Järjestöt voimana muutoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöt voimana muutoksessa"

Transkriptio

1 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011

2 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Julkaisija Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Toimitus Riitta Kittilä Graafinen suunnittelu Hanna Ruusulampi Kuvat Asumispalvelusäätiö ASPA, Päivi Kapiainen, Antero Karjalainen, Laura Kotila, Kenneth Lehtinen, Kilpailuvirasto, Kirkon Ulkomaanapu, Sydänliiton kuvapankki, Aimo Virtanen,YTY. ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Kirjapaino Kopio Niini Oy Helsinki 12/2010

3 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sisällys Pirkko Karjalainen JÄRJESTÖISSÄ ON MUUTOSVOIMAA Aimo Strömberg TÄTÄ ON YTY TÄTÄ ON JÄRJESTÖTOIMINTA MUUTOS HAASTAA JÄRJESTÖT: sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi ONKO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TALO VALMIS? MITÄ RAY AVUSTAA JATKOSSA? SOSTER-VERKKO TUKEMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUUTOKSEN SUUNTIA Martti Virtanen KOLMAS SEKTORI, MARKKINATALOUS JA KILPAILU Tiina Palotie-Heino & Sari Kauppinen YKSITYISEN PALVELUTUOTANNON KEHITYS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Pekka Mikkola JÄRJESTÖLÄHTÖISILLE SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUILLE REILU PALVELU YHTEISÖMERKKI Mirja-Maija Tossavainen HYVÄN HALLINTOTAVAN JÄLJILLÄ Ritka Heino LAHJOITTAMINEN SUOMESSA JA MAAILMALLA JÄSENJÄRJESTÖT JÄSENJÄRJESTÖT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ

4 Järjestöissä on muutosvoimaa Maailma muuttuu ihmiset kokevat muutoksen eri tavoin. Järjestöjen on oltava muutoksessa mukana. Tuntosarvet tarkkoina, jotta ihmiset eivät jäisi muutosten jalkoihin. Järjestötyö on edelleen vaikuttamista, edunvalvontaa, vertaistukea ja monenlaista auttamista. Vaikka pahin taloustaantuma lienee ohi, ei se tarkoita hyvinvoinnin jakautumista tasapuolisesti. Syrjäytyminen, osattomuus, jo lapsuudesta lähtien alkanut heikon elämän noidankehä nämä ilmiöt ovat edelleen olemassa. Ne näkyvät järjestöjen arjessa ja vaativat toimintaa. Yhteiskunnalla on kuitenkin vastuu siitä, että perustuslain mukainen turva toteutuu. Sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset järjestöt ovat ottaneet muutoshaasteen vastaan myös oman toimintansa uudistamisessa. YTY:n, Tekryn ja STKL:n yhteistyöneuvotteluja on käyty jo vuoden verran.tavoitteena on uusi, vahvempi ja vaikuttavampi yhteisorganisaatio. Tarvitaanko uutta YTYä? Eihän ole mitään järkeä tehdä sellaista uutta, mikä ei olisi merkittävästi parempi kuin vanha. Kaikki kolme valtakunnallista järjestöä ovat hoitaneet tonttiaan hyvin, joten erikseenkin voitaisiin jatkaa. Yhteisjärjestö kuitenkin antaa nykyistä laajemman kaikupohjan, jos sen viisaasti kykenemme rakentamaan. Ihmisten kanssa ihmisiä voimaannuttaen. 4

5 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Valtakunnassa nykyisen hallituksen kausi lähestyy loppuaan. Se näkyy kiivaassa lakien valmistelussa ja hankkeiden loppuunsaattamisessa. Nyt on aika järjestöissäkin arvioida, mitä vaikutuksia uudistuksilla on. Miten hyvin on voitu vaikuttaa vaikkapa terveydenhuoltolakiin, KASTE-ohjelman hankkeisiin ja ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioihin. Ans kattoo! Nyt on aika pitää huolta siitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa ovat tärkeät teemat esillä. Vaikuttamisen paikka on nyt myös tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Tosiasia on, että niin ohjelmat kuin talousraamit lyödään lukkoon heti vaalien jälkeen - ja muuttaminen on erittäin vaikeaa. Järjestöjen palvelut ovat edelleen tarkastelun kohteena. Kun ja jos osallistutaan kilpailuun, mitä se tarkoittaa toiminnan yleishyödyllisyyden kannalta. Keskusteluun on noussut yhteiskunnallinen yritys ns. arvolähtöisenä liiketoimintamallina. Järjestöjen palvelut ovat niin tilanne on tulkittava parhaimmillaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Jotta palveluiden luonne erottuisi, ovat muutamat sosiaali- ja terveysjärjestöt perustaneet Reilu Palvelu ry:n järjestölähtöisten palveluiden tueksi. YTY teki merkittävän avauksen käynnistämällä yhteistyössä eduskuntaryhmien kanssa eduskunnan SOSTER-verkoston, jonka puheenjohtaja on toiminut kansanedustaja Johannes Koskinen. Järjestöt tarvitsevat aktiivista yhteydenpitoa eduskuntaan, joka lait säätää. Järjestöissä toimivilta luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän ja monipuolisempaa osaamista. Kuluneena vuonna on valmisteltu kättä pidempää työn avuksi eli hyvän hallintotavan ohjeistusta. Järjestöjohtajille on myös tarjolla erikoistumisopintoja, joiden kautta kentälle saadaan entistä ammattitaitoisempaa väkeä. Toivottavasti kuitenkin kyky kuunnella ihmisiä säilyy. Ilman sitä ei työllämme ole rehellistä perustaa. Helsingissä marraskuussa 2010 Pirkko Karjalainen Puheenjohtaja 3

6 Tätä on yty Aimo Strömberg 4

7 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on alan järjestöjen yhteistyöelin ja edunvalvoja. Järjestöllä on 133 valtakunnallista liitto- ja säätiöjäsentä. YTY:n tehtävä on vaikuttaa siihen, että järjestösektori on tunnettu ja tunnustettu yhteiskunnallisen toiminnan sektori, joka tarvitsee riittävät taloudelliset toimintamahdollisuudet. YTY:n tehtävä on myös luoda vireää järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen ja yhteiskunnan muiden vaikuttajien välistä yhteistyötä. Yhteistyössä on ytyä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustehtävä on olla kansalaisten edunvalvojia, kansalaisten oman toiminnan väylä ja tuottaa ja välittää tietoa ja vertaistukea kansalaisten parhaaksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajana yhteiskunnassa ei ole muuttumassa miksikään, mutta toki järjestöjenkin on muutettava toimintatapojaan ja -rakenteitaan. Olin taannoin tilaisuudessa, jossa eräs kansanedustaja sanoi puheenvuorossaan, että kuntien lisäksi järjestöissäkin tarvitaan PARAS-hanketta. Tällä puhuja tarkoitti järjestörakenneuudistusta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tapaan. Ymmärtääkseni hän kohdisti ajatuksensa erityisesti pienehköihin järjestöihin. Mikä olisi järjestöjen PARAS-hanke? Se lähtisi kansalaisten parhaasta ja olisikin itse asiassa KANSALAISTEN PARAS hanke. Siinä kansalaiset osallistuisivat ja vaikuttaisivat järjestöjen kautta oman elämänsä hyväksi. Emmekös me tätä ole koko ajan tehneetkin? On muistettava, että aina tarvitaan myös pienten ryhmien erityisosaamiseen liittyviä palveluita ja edunvalvontaa. Järjestöillä on sellaista tietoa ja osaamista edustamiltaan aloilta, joita muilla ei ole. Käytännön työn tekijöinä järjestöt tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä avun ja tuen tarve on suurin. YTY:ssä kulunut vuosi on tarkoittanut yhteistyön tiivistämistä kahden muun yhteistyöjärjestön Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Yhteistyön tuloksia on nähtävillä tässäkin julkaisussa: yhteisiä tilaisuuksia ja yhteistä hallitusohjelmavaikuttamista. Yhteistyö on kehittynyt sille asteelle, että on alettu neuvotella uuden sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestön perustamisesta. Uskotaan, että uusi keskusjärjestö pystyy toimimaan vahvemmin järjestöjen puolestapuhujana ja tekemään näkyväksi järjestöjen toimintaa ja niiden yhteiskunnallista merkitystä. Vahvempana toimijana se pystynee paremmin vaikuttamaan järjestötoiminnan edellytyksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen tulevaisuuteen oleellisesti vaikuttava asia on uusi arpajaislaki, jonka toinen vaihe on tätä kirjoitettaessa juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutoksen keskeinen sisältö on se, että lakiin kirjataan yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen Veikkaukselle, RAY:lle ja Fintotolle. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2012 alusta. EU:n tasolla tilanne on tällä hetkellä vakaa eikä kansalliselle monopolien lakisääteistämiselle ole mitään esteitä. Merkittävää on se, että luovutaan toimilupajärjestelmästä ja siirrytään lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Lailla vahvistetaan olemassa oleva ja hyvin toimiva kolmen rahapelimonopolin järjestelmä. RAY:n pitkäjänteisellä rahoituksellahan turvataan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta Suomessa. 5

8 Tätä on järjestötoiminta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien kehittämisfoorumissa tammikuussa 2010 pohdittiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan keskeisiä tehtäviä ja tavoitteita. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi kuuden kohdan tiivistelmä. Kehittämisfoorumin järjestivät YTY ry ja STKL. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 1 Arvojen kantajina Ihmisen, ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen on perusarvo. Järjestöt puolustavat ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kunkin järjestön omat arvot rakentuvat niiden ihmisten tarpeista, joita varten järjestö on olemassa. Järjestöt vaalivat ihmisten osallisuutta ja yhteisöjen voimaa. 2 Vaikeuksissa olevien ihmisten äänitorvena Järjestöt valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöt välittävät ihmisille tietoa heidän oikeuksistaan ja palveluista sekä neuvovat, ohjaavat ja tarjoavat tukea. Järjestöt välittävät tietoa ihmisten tarpeista päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään sekä vaikuttavat lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen. 3 Osallistumismahdollisuuksien tarjoajina ja luojina Ihmisillä on mahdollisuus kokea kuuluvansa johonkin, olla osallisia. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat tulla yhteen, saada ja antaa tukea ja jakaa kokemuksiaan. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan erilaisissa elämäntilanteissa ja vaikeuksissa oleville ihmisille. Järjestöissä on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja vahvistaa omaa identiteettiään. Järjestötoiminta antaa hyvää mieltä, tietoa ja kokemuksia. Järjestöissä on mahdollisuus oppia, auttaa muita ja kantaa yhteisvastuuta. Järjestöissä voi myös tuntea aatteen paloa, toteuttaa unelmia ja omia kiinnostuksen kohteita. Toimintaan voi osallistua monin eri tavoin: voi sitoutua pitkäkestoisesti tai projektikohtaisesti. Osa kansalaistoiminnasta organisoituu järjestöjen ulkopuolelle. 6

9 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Tuen ja avun tarjoajina Järjestöjen tarjoama tuki ja apu ulottuvat vapaaehtoistoiminnasta vertaistukeen ja erikoistuneeseen ammattiosaamiseen. Vertaistuki on arvokasta elämänkriiseissä ja kantaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Järjestöt tarjoavat joustavia matalan kynnyksen vaihtoehtoja sekä ammati llista ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, joka syntyy kontakteissa jäsenistöön ja arkeen. Järjestöt tarjoavat reilua palvelua. Luottamus syntyy vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, että toiminnalla ei tavoitella voittoa. Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen kehittäjänä. Ne menevät rohkeasti uusille alueille ja kehittävät palveluja yhteiskunnassa esille nouseviin tarpeisiin. 5 Paikallisina vaikuttajina Järjestöt ovat vaikuttajina arkipäivän asiantuntijoita. Vaikuttamisen kohteena on erityisesti palvelujen saatavuus ja laatu. Järjestöt puhuvat sekä erityisryhmien että laajojen väestönosien puolesta. Järjestöt luovat uusia ja toimivia rakenteita järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. 6 Yhteiskunnan muutosvoimana Ihmiset ovat merkittävä muutosvoima. Järjestöt ovat kanava heidän äänelleen. Järjestöt toimivat eriarvoistumista vastaan ja ihmisyyden puolustus on niiden ensisijainen tehtävä. Muutostarpeet lähtevät jäsenistöstä ja siksi järjestöillä voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vaikuttaminen yhteiskunnan kehityssuuntiin on järjestöjen jatkuva haaste. 7

