Järjestöt voimana muutoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöt voimana muutoksessa"

Transkriptio

1 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011

2 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Julkaisija Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Toimitus Riitta Kittilä Graafinen suunnittelu Hanna Ruusulampi Kuvat Asumispalvelusäätiö ASPA, Päivi Kapiainen, Antero Karjalainen, Laura Kotila, Kenneth Lehtinen, Kilpailuvirasto, Kirkon Ulkomaanapu, Sydänliiton kuvapankki, Aimo Virtanen,YTY. ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Kirjapaino Kopio Niini Oy Helsinki 12/2010

3 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sisällys Pirkko Karjalainen JÄRJESTÖISSÄ ON MUUTOSVOIMAA Aimo Strömberg TÄTÄ ON YTY TÄTÄ ON JÄRJESTÖTOIMINTA MUUTOS HAASTAA JÄRJESTÖT: sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi ONKO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TALO VALMIS? MITÄ RAY AVUSTAA JATKOSSA? SOSTER-VERKKO TUKEMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUUTOKSEN SUUNTIA Martti Virtanen KOLMAS SEKTORI, MARKKINATALOUS JA KILPAILU Tiina Palotie-Heino & Sari Kauppinen YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON KEHITYS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Pekka Mikkola JÄRJESTÖLÄHTÖISILLE SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUILLE REILU PALVELU YHTEISÖMERKKI Mirja-Maija Tossavainen HYVÄN HALLINTOTAVAN JÄLJILLÄ Ritka Heino LAHJOITTAMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA JÄSENJÄRJESTÖT JÄSENJÄRJESTÖT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ

4 Järjestöissä on muutosvoimaa Maailma muuttuu ihmiset kokevat muutoksen eri tavoin. Järjestöjen on oltava muutoksessa mukana. Tuntosarvet tarkkoina, jotta ihmiset eivät jäisi muutosten jalkoihin. Järjestötyö on edelleen vaikuttamista, edunvalvontaa, vertaistukea ja monenlaista auttamista. Vaikka pahin taloustaantuma lienee ohi, ei se tarkoita hyvinvoinnin jakautumista tasapuolisesti. Syrjäytyminen, osattomuus, jo lapsuudesta lähtien alkanut heikon elämän noidankehä nämä ilmiöt ovat edelleen olemassa. Ne näkyvät järjestöjen arjessa ja vaativat toimintaa. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että perustuslain mukainen turva toteutuu. Sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset järjestöt ovat ottaneet muutoshaasteen vastaan myös oman toimintansa uudistamisessa. YTY:n, Tekryn ja STKL:n yhteistyöneuvotteluja on käyty jo vuoden verran.tavoitteena on uusi, vahvempi ja vaikuttavampi yhteisorganisaatio. Tarvitaanko uutta YTYä? Eihän ole mitään järkeä tehdä sellaista uutta, mikä ei olisi merkittävästi parempi kuin vanha. Kaikki kolme valtakunnallista järjestöä ovat hoitaneet tonttiaan hyvin, joten erikseenkin voitaisiin jatkaa. Yhteisjärjestö kuitenkin antaa nykyistä laajemman kaikupohjan, jos sen viisaasti kykenemme rakentamaan. Ihmisten kanssa ihmisiä voimaannuttaen. 4

