Järjestöt voimana muutoksessa

Transkriptio

1 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011

2 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Julkaisija Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Toimitus Riitta Kittilä Graafinen suunnittelu Hanna Ruusulampi Kuvat Asumispalvelusäätiö ASPA, Päivi Kapiainen, Antero Karjalainen, Laura Kotila, Kenneth Lehtinen, Kilpailuvirasto, Kirkon Ulkomaanapu, Sydänliiton kuvapankki, Aimo Virtanen,YTY. ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Kirjapaino Kopio Niini Oy Helsinki 12/2010

3 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sisällys Pirkko Karjalainen JÄRJESTÖISSÄ ON MUUTOSVOIMAA Aimo Strömberg TÄTÄ ON YTY TÄTÄ ON JÄRJESTÖTOIMINTA MUUTOS HAASTAA JÄRJESTÖT: sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi ONKO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TALO VALMIS? MITÄ RAY AVUSTAA JATKOSSA? SOSTER-VERKKO TUKEMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUUTOKSEN SUUNTIA Martti Virtanen KOLMAS SEKTORI, MARKKINATALOUS JA KILPAILU Tiina Palotie-Heino & Sari Kauppinen YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON KEHITYS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Pekka Mikkola JÄRJESTÖLÄHTÖISILLE SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUILLE REILU PALVELU YHTEISÖMERKKI Mirja-Maija Tossavainen HYVÄN HALLINTOTAVAN JÄLJILLÄ Ritka Heino LAHJOITTAMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA JÄSENJÄRJESTÖT JÄSENJÄRJESTÖT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ

4 Järjestöissä on muutosvoimaa Maailma muuttuu ihmiset kokevat muutoksen eri tavoin. Järjestöjen on oltava muutoksessa mukana. Tuntosarvet tarkkoina, jotta ihmiset eivät jäisi muutosten jalkoihin. Järjestötyö on edelleen vaikuttamista, edunvalvontaa, vertaistukea ja monenlaista auttamista. Vaikka pahin taloustaantuma lienee ohi, ei se tarkoita hyvinvoinnin jakautumista tasapuolisesti. Syrjäytyminen, osattomuus, jo lapsuudesta lähtien alkanut heikon elämän noidankehä nämä ilmiöt ovat edelleen olemassa. Ne näkyvät järjestöjen arjessa ja vaativat toimintaa. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että perustuslain mukainen turva toteutuu. Sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset järjestöt ovat ottaneet muutoshaasteen vastaan myös oman toimintansa uudistamisessa. YTY:n, Tekryn ja STKL:n yhteistyöneuvotteluja on käyty jo vuoden verran.tavoitteena on uusi, vahvempi ja vaikuttavampi yhteisorganisaatio. Tarvitaanko uutta YTYä? Eihän ole mitään järkeä tehdä sellaista uutta, mikä ei olisi merkittävästi parempi kuin vanha. Kaikki kolme valtakunnallista järjestöä ovat hoitaneet tonttiaan hyvin, joten erikseenkin voitaisiin jatkaa. Yhteisjärjestö kuitenkin antaa nykyistä laajemman kaikupohjan, jos sen viisaasti kykenemme rakentamaan. Ihmisten kanssa ihmisiä voimaannuttaen. 4