10 Muutos haastaa järjestöt Vuotuinen sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumi keräsi yli 130 osallistujaa pohtimaan sosiaali- ja terveyspolitiikan suuria linjoja ja järjestötoiminnan uusia haasteita. Syysfoorumin järjestivät Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. 8

11 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja

12 Onko sosiaali- ja terveydenhuollon talo valmis? Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula vakuutti syysfoorumin avauspuheenvuorossaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon talon kivijalkana on edelleen julkisen sektorin vastuu, mutta haastoi järjestöjohtoa myös pohtimaan, mikä on yksilön, läheisten ja lähiyhteisön vastuu. Se mitä kaipaan, on laajapohjainen keskustelu yhteiskunnan eri toimijoiden vastuunjaosta, Rehula kiteytti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään rahaa enemmän kuin koskaan ennen, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon talo ei siis valmistu? Yksi syy on se, että on aidosti erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat pitäisi järjestää, Rehula pohdiskeli. Rehula haastoi järjestöjohtoa myös miettimään uusia tapoja järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Onko kaikki, mikä on ollut tarpeellista ja välttämätöntä, edelleen tarpeellista ja välttämätöntä?, Rehula kysyi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin Rehula itse haki lääkkeitä esimerkiksi tehokkaammasta työllisyyspolitiikasta. Osatyökykyisten ja vammaisten työpanos on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Koska meillä on tulevaisuudessa suuri pula hoitohenkilöstöstä, suunnan pitäisi olla selvä. Kyseessä on paitsi taloudellinen myös syvästi inhimillinen yhtälö, Rehula totesi. Juha Rehula 10

13 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen esitteli foorumin osallistujille Marja-Vantaan suunnittelun etenemistä. Marja-Vantaan tulevien palveluratkaisujen keskeisiä kriteereitä ovat Salmisen mukaan mm. asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä uusi tieto- ja hoivoteknologia. Järjestöjä Salminen haastoi nykyistä paremmin tuotteistamaan näkemyksiään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä toi terveiset järjestökentältä: Hyvinvointimallimme menestyy, mutta vuotaa. Myös kaltevalla pinnalla olevat ihmiset tulee pitää mukana kehityksessä. Lainsäädäntö mahdollistaa asiakaslähtöisyyden, mutta käytännössä se ei kuitenkaan toteudu. Ammatillisen asiantuntijuuden rinnalla tarvitaan kokemuksellista asiantuntijuutta. Riitta Särkelä 11

14 Mitä RAY avustaa jatkossa? RAY avustaa sitä, mitä ennenkin: kansalaisjärjestöjen toimintaa, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre kiteytti puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysjärjestöjohdon syysfoorumissa. Raha-automaattiyhdistys on päivittämässä avustusstrategiaansa. Avustusstrategia vuosille nojaa edelleen kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: 1) terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, 2) terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3) ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttamiseen. Keskeistä uudella strategiakaudella on järjestöjen toiminnan perusedellytysten turvaaminen ja toimivan tasapainon löytäminen ehkäisevän ja korjaavan työn välille. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään sosio-ekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Lisäksi painotetaan järjestöjen keskinäistä sekä järjestöjen kuntien välistä yhteistyötä, totesi Rahaautomaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre puheenvuorossaan. RAY:n uutta strategiaa on pohjustettu laajalla verkkohaastattelulla, johon kutsuttiin mukaan avustuksen saajia ja kuntapäättäjiä. Kuntien vastausprosentti oli hyvin alhainen. Kunnat eivät ole vielä tunnistaneet, että järjestöt ovat tärkeä kenttä, johon pitää ottaa kantaa. Kunnilta näyttää puuttuvan selkeä rajapinta järjestöihin. Mönkäre pohdiskeli puheenvuorossaan. Mönkäre muistutti kuulijoita myös rahapelimaailman muutoksista. Kotimaisten pelien pelaaminen on vähentynyt ja rahaa valuu ulkomaisille pelien järjestäjille. Nettivirta on käännettävä takaisin kotimaahan. Siksi menemme sinne, missä pelaajat ovat. RAY tulee olemaan nettivälitteisten kasino- ja peliautomaattipelin edelläkävijä, turvallinen ja vastuullinen nettipelien järjestäjä. 12

15 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Sinikka Mönkäre 13

16 SOSTER-verkko tukemaan sosiaalija terveysjärjestöjen työtä SOSTER-verkko, sosiaali- ja terveysvaliokunta, valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto ja YTY järjestivät yhteisseminaarin Hukataanko voimavaroja? - Kunnat ja järjestöt todelliseen yhteistyöhön -seminaari keräsi yli 100 osallistujaa Pikkuparlamenttiin. 14

17 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kansanedustajien keskuuteen on perustettu uusi verkosto, SOSTER -verkko. Se toimii sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kansanedustajien välisenä foorumina. Verkostoon on ilmoittautunut mukaa 58 kansanedustajaa. Verkosto aloitti toimintansa marraskuussa SOSTER -verkon tavoitteena on turvata, että sosiaali- ja terveysjärjestöillä on selkeät pelisäännöt ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa sekä taloudellisia mahdollisuuksia toimia. Kansalaisjärjestötoiminta tulee pitää iskukykyisenä ja vetovoimaisena. Kansalaisjärjestöillä pitää olla mahdollisuuksia toimia uusissakin olosuhteissa, koska kansalaisjärjestöjen työ on tärkeä tuki ihmisten arjessa. SOSTER -verkkoa vetää kansanedustaja Johannes Koskinen. Hänen varahenkilönään toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa. SOSTER -verkon toimintaa valmistelee ydinryhmä, jossa on edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä. SOS- TER -verkkoa avustaa tiedonvälittäjänä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Järjestöille on syntynyt viime vuosina niin kansallisesta kuin kansainvälisestäkin sääntelystä johtuen byrokratiaesteitä, joita meidän tulee pyrkiä vähentämään, Koskinen linjasi verkoston tavoitteita verkoston perustavassa kokouksessa. Johannes Koskinen 15

18 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiden takana on 233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka kuuluvat kolmeen alan yhteistyöjärjestöön: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja Terveyden edistämisen keskus ry. 27 askelta oikeudenmukaiseen ja osallisuutta rakentavaan Suomeen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen neljä teesiä 1. Järjestöt luovat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta 2. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen murentavat yhteiskunnan perustaa 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on inhimillistä ja kannattavaa 4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on vaarassa 1. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. 2. Hallitus sitoutuu nykyisten kolmen rahapelimonopolin asema turvaamiseen. Rahaautomaattiyhdistyksen tuotot käytetään täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat kohdennetaan takaisin sosiaali- ja terveysjärjestöille. 3. Vahvistetaan järjestöjen mahdollisuutta luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ihmisille sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. 4. Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja varmistetaan ja näiden palvelujen varassa oleville ihmisille turvataan palvelujen saatavuus. 5. Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta paikallisyhteisöjen vahvistumista sekä kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. 16

19 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä varten vakiinnutetaan oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tai sitä vastaava elin. 7. Kansalaisjärjestötoimintaan liittyvää tietopohjaa vahvistetaan systemaattisella tiedonkeruulla eri alojen kansalaisjärjestöjen toiminnasta. 8. Ihmisten eriarvoisuutta vähennetään ja köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin. 9. Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä. Heitä tuetaan vaiheittain löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. 10. Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Opintotuki sidotaan indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta poistetaan. 11. Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. 12. Lasten ja nuorten köyhyyttä, syrjäytymisriskiä sekä ongelmien ylisukupolvisuutta vähennetään tukemalla perheitä ja vahvistamalla eri hallinnonalojen sekä eri toimijoiden yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista. 13. Eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kehitetään ihmisille uusia ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, joilla on vähän voimavaroja. 14. Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen ja päätösten vaikutukset eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvointia ja terveyttä tukevia elin- ja kasvuympäristöjä kehitetään. 15. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman aikana käynnistynyttä työtä jatketaan. 16. Jatketaan edellytysten ja rakenteiden luomista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiolle ja hallinnonalat ylittävälle työlle. 17. Päiväkodeissa ja kouluissa lisätään yhteistä vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä. Oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja niille turvataan riittävät resurssit. 18. Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi. 19. Ehkäisevän toiminnan muotoja kehitetään eri tahojen yhteistyönä. 20. Kuntien välisiä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa vähennetään. 21. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkossa vahvojen peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja verorahoitteisuuden varaan. 22. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. 23. Terveyspalveluita kehitetään tasa-arvoisiksi mm. siten, että työterveyshuollon ulkopuolella oleville ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut työssä olevien kanssa. 24. Kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja kehitetään. 25. Kuntalaisten osallisuutta ja asiantuntemuksen käyttöä vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. 26. Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet otetaan huomioon tasavertaisina sisämarkkinatavoitteiden rinnalla. 27. Kuntien hankintaosaamista parannetaan ja kuntia tuetaan hankintamenettelyn monipuolisessa soveltamisessa. 17

20 Muutoksen suuntia Vuosikirjan asiantuntija-artikkelit avaavat erilaisia näkökulmia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ajankohtaisiin haasteisiin. Mikä on järjestöjen rooli yhteiskunnassa? Mitä tapahtuu järjestöjen palvelutuotannossa? Mitä tarkoittaa hyvä hallintotapa järjestöissä? Mistä löytyvät varainhankinnan uudet mahdollisuudet? Lyhyet artikkelit johdattavat lukijan teemaan. Artikkelien lopusta löytyvät linkit lisätiedon lähteille. Ritka Heino työskentelee Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkönä. Heino toimii IFC ambassador tehtävässä, Euroopan suurinta vuotuista varainhankkijoiden tapahtumaa edustaen. Heino on ollut myös Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n luottamustehtävissä. Heino on koulutukseltaan tradenomi ja on työskennellyt aiemmin ITC-bisneksessä markkinoinnin parissa, sekä pankin ja kaupan maailmassa. Sari Kauppinen (FM) on ollut kehittämässä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilastointia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa 2000-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä Kauppinen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoja suunnitteluosastolla. Pekka Mikkola (VM) toimii Asumispalvelusäätiö ASPAn toimitusjohtajana ja ASPA Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Ennen siirtymistään nykyisiin tehtäviin vuonna 2006 hän toimi 20 vuoden ajan ASPAn perustajajärjestön, Kuurojen Liitto ry:n, apulaisjohtajana ja kehittämisjohtajana vastaten Liiton kehittämistoiminnasta, henkilöstöstä, kansainvälisestä toiminnasta, kehitysyhteistyöhankkeista ja viestinnästä. Järjestösektorin lisäksi hänellä on kokemusta liike-elämän palvelusta mm. matkatoimisto- ja majoitusalalta. 18

21 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Tiina Palotie-Heino (THM ) toimii tällä hetkellä Palvelujen tietovarannot -yksikön päällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Yksikkö vastaa mm. yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sosiaali- ja terveysmenojen tilastoinnista. Palotie-Heino on työskennellyt aiemmin sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnin parissa vuodesta Varatuomari Mirja-Maija Tossavainen työskenteli YTY:n järjestölakimiehenä vuosina Mirja-Maija Tossavainen on perehtynyt erityisesti yhdistysoikeuteen ja työoikeuteen liittyviin kysymyksiin. Tällä hetkellä Mirja-Maija Tossavainen on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksessa. Martti Virtanen on oppiarvoltaan kauppatieteiden tohtori ja hän on myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Joensuun yliopiston dosentti. Kilpailuvirastossa Martti Virtanen toimii johtajana ja ylijohtajan sijaisena viraston esikunnassa. Martti Virtasen ydinosaamisaluetta on markkinoiden ja kilpailun ja näihin perustuvan talousjärjestelmän sekä niiden kehityksen taloudellinen analyysi mukaan lukien sekä elinkeinonharjoittajien että julkisen vallan aikaansaamien kilpailun esteiden, rajoitusten ja vääristymien analyysi. 19

22 KOLMAS SEKTORI, markkina talous JA KILPAILU Martti Virtanen 1 1 Martti Virtanen toimii Kilpailuvirastossa johtajana. Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä vastaa Kilpailuviraston kantaa. 20

23 Järjestöt voimana muutoksessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuosikirja 2011 Kolmas sektori on hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Yhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuessa kolmannen sektorin aseman on koettu olevan uhattuna, mutta muutos voi olla kolmannelle sektorille myös mahdollisuus. Kilpailupolitiikan kannalta kolmas sektori on nouseva tuotantosektori. Hyvinvointiyhteiskunnan ja kolmannen sektorin murros Kolmas sektori on nykyaikaisissa talouksissa hyvinvointiyhteiskunnan yksi merkittävä toteuttamiskanava. Kun Suomessa - kuten monissa muissakin maissa - hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallit ja rakenteet ovat murrosvaiheessa, myös kolmannen sektorin rakenne, toiminta ja asema yhteiskunnassa lähestyvät uutta kehitysvaihetta. Eräissä, erityisesti julkisten palvelujen järjestämisen markkinaehtoistamiseen ja kilpailuttamiseen viitanneissa kannanotoissa on tuotu esiin, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen olisi huomattava uhka kolmannen sektorin toiminnalle ja asemalle. 2 Uudistusten on katsottu uhkaavan kolmannen sektorin organisaatioiden (jatkossa myös: järjestöjen) toimintaedellytyksiä, 2 Ks. Romppaisen (2007, luku 1) perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan perustuva kiteytys tällaisesta argumentaatiosta ja sen jännitteisestä suhteesta markkinoiden ja kilpailun lisääntyvää hyväksikäyttöä puoltaviin näkemyksiin. jotka tähän asti ovat yleisesti ottaen perustuneet kuntien suoralla sopimuksella takaamaan erityiseen oikeuteen ja velvollisuuteen tuottaa tiettyjä palveluja kansalaisille. Hankintalainsäädäntö ei enää mahdollista tällaisia suoria sopimuksia, jos asiassa on kyse kunnan tehtäviin kuuluvien lakisääteisten palvelujen järjestämisvelvoitteen täyttämisestä. Myös Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan uudistumisen on katsottu uhkaavan järjestöjen asemaa: Erityisesti supistetaan tukea sellaisille kolmannen sektorin organisaatioiden tuottamille palveluille, jotka kilpailevat yritysten tarjoamien palveluiden kanssa.3 Vaihtoehtona tai ainakin täydennyksenä uhkaa korostavalle näkemykselle on nykyisen murroksen näkeminen laajenemismahdollisuutena järjestöille. Perinteisen hyvinvointipalvelujen järjestämismallin voidaan katsoa asiallisesti varanneen valtaosan julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien hyvinvointipalvelujen 3 RAY:n strategiana on suunnata avustukset järjestöjen perustoimintaan, sivuuttaen julkiselle sektorille ja kunnille selvästi kuuluvat tehtävät sekä markkinaehtoiset palvelut. Lähtökohtana on, että kolmas sektori tekee niitä tehtäviä, joita ei virkamies eikä elinkeinonharjoittaja tee. Ks. Salokorpi Suomessa vallitsee kuitenkin edelleen voimakas poliittinen tahto ohjata rahapelitoiminnan yksinoikeuksin saadut tuotot järjestötoimintaan. Ks. esim. Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän raportti (2009, s. 18). RAY:n tukien säilyttäminen on järjestöjen edunvalvonnassa tärkeä. Ks. Vaisto s

24 tuotannosta julkisen vallan omistamille organisaatioille ja näin tosiasiallisesti rajanneen järjestöjen palvelutuotannolle jäävää tilaa. 4 Samalla kun kolmannelle sektorille erityisesti varattuja toiminta-alueita saatetaan kilpailun piiriin ja niiden nauttima suoja kilpailusta poistuu, avautuu vähin erin verrattomasti laajempi toiminta-alue, joka on aiemmin ollut julkisen vallan omistaman tuotannon yksinomaista aluetta, yksityiselle tuotantotoiminnalle, ml. kolmannen sektorin tuotantotoiminta. Suomessakin palveluiden julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu palveluita, jotka on alun perin otettu käyttöön kolmannella sektorilla. Kun palvelut on säädetty julkisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, julkinen palvelutuotanto on syrjäyttänyt kolmannen sektorin tuotannon. Nykyinen uudistusvaihe tarkoittaa sitä, että tuotannon ehdottomasta kollektivisoinnista luovutaan vähin erin, vaikka palvelujen järjestämisvelvoite jääkin edelleen yhteiskunnalle. Kolmas sektori voi näin palata aikaisemmille toimintaalueilleen, mahdollisesti uusinkin toimintamallein. Kolmas sektori ja yritykset ovat tässä prosessissa kansalaisista kumpuavia vaihtoehtoja suunnittelijoitten määrittelemille, ylhäältä alapäin suunnatuille julkisille palveluille. 5 Kolmannen sektorin monimuotoisuus ja markkinat Edellä esitettyjen argumenttien tulkitsemiseksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, miten erilaisia hyödykkeitä kolmannen sektorin organisaatiot itse asiassa tuottavat ja miten eri- 4 Ks. Virtanen ja Pekkala 2008, s Ibid. laisilla tavoilla ne toimivat. Hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallien ja rakenteiden uudistuminen vaikuttaa näiden erojen vuoksi eri tavalla erilaisten järjestöjen toimintaan ja asemaan. Kolmatta sektoria on yleisesti pyritty hahmottamaan niin, että sillä tarkoitetaan niitä yhdistyksiä ja säätiöitä sekä uusosuustoiminnallisia organisaatioita, joiden toiminnan lähtökohtana ei ole voiton tavoittelu tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen. 6 Kolmas sektori on maassamme monikerroksinen ja hajanainen, ja samanlainen on tilanne muissakin maissa. Kaikissa maissa kolmannen sektorin rakenteella ja kehityksellä on ollut läheinen yhteys koko yhteiskunnan sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen rakenteeseen ja näiden kehitykseen. 7 Markkinatalouden ja kilpailun näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että kolmannen sektorin organisaatiot poikkeavat toisistaan olennaisesti sen suhteen, miten ne toiminnallaan edistävät sitä hyvinvointia, mitä niiden arvojen toteuttaminen tarkoittaa. Eräät kolmannen sektorin organisaatiot tuottavat hyvinvointia jäsentensä keskinäisen yhdessäolon ja vuorovaikutuksen kautta. Yhdessäolo ja vuorovaikutus luovat tällöin kyllä hyödykkeen 8, mutta se ei ole markkinoilla vaihdettavissa. Myöskään eturyhmätoiminnan, johon eräät kolmannen sektorin organisaatiot panostavat, tarkoituksena ei ole osallistua markkinavaihdantaan vaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoprosessiin. Markkinatyyppisenä ei voi pitää myöskään sellaista järjestöjen toimintaa, jossa ehdoitta ja vastikkeetta autetaan periaatteessa kaikkia tietyllä tavalla vaikeuksiin tai kärsimyksiin joutuneita henkilöitä. 9 Tämäntyyppisten järjestöjen toiminta perus- 6 Koivisto et al. 2010, s Ibid, ss , Kari Markwort (2004, ss ), jossa tyypitellään yhteiskuntia kolmannen sektorin tyypillisen aseman perusteella. 8 Esimerkiksi päihteiden käyttäjien tukipiirin myönteinen vaikutus toimintaan osallistuvan yksilön päihteistä irrottautumiseen on tällainen immateriaalinen hyödyke. 9 Vrt. Harisalo

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet

Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet 2 Järjestöt luovat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta Järjestöt osana kansalaisyhteiskuntaa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, 10.9.2013 MEIDÄN KAIKKIEN RAY KESTÄVÄ KASVU JA TEHOKAS TOIMINTA LAAJA YHTEISKUNTAVASTUU VIIHDYTTÄVIÄ JA TUOTTAVIA

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa Länsi-Pohjan soten seutufoorumi 28.2.2017, Kemi Tuula Huttunen Koivumaa Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Järjestöjen toiminnan luonne Järjestöjen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot