järjestämissuunnitelma Hallitus Valtuusto Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "järjestämissuunnitelma Hallitus 26.10.2009 105 Valtuusto 23.11.2009 32 Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma 2009 2012..."

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 1 (16) Hallitus Valtuusto Terveydenhuollon palvelujen Laillinen perusta Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen... 6 Perusterveydenhuolto... 6 Erikoissairaanhoito... 6 Kehittämistarpeet ja haasteet Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen Laboratoriopalvelut Radiologian palvelut Lääkinnällinen kuntoutus Päivystys- ja ensihoito Alueellinen tietohallinnon järjestäminen Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Erva-yhteistyö tietohallinnossa Alueellinen valmiussuunnitelma... 16

2 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 2 (16) Terveydenhuollon palvelujen Terveydenhuollon palvelujen : Terveydenhuollon alueellinen yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen 1. Laillinen perusta Valtioneuvoston asetus n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä astui voimaan maaliskuussa Asetuksen 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen ssa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. 2. Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve Länsi-pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Ylitornio muodostaa Pellon kanssa oman Tornionlaakson seutukunnan, muut kunnat kuuluvat samaan Kemi-Tornion seutukuntaan. Länsi-Pohjan keskussairaala antaa keskussairaalatasoista somaattista erikoissairaanhoitoa oman piirin väestölle. Keroputaan sairaala on psykiatrista hoitoa tarjoava yksikkö. Erityistason hoito hankitaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulusta. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.

3 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 3 (16) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli 65623, vuoden 2010 ennuste on Vuoden 2015 lopun asukasluvuksi Väestökeskus arvioi ja vuoden 2020 noin Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä vuotiaiden määrä lisääntyy vuodesta 2005 vuoteen 2015 yhteensä 2027 henkilöllä ja yli 75- vuotiaiden määrän kasvu on 1023 henkilöä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Tämä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Suurten kansantautien * esiintyvyyden summaindeksi vuonna 2007 (Lähde: KELA )

4 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 4 (16)

5 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 5 (16)

6 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 6 (16) 3. Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Valtakunnallinen palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan palveluverkostoa. Toivottavaa on potilaan terveysongelman ratkaisun yksinkertaistuminen raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa jatkuvan haasteen koko terveydenhuollolle. Tiedonsiirtoteknologian kehitys auttaa tässä osaltaan. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä tarkentuva benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yhteistyö pohjoisen erityisvastuualueen (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Länsi-Pohja) sisällä on kiinteää. Työnjako erityistason palveluja tarjoavan Pohjois- Pohjanmaan yliopistosairaanhoitopiirin kanssa on pitkäjänteisesti kehittynyt nykyiselle toimivalle työnjaolle. Yhteistyötä on myös muiden pohjoisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa työnjaossa, mutta myös yhteisiä viranhaltijoita on palkattu. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Länsi-Pohjassa järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Kunnista Keminmaa ja Tervola ovat ulkoistaneet terveyskeskusten lääkäripalvelut pitkäaikaisilla sopimuksilla. Muissa kunnissa terveyskeskus on omaa toimintaa. Yhteispäivystys on aloittanut toimintansa elokuussa Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon päivystys toteutetaan sairaalan tiloissa, päivystysklinikan yhteydessä arkisin kello sekä viikonloppuina ja juhlapyhinä ympäri vuorokauden. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Psykiatrinen sairaanhoito hoidetaan Torniossa sijaitsevan Keroputaan sairaalan toimintana ja johtamana pääosin. Suuri osa aiemmin em. sairaalan alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Vain Tornion kaupungin mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan tuotetaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeudet. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kiinteä yhteistyö terveydenhuollon eri palvelujen tuottajien ja järjestäjien kesken.

7 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 7 (16) Paras lainsäädännön ja valmisteilla olevan terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämiä päätöksiä yhteistoiminta-alueista tai terveyspiirin perustamisesta alueelle ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö seudullisena toimintana. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Hoitoketjujen toimivuudesta on huolehdittava koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Kansalliset hankkeet ereseptin ja terveydenhuollon kansallisen arkiston käyttöönotosta vuonna 2011 vaativat molemmat resursointia tietohallintoon. Sairaanhoitopiirit ovat perustaneet Kuntaliiton yhteyteen ja yhdessä Kuntaliiton kanssa hanketoimiston turvaamaan hankkeiden eteneminen koordinoidusti koko maassa. 4. Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin Sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on säännöllinen palaverikäytäntö. Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden tapaamisia on useampia vuosittain, lisäksi on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdon tapaaminen kerran vuodessa yhteisesti ja vuosittain käydään kuntakäynti kaikissa jäsenkunnissa. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on yhteen sovittaa palveluja, kuulla kuntien ja sairaanhoitopiirin suunnitelmia. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, mikä näkyy erityisesti hoitoketjutyössä ja hoidon porrastuksen hyvässä etenemisessä. Erityisesti em. osalta sosiaalitoimen mukana olo on merkittävä yhteinen työkenttä. Kehitysvammahuollon palveluja on yhteen sovitettu ja sairaanhoitopiirissä toimii erityispoliklinikka kehitysvammaisten palveluja varten. Vammaispalvelujen osalta tavoitteena on, että apuvälinekeskuksen kautta kunnat voisivat hankkia myös vammaisten henkilöiden apuvälineet jatkossa. Psykiatrian tulosalueella on aloitettu päihde- ja mielenterveystyön strategian tekeminen Kaste-ohjelmarahoituksella.

8 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 8 (16) 5. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen Asetus edellyttää alueellista laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallisen kokonaisuuden järjestämistä. 5.1 Laboratoriopalvelut Länsi-Pohjan keskussairaalan laboratoriossa tehdään tutkimuksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä yksityisasiakkaille. Laboratoriotutkimusten määrä on kasvanut vuosittain 5-10 %. Vuonna 2008 tutkimusmäärä oli tutkimusta. Omavaraisuusaste on n. 97 %. Terveyskeskuksille tehtiin 20 % koko tutkimusmäärästä. Laboratorio toimii aamu- ja iltavuorossa klo Yövuoro hoidetaan kotona varallaolona. Laboratorion tekemistä tutkimuksista tehtiin 25 % päivystysajalla vuonna L-PSHP:n terveyskeskusten yhteispäivystyksen tarvitsemat laboratoriopalvelut ovat sisältyneet L-PKS:n laboratoriotoimintaan vuodesta 2008 alkaen. Kemin terveyskeskuksen laboratoriotoiminta lopetettiin v ja Simon terveyskeskuksen v Nämä palvelut on tuotettu L-PKS:n laboratoriossa siitä lähtien. Muilla sairaanhoitopiirin terveyskeskuksilla on oma laboratorio, jonka konsultointia L-PKS:n laboratorio hoitaa. L-PKS:n laboratorio hankkii myös terveyskeskuslaboratorioiden ulkoiset laadunarviointipalvelut vuosittain. Lapin keskussairaalan laboratorion ylilääkäri on toiminut L-PKS:n mikrobiologian laboratorion asiantuntijatehtävissä yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta ja L-PKS:n laboratorion ylilääkäri toimii kliininen fysiologian ja isotooppilääketieteen asiantuntijana LKS:ssa. Sairaalafyysikon saaminen LKS:an pari vuotta sitten on mahdollistanut laajan yhteistyön isotooppitutkimuksissa, joita varten on mm. perustettu yhteinen kuva-arkisto Lapin ja Kainuun kanssa. Laitehankinnoissa kliinisen kemian ja isotooppilääketieteen pääasialliset laitteet on hankittu yhteistyössä Lapin ja Kainuun keskussairaaloiden kanssa. Laboratoriotarvikkeiden hankintoja ja EKG-laitteiden hankinnat toteutetaan ERVA-alueen yhteistyönä. Tietoyhteydet sairaanhoitopiirin terveyskeskuksiin on toteutettu HL7-yhteytenä Pegasosaluetietojärjestelmään. Laboratorion ostopalvelututkimusten hankintapaikoista OYS:n laboratorioon ja Medix- laboratorioon on HL7-yhteys, jonka avulla tutkimusten pyynnöt ja vastaukset siirtyvät järjestelmästä toiseen. Kehityshankkeet OYS:n erva-alueella on aloitettu selvitystyö laboratoriotoiminnan yhdistämisestä samaan organisaatioon tai yhteistyön tekemisestä suunnitellusti erva-alueen sairaaloiden kesken ilman yhteistä organisaatiota - jatketaan selvitystyötä terveyskeskusten kanssa L-PSHP:n laboratoriotoiminnan edelleen yhdistämisestä

9 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 9 (16) - Lapin läänin UULA-projektiin liittyvänä hankitaan Internetissä toimiva laboratorion ajanvarausohjelma Yhteistyön kehittäminen sairaanhoitopiirissä ja Erva-alueella Organisaatioiden mahdollinen muuttuminen vaikuttaa yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö sekä sairaanhoitopiirin sisällä että sairaanhoitopiirien kesken on jo vuosia ollut kehityksen kohteena. Useita hankkeita on toteutunutkin. 1. Terveyspiiri tai muu L-PSHP:n sisäinen toiminnan organisointi. Palvelut tuotetaan hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti kaikkia olemassa olevia resursseja. Keskittämällä järkevästi ja taloudellisesti tehtäviä eri toimipisteisiin pyritään luomaan toimintapohja, jota tilapäiset ongelmat eivät voi vakavasti häiritä. Potilaaseen liittyvät toimenpiteet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään lähelle potilasta tai muuten helposti saavutettaviksi. Henkilöstön työpanos keskitetään mahdollisimman hyvin kyseistä koulutusta vaativiin tehtäviin ja sellaisiin työpisteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä. Keinona käytetään ensisijaisesti tutkimusten tarkoituksenmukaista keskittämistä ja hajauttamista. Sijaisuudet hoidetaan ensisijaisesti piirin sisäisin järjestelyin. Ostopalveluja käytetään apuna silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua tai kun ei ole mahdollisuutta muuhun järjestelyyn. 2. ERVA-alueen yhteistyö Laboratorion eri erikoisalojen asiantuntijoiden konsultaatioita on hyödynnetty sujuvasti sairaanhoitopiirien kesken ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Ostopalvelut ovat jakaantuneet useiden laboratorioiden kesken. Ostopalveluista hankittiin v OYS:sta 26 % ja yksityislaboratorioista 57 %. Ostopalvelujen tuottajat on valittu kilpailuttamalla tutkimukset 2-3 vuodeksi. EY-alueen laintulkinnassa tapahtuneen edistyksen myötä on mahdollista tehdä sairaanhoitopiirien välisiä sopimuksia palvelujen tuottamiseksi. Tämä mahdollistaa ostopalvelututkimusten hankinnan sopimuspohjalta muilta sairaanhoitopiireiltä ilman kilpailutusta. Laite- ja tarvikehankintoja tehdään edelleen useimmissa tapauksissa yhteishankintoina ja erityisesti silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. 5.2 Radiologian palvelut Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osastolla työskentely on kokenut suuria muutoksia viime vuosien aikana, kun on siirrytty filmikuvantamisesta digitaaliseen, filmittömään kuvantamiseen. Useita vuosia tehtiin ERVA-yhteistyötä radiologisen työn kirjaamis- ja ohjausjärjestelmän (RIS) kehittämisessä. Projektista saatiin paljon kokemusta, mutta se ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Vuoden 2008 syyskuusta lähtien aloitettiin uuden NeaRisjärjestelmän sisäänajo ja maaliskuun alussa 2009 järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Jär-