5 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Valtakunnassa nykyisen hallituksen kausi lähestyy loppuaan. Se näkyy kiivaassa lakien valmistelussa ja hankkeiden loppuunsaattamisessa. Nyt on aika järjestöissäkin arvioida, mitä vaikutuksia uudistuksilla on. Miten hyvin on voitu vaikuttaa vaikkapa terveydenhuoltolakiin, KASTE-ohjelman hankkeisiin ja ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioihin. Ans kattoo! Nyt on aika pitää huolta siitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa ovat tärkeät teemat esillä. Vaikuttamisen paikka on nyt myös tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Tosiasia on, että niin ohjelmat kuin talousraamit lyödään lukkoon heti vaalien jälkeen - ja muuttaminen on erittäin vaikeaa. Järjestöjen palvelut ovat edelleen tarkastelun kohteena. Kun ja jos osallistutaan kilpailuun, mitä se tarkoittaa toiminnan yleishyödyllisyyden kannalta. Keskusteluun on noussut yhteiskunnallinen yritys ns. arvolähtöisenä liiketoimintamallina. Järjestöjen palvelut ovat niin tilanne on tulkittava parhaimmillaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Jotta palveluiden luonne erottuisi, ovat muutamat sosiaali- ja terveysjärjestöt perustaneet Reilu Palvelu ry:n järjestölähtöisten palveluiden tueksi. YTY teki merkittävän avauksen käynnistämällä yhteistyössä eduskuntaryhmien kanssa eduskunnan SOSTER-verkoston, jonka puheenjohtaja on toiminut kansanedustaja Johannes Koskinen. Järjestöt tarvitsevat aktiivista yhteydenpitoa eduskuntaan, joka lait säätää. Järjestöissä toimivilta luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Kuluneena vuonna on valmisteltu kättä pidempää työn avuksi eli hyvän hallintotavan ohjeistusta. Järjestöjohtajille on myös tarjolla erikoistumisopintoja, joiden kautta kentälle saadaan entistä ammattitaitoisempaa väkeä. Toivottavasti kuitenkin kyky kuunnella ihmisiä säilyy. Ilman sitä ei työllämme ole rehellistä perustaa. Helsingissä marraskuussa 2010 Pirkko Karjalainen Puheenjohtaja 3

6 Tätä on yty Aimo Strömberg 4

7 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on alan järjestöjen yhteistyöelin ja edunvalvoja. Järjestöllä on 133 valtakunnallista liitto- ja säätiöjäsentä. YTY:n tehtävä on vaikuttaa siihen, että järjestösektori on tunnettu ja tunnustettu yhteiskunnallisen toiminnan sektori, joka tarvitsee riittävät taloudelliset toimintamahdollisuudet. YTY:n tehtävä on myös luoda vireää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja yhteiskunnan muiden vaikuttajien välistä yhteistyötä. Yhteistyössä on ytyä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustehtävä on olla kansalaisten edunvalvojia, kansalaisten oman toiminnan väylä ja tuottaa ja välittää tietoa ja vertaistukea kansalaisten parhaaksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajana yhteiskunnassa ei ole muuttumassa miksikään, mutta toki järjestöjenkin on muutettava toimintatapojaan ja -rakenteitaan. Olin taannoin tilaisuudessa, jossa eräs kansanedustaja sanoi puheenvuorossaan, että kuntien lisäksi järjestöissäkin tarvitaan PARAS-hanketta. Tällä puhuja tarkoitti järjestörakenneuudistusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tapaan. Ymmärtääkseni hän kohdisti ajatuksensa erityisesti pienehköihin järjestöihin. Mikä olisi järjestöjen PARAS-hanke? Se lähtisi kansalaisten parhaasta ja olisikin itse asiassa KANSALAISTEN PARAS hanke. Siinä kansalaiset osallistuisivat ja vaikuttaisivat järjestöjen kautta oman elämänsä hyväksi. Emmekös me tätä ole koko ajan tehneetkin? On muistettava, että aina tarvitaan myös pienten ryhmien erityisosaamiseen liittyviä palveluita ja edunvalvontaa. Järjestöillä on sellaista tietoa ja osaamista edustamiltaan aloilta, joita muilla ei ole. Käytännön työn tekijöinä järjestöt tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä avun ja tuen tarve on suurin. YTY:ssä kulunut vuosi on tarkoittanut yhteistyön tiivistämistä kahden muun yhteistyöjärjestön Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Yhteistyön tuloksia on nähtävillä tässäkin julkaisussa: yhteisiä tilaisuuksia ja yhteistä hallitusohjelmavaikuttamista. Yhteistyö on kehittynyt sille asteelle, että on alettu neuvotella uuden sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestön perustamisesta. Uskotaan, että uusi keskusjärjestö pystyy toimimaan vahvemmin järjestöjen puolestapuhujana ja tekemään näkyväksi järjestöjen toimintaa ja niiden yhteiskunnallista merkitystä. Vahvempana toimijana se pystynee paremmin vaikuttamaan järjestötoiminnan edellytyksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen tulevaisuuteen oleellisesti vaikuttava asia on uusi arpajaislaki, jonka toinen vaihe on tätä kirjoitettaessa juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutoksen keskeinen sisältö on se, että lakiin kirjataan yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Veikkaukselle, RAY:lle ja Fintotolle. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2012 alusta. EU:n tasolla tilanne on tällä hetkellä vakaa eikä kansalliselle monopolien lakisääteistämiselle ole mitään esteitä. Merkittävää on se, että luovutaan toimilupajärjestelmästä ja siirrytään lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Lailla vahvistetaan olemassa oleva ja hyvin toimiva kolmen rahapelimonopolin järjestelmä. RAY:n pitkäjänteisellä rahoituksellahan turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta Suomessa. 5

8 Tätä on järjestötoiminta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien kehittämisfoorumissa tammikuussa 2010 pohdittiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan keskeisiä tehtäviä ja tavoitteita. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi kuuden kohdan tiivistelmä. Kehittämisfoorumin järjestivät YTY ry ja STKL. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 1 Arvojen kantajina Ihmisen, ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen on perusarvo. Järjestöt puolustavat ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kunkin järjestön omat arvot rakentuvat niiden ihmisten tarpeista, joita varten järjestö on olemassa. Järjestöt vaalivat ihmisten osallisuutta ja yhteisöjen voimaa. 2 Vaikeuksissa olevien ihmisten äänitorvena Järjestöt valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöt välittävät ihmisille tietoa heidän oikeuksistaan ja palveluista sekä neuvovat, ohjaavat ja tarjoavat tukea. Järjestöt välittävät tietoa ihmisten tarpeista päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään sekä vaikuttavat lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen. 3 Osallistumismahdollisuuksien tarjoajina ja luojina Ihmisillä on mahdollisuus kokea kuuluvansa johonkin, olla osallisia. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat tulla yhteen, saada ja antaa tukea ja jakaa kokemuksiaan. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan erilaisissa elämäntilanteissa ja vaikeuksissa oleville ihmisille. Järjestöissä on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja vahvistaa omaa identiteettiään. Järjestötoiminta antaa hyvää mieltä, tietoa ja kokemuksia. Järjestöissä on mahdollisuus oppia, auttaa muita ja kantaa yhteisvastuuta. Järjestöissä voi myös tuntea aatteen paloa, toteuttaa unelmia ja omia kiinnostuksen kohteita. Toimintaan voi osallistua monin eri tavoin: voi sitoutua pitkäkestoisesti tai projektikohtaisesti. Osa kansalaistoiminnasta organisoituu järjestöjen ulkopuolelle. 6

9 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Tuen ja avun tarjoajina Järjestöjen tarjoama tuki ja apu ulottuvat vapaaehtoistoiminnasta vertaistukeen ja erikoistuneeseen ammattiosaamiseen. Vertaistuki on arvokasta elämänkriiseissä ja kantaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Järjestöt tarjoavat joustavia matalan kynnyksen vaihtoehtoja sekä ammati llista ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, joka syntyy kontakteissa jäsenistöön ja arkeen. Järjestöt tarjoavat reilua palvelua. Luottamus syntyy vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, että toiminnalla ei tavoitella voittoa. Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen kehittäjänä. Ne menevät rohkeasti uusille alueille ja kehittävät palveluja yhteiskunnassa esille nouseviin tarpeisiin. 5 Paikallisina vaikuttajina Järjestöt ovat vaikuttajina arkipäivän asiantuntijoita. Vaikuttamisen kohteena on erityisesti palvelujen saatavuus ja laatu. Järjestöt puhuvat sekä erityisryhmien että laajojen väestönosien puolesta. Järjestöt luovat uusia ja toimivia rakenteita järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. 6 Yhteiskunnan muutosvoimana Ihmiset ovat merkittävä muutosvoima. Järjestöt ovat kanava heidän äänelleen. Järjestöt toimivat eriarvoistumista vastaan ja ihmisyyden puolustus on niiden ensisijainen tehtävä. Muutostarpeet lähtevät jäsenistöstä ja siksi järjestöillä voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vaikuttaminen yhteiskunnan kehityssuuntiin on järjestöjen jatkuva haaste. 7

10 Muutos haastaa järjestöt Vuotuinen sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi keräsi yli 130 osallistujaa pohtimaan sosiaali- ja terveyspolitiikan suuria linjoja ja järjestötoiminnan uusia haasteita. Syysfoorumin järjestivät Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. 8

11 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja

12 Onko sosiaali- ja terveydenhuollon talo valmis? Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula vakuutti syysfoorumin avauspuheenvuorossaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon talon kivijalkana on edelleen julkisen sektorin vastuu, mutta haastoi järjestöjohtoa myös pohtimaan, mikä on yksilön, läheisten ja lähiyhteisön vastuu. Se mitä kaipaan, on laajapohjainen keskustelu yhteiskunnan eri toimijoiden vastuunjaosta, Rehula kiteytti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään rahaa enemmän kuin koskaan ennen, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon talo ei siis valmistu? Yksi syy on se, että on aidosti erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat pitäisi järjestää, Rehula pohdiskeli. Rehula haastoi järjestöjohtoa myös miettimään uusia tapoja järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Onko kaikki, mikä on ollut tarpeellista ja välttämätöntä, edelleen tarpeellista ja välttämätöntä?, Rehula kysyi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin Rehula itse haki lääkkeitä esimerkiksi tehokkaammasta työllisyyspolitiikasta. Osatyökykyisten ja vammaisten työpanos on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Koska meillä on tulevaisuudessa suuri pula hoitohenkilöstöstä, suunnan pitäisi olla selvä. Kyseessä on paitsi taloudellinen myös syvästi inhimillinen yhtälö, Rehula totesi. Juha Rehula 10

13 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen esitteli foorumin osallistujille Marja-Vantaan suunnittelun etenemistä. Marja-Vantaan tulevien palveluratkaisujen keskeisiä kriteereitä ovat Salmisen mukaan mm. asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä uusi tieto- ja hoivoteknologia. Järjestöjä Salminen haastoi nykyistä paremmin tuotteistamaan näkemyksiään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä toi terveiset järjestökentältä: Hyvinvointimallimme menestyy, mutta vuotaa. Myös kaltevalla pinnalla olevat ihmiset tulee pitää mukana kehityksessä. Lainsäädäntö mahdollistaa asiakaslähtöisyyden, mutta käytännössä se ei kuitenkaan toteudu. Ammatillisen asiantuntijuuden rinnalla tarvitaan kokemuksellista asiantuntijuutta. Riitta Särkelä 11

14 Mitä RAY avustaa jatkossa? RAY avustaa sitä, mitä ennenkin: kansalaisjärjestöjen toimintaa, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre kiteytti puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumissa. Raha-automaattiyhdistys on päivittämässä avustusstrategiaansa. Avustusstrategia vuosille nojaa edelleen kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: 1) terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, 2) terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseen. Keskeistä uudella strategiakaudella on järjestöjen toiminnan perusedellytysten turvaaminen ja toimivan tasapainon löytäminen ehkäisevän ja korjaavan työn välille. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään sosio-ekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Lisäksi painotetaan järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen kuntien välistä yhteistyötä, totesi Rahaautomaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre puheenvuorossaan. RAY:n uutta strategiaa on pohjustettu laajalla verkkohaastattelulla, johon kutsuttiin mukaan avustuksen saajia ja kuntapäättäjiä. Kuntien vastausprosentti oli hyvin alhainen. Kunnat eivät ole vielä tunnistaneet, että järjestöt ovat tärkeä kenttä, johon pitää ottaa kantaa. Kunnilta näyttää puuttuvan selkeä rajapinta järjestöihin. Mönkäre pohdiskeli puheenvuorossaan. Mönkäre muistutti kuulijoita myös rahapelimaailman muutoksista. Kotimaisten pelien pelaaminen on vähentynyt ja rahaa valuu ulkomaisille pelien järjestäjille. Nettivirta on käännettävä takaisin kotimaahan. Siksi menemme sinne, missä pelaajat ovat. RAY tulee olemaan nettivälitteisten kasino- ja peliautomaattipelin edelläkävijä, turvallinen ja vastuullinen nettipelien järjestäjä. 12

15 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sinikka Mönkäre 13

16 SOSTER-verkko tukemaan sosiaalija terveysjärjestöjen työtä SOSTER-verkko, sosiaali- ja terveysvaliokunta, valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto ja YTY järjestivät yhteisseminaarin Hukataanko voimavaroja? - Kunnat ja järjestöt todelliseen yhteistyöhön -seminaari keräsi yli 100 osallistujaa Pikkuparlamenttiin. 14

17 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kansanedustajien keskuuteen on perustettu uusi verkosto, SOSTER -verkko. Se toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kansanedustajien välisenä foorumina. Verkostoon on ilmoittautunut mukaa 58 kansanedustajaa. Verkosto aloitti toimintansa marraskuussa SOSTER -verkon tavoitteena on turvata, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä on selkeät pelisäännöt ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa sekä taloudellisia mahdollisuuksia toimia. Kansalaisjärjestötoiminta tulee pitää iskukykyisenä ja vetovoimaisena. Kansalaisjärjestöillä pitää olla mahdollisuuksia toimia uusissakin olosuhteissa, koska kansalaisjärjestöjen työ on tärkeä tuki ihmisten arjessa. SOSTER -verkkoa vetää kansanedustaja Johannes Koskinen. Hänen varahenkilönään toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa. SOSTER -verkon toimintaa valmistelee ydinryhmä, jossa on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä. SOS- TER -verkkoa avustaa tiedonvälittäjänä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Järjestöille on syntynyt viime vuosina niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin sääntelystä johtuen byrokratiaesteitä, joita meidän tulee pyrkiä vähentämään, Koskinen linjasi verkoston tavoitteita verkoston perustavassa kokouksessa. Johannes Koskinen 15

18 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiden takana on 233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka kuuluvat kolmeen alan yhteistyöjärjestöön: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja Terveyden edistämisen keskus ry. 27 askelta oikeudenmukaiseen ja osallisuutta rakentavaan Suomeen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen neljä teesiä 1. Järjestöt luovat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta 2. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen murentavat yhteiskunnan perustaa 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on inhimillistä ja kannattavaa 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on vaarassa 1. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. 2. Hallitus sitoutuu nykyisten kolmen rahapelimonopolin asema turvaamiseen. Rahaautomaattiyhdistyksen tuotot käytetään täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat kohdennetaan takaisin sosiaali- ja terveysjärjestöille. 3. Vahvistetaan järjestöjen mahdollisuutta luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ihmisille sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. 4. Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja varmistetaan ja näiden palvelujen varassa oleville ihmisille turvataan palvelujen saatavuus. 5. Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta paikallisyhteisöjen vahvistumista sekä kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. 16

19 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä varten vakiinnutetaan oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tai sitä vastaava elin. 7. Kansalaisjärjestötoimintaan liittyvää tietopohjaa vahvistetaan systemaattisella tiedonkeruulla eri alojen kansalaisjärjestöjen toiminnasta. 8. Ihmisten eriarvoisuutta vähennetään ja köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin. 9. Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä. Heitä tuetaan vaiheittain löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. 10. Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Opintotuki sidotaan indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta poistetaan. 11. Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. 12. Lasten ja nuorten köyhyyttä, syrjäytymisriskiä sekä ongelmien ylisukupolvisuutta vähennetään tukemalla perheitä ja vahvistamalla eri hallinnonalojen sekä eri toimijoiden yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista. 13. Eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kehitetään ihmisille uusia ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, joilla on vähän voimavaroja. 14. Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen ja päätösten vaikutukset eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvointia ja terveyttä tukevia elin- ja kasvuympäristöjä kehitetään. 15. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman aikana käynnistynyttä työtä jatketaan. 16. Jatketaan edellytysten ja rakenteiden luomista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiolle ja hallinnonalat ylittävälle työlle. 17. Päiväkodeissa ja kouluissa lisätään yhteistä vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä. Oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja niille turvataan riittävät resurssit. 18. Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi. 19. Ehkäisevän toiminnan muotoja kehitetään eri tahojen yhteistyönä. 20. Kuntien välisiä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa vähennetään. 21. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkossa vahvojen peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja verorahoitteisuuden varaan. 22. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. 23. Terveyspalveluita kehitetään tasa-arvoisiksi mm. siten, että työterveyshuollon ulkopuolella oleville ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut työssä olevien kanssa. 24. Kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja kehitetään. 25. Kuntalaisten osallisuutta ja asiantuntemuksen käyttöä vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. 26. Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet otetaan huomioon tasavertaisina sisämarkkinatavoitteiden rinnalla. 27. Kuntien hankintaosaamista parannetaan ja kuntia tuetaan hankintamenettelyn monipuolisessa soveltamisessa. 17

20 Muutoksen suuntia Vuosikirjan asiantuntija-artikkelit avaavat erilaisia näkökulmia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ajankohtaisiin haasteisiin. Mikä on järjestöjen rooli yhteiskunnassa? Mitä tapahtuu järjestöjen palvelutuotannossa? Mitä tarkoittaa hyvä hallintotapa järjestöissä? Mistä löytyvät varainhankinnan uudet mahdollisuudet? Lyhyet artikkelit johdattavat lukijan teemaan. Artikkelien lopusta löytyvät linkit lisätiedon lähteille. Ritka Heino työskentelee Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkönä. Heino toimii IFC ambassador tehtävässä, Euroopan suurinta vuotuista varainhankkijoiden tapahtumaa edustaen. Heino on ollut myös Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n luottamustehtävissä. Heino on koulutukseltaan tradenomi ja on työskennellyt aiemmin ITC-bisneksessä markkinoinnin parissa, sekä pankin ja kaupan maailmassa. Sari Kauppinen (FM) on ollut kehittämässä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilastointia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä Kauppinen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoja suunnitteluosastolla. Pekka Mikkola (VM) toimii Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtajana ja ASPA Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Ennen siirtymistään nykyisiin tehtäviin vuonna 2006 hän toimi 20 vuoden ajan ASPAn perustajajärjestön, Kuurojen Liitto ry:n, apulaisjohtajana ja kehittämisjohtajana vastaten Liiton kehittämistoiminnasta, henkilöstöstä, kansainvälisestä toiminnasta, kehitysyhteistyöhankkeista ja viestinnästä. Järjestösektorin lisäksi hänellä on kokemusta liike-elämän palvelusta mm. matkatoimisto- ja majoitusalalta. 18

21 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Tiina Palotie-Heino (THM ) toimii tällä hetkellä Palvelujen tietovarannot -yksikön päällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Yksikkö vastaa mm. yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sosiaali- ja terveysmenojen tilastoinnista. Palotie-Heino on työskennellyt aiemmin sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnin parissa vuodesta Varatuomari Mirja-Maija Tossavainen työskenteli YTY:n järjestölakimiehenä vuosina Mirja-Maija Tossavainen on perehtynyt erityisesti yhdistysoikeuteen ja työoikeuteen liittyviin kysymyksiin. Tällä hetkellä Mirja-Maija Tossavainen on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksessa. Martti Virtanen on oppiarvoltaan kauppatieteiden tohtori ja hän on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Joensuun yliopiston dosentti. Kilpailuvirastossa Martti Virtanen toimii johtajana ja ylijohtajan sijaisena viraston esikunnassa. Martti Virtasen ydinosaamisaluetta on markkinoiden ja kilpailun ja näihin perustuvan talousjärjestelmän sekä niiden kehityksen taloudellinen analyysi mukaan lukien sekä elinkeinonharjoittajien että julkisen vallan aikaansaamien kilpailun esteiden, rajoitusten ja vääristymien analyysi. 19

22 KOLMAS SEKTORI, markkina talous JA KILPAILU Martti Virtanen 1 1 Martti Virtanen toimii Kilpailuvirastossa johtajana. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä vastaa Kilpailuviraston kantaa. 20

23 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kolmas sektori on hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Yhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuessa kolmannen sektorin aseman on koettu olevan uhattuna, mutta muutos voi olla kolmannelle sektorille myös mahdollisuus. Kilpailupolitiikan kannalta kolmas sektori on nouseva tuotantosektori. Hyvinvointiyhteiskunnan ja kolmannen sektorin murros Kolmas sektori on nykyaikaisissa talouksissa hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Kun Suomessa - kuten monissa muissakin maissa - hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallit ja rakenteet ovat murrosvaiheessa, myös kolmannen sektorin rakenne, toiminta ja asema yhteiskunnassa lähestyvät uutta kehitysvaihetta. Eräissä, erityisesti julkisten palvelujen järjestämisen markkinaehtoistamiseen ja kilpailuttamiseen viitanneissa kannanotoissa on tuotu esiin, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen olisi huomattava uhka kolmannen sektorin toiminnalle ja asemalle. 2 Uudistusten on katsottu uhkaavan kolmannen sektorin organisaatioiden (jatkossa myös: järjestöjen) toimintaedellytyksiä, 2 Ks. Romppaisen (2007, luku 1) perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan perustuva kiteytys tällaisesta argumentaatiosta ja sen jännitteisestä suhteesta markkinoiden ja kilpailun lisääntyvää hyväksikäyttöä puoltaviin näkemyksiin. jotka tähän asti ovat yleisesti ottaen perustuneet kuntien suoralla sopimuksella takaamaan erityiseen oikeuteen ja velvollisuuteen tuottaa tiettyjä palveluja kansalaisille. Hankintalainsäädäntö ei enää mahdollista tällaisia suoria sopimuksia, jos asiassa on kyse kunnan tehtäviin kuuluvien lakisääteisten palvelujen järjestämisvelvoitteen täyttämisestä. Myös Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan uudistumisen on katsottu uhkaavan järjestöjen asemaa: Erityisesti supistetaan tukea sellaisille kolmannen sektorin organisaatioiden tuottamille palveluille, jotka kilpailevat yritysten tarjoamien palveluiden kanssa.3 Vaihtoehtona tai ainakin täydennyksenä uhkaa korostavalle näkemykselle on nykyisen murroksen näkeminen laajenemismahdollisuutena järjestöille. Perinteisen hyvinvointipalvelujen järjestämismallin voidaan katsoa asiallisesti varanneen valtaosan julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien hyvinvointipalvelujen 3 RAY:n strategiana on suunnata avustukset järjestöjen perustoimintaan, sivuuttaen julkiselle sektorille ja kunnille selvästi kuuluvat tehtävät sekä markkinaehtoiset palvelut. Lähtökohtana on, että kolmas sektori tekee niitä tehtäviä, joita ei virkamies eikä elinkeinonharjoittaja tee. Ks. Salokorpi Suomessa vallitsee kuitenkin edelleen voimakas poliittinen tahto ohjata rahapelitoiminnan yksinoikeuksin saadut tuotot järjestötoimintaan. Ks. esim. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän raportti (2009, s. 18). RAY:n tukien säilyttäminen on järjestöjen edunvalvonnassa tärkeä. Ks. Vaisto s

24 tuotannosta julkisen vallan omistamille organisaatioille ja näin tosiasiallisesti rajanneen järjestöjen palvelutuotannolle jäävää tilaa. 4 Samalla kun kolmannelle sektorille erityisesti varattuja toiminta-alueita saatetaan kilpailun piiriin ja niiden nauttima suoja kilpailusta poistuu, avautuu vähin erin verrattomasti laajempi toiminta-alue, joka on aiemmin ollut julkisen vallan omistaman tuotannon yksinomaista aluetta, yksityiselle tuotantotoiminnalle, ml. kolmannen sektorin tuotantotoiminta. Suomessakin palveluiden julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu palveluita, jotka on alun perin otettu käyttöön kolmannella sektorilla. Kun palvelut on säädetty julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, julkinen palvelutuotanto on syrjäyttänyt kolmannen sektorin tuotannon. Nykyinen uudistusvaihe tarkoittaa sitä, että tuotannon ehdottomasta kollektivisoinnista luovutaan vähin erin, vaikka palvelujen järjestämisvelvoite jääkin edelleen yhteiskunnalle. Kolmas sektori voi näin palata aikaisemmille toimintaalueilleen, mahdollisesti uusinkin toimintamallein. Kolmas sektori ja yritykset ovat tässä prosessissa kansalaisista kumpuavia vaihtoehtoja suunnittelijoitten määrittelemille, ylhäältä alapäin suunnatuille julkisille palveluille. 5 Kolmannen sektorin monimuotoisuus ja markkinat Edellä esitettyjen argumenttien tulkitsemiseksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, miten erilaisia hyödykkeitä kolmannen sektorin organisaatiot itse asiassa tuottavat ja miten eri- 4 Ks. Virtanen ja Pekkala 2008, s Ibid. laisilla tavoilla ne toimivat. Hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen vaikuttaa näiden erojen vuoksi eri tavalla erilaisten järjestöjen toimintaan ja asemaan. Kolmatta sektoria on yleisesti pyritty hahmottamaan niin, että sillä tarkoitetaan niitä yhdistyksiä ja säätiöitä sekä uusosuustoiminnallisia organisaatioita, joiden toiminnan lähtökohtana ei ole voiton tavoittelu tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen. 6 Kolmas sektori on maassamme monikerroksinen ja hajanainen, ja samanlainen on tilanne muissakin maissa. Kaikissa maissa kolmannen sektorin rakenteella ja kehityksellä on ollut läheinen yhteys koko yhteiskunnan sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen rakenteeseen ja näiden kehitykseen. 7 Markkinatalouden ja kilpailun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että kolmannen sektorin organisaatiot poikkeavat toisistaan olennaisesti sen suhteen, miten ne toiminnallaan edistävät sitä hyvinvointia, mitä niiden arvojen toteuttaminen tarkoittaa. Eräät kolmannen sektorin organisaatiot tuottavat hyvinvointia jäsentensä keskinäisen yhdessäolon ja vuorovaikutuksen kautta. Yhdessäolo ja vuorovaikutus luovat tällöin kyllä hyödykkeen 8, mutta se ei ole markkinoilla vaihdettavissa. Myöskään eturyhmätoiminnan, johon eräät kolmannen sektorin organisaatiot panostavat, tarkoituksena ei ole osallistua markkinavaihdantaan vaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Markkinatyyppisenä ei voi pitää myöskään sellaista järjestöjen toimintaa, jossa ehdoitta ja vastikkeetta autetaan periaatteessa kaikkia tietyllä tavalla vaikeuksiin tai kärsimyksiin joutuneita henkilöitä. 9 Tämäntyyppisten järjestöjen toiminta perus- 6 Koivisto et al. 2010, s Ibid, ss , Kari Markwort (2004, ss ), jossa tyypitellään yhteiskuntia kolmannen sektorin tyypillisen aseman perusteella. 8 Esimerkiksi päihteiden käyttäjien tukipiirin myönteinen vaikutus toimintaan osallistuvan yksilön päihteistä irrottautumiseen on tällainen immateriaalinen hyödyke. 9 Vrt. Harisalo

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot