K A A V A S E L O S T U S, L U O N N O S. K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o KÄSITTELYVAIHEET

Transkriptio

1 Työ nro..0 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS K Ä P Y - J A R A A T E K A N K A A N I T Ä O S A N S E K Ä S I I H T A L A N K A U P P A - J A T Y Ö- P A I K K A - A L U E E T A s e m a k a a v a n m u u t o s j a l a a j e n n u s K A A V A S E L O S T U S, L U O N N O S K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo..0 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Joensuun kaupungin Raatekankaan (), Siihtalan () ja Käpykankaan () kaupunginosia. Asemakaavamuutos koskee Raatekankaan () kortteleita,, osa, osa, osa sekä liikenne- ja erityis-salueita. Siihtalan () kortteleita 0, 0, 0 osa, 0, 0 ja sekä liikenne-, erityis-, ja virkistysalueita sekä Käpykankaan () kortteleita,,, ja sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueita sekä kiinteistöä ll Kaupunginosan liikenne-, vesi- ja virkistysalueita sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Raatekankaan () korttelit, ja kortteleiden,, osat sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueet. Siihtalan () korttelit 0, 0, 0, 0, 0 ja sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueet sekä Käpykankaan () korttelit,, ja sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueet. ll Kaupunginosan liikenne-, vesi- ja virkistysalueet sekä Kanervalan () liikennealue. Kaavoitusohjelman työ nro Joensuu..0 Suunnittelualue rajattu kartalle katkoviivalla Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO TVISTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus.... SUUNNITTELUTILANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... TAVOITTEET.... ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE.... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET..... Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet..... Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana... VAIHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU.... KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT.... ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet.... KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen..... Muut vaikutukset... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... Vaikutukset kaupunkikuvaan... Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin... Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin... Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin... Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen.... YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... TOTEUTUS... SUUNNITTELUVAIHEET... TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen)

4 LTTEET. Asemakaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet niihin OHEISAINEISTO. Joensuun Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi Petri Enqvist Joensuun kaupunki 0. Kuurnankadun itäosan ympäristön liikenneselvitys Pekka Korpi-Hyövälti Joensuun kaupunki..0 (päivitetty..0)

5 TVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaava muutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä 0. Kaava muutoksella päivitetään suunnittelualueen vanhat asemakaavat merkintöjen osalta ajantasaisemmiksi. Samalla ajantasaistetaan alueen johtorasitteet, katu-, pysäköinti-, virkistys- ja teknisenverkkojen alueet. Tärkeimpänä on kuitenkin päivittää asemakaavat nykyisen lainsäädännön mukaiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin huhtikuussa 0 niin, että myös paljon tilaa vaativa erikoistavarankauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin. Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain a koskee kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulon jälkeen, eli huhtikuussa 0. Siirtymä aikaa kuitenkin jatkettiin huhtikuuhun 0. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännöksellä on annettu aikaa kunnille ajantasaistaa yleis- ja asemakaavansa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suhteen. Eduskunta on hyväksynyt..0 MRL:n muutoksen, jossa vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja nostetaan 000 kerrosneliömetriin. Lisäksi lainkohta, jonka perusteella on voitu antaa erityisesti vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä, kumotaan. Lakimuutos tullee voimaan toukokuussa 0. Lain voimaantulon jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia, miltä osin suunnittelualueen korttelialueiden tulisi olla paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle suunnattuja vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden korttelialueita. Korttelialueiden sijainti, nykyinen rakennusoikeus ja rakennusten käyttötarkoitus huomioidaan osoittaessa vähittäistavaran kaupan suuryksiköitä. Lisäksi kaavamuutoksella tutkitaan Teollisuuskadun ja hautasmaiden pysäköintiä ja Helatien tonttien laajentamista viheralueelle sekä laaditaan uutta asemakaavaa rata-alueelle Käpykankaalla. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arvi-

6 ointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Asemakaavaluonnos asetetaan nähtävillä kevään 0 aikana. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Asemakaavaluonnos, liite

7 : 0 LTE / 0 h- h EV pp Va AK P UP KA :0 0 TIE N MO TA0 UM I M et 0 EV ajo M uu n m ta o I MU ie nt : K- rp TIE SEN 0 I/e=0,0 /e=0,0 rp ajo 0 0 n ti e 0 ET :0 - : ka 0 tu 0 U AT IV K TA pp AN 0 : VP pp - R I 0 VI I m 0 0 I savupiippu - W 0 I IV 0 Tukkihautomo 0 sp I : 00 I I : IV : : : IV I 0 Valtion virastotalo bs 0 I a bs VI I 0 bs 0 IV I VI 0 0 UTRANTIE Utrantie 0 I ka 0 pa up ja Ka I Lo ku - in k pp I 0 : 0 k t sa- 0 tu an 0 0 ajo 0 0 uh Ra lh T el kä- nt ie0 mp Sp Rauhankappeli : I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 KM- K 0 VP : 0 : M Nur LPA 0 :0 me a jo a jo kse : 0 0 sp sp 0 rp VL SH S ii htalanp ta la USS npu I 0 ssi ku ol 0 I/e=0,0 /e=0,0 0 : op bs bs lli K Ka rp : I 0 I I K- b a sp 0 0 : MEK Ristinkappeli SHTALA U KAT bs UUS NUR LLIS I/e=0,0 /e=0,0 TEO I p a jo 0 a 0 EH 0 0 I/e=0,0 /e=0,0 : I 0 I I/e=0,0 /e=0,0 KM- I 0 RI AA 0 K- p 0 0 m 0 tu ka ka pa jk us up I isu Ka oll Te 00 I/e=0,0 /e=0,0 KL sp 0 i ar a M ja uj ku lik I/e=0,0 /e=0,0 o li m pe ET KM- 0 aa 0 AT UJ 0 IK EL AP TA I/e=0,0 /e=0,0 0 KM- : : ET 0 0

8 : : : : Taapeli Talvikkitie Leinikkitie ankatu Kuurnankatu Wahlforssinkatu Kaltimontie Wahlforssinkatu Voimatie Hiiskoskentie limokuja M M L.keskus M I I I rp rp I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 KUURNANKATU KALTIMONTIE VO pp 0 0 mp- KOULUKATU ajo I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 pj KÄPYKANGAS ET VL T- KL KL LPA LT ET EV LR KM KM- KM- LTE / 0

9 0 0 : : : : :0 : : : : : : : : Voimatie Kauppakaari Taapelik Kuurnankatu Käpykankaantie Kangaskuja Rautatiekatu Voimatie mokuja M M L.keskus M m I I / rp rp rp rp h et ajo ajo ajo ajo ajo z z z I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 I/e=0,0 /e=0,0 0,0 =0,0 KUURNANKATU KALTIMONTIE VOIMATIE VOIMATIE SALPAKATU KAUPPAKAARI 0 mp- ajo I/e=0,0 /e=0,0 pj ET KL LT KM- KM- KM- KM- - LTE / 0

10 : : : : : : Aspitie Salpakankaankatu Hirsitie Helatie Avainkuja Lukkotie L.keskus M M rp rp e=0.0 e=0.0 RAATEKANKAANTIE AVAINKUJA LUKKOTIE ASPITIE SALPAKANKAANKATU pp z z HELATIE e=0.0 e=0.0 e=0.0 e=0.0 pj RAATEKANGAS TKL TKL EV TKL KM- KM- KM- LTE / 0

11 LTE / 0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET K K- KL KM KM- T- TKL VP VL LT LR LPA ET EH EV W Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 000 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää teollisuus- ja varastotiloina Liikerakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksikköä Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää liiketiloina Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue Puisto Lähivirkistysalue Maantien alue Rautatiealue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Hautausmaa-alue Suojaviheralue Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

12 0000 Kahden korttelin välinen raja. LTE / 0 KÄP KOULUKATU I /e=0, e=0.0 et sa- pj lh pp ajo Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. 000 Alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. 00 Varsinaisten kerrosten yläpuolelle saa rakentaa saunan aputiloineen Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. 000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa huoltoaseman Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Katu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Ajoyhteys.

13 LTE / 0 ajo h- pp- pp p a h mp mp- 000 Ohjeellinen ajoyhteys. 000 Huoltoliikenteelle varattu alueen osa. 000 Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka Johtoa varten varattu alueen osa. 000 Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys, sijainti ohjeellinen Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 000 Huoltoliikenteelle varatun ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 000 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maisemallisesti merkittäviä puita, jotka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon.

14 LTE / 0 YLEISET MÄÄRÄYKSET:. Tontit on aidattava korttelirajoiltaan lukuun ottamatta katualueeseen rajoittuvia sivuja. Tonttien välisen rajan saa aidata.. Tontin katualueen puoleisella reunalla olevalle istutettavalle alueen osalle on istutettava tai säilytettävä puustoa siten, että puiden välimatka on enintään seitsemän metriä.. Rakennuksia ei saa sijoittaa metriä lähemmäs rajaa.. Kiinteistölle sallitaan kultakin kiinteistöön rajoittuvalta kadulta yksi tonttiliittymä, ellei kaavassa ole merkinnöin toisin osoitettu.. Tonteilla olevat kookkaat puut tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää.. K-, K--, KL-, T-- ja TKL-korttelialueille ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksiköitä. Kerrosalaa laskettaessa huomioidaan kaikki myymälää palvelevat tilat. Korttelia koskevat määräykset. Raatekankaantiehen rajoittuvilla julkisivuilla on käytettävä kiviaineista, puuta, peltiä tai lasia rakennusmateriaalina ja katon on oltava lapekatto. Kortteleita 0, 0, 0 koskevat määräykset:. Teollisuuskatuun rajoittuvilla julkisivuilla on käytettävä kiviaineista, puuta, peltiä tai lasia rakennusmateriaalina. Teollisen toiminnan ja varastoinnin tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta.. Korttelin 0 tontin? LPA alue on rakennettava puiston maisemallinen luonne huomioiden. Alueella saa sijoittaa enintään autopaikkaa.. Ulkovarastointi kielletty tontin kadun puoleisella osalla. Kortteleita ja koskevat määräykset. Ulkovarastointi kielletty tontin kadun puoleisella osalla.. Korttelin tontille ja korttelin tontille voidaan sijoittaa polttoaineen jakeluasema. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 00 m kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on / edelle kirjoitetusta. Pientalotontilla (käyttötarkoitusmerkintä AO) on viivytysrakenteiden tilavuuden oltava m. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

15 LTE / 0 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ap / 0 k-m. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: ap / 0 k-m.. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa metriä lähemmäs katualuetta.. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: ppp / 0 k-m. Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: ppp / 0 k-m.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Liiketiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoiltapääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

16 LTE 0 / 0 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Siihtalan () kaupunginosan kortteleiden 0, 0, 0 osan, 0, 0, sekä liikenne-, erityis- ja virkistysalueiden sekä kaupungiosan liikenne-, virkistys- ja vesialueiden sekä Kanervalan () kaupunginosan liikennealueen ja Käpykankaan () kaupunginosan kortteleiden,,, ja sekä liikenne-,erityis- ja virkistysalueiden sekä Raatekankaan () kaupunginosan kortteleiden osan, osan,,, osan ja liikenne- sekä erityisalueiden asemakaavan muutos ja Käpykankaan () kaupunginosan liikennealueen asemakaava. LUONNOS Käpy- ja Raatekankaan itäosa sekä Siihtalan kauppa- ja työpaikka alueet KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Kimmo Kymäläinen / / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa

17 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun kaupungin keskustasta noin - km etäisyydellä. Suunnittelualue jakautuu ll kaupunginosan, Siihtalan, Kanervalan, Raatekankaan sekä Käpykankaan kaupunginosien alueelle. Siihtalan kaupunginosassa suunnittelualue jakautuu Kajaanintieltä Teollisuuskadun molemmin puolin aina Utrantien asti. Pääosa alueesta on rakennettu, mutta alueella on myös rakentamattomia tontteja. Alueelle on sijoittunut teollisuus-, varasto-, toimisto ja liikerakennuksia. Pääosa rakennuskannasta on rakennettu 0- ja 0 luvulla, mutta alueella on myös uudempia rakennuksia. Käpykankaan kaupunginosassa suunnittelualue rajautuu Wahlforssinkadulta Kajaanintiehen ja pohjoisosastaan rautatiehen. Rautatie alueelle laaditaan uutta asemakaavaa, koska alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Käpykankaan alue on rakennettu ja pääosa rakennuksista on teollisuus-, liike-, ja varastorakennuksia. Raatekankaan kaupunginosassa suunnittelualue jakautuu kolmeen alueeseen. Lukkotien ja Kajaanintien väliin jäävään osaan joka rajoittuu pohjoisosastaan Raatekankaantiehen sekä Aspitien ja Kajaanintien väliin jäävään alueeseen. Lisäksi kaava-alue laajenee Helatieltä eteläpuoliseen osaan. Pääosa alueesta on rakennettu, mutta alueella on muutamia rakentamattomia tontteja. Alueelle on keskittynyt lähinnä liikerakennuksia. Helatien alueella on teollista toimintaa. Kanervalan kaupunginosassa muutetaan kaupunginosarajaa. Muutosalue on rakennettua liikennealuetta Kajaanintietä. ll kaupunginosassa käsitellään Nurmeksentien ja Utrantien liittymäjärjestelyjä sekä pyöräilyn ja jalankulun yhteydet Pötkänniemenpuistossa... Luonnonympäristö Suunnittelualueen viheralueilla kasvaa mäntyvaltaista metsikköä. Katualueella ja tonteilla kasvaa yksittäisiä puita jotka pehmentävät suurten rakennusten massan vaikutusta. Puilla on alueen kaupunkikuvaan myönteinen vaikutus. Alue on pääosin jo rakennettua ja siellä ei ole merkittäviä luonnonympäristöjä. Havetecin vuonna tekemän rakennettavuusselvityksen mukaan Raatekankaan ja Käpykankaan maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Siihtalassa maaperä on löyhärakenteista routivaa silttiä ja savea. Selvityksen mukaan maaperä soveltuu parhaiten pienten ja keskisuurten teollisuusrakennusten rakentamiseen joiden perustukset voidaan yleensä toteuttaa maanvaraisina. Raskaampi rakentaminen vaatii tukipaaluperustuksia.

18 .. Rakennettu ympäristö Joensuun seudun yleiskaava 00 on merkitty useita mahdollisesti saastuneita kohtia maaperässä Siihtalan ja Käpykankaan alueella. Merkinnät perustuvat valtion ympäristöhallinnon Matti-rekisteriin. Merkintä tarkoittaa vain epäilystä saastuneisuudesta. Suunnittelualueelta löytyy monenlaista ja -tasoista rakentamista. Julkisivultaan tasokkaimmat rakennukset ovat melko uusia ja yleensä niiden käyttötarkoituksena on liiketila tai toimisto. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat Siihtalan kaupunginosassa jossa osa rakennuksista on 0- luvulta. Raatekankaan ja Käpykankaan vanhimmat rakennukset ovat 0 luvun lopulta. Julkisivumateriaalit vaihtelevat käyttötarkoituksen ja rakennuksen iän mukaan. Suunnittelualueella on yksittäisiä asuntoja. Pääosa alueen yrityksistä tarjoaa kauppaa ja palveluita. Alueella on myös teollista toimintaa. Alueella on valmis kunnallistekniikan verkosto. Liikenteen osalta alueella on jo rakennettu liikenneverkko. Kaupungin keskustan ja suunnittelualueen tärkein pääväylä on Kajaanintie joka yhdistää suunnittelualueiden liikenteen etelä-pohjois suunnassa. Kuopiontie halkaisee suunnittelualueen itä-länsi suunnassa. Vilkkaimmat liikenne väylät ovat Raatekankaantie, Voimatie ja Kuurnankadun itäpää. Kuurnankadun itäpäästä on laadittu liikenneselvitys. Raatekankaan eritasoliittymän rakentaminen on käynnistynyt ja se valmistuu syksyllä 0. Tällä on merkittäviä vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen erityisesti Raatekankaan ja Salpakankaan alueilla... Maanomistus Seuraavissa kuvissa on esitetty maanomistus suunnittelualueella. Keltaisella sävytetyt alueet omistaa Joensuun kaupunki. Vaaleanpunaisella sävytetyt alueet omistaa kaupunki, mutta ne ovat vuokrattuna yksityisille. Sävyttämättömät alueet omistaa jokin muu taho. Rautatien ja Valtateiden liikennealueet omistaa valtio. Käpykankaan puretun lisäraiteen alueen omistaa kaupunki. Kaupunki on vuokrannut suurimman osan alueen tonteista toimijoiden käyttöön. Muutama tontti on yksityisessä omistuksessa. Kartta maanomistuksen tilanteesta Käpykankaan itäosassa

19 Kartta maanomistuksen tilanteesta Siihtalassa Kartta maanomistustilanteesta Raatekankaalla

20 . SUUNNITTELUTILANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat,, ja. vaiheen maakuntakaavat. Koko Maakuntakaavan uudistavan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 00:n laadinta on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP-e), jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueelle. Alueelle voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Lisäksi Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta

21 0 Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaava 00 on hyväksytty seutuvaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen..00 ja yleiskaava on tullut voimaan..00. Suunnittelualue on Joensuun seudun yleiskaavassa työpaikka-, palvelutai teollisuusaluetta. Suunnittelualueelle on yleiskaavassa merkitty mahdollisesti saastuneita kohteita maaperässä. 0 kilovoltin voimajohto kulkee Voimatien suunnittelualueen läpi. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00 Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Suunnittelualueella on voimassa useita eri aikoina laadittuja asemakaavoja. Kaupunginvaltuusto on..00 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan..00. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain :n rakennuskieltoa. - Rajaton tulevaisuus 0 0 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0. -Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. -Kaupungin maapoliittinen ohjelma 0, KV 0..0.

22 Muut päätökset ja suunnitelmat -Joensuun Siihtalan teollisuusalueen rakennusinventointi Petri Enqvist Joensuun kaupunki 0 -Kuurnankadun itäosan ympäristön liikenneselvitys Pekka Korpi- Hyövälti Joensuun kaupunki..0 (päivitetty..0) Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys 00 Joensuun seudun yleiskaavan 00 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta. TAVOITTEET. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta kesällä 0. Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina laadittuja asemakaavoja. Tarkoituksena on uudistaa suunnittelualueen asemakaavat ja tarkastella miltä osin suunnittelualueen kortteleiden tulisi olla paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai päivittäiskaupan suuryksiköiden korttelialueita. Erikoistavaran kauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa huhtikuussa 0 (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Lain voimaan tuloa koskee siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli huhtikuussa 0. Siirtymäsäännöksellä on annettu kunnille aikaa ajantasaistaa yleis- ja asemamakaavat paljon tilaa vaativan kaupan osalta. Siirtymäaikaa on jatkettu huhtikuuhun 0 asti. Eduskunta on hyväksynyt..0 MRL:n uuden muutoksen, jossa vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja nostetaan 000 kerrosneliömetriin. Lisäksi lainkohta, jonka perusteella on voitu antaa erityisesti vähittäiskaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä, kumotaan. Lakimuutos tullee voimaan toukokuussa 0. Lain voimaantulon jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksella tutkitaan myös Kuurnankadun itäpään liikennejärjestelyjen riittävyyttä nyt ja tulevaisuudessa, sekä Kaltimontien kevyen

23 liikenteen yhteyden parantamista. Lisäksi tarkastellaan hautausmaiden pysäköintiä ja huoltoajoa Siihtalassa sekä Helatien tonttien laajentamista viheralueelle. Käpykankaalle laaditaan uutta asemakaavaa rataalueelle, koska alueella on kaavoittamaton alue. Utrantien ja Nurmeksentien risteyksen katualuetta laajennetaan, jotta alueelle voidaan rakentaa liikenneympyrä. Pötkänniemenpuiston pyöräilyn ja jalankulun väylät merkitään kaavaan.. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 0 0. Kaupunginvaltuusto on tarkastanut strategian toukokuussa 0. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset. Strategiaan sisältyy päämäärää, joilla mm. tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia sekä uudistetaan toimintatapoja. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitella tiivistyvää, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueelle (TP-e) Käpy- ja Raatekankaalla. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä e on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön.

24 Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Maakuntakaavan merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen voidaan katsoa ilmentävän maakuntakaavan tavoitteita suunnittelualueen osalla. Kaavamerkinnästä johdetut suunnittelualuetta koskevat tavoitteet ovat: erikoiskaupan suuryksiköiden sijainnin määrittely (nykyisen lainsäädännön mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö) toimivat liikennejärjestelyt Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi, palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä teollisuus- ja varastoalueeksi. Työpaikka alue merkinnällä osoitetaan kaupunkirakenteessa sijaitsevat ja asemakaavoitettaviksi tarkoitetut monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet. Alueelle voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Palvelujen ja hallinnon aluemerkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Teollisuus- ja varastoaluemerkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. Yleiskaava on hyväksytty vuonna 00. Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu vuonna 0 ja jälleen vuonna 0 vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta, jolloin yleiskaavassa ei ole pystytty huomioimaan kaikkia tarpeellisia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevia merkintöjä. Lainmuutosten myötä myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälät, esimerkiksi autokauppa, on merkittävä yleiskaavaan jos ne ovat kooltaan yli 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja lait ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Nämä yhdessä ylempien kaavatasojen kanssa ohjaavat asemakaavoitusta.

25 Pohjois-Karjalan maakunta kaavan. vaiheessa on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain muutos paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta. Maakunta kaavan pohjaksi on laadittu Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys jossa määritellään vähittäiskaupan kokonaismitoitus ja sijoittuminen. Maakuntakaava asettaa asemakaavamuutoksen tavoitteet paljon tilaa vaativan kaupan osalta. Suunnittelualue pyritään säilyttämään viihtyisänä työpaikka ja palveluiden alueena. Se tarkoittaa, että alueella olisi jatkossakin vehreyttä ja toimivat liikenneyhteydet... Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Suunnittelualueen rajausta muutettiin Käpykankaan itäosassa. Joensuun kaupungin omistuksessa oleva vanha jo purettu sivuraide alue otettiin mukaan asemakaavanmuutokseen. Asemakaavalla tutkitaan voidaanko kyseinen alue liittää osaksi tontteja. Samalla huomattiin että Käpykankaan rata-alueella ei ole voimassa asemakaavaa joten alueelle laaditaan uusi asemakaava. Helatien kortteli tontti ja kortteli tontti otettiin mukaan asemakaavan muutokseen. Asemakaavalla tutkitaan voidaanko tontteja laajentaa viheralueelle. Siihtalassa asemakaavan muutoksella tarkastellaan hautausmaiden ja Teollisuuskadun liikennejärjestelyjä ja pysäköintiä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset vähittäiskaupan osalta huomioidaan kaavatyön edetessä. Kaavamuutoksen tavoitteet tarkennetaan tarvittaessa suunnittelun edetessä. VAIHTOEHDOT Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin useita luonnoksia kaavaratkaisusta. Luonnoksista valittiin kustannustehokkain ja käytännöllisin vaihtoehto. Vaihtoehtoja ei ole tarpeen käydä läpi kaavaselostuksessa. Valitut vaihtoehdot on selvitetty kohdassa. Kaavaprosessin aikana on selvitetty olemassa olevat paljon tilaa vaativan kaupan yksiköt suunnittelualueella. Samalla huomioitiin rakentamattomat tontit johon voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Tontin koko ja liikenneyhteydet on huomioitava kun määritetään tulevia paljon tilaa vaativan kaupan kohteita. Tämän osalta vaihtoehtoja ei ollut tarjolla, koska suunnittelualue on jo pääosin rakennettu. Teollisuuskadun ja hautausmaiden pysäköinnistä sekä huollosta on laa-

26 dittu esityksiä kiinteistöjen omistajille. Niistä on valittu kaavaan maanomistajia tyydyttävä ratkaisu. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa kolme esitettyihin tavoitteisiin. Kaupan osalta kaavaratkaisun pohjana on käytetty lainsäädäntöä sekä maakuntakaavan linjauksia. Paljon tilaa vaativa kauppa käsittää mm. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskaupan. Maakuntakaavan kaupan ratkaisujen pohjaksi on laadittu erillinen Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys. Selvityksessä on käyty läpi maakunnan kaupan palvelurakenne, ostovoimaennusteet ja vähittäiskaupan pinta-alatarve, kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot sekä kokonaisuutena kaupan sijainti ja mitoitus. Maakuntakaavaan sisältyy kaupan kokonaismitoitus, jossa on määritelty vähittäiskaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden mitoitus. Lisäksi on määritelty alueet jonne tällaisia toimia voidaan sijoittaa. Suunnittelualue on maakuntakaavassa kokonaisuudessaan aluetta jolle voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativan tavaran kaupan suuryksiköitä (merkintä TP-kme). Suunnittelualueella on jo olemassa olevaa paljon tilaa vaativan tavaran kauppaa mutta myös vähittäiskaupan yksiköitä. Lisäksi Siihtalan alue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Raatekankaan-Käpykankaan-Salpakadun-Siihtalan alueiden enimmäismitoitus kaupan osalta maakuntakaavassa on 000 k-m. Suunnittelualue käsittää osan tästä alueesta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet Raatekankaalla (Tokmanni) ja Voimatien (Prisma) alueella eivät kuulu suunnittelualueeseen ja niillä on oma mitoituksensa. Maakuntakaavassa on määritetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suunnittelualueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on 000 k-m ja muussa vähittäiskaupassa 000k-m. Tämän alarajan perusteella asemakaavan muutoksessa on määritetty jo olemassa olevat kaupan suuryksiköt suunnittelualueella. Asemakaavan muutoksessa on huomioitu myös olemassa olevat yli 000 km paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liikkeet. Suunnittelualueella on kaavaluonnoksen mukaisesti paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kaavassa tällainen kauppa on merkitty KM- merkinällä.

27 Luonnosvaiheeseen asemakaavan muutokseen otettiin mukaan Helatien alueelta kaksi tonttia. Helatien alueella tontteja laajennetaan läheiselle virkistys- ja suojaviheralueelle. Laajennuksella mahdollistetaan Konekorjaamo Riikonen Oy:n ja CNC-Machining Oy:n toimitilojen laajentaminen. Siihtalassa Teollisuuskadun ja hautausmaiden pysäköinti sekä huolto ratkaistaan muuttamalla hautausmaiden ja korttelien 0 sekä 0 välinen puistoalue hautausmaa alueeksi (EH). Tälle alueelle ei sallita hautaamista. Kulku Teollisuuskadulle tapahtuu nykyistä puistokaistaleen kautta joka myös muutetaan suojaviheralueeksi (EV). Käpykankaalla Wahlforssinkadun ja Kajaanintien väliin jäävä rautatiealue ei ole asemakaavoitettu. Kaavoittamaton alue on rata-aluetta. Alue otetaan mukaan suunnittelualueeseen ja siihen laaditaan asemakaava.. ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, KM. Käpykankaan kortteli tontit ja (Kuurnankatu ) osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi johon voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön. Tontti on jo rakennettu ja tontilla sijaitsee Lidl päivittäistavarakauppa ja Laattapiste myymälä. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa toteuttaa yli 000 k-m päivittäistavarakaupan yksikköä, KM-. Siihtalan korttelin 0 tontti (Teollisuuskatu ), korttelin 0 tontti (Muuntamontie ), korttelin 0 tontit,,,,,, (Valimokuja ja Taapelikuja) ja korttelin 0 tontit,, (Siihtalanpussi) osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Käpykankaan kortteli tontti (Kuurnankatu ) ja tontit,, 0,, (Kaltimontie) ja korttelit,, osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle.

28 Tonttien sijainti soveltuu erinomaisesti paljon tilaa vaativalle erikoistavarankaupalle. Alueet sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa ja ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueet ovat hyvin saavutettavissa sekä autolla että kevyellä liikenteellä ja liikenneverkon kapasiteetti riittää erikoistavaran kaupan synnyttämälle liikenteelle. Tontit on jo rakennettu, mutta rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Entisten liiketilojen laajentaminen ja uusien liiketilojen rakentaminen turvataan muuttamalla tonttien käyttötarkoitus KM- -korttelialueiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain a voimaantulon jälkeen tonttien kaikkea jäljellä olevaa rakennusoikeutta ei voitaisi käyttää liiketilaksi, jos käyttötarkoitusta ei muutettaisi. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Raatekankaan korttelit, ja korttelin tontit 0,, (Aspitie, Lukkotie ja Avainkuja) osoitetaan liikerakennusten korttelialueita joille voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-). Nämä korttelialueet on tarkoitettu paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Raatekankaan tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kokonaisrakennusoikeus on tehokkuusluvan mukaan e=0,. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K. Siihtalan korttelin 0 tontit ja (Siihtalanpussi). Kortteliin voidaan toteuttaa liike- ja toimisto rakennuksia. Korttelin 0 tontit on jo rakennettu. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K-. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää teollisuus- ja varastotiloina. Siihtalan korttelit 0, 0 tontit,, ja, kortteli 0 tontit,, (Teollisuuskatu). Kortteleihin voidaan toteuttaa liike- ja toimistorakennuksia.

29 Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Tontit on rakennettu ja niissä on erityyppistä yritystoimintaa. Pääsääntöisesti tontit ovat kaupungin vuokraamia. Liikerakennusten korttelialue, KL. Siihtalan kortteli 0 tontti (Kauppakaari) ja Käpykankaan korttelin tontit ja (Kuurnankatu). Kortteleihin voidaan toteuttaa liikerakennuksia. Tontit on jo rakennettu ja niissä on yritystoimintaa. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa. Käpykankaan KL merkinnän tonteilla rakentaminen sallittu vain yhteen kerrokseen tehokkuusluvulla e=0,. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennusoikeudesta saadaan enintään % käyttää liiketiloina, T-. Käpykankaan kortteli tontit,, ja (Walhforssinkatu). Tontit on rakennettu. Tontteihin, ja liitetään käytöstä poistettua rata-aluetta. Liitettävä rata-alue on Joensuun kaupungin omistuksessa. Alueelta on poistettu raiteet. Muutoksella lisätään liikkumatilaa tonteilla ja mahdollistetaan lisärakentaminen. Tonttien rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on ensimmäiseen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0, mukainen. Tästä tehokkuudesta ylimenevä rakennusoikeuden osuus on rakennettava toiseen kerrokseen. Toiseen kerrokseen saa rakentaa kunnes tehokkuusluvun e=0, mukainen rakennusoikeus on täynnä. Näin turvataan riittävät piha- ja pysäköintitilat tonteilla. Rakennusalat on määritetty kaavassa.

30 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue, TKL. Raatekankaan kortteli tontit, ja (Lukkotie). Tontit on jo rakennettu. Raatekankaan TKL merkinnän tonteilla rakentaminen sallittu kahteen kerrokseen tehokkuusluvulla e=0,. Puisto, VP Nurmeksentien varrella hautasmaan vieresssä puistoalue johon ei tule muutoksia kaavassa. Lähivirkistysalue, VL Kuurnankadun ja Kaltimontien risteysalueella lähivirkistysalue liitetään osaksi tontteja ja. Tonteilla sijaitsee Laatta pisteen ja Lidlin myymälät. Liitettävällä alueella on asfaltoitu ajoliittymä Kuurnankadulle. Kaltimontien varrella oleva lähivirkistysalue säilyy ennallaan. Helatiellä lähivirkistysalue liitetään osaksi tontteja. Tonteilla sijaitsee Konekorjaamo Riikonen Oy ja Joensuun CNC-Machining Oy. Autopaikkojen korttelialue, LPA Käpykankaan Walhforssinkadun päässä katualue muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Alueelle on tarkoitus järjestää Motonettavaratalon henkilöstöpysäköintiä. Nurmeksentien varrella oleva Ortodoksisen hautausmaan autopaikkojen korttelialue säilyy ennallaan kaavassa. Hautausmaa-alue, EH Teollisuuskadun kortteleiden 0 ja 0 väliin jäävä puistoalue liitetään hautausmaa alueeseen. Alueelle voidaan toteuttaa hautausmaiden pysäköinti ja huolto. Kulkualueelle tapahtuu Teollisuuskadun kautta nykyistä puistokäytävää pitkin joka muutetaan suojaviheralueeksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, ET Muuntamoille ja muille yhdyskuntateknisille laitteille tarkoitetut alueet osoitetaan ET-alueina. Suojaviheralue, EV Kajaanintien ja korttelin 0 välinen suojaviheralue Siihtalassa säilytetään ennallaan. Liikennemelun vuoksi alue ei sovi virkistäytymiseen. Helatiellä suojaviheraluetta liitetään osaksi tontteja. Tonteilla sijaitsee Konekorjaamo Riikonen Oy ja Joensuun CNC-Machining Oy. Liitoksella mahdollistetaan yritystoiminnan laajentaminen tontilla ja uusien työpaikkojen synty. Teollisuuskadun varrella oleva puisto muutetaan suojaviheralueeksi. Alueen läpi sallitaan ajoyhteys hautausmaalle.

31 Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman, pj Kortteleihin ja on määritelty alue johon saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Katualue Siihtalassa Nurmeksentien ja Utrantien risteykseen varataan katualuetta liikenneympyrää varten. Ratkaisulla sujuvoitetaan Utrantien ja Nurmeksentien liikennettä. Siihtalassa korttelin 0 tontin 0 (Fittari-kuntosali) ja ortodoksisen seurakunnan hautausmaan pysäköintipaikalle johtava liittymä muutetaan suuntaisliittymäksi. Suuntaisliittymäratkaisulla voidaan liittymä säilyttää nykyisessä sijainnissaan ja saadaan Nurmeksentien liikennejärjestelyt sujuvammiksi. Suuntaisliittymäratkaisu estää keskisaarekkeella kaupungista saapuvan liikenteen kääntymisen liittymään ja liittymästä kääntymisen pohjoiseen. Vasemmalle kääntyvän liikenteen estäminen parantaa katuvälin toimivuutta ja kapasiteettia. Kuurnankadulla korttelin tonttien ja (Motonet ja Lidl) sekä korttelin tontin liittymien kohdalla katualuetta levennetään liikenneympyrää varten. Liikenneympyrä ratkaisulla estetään Kajaanintien ja Kuurnan kadun risteyksen ruuhkautuminen liikennemäärien kasvaessa. Kuurnankadun liikenteestä on laadittu liikenneselvitys, joka on kaava työn liitteenä. Kaltiomontien katualuetta levennetään jalankulun ja pyöräilyn väylää varten. Alueen kauppoihin tullaan myös pyörällä ja jalan, mistä kertovat viheralueelle muodostuneet polut. Liikenneturvallisuuden ja liikkeiden saavutettavuuden vuoksi on tarpeen parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Kaltimontiellä. 0. KAAVAN VAIKUTUKSET.. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia olemassa olevaan rakennuskantaan ja rakennusten käyttöön. Asemakaavan mukaisia korttelialueiden käyttötarkoituksia on noudatettava rakennettaessa uusia rakennuksia... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kuurnankadulla lähivirkistysalue liitetään osaksi tontteja. Siihtalassa puistoalue muutetaan hautausmaa alueeksi. Helatiellä tontteja levennetään läheiselle puistokaistaleelle ja suojaviheralueelle. Viheralueet vähenevät noin, ha, mutta muutokset eivät kohdistu merkittäville viheralueille. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia luonnonympäristöön... Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavamuutos ei estä yrityksiä jatkamasta nykyään harjoittamaansa toimintaa. Vanhoja rakennuksia voidaan edelleen käyttää sii-

32 .. Vaikutukset liikenteeseen hen käyttötarkoitukseen mihin ne on aikanaan rakennettu. Kaupan suurten yksiköiden toteuttaminen tilaa vievän tavaran kauppaan helpottuu alueella. Asemakaavamuutos ohjaa uutta rakentamista. Asemakaavassa annetun käyttötarkoituksen vastaisia rakennuksia ei saa rakentaa kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Tällä hetkellä suunnittelualueen liikenneratkaisut ovat välttävät. Tulevaisuudessa liikennemäärien on arvioitu kasvavan varsinkin Kuurnankadulla. Asemakaava muutosta varten laadittiin Kuurnankadun itäosan liikenneselvitys jossa tarkasteltiin liikenneratkaisujen toimivuutta nyt ja tulevaisuudessa. Selvityksen pohjalta asemakaava muutoksella varaudutaan kasvavaan liikennemäärään varaamalla katualuetta liikenneympyrää varten Kuurnankadulla Motonetin ja Mc Donald s-ravintolan risteyksien kohdalla. Muutoksella estetään Kajaanintien ja Kuurnankadun risteyksen ruuhkautuminen. Pyöräilyn ja jalankulun yhteydet paranevat Kaltimontiellä kun katualuetta varataan pyöräilyn ja jalankulun väylää varten. Utrantien ja Nurmeksentien liittymään varataan katualuetta liikenneympyrää varten. Liikenneympyrällä sujuvoitetaan Utrantien ja Nurmeksentien liikennettä. Toteutuessaan hautausmaiden pysäköintijärjestelyt lisäävät hautausmaan pysäköintipaikkoja... Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset kaupunkikuvaan Edellä esitetyt liikennejärjestelyjen parannukset ovat kalliita mutta investoinnit jakautuvat usealle vuodelle ja ne ovat välttämättömiä sujuvan liikenteen kannalta. Liikenneselvityksessä on arvioitu liikennerjäjestelyjen kustannuksia. Motoneti:n ja Lidl:n liikenneympyrän kustannus olisi noin euroa. Utrantien ja Nurmeksentien liikenneympyrän kustannus olisi noin euroa ja Kaltimotien pyöräilyn ja jalankulun väylän kustannus noin Investoinnit voidaan toteuttaa vähitellen seuraavan 0 vuoden kuluessa. Kaupunkikuva uusiutuu ajan kanssa kun olemassa olevia rakennuksia korjataan ja uusia rakennetaan. Kaavamuutokseen ei sisälly merkittäviä kaupunkikuvaan vaikuttavia ratkaisuja. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa alueelle on voinut rakentaa yhden ns. talonmiehen asunnon. Kaavamuutoksella ei sallita asumista liike- ja teolli-

33 suusalueilla. Alue ei ole viihtyvä ja turvallinen asumiseen. Kaavamuutoksella ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Kaavamuutos mahdollistaa Siihtalan ja Kuurnankadun liikenneympyröiden sekä Kaltimontien pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentamisen. Kaavamuutoksesta ei aiheudu tarvetta uusien katujen tai teknisten huollon verkkojen uudelleen järjestämiseen. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Kaavatyön yhteydessä on laadittu Siihtalasta rakennusinventointi. Kaavassa ei esitetä suojeltavia kohteita. Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista. Kaupan ja yritystoiminnan kehittämismahdollisuudet parantuvat suunnittelualueella. Ympäristö säilyy viihtyisänä, alueen teollinen ja kauppaan painottuva luonne huomioiden. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Yhdyskuntarakenteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia verrattaessa olemassa olevaa tilannetta ja asemakaavamuutosta keskenään. Kuopion- ja Kajaanintien liikennemelu on häiriötekijä suunnittelualueella. Sillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska kyseessä on työpaikka- tai teollisuusalue jossa melunohjearvot koskevat vain sisätiloja eivätkä ole niin tiukat kuin asuinalueella. Melulta voidaan suojautua tarvittaessa rakenteellisilla ratkaisuilla. TOTEUTUS Toteutus voidaan aloittaa heti kun kaava on saanut lainvoiman. Pääosa alueesta on jo toteutunut ja alueella on toimiva kunnallistekniikan verkosto. SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta uudistaa suunnittelualueen asemakaavat. Myöhemmin asemakaava uudistukseen on liitetty yksityisen hakemuksen mukaisesti Helatien alue Raatekankaalta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin..0 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä....0 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutosta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin..0.

34 Viranomaisneuvottelu järjestettiin..0. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin tilaa vaativan kaupan sijoittumista ja liikennejärjestelyjä suunnittelualueella. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet liitteenä, liite. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä aikana Joensuun kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla. Kaavaa koskeva yleisötilaisuus pidetään..0 klo.00 kokoushuone Laturissa osoitteessa Muuntamontie Joensuu. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kimmo Kymäläinen Kartat: Heini Sorsa

35 Työ nro LTE /..0 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS KÄPY- JA RAATEKANKAAN ITÄOSAN SEKÄ SHTALAN KAUPPA- JA TYÖ- PAIKKA-ALUEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Joensuun kaupungin Raatekankaan (), Siihtalan () ja Käpykankaan () kaupunginosien asemakaavamuutos. Asemakaavamuutos koskee Raatekankaan () kaupunginosan kortteleita, ja korttelin tontteja ja ja Siihtalan () kaupunginosan kortteleita 0, 0, 0, 0 ja 0 sekä katu- ja virkistysalueita ja Käpykankaan () kaupunginosan kortteleita,,, ja sekä katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan suunnittelualue on rajattu kuvaan katkoviivoilla.

36 Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutos on lähtenyt liikkeelle Joensuun kaupungin aloitteesta. LTE / Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin huhtikuussa 0 niin, että myös paljon tilaa vaativa erikoistavarankauppa tuli vähittäiskaupan ohjauksen piiriin. Lain muutoksen myötä kaikki yli 000 kerrosneliömetrin kokoiset liiketilat ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä (maankäyttö- ja rakennuslaki..0/ a ). Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien yli 000 kerrosneliömetrin kokoisten liiketilojen sijainti on jatkossa osoitettava kaavoissa, mikäli ne eivät ole keskusta-alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain a koskee kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa tulee lain piiriin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulon jälkeen, eli huhtikuussa 0. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäsäännöksellä on annettu aikaa kunnille ajantasaistaa yleis- ja asemakaavansa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suhteen. Huhtikuun 0 jälkeen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet on osoitettava asemakaavassa KM- aluevarausmerkinnällä liikerakennusten korttelialueiksi, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Muutoin yli 000 kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan rakentaminen on mahdollista vain keskusta-alueille. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia, miltä osin suunnittelualueen korttelialueiden tulisi olla paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle suunnattuja vähittäistavaran kaupan suuryksiköiden korttelialueita. Korttelialueiden sijainti, nykyinen rakennusoikeus ja rakennusten käyttötarkoitus huomioidaan osoittaessa vähittäistavaran kaupan suuryksiköitä. Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.. sekä. vaiheen maakuntakaavat ja. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnissä. Maakuntakaavan. vaiheessa käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköitä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP), työpaikka-aluetta, jolle voidaan vähäisissä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä (TP-e) ja taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavassa on myös energiahuollon alue (en), jolla tarkoitetaan Muuntamontien muuntamoa. Joensuun seudun yleiskaavassa 00 suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T). Joensuun alueen liikennemäärät vuonna 0 ja 00 (liikenne-ennustemalli EMME). Suunnittelualueella on maanomistusta sekä Joensuun kaupungilla että yksityisillä tahoilla. Joensuun kaupungin omistamat korttelialueet on vuokrattu alueen toimijoille tontteina. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuonna 0: Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (..0/). Joensuun seudun kauppapaikkaselvitys 0 (FCG, Strafica) Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys, raporttiluonnos 0..0 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Linea Konsultit Oy) Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, yhdyskuntatalouteen, teknisen huollon verkkoihin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.

37 LTE / Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Museovirasto Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Teknisten verkkojen haltijat: Elisa Oyj, Caruna Espoo Oy, Fingrid Oyj Liikennevirasto Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Joensuun ortodoksinen seurakunta Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 0. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä 0. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla olevassa kaaviossa. Kaavatyöstä pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä....0 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään torstaina..0 kello.00 alkaen kaupunkirakenneyksikön tiloissa, os. Muuntamontie. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti keväällä 0. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (0 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuoden 0 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen.

38 LTE / Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: Maankäytön suunnittelija Juha Pasma puh sähköposti juha.pasma@jns.fi Suunnitteluavustaja Heini Sorsa puh sähköposti heini.sorsa@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: Asemakaavaprosessi