10 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 10 (16) jestelmään tehdään myös tutkimusten ajanvaraus. Keskussairaalan lisäksi kaikki sairaanhoitopiirin terveyskeskukset tulevat käyttämään samaa ajanvaraustyönkirjausjärjestelmää, jossa on integraatiot sairaalan ESKO- ja terveyskeskusten Pegasos-järjestelmiin. Sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa otetut kuvat arkistoidaan samaan sähköiseen PACSarkistoon ja tarvittavat kuvat saadaan näkyviin kaikissa toimipisteissä. Kuvien siirtyessä helposti sairaalasta ja kuvauspisteestä toiseen, voidaan potilaiden siirtotarvetta vähentää. RIS-järjestelmän sisäänajo ja käyttöönotto koulutuksineen ovat vaatineet paljon työaikaa ja kärsivällisyyttä. Käytön vakiinnuttua järjestelmä nopeuttaa röntgenkuvausta ja digitaalisten kuvien katselua. Kuvakuorien siirtely arkiston ja osastojen välillä on vähentynyt, kun lähes kaikki kuvat ovat olleet digitaalisessa muodossa keväästä 2007 lähtien. Kevään 2009 aikana leikkaussaleissa lopetetaan myös filmiprinttien käyttö ja siirrytään käyttämään monitoreja kuvien katseluun luvun alusta lähtien on kuvantamispalvelujen painopiste siirtynyt natiiviröntgenkuvauksista enemmän aikaa vieviin ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauksiin (uä, TT ja MRI) sekä radiologisesti ohjattuihin toimenpiteisiin. Vuonna 2006 aloitettiin koronaarisuonten kuvaukset ja toimenpiteet uutena toimintana. Tuolloin yhdestä natiivikuvaushuoneesta tehtiin ns. hybridisali, jossa valtimokuvausten ja läpivalaisutoimenpiteiden lisäksi asennetaan tahdistimia. Natiivikuvaushuoneiden määrä väheni kolmesta kahteen. Näin säästettiin laitehankinnoissa. Natiivikuvausten määrä ei ole vähentynyt, mutta nopeamman, uuden digitaalisen kuvauslaitteen ansiota on kuvaukset saatu tehtyä. Toimenpiteiden kirjoa on jonkun verran lisätty, mutta erityisen vaativat toimenpiteet, esim. neurologiset toimenpiteet, on keskitetty OYS:aan. Uudet laitteet, erikoistutkimukset ja toimenpiteet vaativat laajaa osaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Erikoistutkimukset vievät enemmän aikaa ja rajallisia resursseja. Osa kuvauksista tullaan tekemään terveyskeskuksissa, kun ajanvarausjärjestelmä saadaan toimimaan koko sairaanhoitopiirissä. Vuonna 2005 L-PKS:ssa tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteiden määrä yhteensä, myös terveyskeskuksille myydyt kuvaukset mukaan lukien, oli Näistä oli erikoistutkimuksia ja toimenpiteitä Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat ja Natiivikuvausten määrä on olennaisesti ennallaan, erikoistutkimusten määrät ovat kasvaneet huomattavassa määrin ja radiologisten toimenpiteiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Keväästä 2008 alkaen on L-PKS:n radiologian osastolla kuvattu Kemin lisäksi Simon natiivitutkimukset. Päivätyönä tehdään lisäksi geriatrin tai vastaavan lääkärin lähettämiä pään tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia. Kemin terveyskeskuksen päivystysklinikalle ja kuntien yhteispäivystykselle tehdään natiivikuvausten lisäksi pään TT- ja alaraajan uätutkimuksia. Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osaston palvelujen laajentaminen ei näillä laiteja henkilöstöresursseilla ole mahdollista. Liiallinen tutkimusmäärä hoitajaa kohden on kriittinen tekijä. MRI-tutkimusten tekeminen lisätyönä on kallista ja aiheuttaa eriarvoisuutta.

11 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 11 (16) Joidenkin kuvausten siirtäminen sellaisiin terveyskeskuksiin, joissa on selvästi vähemmän tutkimuksia/röntgenhoitaja, vähentäisi radiologian osastolla jonottamista ja liiallista kiirettä. Henkilökunnan vanheneminen ja eläkkeelle siirtyminen voivat tulevina vuosina aiheuttaa ongelmia. 5.3 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädetyn asetuksen /1015 mukaan terveydenhuollon vastuulla kuntoutuksessa ovat 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen, 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia ym. toimintakykyä ylläpitävät ja parantavat toimenpiteet ja terapiat, 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto, 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa, 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa sekä 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista. Lääkinnällinen kuntoutus on edellisen lisäksi terveydenhuollon vastuulla yhteistyökentässä, jossa toimivat myös sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja koulutoimi (kuntoutuksen asiakasyhteistyö). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnittain väestön tarpeiden mukaan. Kansaneläkelaitos vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta siltä osin, kuin lait Kelaa koskevasta kuntoutuksesta säätävät (Kelan harkinnanvarainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus). Työ- ja liikennetapaturmavakuutuslaitokset vastaavat omalta osaltaan myös lääkinnällinen kuntoutuksen kustannuksista. Perusterveydenhuoltoon liittyvä työ- toimintakykyä ylläpitävä ja parantava lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan terveyskeskusten toimesta. Erikoisalojen asiantuntemusta edellyttävä, vaativa kuntoutus ja määritetyt kalliit kuntoutusratkaisut toteutetaan keskussairaalan toimesta. Terveydenhuollon yksiköiden keskeinen velvoite on toimia aloitteentekijänä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä myös silloin, kun toteutuksesta vastaa muu kuntoutusjärjestelmä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia tms.) keskussairaalan erikoisalan tai terveyskeskuslääkärin suosituksen perusteella järjestetään pääsääntöisesti terveyskeskusten omana toimintana tai ostopalveluna. Ongelmana on ollut terapeuttien puute alueella, vain fysioterapeutteja on riittävästi.

12 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 12 (16) Apuvälinepalvelut on vuoden 2003 alusta tuottanut alueellinen Apuvälinekeskus, mikä on sairaanhoitopiirin keskussairaalan ja alueen terveyskeskusten yhteinen. Alueellisen apuvälinekeskuksen ylläpitokustannukset perittiin sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta kuntayhtymän perussopimuksen 17 :n 2 momentissa tarkoitettuina erityisvelvoitteista aiheutuvina kustannuksina, jolloin kustannusten jakoperusteena on kunnan asukasluku. Vuoden 2006 alusta kuntalaskutus toteutetaan suoriteperusteisesti. Apuvälineet ovat yhteisomistuksessa, jolloin kierrätys tehostuu. Myöntämisperusteet ovat yhteneväiset koko alueella. Keskussairaalan erikoisalojen ja terveyskeskusten apuvälinemäärärahat on keskitetty apuvälinekeskukseen. KuntoApuo-hjelman avulla hoidetaan kaikki apuvälinetoiminnan vaiheet tilauksesta lainaussopimukseen sekä kuljetukset että huollot ja sillä ylläpidetään apuvälinerekisteriä. Hankintakilpailun hoitaa alueellinen Apuvälinekeskus yhdessä sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kanssa. Kuulon apuvälineet on jo hankittu Erva-alueen hankintarenkaan kautta ja jatkossa muillakin osa-alueilla lisätään Ervaalueen yhteistyötä Sopeutumisvalmennus on potilaan ja hänen läheistensä tietoisuuden ja valmiuksien kohottamista vamman tai sairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Sen toteuttaminen kuuluu keskussairaalan ja terveyskeskusten tehtäviin hoidonporrastus huomioiden. Sitä toteutetaan joko omana toimintana tai ostopalveluna. Lisäksi tehdään suosituksia muille sopeutumis- valmennuskursseja kustantaville tahoille, esim. Kela. Myös kuntien sosiaalitoimi järjestää sosiaaliseen kuntoutumiseen liittyvää sopeutumisvalmennusta. Kuntoutuslaitosjaksoja kustantaa keskussairaala joissakin sairausryhmissä 1-2 vuoden aikana sairauden alusta, kunnes tilanne on vakiintunut. Terveyskeskukset kustantavat kuntoutuslaitosjaksot potilaille, joiden primäärinen hoitovastuu on niiden vastuulla. Samoin niille potilaille, joiden hoitovastuu on siirretty terveyskeskuksille alkuvaiheen diagnostiikan ja hoitolinjojen vakiintumisen jälkeen. Kuntoutuslaitosjaksoja järjestettäessä tulee muistaa muiden kuntoutusjärjestelmien mahdollisuudet toteuttaa näitä. Kelan rahoittama kuntoutuslaitoshoito kohdistuu ensisijaisesti nuoriin ja työikäiseen väestöön, jolloin tavoitteena on työkyvyn parantaminen, palauttaminen tai ylläpitäminen. Työtapaturma-, liikennevahinko- tai ammattitautipotilaan kuntoutuslaitoshoitoa voidaan eräissä tapauksissa järjestää vakuutuslaitoksen korvaamana. Kuntoutusohjausta antaa näkövammaisille keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaaja ja kuulovammaisille kuulovammaisten kuntoutusohjaaja. He ovat erikoisalojensa alaisia ja toimivat yhteistyössä heidän kanssaan tehden kotikäynneillä ja asiakaskäynneillä apuvälinearvioita sekä ovat järjestämässä sopeutumisvalmennuskursseja. Vaikeavammaisten kuntoutusohjaajaa ei sairaanhoitopiirin alueella ole, mikä on selvä puute. Sitä korvaavat jossain määrin apuvälinekeskuksen apuvälinealan asiantuntijat ja aikuisten toimintaterapeutti.

13 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 13 (16) Kuntoutustutkimuksella tarkoitetaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kartoittamista sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia. Keskussairaalaan kuntoutustutkimusyksikkö tekee tätä terveyskeskuksista, työterveysasemilta, työvoimahallinnosta, Kelalta, vakuutusyhtiöiltä, yksityissektorilta sekä keskussairaalan erikoisalojen tulevien lähetteiden käynnistämänä moniammatillisena prosessina. Sen tuloksena laaditaan kuntoutussuunnitelma niistä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä, joilla pyritään palauttamaan, parantamaan tai ylläpitämään työkykyä tai arjessa selviämistä. Suurelle osalle asiakkaista laaditaan arvio kokonaan tai osittain alentuneesta työkyvystä. Erikoisaloilla tehdään myös moniammatillisia työkyvyn ja kuntoutuksen arviointeja. Yhteistyöasiat: Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Laki N:o 497/2003 kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Paikallisella tasolla sairaanhoitopiirimme kukin kunta on perustanut Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi. Sen tehtävänä on kehittää yhteistyömuotoja ja laissa tarkoitettujen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten välillä, samoin sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita ja tarvittaessa on apuna kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Alueellisella tasolla on Lapin lääninhallitus asettanut aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Tällä kaudella se on nimetty sekä Länsi-Pohjan että Lapin sairaanhoitopiiriin. Sen tehtävänä on suunnitella, edistää ja seurata em. lain mukaista viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi sen on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. Sairaanhoitopiiri pyrkii suunnittelukaudella täsmentämään kuntoutustoimintaa seuraavasti: - Toiminta- ja työkyky sekä kuntoutus- ja apuvälinetarve arvioidaan aina jo muun hoidon yhteydessä. - Kuntoutussuunnitelmassa määritellään yhteistyössä potilaan kanssa tavoite, joka on syytä jaotella konkreettisiin osatavoitteisiin. Kuntoutussuunnittelu- ja työkyvynarviolausunnoissa on kuvattava fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. - Kuntoutustyöryhmien tehtävät tulee määritellä tarkoituksenmukaisiksi. Joka terveyskeskukseen nimetään kuntoutusyhdyshenkilö (lääkäri), joka seuraa sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yleislinjauksia ja informoi oman terveyskeskuksensa lääkäreitä tarpeen mukaan.

14 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 14 (16) - Potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen tulee kuntoutussuunnitelma laatia yhteistyössä osallistuvien tahojen kanssa ("saattaen vaihtaminen"), jotta vastaanottavan tason mahdollisuus toteuttaa suunniteltu kuntoutus on riittävä. - Kuntoutuksen toteutumista tulee seurata. Tämä koskee myös apuvälineiden käyttöä ja käytettävyyttä että mahdollista käyttämättömyyttä ja pitkään jatkuvia terapioita. - Terapioiden toteutusta ja hyödyllisyyttä tulee arvioida säännöllisesti, jotta kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa. - Erikoissairaanhoidon tulee tunnistaa vastuullaan olevan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ja budjetoitava klinikoittain myös lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvittava ostopalvelumääräraha. - Julkisella terveydenhuollolla on vastuu hoidossaan olevien potilaidensa työkyvyn määrittelystä. Vaativa kuntoutustutkimus ja työkyvynarvio keskittyvät keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköihin. 5.4 Päivystys- ja ensihoito Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä aloitti terveyskeskusten yhteispäivystys elokuussa Vuoden 2009 alusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys on toiminut yhteisessä tulosyksikössä ylilääkärin johdolla. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) johdolla ja yhdessä alueen muiden keskussairaaloiden kanssa on aloitettu yhteistyön suunnittelu päivystystoiminnassa erityisvastuualueen puitteissa ja tarkoituksena on arvioida ja yhtenäistää alueen keskussairaaloiden hoitokäytännöt ja kyetä seuraamaan toiminnan laatua. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoito on järjestetty peruskuntien omien ja sopimuksellisten ensihoitoyksiköiden toimesta. Sairaalan kiireettömät potilassiirrot on pyritty eriyttämään ensihoidosta kilpailuttamalla ne vuosittain tai 2 vuoden välein. Tavoitteena on, että alueella toteutuisi mahdollisimman tasaisesti nykyisten laatuvaatimusten mukainen ensihoitoon liittyvä diagnostiikka ja hoito. Ensihoidon ohjeistus ja koulutus sekä kirjalliset testaukset pyritään pitämään laadukkaina yhteistyössä OYS erva-alueen kanssa ja valtakunnallisesti tehtävän yhteistoiminnan avulla. Ensihoidon ja potilassiirtojen järjestäminen vaativat jatkuvaa päivittämistä päivystyksen keskittämisen ja muuttuvien hoitojen ja hoitovaatimusten myötä; esimerkiksi OYS-erva-alueen kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju, aivoverenkierron häiriöiden liuotushoidot, sydänpotilaiden kiireellisten angiografioiden tarpeen lisääntyminen, potilaiden kiireettömien siirtojen oikea-aikaisuus (potilaan hoidon toteuttaminen tarkoituksen mukaisessa paikassa eli siirrot jatkohoitoon terveyskeskuksiin) ja ensihoidon riittävän tason turvaaminen koko alueella. Kuntien tekemät ensivastesopimukset ovat osa ko. palveluketjua, mihin liittyvän koulutuksen ylläpitämiseen sairaanhoitopiiri on sitoutunut.

15 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 15 (16) 6. Alueellinen tietohallinnon järjestäminen Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen tietohallinto perustuu yhteistyösopimukseen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri toimii terveydenhuollon tietohallinnon alueellisena palvelujen tuottajana, koordinoijana ja hankkijana. Tietohallinnon palvelujen keskittämisellä mahdollistetaan tietotekniikan kustannustehokkuus ja palvelujen ympärivuorokautinen tuki, ylläpito ja tietoturva. Tietojärjestelmien koulutukset järjestetään myös yhdessä. Lisäksi sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on erillinen konesalipalvelusopimus. Jokainen kunta hoitaa osaltaan työasemat ja tietoverkot. Tietojärjestelmähankinnoissa huomioidaan samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeet. Keskeisessä roolissa on aluetietojärjestelmä Pegasos. Uusimpana hankkeena on alueellinen radiologian kuva-arkisto, johon tallennetaan kaikki Länsi- Pohjan alueella otetut röntgenkuvat. Yhteisessä arkistossa olevien kuvien katsominen on mahdollista terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa muutaman sekunnin viiveellä. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen lääkemääräys (eresepti) Suomen julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä siten, että viimeistään lääkemääräykset voidaan laatia sähköisesti kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, jollei potilas ole sähköisen lääkemääräyksen laatimista kieltänyt. Tavoitteena on ottaa eresepti käyttöön Länsi-Pohjan alueella vuonna 2010 samanaikaisesti kaikissa terveyskeskuksissa. Erikoissairaanhoidossa vähän myöhemmin. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteisessä UULA hankkeessa luodaan uusia asiakaslähtöisiä palvelumalleja sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle. Erva -yhteistyö tietohallinnossa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tietohallinnon yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä. Yhteistyön tavoitteena on tukea ja mahdollistaa sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako asiakaskeskeisen ja saumattoman hoidon tuottamisessa ja palvelutoiminnan johtamisessa. Erityisvastuualuetasoinen tietohallintostrategia päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. Sairaanhoitopiirien välillä tehdään työnjakoa, jolloin yksittäinen sairaanhoitopiiri palvelee myös muita sairaanhoitopiirejä sovituissa erityistehtävissä. Erikoissairaanhoitolain voimaan tulleen 10 mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on huolehtia alueen potilastietojärjestelmien yhteensovittamisesta ja alueellisen tietohallinnon kehittämisestä. Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden mukaan tietohallinnon tulee tukea tiedonkulkua eri toimijoiden ja tuottajien välillä.

16 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 16 (16) Alueellinen valmiussuunnitelma Oys- Erva alueella on tehty yhteisenä hankkeena alueellista valmiussuunnitelmaa. Työ alkaa olla valmis ja sekä sairaanhoitopiirissä että jäsenkunnissa on käytettävissä selainpohjainen valmissuunnitelma. Sairaanhoitopiirissä työtä koordinoi turvallisuuspäällikkö (oto).

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Tietohallintojohtaja Timo Valli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 30.5.2005 Terveydenhuollon XXXI ATK-päivät Sisältö Alueellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien tulokset 21.6.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITTEET Tavoitteena on nykyisen palvelurakenteen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot