien olosuhteista laadittu liikenneselvitys (Strafica Oy). Viirinkallion lakialueen luontoarvot ovat kiistattomat. Voimakkaasti rakennetun uuden alueen vastapainoksi pyritään Viirinkalliolta suojaamaan yhtenäinen ja monimuotoinen lähes luonnontilainen geologinen luontokokonaisuus. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 8

9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen kiinteistöjen sekä rakennusten omistajat, naapurit ja kiinteistössä toimivat yritykset, eli kaikki ne, joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Osallisille tiedotetaan kaavoituksen etenemisestä ja he voivat lausua suunnitelmista mielipiteensä. Viran puolesta osallisia ovat Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset kuten kaupunkimittaus, kuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, puistotoimisto, opetus, päivähoito, liikunta, sosiaali- ja terveystoimi sekä Kotkan aluepelastuskeskus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson museo ja museovirasto. Osallisiksi Kotkan kaavoitushankkeissa ovat ilmoittautuneet myös seuraavat yhdistykset; Meri- Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry sekä Kotka-seura ry Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kirjeitse osallisille ja muille kaupungin ilmoituslehdissä lehti-ilmoituksella. Asemakaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavaprosessin aikana on kaavanvalmistelija ollut yhteydessä suureen osaan alueen toimijoista. Osalliset voivat kaavoitusprosessin aikana esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan kaavatyön edetessä tehdä muutoksia ja täydennyksiä. Asemakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta saatu palaute pyritään huomioimaan suunnitelmassa ja muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet Viranomaisyhteistyö ja luonnosvaiheen lausunnot Kaavan laatija on ollut aktiivisesti yhteydessä eri viranomaisiin sekä osallisiin kaavaprosessin aikana. Kaavaan vaikuttavat näkökannat on pyritty huomioimaan suunnitteluprosessissa. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana Luonnosvaiheen lausuntojen vaikutukset kaavaluonnokseen Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 9

10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutos luo Karhulan ydinkeskustan tuntumaan uuden asumisen, palveluiden, liiketoiminnan ja virkistäytymisen alueen. Uusi alue kiinnittyy saumattomasti olemassa olevaan ympäristöön, pohjoisessa keskustarakenteeseen ja etelässä luonnontilaisiin kallioalueisiin. Uudisrakentaminen on kerrostalovaltaista ja leimallisesti kivirakenteista keskustaa. Uusien kerrostalojen massoittelu on sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Kadun varressa rakennukset ovat lamellitalomaisesti pidempiä ja matalampia ja kauempana kadusta pistemäisiä ja hieman korkeampia. Kerrosmäärä vaihtelee uudisrakennusten osalta viidestä kuuteen. Uusia kerrostaloja syntyy kaavan ehdottamana alueelle yhteensä 7 kappaletta. Luonnos Viirinkallion alueen tulevasta maankäytöstä. Viitteellinen kaavamuutosalueen rajaus punaisella. Punaisen rajauksen ulkopuolella olevat uudisrakentamiskohteet ovat viitteellisiä suunnitelmia Karhulanniemen kaavarunkotyöstä. Uutta kerrosalaa alueelle syntyy kaavamuutoksen mukaan 14100k-m² (aiemmin 11000k-m² teollisuuden hallinnon rakennuksia). Lisäksi navetan alueelle merkitty tehokkuusluku mahdollistaa alueen täydentämistä toimintaa tukevilla hankkeilla. Oleviin tilastoihin suhteutettuna syntyy alueelle uusia asuntoja noin 185 (uusien rakennusten huoneistoala 12000: asuntojen keskikoko Karhulanniemellä 65m²). Oleviin tilastoihin suhteutettuna voi uusia asukkaita alueelle asettua noin 285 henkeä (uusien rakennusten huoneistoala : asumisväljyys / henkilö Karhulanniemellä 42m²). Alueen rakentuminen vie oletettavasti useampia vuosia. Karhulan alueelle on viime vuosina rakennettu noin 1 kerrostalo vuodessa, mutta toisaalta ydinkeskustassa ei ole viime vuosina ollut riittävän houkuttelevia tontteja tarjolla, kysynnästä huolimatta. Aluetta palveleva uusi tieyhteys mitoitetaan hidaskaduksi ja se voidaan todennäköisesti toteuttaa vaiheittain alueen rakennushankkeiden toteutuessa. Autopaikkojen rakennustarpeeksi uusi kaava esittää 1ap / 100 k-m². Mitoitus perustuu ydinkeskustan välittömään läheisyyteen sekä alle 300 metrin päässä sijaitsevaan paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoasemaan. Paikoitusalueet on kaavassa pyritty sijoittelemaan siten, että ne eivät muodosta laajoja yhtenäisiä paikoituskenttiä. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 10

11 5.2 Palvelut Uusi kaavoitettu alue tukeutuu suhteellisen helposti olevaan palveluverkkoon. Kaupallisia palveluita tarjoavat Jumalniemen kauppakeskus sekä Karhulan keskusta. Julkisia palveluita Karhulan alueella on mm. päiväkodit, koulut ala-asteesta lukioon, terveyspalvelut, kirjasto sekä liikuntapalvelut: uimahalli, jäähalli ja urheilukentät. Työpaikka-alueita sijaitsee lähellä mm. Karhulanniemen teollisuusalueella, keskustassa sekä moottoritien liittymäalueilla. Asemakaavamuutos esittää alueelle mahdollisuutta myös liiketoimintaan, toimistoihin sekä julkiseen rakentamiseen. Ahlströmintien sekä Karhulantien risteystä lähinnä oleva uusi rakennus soveltuu asumisen lisäksi erityisen hyvin sekä liike- että palvelurakentamiseen. Kulmaan syntyvää rakennusta voidaan tulevaisuudessa arvioida esimerkiksi Karhulan sivukirjaston sijaintipaikkana. Hovin vanha navetta kuuluu Karhulan Hovin yrityskokonaisuuteen. Navettaa tullaan tulevina vuosina kehittämään ja sen luonteen uskotaan muuttuvan nykyistä julkisemmaksi. 5.3 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntaan Asemakaavamuutoksella syntyvä uusi alue jakautuu kahteen erilaiseen selkeästi hahmotettavaan osaan, voimakkaammin rakennettuun pohjoiseen osaan ja luonnontilaisena säilyvään eteläiseen osaan. Rakennettuun pohjoiseen osaan syntyy kerrostalojen lisäksi pihapiirejä, autoliikenteen reittejä ja paikoitusta sekä virkistysreittejä. Uudisrakentaminen on pyritty sovittamaan eteläisen Karhulan rakennetun ympäristön luomaan kehykseen. Kaavamuutosalueella olevat rakennukset ja rakenteet, navetta, vaja sekä korsu, ovat osa laajempaa Hovin ympäristön maisema- ja rakennuskulttuurikokonaisuutta sekä osa museoviraston RKY-aluetta. Olevan rakennetun ympäristön ominaispiirteitä pyritään kaavamuutoksella säilyttämään mahdollistaen samalla alueen tulevia kehityskuvia. Viirinkallion alueen liikenneolosuhteita on tarkasteltu Strafican laatiman liikenneselvityksen avulla (2017). Selvityksessä on tutkittu uuden alueen rakennetta, sen liittymistä olevaan katuverkkoon sekä olevan katuverkon ajantasaisuutta. Selvityksen painopiste on ollut luontevan ja turvallisen uuden asuinalueen luomisessa, jossa eri liikennemuodot voivat liikkua samalla alueella tasavertaisessa suhteessa. Selvityksen liitteenä olevassa suunnitelmaluonnoksessa on pyritty luomaan pienimittakaavaista asuinympäristöä, jossa liikenteen nopeudet ja määrät pysyvät luonnostaan alhaalla. Tästä esimerkkinä ovat mm. alueellinen paikoitusratkaisu, hidaskadun käyttö katuyhteytenä, korotettuna rakennettavat suojatiet, polkupyörien ohjaaminen katualueelle sekä Ahlströmintien eteläreunalle suunniteltu pyöräkaista. Liikenneselvityksessä esitetyt ratkaisumallit ovat olleet Viirinkallion kaavamuutoksessa liikennealueiden mitoituksen sekä perusperiaatteiden lähtökohtina. Kaavamuutosalueen hulevesien käsittelyä on kehitetty yhteistyössä kaupungin, maanomistajan sekä Kymen Vesi Oy:n kesken. Kaavanlaatimisen sekä alueen suunnittelun yhteydessä pyritään alueen hulevesien käsittely toteuttamaan keskitetysti, vaikka kaavamääräyksissä hulevedet mainitaankin toistaiseksi vain tonttikohtaisena vaatimuksena. Hulevesien käsittelyvaihtoehtoja on kaksi. Toisessa vedet pumpataan Viirinkallionkadun alla Karhulantien yhteydessä kulkevaan hulevesiviemäriin. Laajempaan ratkaisuun pyrkii toinen vaihtoehto, jossa alueen hulevedet ohjataan Hiomonlaaksoon, navetan ja vanhan hiomon välillä pohjoiseteläsuunnassa kulkevaan avo-ojaan, joka päätyy lopulta Korkeakosken jokihaaraan. Tämä ratkaisu vaatii olevan ojan kapasiteetin varmistamisen sekä riittävien vesimäärien turvaamisen. Hiomonlaakson avo-ojasta toivotaan tulevaisuudessa muodostuvan alueelle leimaa antava vesiaihe. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 11

12 MELU Karhulan melutasoja on mitattu sekä mallinnettu useaan otteeseen keskusta-alueella tehtyjen aikaisempien kaavamuutostöiden yhteydessä. Vuonna 2016 valmistuneen kaavarunkotyön osana tehtiin yhteenveto Karhulan alueella suoritetuista meluselvityksistä (2015 Sito). Kaavarunkokarttaan on yhteenvedon perusteella määritelty alue, jossa alueen melutasot on huomioitava yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Yhteenvedossa Karhulan keskustan alue on arvioitu ns. vanhaksi alueeksi, jolloin ulko-oleskelualueilla sovelletaan valtioneuvoston asettamia päiväajan 55 db ja yöajan 50 db ohjearvoja. Yhteenvedon mukaan päiväajan ohjearvo on mitoittavampi, koska sen 55 db keskiäänitasoalue leviää yöajan 50 db keskiäänitasoaluetta kauemmas. Viirinkallion asemakaavamuutosalueen pohjoisin osa (Ahlströmintien varsi) kuuluu kaavarungon määrittämään alueeseen, jossa vallitsevien melutasojen vaikutus on arvioitava. Parhaimman kuvan alueella vallitsevasta melutilanteesta antaa Hovinpuiston päiväkodin kaavoituksen yhteydessä tehty Karhulan keskustan meluennuste 2040 (2010 Ramboll). Ennusteen mukaan on Ahlströmintien varrella 2040 päiväaikaan 3.kerroksen korkeudella pahimmillaan 64 db keskiäänitaso. Valtioneuvoston asettaman ohjearvon mukaan tulee rakennuksen ulkovaipan eristää ääntä siten, ettei sisällä asunnoissa päiväajan keskiäänitaso ylitä 35 db. Viirinkallion asemakaavamuutoksessa on melun suuntaan olevissa seinissä merkitty eristävyysvaatimukseksi 30 db (päiväajan keskiäänitaso 3.kerroksen korkeudella 64 db - sisämeluvaatimus 35 db = 29dB 30dB). Parvekkeiden osalta on käytetty ulko-oleskelualueiden meluohjearvoa 55 db. Tämä ohjearvo alitetaan tavallisella parvekelasituksella, jonka äänitasoero on noin 10 db. Kaavamuutoksen määräyksissä on huomioitu melun suuntaan sijoittuvien parvekkeiden lasitustarve. Maanpinnankorkeudella on päiväajan meluennusteessa 2040 alueella mallinnuksen mukaan pääosin 50 db - 60dB keskiäänitaso. Rakennusmassojen ääntä vaimentavan vaikutuksen ansiosta jäävät alueen ulko-oleskelualueet pääsääntöisesti alle 55dB ohjearvon. Yllä meluennuste 2040 Karhulan keskustassa. Kaavamuutosalue kuvissa alhaalla Ahlströmintien eteläpuolella. Mallinnus esittää tieliikenteen päiväajan 7-22 keskiäänitasoa maantasossa vasemmalla sekä 3.kerroksen korkeudella oikealla (Ramboll 2010). Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 12

13 5.4 Kaavan energia- ja ilmastovaikutukset sekä vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutosalueen voimakkaammin rakennetusta pohjoisosasta tulee osa kaupunkia ja sen osalta vaikutukset olevaan ympäristöön ovat merkittävät. Kuitenkin rakennusten ja kulkuyhteyksien sijoittelussa on pyritty mahdollisimman hienovaraiseen ympäristön muutokseen sekä maisemankuvan säilymiseen. Olevia kallioita säästetään rakentamiselta ja louhimiselta ja uudet rakennuspaikat on sijoitettu siten, että olevaa erittäin vanhaa puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Myös alueen luontaisia kulkuyhteyksiä sekä maanpinnan topografian ominaispiirteitä pyritään kaavamuutoksen myötä säilyttämään ja vahvistamaan. Alueen eteläisempi osa jää kaavoituksessa luonnontilaiseksi virkistysalueeksi. Alueen luontoarvot sekä kulttuuriset arvot on todettu eri selvityksissä sekä katselmuksissa. Alueesta pyritään luomaan merkittävä virkistysalue paikallisesti sekä osana laajempaa virkistysalueiden verkostoa. Alueen käytettävyyttä parannetaan rakentamalla alueelle merkittyjä virkistysreittejä. Reittien avulla voidaan myös suojata kallionlakien herkkää ja hitaasti uusiutuvaa kasvillisuutta. Kaavamuutoksessa luonnontilaiseksi jäävä alueen osa on ehdolla myös osaksi Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Karhulan alueella kansallisen kaupunkipuiston rajauksia tarkastetaan vuoden 2017 aikana. Jumalniemessä kaupunkipuistosta poistuu ehdotuksen mukaan heikommin käytettävissä oleva noin 0,8ha alue. Kansallinen kaupunkipuisto kaventuu myös hieman Ahlströmintien katualueen kavennuksen myötä. Ahlströmintien merkitys kansallisena kaupunkipuistona on pelkästään puiston eri alueita yhdistävä. Muutoksen myötä yhdistävä käytävä säilyy samalla kun sen ympäristöarvot kohentuvat. Ehdotuksen mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon liittyy uutena alueena Viirinkallion lakialueen pohjoisin osa, käytännössä sama alue, joka asemakaavamuutoksessa on merkitty virkistysalueeksi. Alueen rajat on haettu katselmuksessa kasvillisuuden sekä maanpinnan geologisten ominaisuuksien perusteella. Kansalliseksi kaupunkipuistoksi ehdotettu alue pitää sisällään erittäin merkittäviä geologisia kalliomuodostelmia, runsaasti arvokasta puustoa, luonnontilaisia lehtoja, monimuotoista kasvillisuutta, kosteikkoja sekä kulttuurihistorian kohteita. Muutoksen myötä kansallinen kaupunkipuisto kurottaa aivan Karhulan keskustaan, olevien ja uusien asuinalueiden äärelle. Yllä ehdotettu kansallisen kaupunkipuiston rajauksen muutos Karhulassa. Punaisella poistuvaksi ehdotetut alueet Jumalniemessä (alue 1) sekä Ahlströmintien katualueen kavennus (alue 2). Kansalliseen kaupunkipuistoon liitettäväksi ehdotettu Viirinkallion pohjoinen osa on merkitty tummemmalla vihreällä värillä. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 13

14 Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 3 Perustelut: Uusi alue tukeutuu tiiviisti olevaan kaupunki- ja kuntatekniseen rakenteeseen. Keskeinen liikenteellinen sijainti, työpaikka- sekä kaupanalueiden, sekä virkistysalueiden välitön läheisyys vähentävät luontaisesti ihmisten yksityisautoilun tarvetta. Uusi asuinalue auttaa myös osaltaan olemassa olevaa yhdyskuntaa säilyttämään elinvoimaisuutensa ja palveluiden kirjon. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 3 Perustelut: Viirinkallion alue sijaitsee alle 300 metrin päässä Karhulan linja-autoasemasta, Kotkan alueen Matkahuollosta sekä Karhulan taksiasemasta. Linja-autoasemalta lähtevät sekä paikallis, että kaukoliikenteen linja-autot. Vuoro- ja reittitarjonta on Kotkan mittapuussa erinomainen. Kaava-alueen sivuuttava Ahlströmintietä kulkeva bussilinja palvelee lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Ahlströmintien reittejä ja vuorotiheyksiä tulee tulevaisuudessa kehittää. KÄVELYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kaavamuutosalue sijaitsee hyvien jalankulkuyhteyksien varrella. Kaavamuutoksen myötä jalankulun olosuhteita Ahlströmintiellä sekä Karhulantiellä pyritään entisestään parantamaan. Lähistöllä sijaitseva virkistysreitistö on kattava. Parannettavaa on mm. Riippusillan puuttuvan yhteyden osalta sekä Korkeakosken jokihaaran itäisen rantareitin jatkuvuuden osalta. PYÖRÄILYN HYVIEN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Viirinkallion kaavamuutosalueen sivuuttavat Karhulantien, Ahlströmintien sekä Karhunkadun pyörätiet. Karhulan osalta pyöräilyn olosuhteita tulee laajempana hankkeena kehittää ja reittejä yhtenäistää. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 3 Perustelut: Keskeinen kaupunkikortteli on myös keskeisen kuntateknisen verkoston äärellä. Kaukolämmön tuotanto Kotkassa tapahtuu pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla. Kaukolämpöverkko sijaitsee kaavamuutosalueella. Alueen avoin kalliomaasto sekä ohuet peitekerrokset mahdollistavat maalämmön käyttöönoton sekä myös aurinkolämmön tuottamisen. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 14

15 5.5 Nimistö 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Kaavamuutoksen myötä syntyy yksi uusi kadun nimi. Entinen epävirallinen Hans Ahlströmintie muuttuu pohjoisosastaan Viirinkallion kaduksi. Eteläinen osa Hans Ahlströmintiestä jää edelleen teollisuusalueella olevaksi kulkureitiksi. Kaavamuutosalueen eteläosan merkittävä puistoalue on nimetty Viirinkallioksi. 6.1 Toteutuksen kustannusarviot Kaavamuutoksen toteutumisen tukemiseksi solmitaan maankäyttösopimus Kotkan kaupungin ja suurimman maanomistajan A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n välillä. Maanomistaja kumppaneineen vastaa kaavoitusprosessin jälkeen tonttirajojen sisällä tapahtuvan kehittämisen kustannuksista. Ympäröivien katutilojen sekä parannettujen kevyenliikenteen yhteyksien aiheuttamista muutostöiden kustannuksista vastaa pääosin kaupunki. 6.2 Toteutuksen seuranta Hankkeen esiselvityksinä toteutettu Karhulanniemen kaavarunko valmistui Viirinkallion alueen asemakaavamuutos pyritään asettamaan luonnoksena nähtäville 2017 syksyn aikana. Lainvoimaiseksi kaava pyritään saamaan 2018 alussa. Rakentamistoimia alueella voidaan suorittaa vaiheittain katuympäristöön kohdistuvien muutosten toteutumisen edetessä. Hankeen osapuolet, maanomistajat, kaupunki sekä muut viranomaiset ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa koko hankkeen ajan. Kaava nro 0416 Kaavaselostus Kotkan kaupunki kaupunkisuunnittelu 15