5 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Valtakunnassa nykyisen hallituksen kausi lähestyy loppuaan. Se näkyy kiivaassa lakien valmistelussa ja hankkeiden loppuunsaattamisessa. Nyt on aika järjestöissäkin arvioida, mitä vaikutuksia uudistuksilla on. Miten hyvin on voitu vaikuttaa vaikkapa terveydenhuoltolakiin, KASTE-ohjelman hankkeisiin ja ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioihin. Ans kattoo! Nyt on aika pitää huolta siitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa ovat tärkeät teemat esillä. Vaikuttamisen paikka on nyt myös tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Tosiasia on, että niin ohjelmat kuin talousraamit lyödään lukkoon heti vaalien jälkeen - ja muuttaminen on erittäin vaikeaa. Järjestöjen palvelut ovat edelleen tarkastelun kohteena. Kun ja jos osallistutaan kilpailuun, mitä se tarkoittaa toiminnan yleishyödyllisyyden kannalta. Keskusteluun on noussut yhteiskunnallinen yritys ns. arvolähtöisenä liiketoimintamallina. Järjestöjen palvelut ovat niin tilanne on tulkittava parhaimmillaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Jotta palveluiden luonne erottuisi, ovat muutamat sosiaali- ja terveysjärjestöt perustaneet Reilu Palvelu ry:n järjestölähtöisten palveluiden tueksi. YTY teki merkittävän avauksen käynnistämällä yhteistyössä eduskuntaryhmien kanssa eduskunnan SOSTER-verkoston, jonka puheenjohtaja on toiminut kansanedustaja Johannes Koskinen. Järjestöt tarvitsevat aktiivista yhteydenpitoa eduskuntaan, joka lait säätää. Järjestöissä toimivilta luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Kuluneena vuonna on valmisteltu kättä pidempää työn avuksi eli hyvän hallintotavan ohjeistusta. Järjestöjohtajille on myös tarjolla erikoistumisopintoja, joiden kautta kentälle saadaan entistä ammattitaitoisempaa väkeä. Toivottavasti kuitenkin kyky kuunnella ihmisiä säilyy. Ilman sitä ei työllämme ole rehellistä perustaa. Helsingissä marraskuussa 2010 Pirkko Karjalainen Puheenjohtaja 3

6 Tätä on yty Aimo Strömberg 4

7 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on alan järjestöjen yhteistyöelin ja edunvalvoja. Järjestöllä on 133 valtakunnallista liitto- ja säätiöjäsentä. YTY:n tehtävä on vaikuttaa siihen, että järjestösektori on tunnettu ja tunnustettu yhteiskunnallisen toiminnan sektori, joka tarvitsee riittävät taloudelliset toimintamahdollisuudet. YTY:n tehtävä on myös luoda vireää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja yhteiskunnan muiden vaikuttajien välistä yhteistyötä. Yhteistyössä on ytyä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustehtävä on olla kansalaisten edunvalvojia, kansalaisten oman toiminnan väylä ja tuottaa ja välittää tietoa ja vertaistukea kansalaisten parhaaksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajana yhteiskunnassa ei ole muuttumassa miksikään, mutta toki järjestöjenkin on muutettava toimintatapojaan ja -rakenteitaan. Olin taannoin tilaisuudessa, jossa eräs kansanedustaja sanoi puheenvuorossaan, että kuntien lisäksi järjestöissäkin tarvitaan PARAS-hanketta. Tällä puhuja tarkoitti järjestörakenneuudistusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tapaan. Ymmärtääkseni hän kohdisti ajatuksensa erityisesti pienehköihin järjestöihin. Mikä olisi järjestöjen PARAS-hanke? Se lähtisi kansalaisten parhaasta ja olisikin itse asiassa KANSALAISTEN PARAS hanke. Siinä kansalaiset osallistuisivat ja vaikuttaisivat järjestöjen kautta oman elämänsä hyväksi. Emmekös me tätä ole koko ajan tehneetkin? On muistettava, että aina tarvitaan myös pienten ryhmien erityisosaamiseen liittyviä palveluita ja edunvalvontaa. Järjestöillä on sellaista tietoa ja osaamista edustamiltaan aloilta, joita muilla ei ole. Käytännön työn tekijöinä järjestöt tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä avun ja tuen tarve on suurin. YTY:ssä kulunut vuosi on tarkoittanut yhteistyön tiivistämistä kahden muun yhteistyöjärjestön Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Yhteistyön tuloksia on nähtävillä tässäkin julkaisussa: yhteisiä tilaisuuksia ja yhteistä hallitusohjelmavaikuttamista. Yhteistyö on kehittynyt sille asteelle, että on alettu neuvotella uuden sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestön perustamisesta. Uskotaan, että uusi keskusjärjestö pystyy toimimaan vahvemmin järjestöjen puolestapuhujana ja tekemään näkyväksi järjestöjen toimintaa ja niiden yhteiskunnallista merkitystä. Vahvempana toimijana se pystynee paremmin vaikuttamaan järjestötoiminnan edellytyksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen tulevaisuuteen oleellisesti vaikuttava asia on uusi arpajaislaki, jonka toinen vaihe on tätä kirjoitettaessa juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutoksen keskeinen sisältö on se, että lakiin kirjataan yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Veikkaukselle, RAY:lle ja Fintotolle. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2012 alusta. EU:n tasolla tilanne on tällä hetkellä vakaa eikä kansalliselle monopolien lakisääteistämiselle ole mitään esteitä. Merkittävää on se, että luovutaan toimilupajärjestelmästä ja siirrytään lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Lailla vahvistetaan olemassa oleva ja hyvin toimiva kolmen rahapelimonopolin järjestelmä. RAY:n pitkäjänteisellä rahoituksellahan turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta Suomessa. 5

8 Tätä on järjestötoiminta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien kehittämisfoorumissa tammikuussa 2010 pohdittiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan keskeisiä tehtäviä ja tavoitteita. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi kuuden kohdan tiivistelmä. Kehittämisfoorumin järjestivät YTY ry ja STKL. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 1 Arvojen kantajina Ihmisen, ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen on perusarvo. Järjestöt puolustavat ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kunkin järjestön omat arvot rakentuvat niiden ihmisten tarpeista, joita varten järjestö on olemassa. Järjestöt vaalivat ihmisten osallisuutta ja yhteisöjen voimaa. 2 Vaikeuksissa olevien ihmisten äänitorvena Järjestöt valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöt välittävät ihmisille tietoa heidän oikeuksistaan ja palveluista sekä neuvovat, ohjaavat ja tarjoavat tukea. Järjestöt välittävät tietoa ihmisten tarpeista päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään sekä vaikuttavat lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen. 3 Osallistumismahdollisuuksien tarjoajina ja luojina Ihmisillä on mahdollisuus kokea kuuluvansa johonkin, olla osallisia. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat tulla yhteen, saada ja antaa tukea ja jakaa kokemuksiaan. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan erilaisissa elämäntilanteissa ja vaikeuksissa oleville ihmisille. Järjestöissä on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja vahvistaa omaa identiteettiään. Järjestötoiminta antaa hyvää mieltä, tietoa ja kokemuksia. Järjestöissä on mahdollisuus oppia, auttaa muita ja kantaa yhteisvastuuta. Järjestöissä voi myös tuntea aatteen paloa, toteuttaa unelmia ja omia kiinnostuksen kohteita. Toimintaan voi osallistua monin eri tavoin: voi sitoutua pitkäkestoisesti tai projektikohtaisesti. Osa kansalaistoiminnasta organisoituu järjestöjen ulkopuolelle. 6

9 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Tuen ja avun tarjoajina Järjestöjen tarjoama tuki ja apu ulottuvat vapaaehtoistoiminnasta vertaistukeen ja erikoistuneeseen ammattiosaamiseen. Vertaistuki on arvokasta elämänkriiseissä ja kantaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Järjestöt tarjoavat joustavia matalan kynnyksen vaihtoehtoja sekä ammati llista ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, joka syntyy kontakteissa jäsenistöön ja arkeen. Järjestöt tarjoavat reilua palvelua. Luottamus syntyy vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, että toiminnalla ei tavoitella voittoa. Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen kehittäjänä. Ne menevät rohkeasti uusille alueille ja kehittävät palveluja yhteiskunnassa esille nouseviin tarpeisiin. 5 Paikallisina vaikuttajina Järjestöt ovat vaikuttajina arkipäivän asiantuntijoita. Vaikuttamisen kohteena on erityisesti palvelujen saatavuus ja laatu. Järjestöt puhuvat sekä erityisryhmien että laajojen väestönosien puolesta. Järjestöt luovat uusia ja toimivia rakenteita järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. 6 Yhteiskunnan muutosvoimana Ihmiset ovat merkittävä muutosvoima. Järjestöt ovat kanava heidän äänelleen. Järjestöt toimivat eriarvoistumista vastaan ja ihmisyyden puolustus on niiden ensisijainen tehtävä. Muutostarpeet lähtevät jäsenistöstä ja siksi järjestöillä voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vaikuttaminen yhteiskunnan kehityssuuntiin on järjestöjen jatkuva haaste. 7

10 Muutos haastaa järjestöt Vuotuinen sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi keräsi yli 130 osallistujaa pohtimaan sosiaali- ja terveyspolitiikan suuria linjoja ja järjestötoiminnan uusia haasteita. Syysfoorumin järjestivät Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. 8

11 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja

12 Onko sosiaali- ja terveydenhuollon talo valmis? Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula vakuutti syysfoorumin avauspuheenvuorossaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon talon kivijalkana on edelleen julkisen sektorin vastuu, mutta haastoi järjestöjohtoa myös pohtimaan, mikä on yksilön, läheisten ja lähiyhteisön vastuu. Se mitä kaipaan, on laajapohjainen keskustelu yhteiskunnan eri toimijoiden vastuunjaosta, Rehula kiteytti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään rahaa enemmän kuin koskaan ennen, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon talo ei siis valmistu? Yksi syy on se, että on aidosti erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat pitäisi järjestää, Rehula pohdiskeli. Rehula haastoi järjestöjohtoa myös miettimään uusia tapoja järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Onko kaikki, mikä on ollut tarpeellista ja välttämätöntä, edelleen tarpeellista ja välttämätöntä?, Rehula kysyi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin Rehula itse haki lääkkeitä esimerkiksi tehokkaammasta työllisyyspolitiikasta. Osatyökykyisten ja vammaisten työpanos on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Koska meillä on tulevaisuudessa suuri pula hoitohenkilöstöstä, suunnan pitäisi olla selvä. Kyseessä on paitsi taloudellinen myös syvästi inhimillinen yhtälö, Rehula totesi. Juha Rehula 10

13 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen esitteli foorumin osallistujille Marja-Vantaan suunnittelun etenemistä. Marja-Vantaan tulevien palveluratkaisujen keskeisiä kriteereitä ovat Salmisen mukaan mm. asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä uusi tieto- ja hoivoteknologia. Järjestöjä Salminen haastoi nykyistä paremmin tuotteistamaan näkemyksiään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä toi terveiset järjestökentältä: Hyvinvointimallimme menestyy, mutta vuotaa. Myös kaltevalla pinnalla olevat ihmiset tulee pitää mukana kehityksessä. Lainsäädäntö mahdollistaa asiakaslähtöisyyden, mutta käytännössä se ei kuitenkaan toteudu. Ammatillisen asiantuntijuuden rinnalla tarvitaan kokemuksellista asiantuntijuutta. Riitta Särkelä 11

14 Mitä RAY avustaa jatkossa? RAY avustaa sitä, mitä ennenkin: kansalaisjärjestöjen toimintaa, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre kiteytti puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumissa. Raha-automaattiyhdistys on päivittämässä avustusstrategiaansa. Avustusstrategia vuosille nojaa edelleen kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: 1) terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, 2) terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseen. Keskeistä uudella strategiakaudella on järjestöjen toiminnan perusedellytysten turvaaminen ja toimivan tasapainon löytäminen ehkäisevän ja korjaavan työn välille. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään sosio-ekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Lisäksi painotetaan järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen kuntien välistä yhteistyötä, totesi Rahaautomaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre puheenvuorossaan. RAY:n uutta strategiaa on pohjustettu laajalla verkkohaastattelulla, johon kutsuttiin mukaan avustuksen saajia ja kuntapäättäjiä. Kuntien vastausprosentti oli hyvin alhainen. Kunnat eivät ole vielä tunnistaneet, että järjestöt ovat tärkeä kenttä, johon pitää ottaa kantaa. Kunnilta näyttää puuttuvan selkeä rajapinta järjestöihin. Mönkäre pohdiskeli puheenvuorossaan. Mönkäre muistutti kuulijoita myös rahapelimaailman muutoksista. Kotimaisten pelien pelaaminen on vähentynyt ja rahaa valuu ulkomaisille pelien järjestäjille. Nettivirta on käännettävä takaisin kotimaahan. Siksi menemme sinne, missä pelaajat ovat. RAY tulee olemaan nettivälitteisten kasino- ja peliautomaattipelin edelläkävijä, turvallinen ja vastuullinen nettipelien järjestäjä. 12

15 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sinikka Mönkäre 13

16 SOSTER-verkko tukemaan sosiaalija terveysjärjestöjen työtä SOSTER-verkko, sosiaali- ja terveysvaliokunta, valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto ja YTY järjestivät yhteisseminaarin Hukataanko voimavaroja? - Kunnat ja järjestöt todelliseen yhteistyöhön -seminaari keräsi yli 100 osallistujaa Pikkuparlamenttiin. 14

17 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kansanedustajien keskuuteen on perustettu uusi verkosto, SOSTER -verkko. Se toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kansanedustajien välisenä foorumina. Verkostoon on ilmoittautunut mukaa 58 kansanedustajaa. Verkosto aloitti toimintansa marraskuussa SOSTER -verkon tavoitteena on turvata, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä on selkeät pelisäännöt ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa sekä taloudellisia mahdollisuuksia toimia. Kansalaisjärjestötoiminta tulee pitää iskukykyisenä ja vetovoimaisena. Kansalaisjärjestöillä pitää olla mahdollisuuksia toimia uusissakin olosuhteissa, koska kansalaisjärjestöjen työ on tärkeä tuki ihmisten arjessa. SOSTER -verkkoa vetää kansanedustaja Johannes Koskinen. Hänen varahenkilönään toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa. SOSTER -verkon toimintaa valmistelee ydinryhmä, jossa on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä. SOS- TER -verkkoa avustaa tiedonvälittäjänä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Järjestöille on syntynyt viime vuosina niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin sääntelystä johtuen byrokratiaesteitä, joita meidän tulee pyrkiä vähentämään, Koskinen linjasi verkoston tavoitteita verkoston perustavassa kokouksessa. Johannes Koskinen 15

18 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiden takana on 233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka kuuluvat kolmeen alan yhteistyöjärjestöön: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja Terveyden edistämisen keskus ry. 27 askelta oikeudenmukaiseen ja osallisuutta rakentavaan Suomeen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen neljä teesiä 1. Järjestöt luovat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta 2. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen murentavat yhteiskunnan perustaa 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on inhimillistä ja kannattavaa 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on vaarassa 1. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. 2. Hallitus sitoutuu nykyisten kolmen rahapelimonopolin asema turvaamiseen. Rahaautomaattiyhdistyksen tuotot käytetään täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat kohdennetaan takaisin sosiaali- ja terveysjärjestöille. 3. Vahvistetaan järjestöjen mahdollisuutta luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ihmisille sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. 4. Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja varmistetaan ja näiden palvelujen varassa oleville ihmisille turvataan palvelujen saatavuus. 5. Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta paikallisyhteisöjen vahvistumista sekä kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. 16

19 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä varten vakiinnutetaan oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tai sitä vastaava elin. 7. Kansalaisjärjestötoimintaan liittyvää tietopohjaa vahvistetaan systemaattisella tiedonkeruulla eri alojen kansalaisjärjestöjen toiminnasta. 8. Ihmisten eriarvoisuutta vähennetään ja köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin. 9. Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä. Heitä tuetaan vaiheittain löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. 10. Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Opintotuki sidotaan indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta poistetaan. 11. Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. 12. Lasten ja nuorten köyhyyttä, syrjäytymisriskiä sekä ongelmien ylisukupolvisuutta vähennetään tukemalla perheitä ja vahvistamalla eri hallinnonalojen sekä eri toimijoiden yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista. 13. Eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kehitetään ihmisille uusia ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, joilla on vähän voimavaroja. 14. Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen ja päätösten vaikutukset eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvointia ja terveyttä tukevia elin- ja kasvuympäristöjä kehitetään. 15. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman aikana käynnistynyttä työtä jatketaan. 16. Jatketaan edellytysten ja rakenteiden luomista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiolle ja hallinnonalat ylittävälle työlle. 17. Päiväkodeissa ja kouluissa lisätään yhteistä vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä. Oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja niille turvataan riittävät resurssit. 18. Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi. 19. Ehkäisevän toiminnan muotoja kehitetään eri tahojen yhteistyönä. 20. Kuntien välisiä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa vähennetään. 21. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkossa vahvojen peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja verorahoitteisuuden varaan. 22. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. 23. Terveyspalveluita kehitetään tasa-arvoisiksi mm. siten, että työterveyshuollon ulkopuolella oleville ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut työssä olevien kanssa. 24. Kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja kehitetään. 25. Kuntalaisten osallisuutta ja asiantuntemuksen käyttöä vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. 26. Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet otetaan huomioon tasavertaisina sisämarkkinatavoitteiden rinnalla. 27. Kuntien hankintaosaamista parannetaan ja kuntia tuetaan hankintamenettelyn monipuolisessa soveltamisessa. 17

20 Muutoksen suuntia Vuosikirjan asiantuntija-artikkelit avaavat erilaisia näkökulmia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ajankohtaisiin haasteisiin. Mikä on järjestöjen rooli yhteiskunnassa? Mitä tapahtuu järjestöjen palvelutuotannossa? Mitä tarkoittaa hyvä hallintotapa järjestöissä? Mistä löytyvät varainhankinnan uudet mahdollisuudet? Lyhyet artikkelit johdattavat lukijan teemaan. Artikkelien lopusta löytyvät linkit lisätiedon lähteille. Ritka Heino työskentelee Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkönä. Heino toimii IFC ambassador tehtävässä, Euroopan suurinta vuotuista varainhankkijoiden tapahtumaa edustaen. Heino on ollut myös Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n luottamustehtävissä. Heino on koulutukseltaan tradenomi ja on työskennellyt aiemmin ITC-bisneksessä markkinoinnin parissa, sekä pankin ja kaupan maailmassa. Sari Kauppinen (FM) on ollut kehittämässä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilastointia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä Kauppinen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoja suunnitteluosastolla. Pekka Mikkola (VM) toimii Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtajana ja ASPA Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Ennen siirtymistään nykyisiin tehtäviin vuonna 2006 hän toimi 20 vuoden ajan ASPAn perustajajärjestön, Kuurojen Liitto ry:n, apulaisjohtajana ja kehittämisjohtajana vastaten Liiton kehittämistoiminnasta, henkilöstöstä, kansainvälisestä toiminnasta, kehitysyhteistyöhankkeista ja viestinnästä. Järjestösektorin lisäksi hänellä on kokemusta liike-elämän palvelusta mm. matkatoimisto- ja majoitusalalta. 18

21 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Tiina Palotie-Heino (THM ) toimii tällä hetkellä Palvelujen tietovarannot -yksikön päällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Yksikkö vastaa mm. yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sosiaali- ja terveysmenojen tilastoinnista. Palotie-Heino on työskennellyt aiemmin sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnin parissa vuodesta Varatuomari Mirja-Maija Tossavainen työskenteli YTY:n järjestölakimiehenä vuosina Mirja-Maija Tossavainen on perehtynyt erityisesti yhdistysoikeuteen ja työoikeuteen liittyviin kysymyksiin. Tällä hetkellä Mirja-Maija Tossavainen on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksessa. Martti Virtanen on oppiarvoltaan kauppatieteiden tohtori ja hän on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Joensuun yliopiston dosentti. Kilpailuvirastossa Martti Virtanen toimii johtajana ja ylijohtajan sijaisena viraston esikunnassa. Martti Virtasen ydinosaamisaluetta on markkinoiden ja kilpailun ja näihin perustuvan talousjärjestelmän sekä niiden kehityksen taloudellinen analyysi mukaan lukien sekä elinkeinonharjoittajien että julkisen vallan aikaansaamien kilpailun esteiden, rajoitusten ja vääristymien analyysi. 19

22 KOLMAS SEKTORI, markkina talous JA KILPAILU Martti Virtanen 1 1 Martti Virtanen toimii Kilpailuvirastossa johtajana. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä vastaa Kilpailuviraston kantaa. 20

23 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kolmas sektori on hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Yhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuessa kolmannen sektorin aseman on koettu olevan uhattuna, mutta muutos voi olla kolmannelle sektorille myös mahdollisuus. Kilpailupolitiikan kannalta kolmas sektori on nouseva tuotantosektori. Hyvinvointiyhteiskunnan ja kolmannen sektorin murros Kolmas sektori on nykyaikaisissa talouksissa hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Kun Suomessa - kuten monissa muissakin maissa - hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallit ja rakenteet ovat murrosvaiheessa, myös kolmannen sektorin rakenne, toiminta ja asema yhteiskunnassa lähestyvät uutta kehitysvaihetta. Eräissä, erityisesti julkisten palvelujen järjestämisen markkinaehtoistamiseen ja kilpailuttamiseen viitanneissa kannanotoissa on tuotu esiin, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen olisi huomattava uhka kolmannen sektorin toiminnalle ja asemalle. 2 Uudistusten on katsottu uhkaavan kolmannen sektorin organisaatioiden (jatkossa myös: järjestöjen) toimintaedellytyksiä, 2 Ks. Romppaisen (2007, luku 1) perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan perustuva kiteytys tällaisesta argumentaatiosta ja sen jännitteisestä suhteesta markkinoiden ja kilpailun lisääntyvää hyväksikäyttöä puoltaviin näkemyksiin. jotka tähän asti ovat yleisesti ottaen perustuneet kuntien suoralla sopimuksella takaamaan erityiseen oikeuteen ja velvollisuuteen tuottaa tiettyjä palveluja kansalaisille. Hankintalainsäädäntö ei enää mahdollista tällaisia suoria sopimuksia, jos asiassa on kyse kunnan tehtäviin kuuluvien lakisääteisten palvelujen järjestämisvelvoitteen täyttämisestä. Myös Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan uudistumisen on katsottu uhkaavan järjestöjen asemaa: Erityisesti supistetaan tukea sellaisille kolmannen sektorin organisaatioiden tuottamille palveluille, jotka kilpailevat yritysten tarjoamien palveluiden kanssa.3 Vaihtoehtona tai ainakin täydennyksenä uhkaa korostavalle näkemykselle on nykyisen murroksen näkeminen laajenemismahdollisuutena järjestöille. Perinteisen hyvinvointipalvelujen järjestämismallin voidaan katsoa asiallisesti varanneen valtaosan julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien hyvinvointipalvelujen 3 RAY:n strategiana on suunnata avustukset järjestöjen perustoimintaan, sivuuttaen julkiselle sektorille ja kunnille selvästi kuuluvat tehtävät sekä markkinaehtoiset palvelut. Lähtökohtana on, että kolmas sektori tekee niitä tehtäviä, joita ei virkamies eikä elinkeinonharjoittaja tee. Ks. Salokorpi Suomessa vallitsee kuitenkin edelleen voimakas poliittinen tahto ohjata rahapelitoiminnan yksinoikeuksin saadut tuotot järjestötoimintaan. Ks. esim. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän raportti (2009, s. 18). RAY:n tukien säilyttäminen on järjestöjen edunvalvonnassa tärkeä. Ks. Vaisto s

24 tuotannosta julkisen vallan omistamille organisaatioille ja näin tosiasiallisesti rajanneen järjestöjen palvelutuotannolle jäävää tilaa. 4 Samalla kun kolmannelle sektorille erityisesti varattuja toiminta-alueita saatetaan kilpailun piiriin ja niiden nauttima suoja kilpailusta poistuu, avautuu vähin erin verrattomasti laajempi toiminta-alue, joka on aiemmin ollut julkisen vallan omistaman tuotannon yksinomaista aluetta, yksityiselle tuotantotoiminnalle, ml. kolmannen sektorin tuotantotoiminta. Suomessakin palveluiden julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu palveluita, jotka on alun perin otettu käyttöön kolmannella sektorilla. Kun palvelut on säädetty julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, julkinen palvelutuotanto on syrjäyttänyt kolmannen sektorin tuotannon. Nykyinen uudistusvaihe tarkoittaa sitä, että tuotannon ehdottomasta kollektivisoinnista luovutaan vähin erin, vaikka palvelujen järjestämisvelvoite jääkin edelleen yhteiskunnalle. Kolmas sektori voi näin palata aikaisemmille toimintaalueilleen, mahdollisesti uusinkin toimintamallein. Kolmas sektori ja yritykset ovat tässä prosessissa kansalaisista kumpuavia vaihtoehtoja suunnittelijoitten määrittelemille, ylhäältä alapäin suunnatuille julkisille palveluille. 5 Kolmannen sektorin monimuotoisuus ja markkinat Edellä esitettyjen argumenttien tulkitsemiseksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, miten erilaisia hyödykkeitä kolmannen sektorin organisaatiot itse asiassa tuottavat ja miten eri- 4 Ks. Virtanen ja Pekkala 2008, s Ibid. laisilla tavoilla ne toimivat. Hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen vaikuttaa näiden erojen vuoksi eri tavalla erilaisten järjestöjen toimintaan ja asemaan. Kolmatta sektoria on yleisesti pyritty hahmottamaan niin, että sillä tarkoitetaan niitä yhdistyksiä ja säätiöitä sekä uusosuustoiminnallisia organisaatioita, joiden toiminnan lähtökohtana ei ole voiton tavoittelu tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen. 6 Kolmas sektori on maassamme monikerroksinen ja hajanainen, ja samanlainen on tilanne muissakin maissa. Kaikissa maissa kolmannen sektorin rakenteella ja kehityksellä on ollut läheinen yhteys koko yhteiskunnan sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen rakenteeseen ja näiden kehitykseen. 7 Markkinatalouden ja kilpailun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että kolmannen sektorin organisaatiot poikkeavat toisistaan olennaisesti sen suhteen, miten ne toiminnallaan edistävät sitä hyvinvointia, mitä niiden arvojen toteuttaminen tarkoittaa. Eräät kolmannen sektorin organisaatiot tuottavat hyvinvointia jäsentensä keskinäisen yhdessäolon ja vuorovaikutuksen kautta. Yhdessäolo ja vuorovaikutus luovat tällöin kyllä hyödykkeen 8, mutta se ei ole markkinoilla vaihdettavissa. Myöskään eturyhmätoiminnan, johon eräät kolmannen sektorin organisaatiot panostavat, tarkoituksena ei ole osallistua markkinavaihdantaan vaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Markkinatyyppisenä ei voi pitää myöskään sellaista järjestöjen toimintaa, jossa ehdoitta ja vastikkeetta autetaan periaatteessa kaikkia tietyllä tavalla vaikeuksiin tai kärsimyksiin joutuneita henkilöitä. 9 Tämäntyyppisten järjestöjen toiminta perus- 6 Koivisto et al. 2010, s Ibid, ss , Kari Markwort (2004, ss ), jossa tyypitellään yhteiskuntia kolmannen sektorin tyypillisen aseman perusteella. 8 Esimerkiksi päihteiden käyttäjien tukipiirin myönteinen vaikutus toimintaan osallistuvan yksilön päihteistä irrottautumiseen on tällainen immateriaalinen hyödyke. 9 Vrt. Harisalo