järjestämissuunnitelma Hallitus Valtuusto Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "järjestämissuunnitelma Hallitus 26.10.2009 105 Valtuusto 23.11.2009 32 Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma 2009 2012..."

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 1 (16) Hallitus Valtuusto Terveydenhuollon palvelujen Laillinen perusta Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen... 6 Perusterveydenhuolto... 6 Erikoissairaanhoito... 6 Kehittämistarpeet ja haasteet Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen Laboratoriopalvelut Radiologian palvelut Lääkinnällinen kuntoutus Päivystys- ja ensihoito Alueellinen tietohallinnon järjestäminen Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Erva-yhteistyö tietohallinnossa Alueellinen valmiussuunnitelma... 16

2 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 2 (16) Terveydenhuollon palvelujen Terveydenhuollon palvelujen : Terveydenhuollon alueellinen yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen 1. Laillinen perusta Valtioneuvoston asetus n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä astui voimaan maaliskuussa Asetuksen 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen ssa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. 2. Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve Länsi-pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Ylitornio muodostaa Pellon kanssa oman Tornionlaakson seutukunnan, muut kunnat kuuluvat samaan Kemi-Tornion seutukuntaan. Länsi-Pohjan keskussairaala antaa keskussairaalatasoista somaattista erikoissairaanhoitoa oman piirin väestölle. Keroputaan sairaala on psykiatrista hoitoa tarjoava yksikkö. Erityistason hoito hankitaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulusta. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.

3 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 3 (16) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli 65623, vuoden 2010 ennuste on Vuoden 2015 lopun asukasluvuksi Väestökeskus arvioi ja vuoden 2020 noin Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä vuotiaiden määrä lisääntyy vuodesta 2005 vuoteen 2015 yhteensä 2027 henkilöllä ja yli 75- vuotiaiden määrän kasvu on 1023 henkilöä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Tämä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Suurten kansantautien * esiintyvyyden summaindeksi vuonna 2007 (Lähde: KELA )

4 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 4 (16)

5 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 5 (16)

6 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 6 (16) 3. Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Valtakunnallinen palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan palveluverkostoa. Toivottavaa on potilaan terveysongelman ratkaisun yksinkertaistuminen raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa jatkuvan haasteen koko terveydenhuollolle. Tiedonsiirtoteknologian kehitys auttaa tässä osaltaan. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä tarkentuva benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yhteistyö pohjoisen erityisvastuualueen (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Länsi-Pohja) sisällä on kiinteää. Työnjako erityistason palveluja tarjoavan Pohjois- Pohjanmaan yliopistosairaanhoitopiirin kanssa on pitkäjänteisesti kehittynyt nykyiselle toimivalle työnjaolle. Yhteistyötä on myös muiden pohjoisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa työnjaossa, mutta myös yhteisiä viranhaltijoita on palkattu. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Länsi-Pohjassa järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Kunnista Keminmaa ja Tervola ovat ulkoistaneet terveyskeskusten lääkäripalvelut pitkäaikaisilla sopimuksilla. Muissa kunnissa terveyskeskus on omaa toimintaa. Yhteispäivystys on aloittanut toimintansa elokuussa Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon päivystys toteutetaan sairaalan tiloissa, päivystysklinikan yhteydessä arkisin kello sekä viikonloppuina ja juhlapyhinä ympäri vuorokauden. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Psykiatrinen sairaanhoito hoidetaan Torniossa sijaitsevan Keroputaan sairaalan toimintana ja johtamana pääosin. Suuri osa aiemmin em. sairaalan alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Vain Tornion kaupungin mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan tuotetaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeudet. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kiinteä yhteistyö terveydenhuollon eri palvelujen tuottajien ja järjestäjien kesken.

7 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 7 (16) Paras lainsäädännön ja valmisteilla olevan terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämiä päätöksiä yhteistoiminta-alueista tai terveyspiirin perustamisesta alueelle ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö seudullisena toimintana. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Hoitoketjujen toimivuudesta on huolehdittava koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Kansalliset hankkeet ereseptin ja terveydenhuollon kansallisen arkiston käyttöönotosta vuonna 2011 vaativat molemmat resursointia tietohallintoon. Sairaanhoitopiirit ovat perustaneet Kuntaliiton yhteyteen ja yhdessä Kuntaliiton kanssa hanketoimiston turvaamaan hankkeiden eteneminen koordinoidusti koko maassa. 4. Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin Sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on säännöllinen palaverikäytäntö. Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden tapaamisia on useampia vuosittain, lisäksi on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdon tapaaminen kerran vuodessa yhteisesti ja vuosittain käydään kuntakäynti kaikissa jäsenkunnissa. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on yhteen sovittaa palveluja, kuulla kuntien ja sairaanhoitopiirin suunnitelmia. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, mikä näkyy erityisesti hoitoketjutyössä ja hoidon porrastuksen hyvässä etenemisessä. Erityisesti em. osalta sosiaalitoimen mukana olo on merkittävä yhteinen työkenttä. Kehitysvammahuollon palveluja on yhteen sovitettu ja sairaanhoitopiirissä toimii erityispoliklinikka kehitysvammaisten palveluja varten. Vammaispalvelujen osalta tavoitteena on, että apuvälinekeskuksen kautta kunnat voisivat hankkia myös vammaisten henkilöiden apuvälineet jatkossa. Psykiatrian tulosalueella on aloitettu päihde- ja mielenterveystyön strategian tekeminen Kaste-ohjelmarahoituksella.

8 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 8 (16) 5. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen Asetus edellyttää alueellista laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallisen kokonaisuuden järjestämistä. 5.1 Laboratoriopalvelut Länsi-Pohjan keskussairaalan laboratoriossa tehdään tutkimuksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä yksityisasiakkaille. Laboratoriotutkimusten määrä on kasvanut vuosittain 5-10 %. Vuonna 2008 tutkimusmäärä oli tutkimusta. Omavaraisuusaste on n. 97 %. Terveyskeskuksille tehtiin 20 % koko tutkimusmäärästä. Laboratorio toimii aamu- ja iltavuorossa klo Yövuoro hoidetaan kotona varallaolona. Laboratorion tekemistä tutkimuksista tehtiin 25 % päivystysajalla vuonna L-PSHP:n terveyskeskusten yhteispäivystyksen tarvitsemat laboratoriopalvelut ovat sisältyneet L-PKS:n laboratoriotoimintaan vuodesta 2008 alkaen. Kemin terveyskeskuksen laboratoriotoiminta lopetettiin v ja Simon terveyskeskuksen v Nämä palvelut on tuotettu L-PKS:n laboratoriossa siitä lähtien. Muilla sairaanhoitopiirin terveyskeskuksilla on oma laboratorio, jonka konsultointia L-PKS:n laboratorio hoitaa. L-PKS:n laboratorio hankkii myös terveyskeskuslaboratorioiden ulkoiset laadunarviointipalvelut vuosittain. Lapin keskussairaalan laboratorion ylilääkäri on toiminut L-PKS:n mikrobiologian laboratorion asiantuntijatehtävissä yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta ja L-PKS:n laboratorion ylilääkäri toimii kliininen fysiologian ja isotooppilääketieteen asiantuntijana LKS:ssa. Sairaalafyysikon saaminen LKS:an pari vuotta sitten on mahdollistanut laajan yhteistyön isotooppitutkimuksissa, joita varten on mm. perustettu yhteinen kuva-arkisto Lapin ja Kainuun kanssa. Laitehankinnoissa kliinisen kemian ja isotooppilääketieteen pääasialliset laitteet on hankittu yhteistyössä Lapin ja Kainuun keskussairaaloiden kanssa. Laboratoriotarvikkeiden hankintoja ja EKG-laitteiden hankinnat toteutetaan ERVA-alueen yhteistyönä. Tietoyhteydet sairaanhoitopiirin terveyskeskuksiin on toteutettu HL7-yhteytenä Pegasosaluetietojärjestelmään. Laboratorion ostopalvelututkimusten hankintapaikoista OYS:n laboratorioon ja Medix- laboratorioon on HL7-yhteys, jonka avulla tutkimusten pyynnöt ja vastaukset siirtyvät järjestelmästä toiseen. Kehityshankkeet OYS:n erva-alueella on aloitettu selvitystyö laboratoriotoiminnan yhdistämisestä samaan organisaatioon tai yhteistyön tekemisestä suunnitellusti erva-alueen sairaaloiden kesken ilman yhteistä organisaatiota - jatketaan selvitystyötä terveyskeskusten kanssa L-PSHP:n laboratoriotoiminnan edelleen yhdistämisestä

9 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 9 (16) - Lapin läänin UULA-projektiin liittyvänä hankitaan Internetissä toimiva laboratorion ajanvarausohjelma Yhteistyön kehittäminen sairaanhoitopiirissä ja Erva-alueella Organisaatioiden mahdollinen muuttuminen vaikuttaa yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö sekä sairaanhoitopiirin sisällä että sairaanhoitopiirien kesken on jo vuosia ollut kehityksen kohteena. Useita hankkeita on toteutunutkin. 1. Terveyspiiri tai muu L-PSHP:n sisäinen toiminnan organisointi. Palvelut tuotetaan hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti kaikkia olemassa olevia resursseja. Keskittämällä järkevästi ja taloudellisesti tehtäviä eri toimipisteisiin pyritään luomaan toimintapohja, jota tilapäiset ongelmat eivät voi vakavasti häiritä. Potilaaseen liittyvät toimenpiteet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään lähelle potilasta tai muuten helposti saavutettaviksi. Henkilöstön työpanos keskitetään mahdollisimman hyvin kyseistä koulutusta vaativiin tehtäviin ja sellaisiin työpisteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä. Keinona käytetään ensisijaisesti tutkimusten tarkoituksenmukaista keskittämistä ja hajauttamista. Sijaisuudet hoidetaan ensisijaisesti piirin sisäisin järjestelyin. Ostopalveluja käytetään apuna silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua tai kun ei ole mahdollisuutta muuhun järjestelyyn. 2. ERVA-alueen yhteistyö Laboratorion eri erikoisalojen asiantuntijoiden konsultaatioita on hyödynnetty sujuvasti sairaanhoitopiirien kesken ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Ostopalvelut ovat jakaantuneet useiden laboratorioiden kesken. Ostopalveluista hankittiin v OYS:sta 26 % ja yksityislaboratorioista 57 %. Ostopalvelujen tuottajat on valittu kilpailuttamalla tutkimukset 2-3 vuodeksi. EY-alueen laintulkinnassa tapahtuneen edistyksen myötä on mahdollista tehdä sairaanhoitopiirien välisiä sopimuksia palvelujen tuottamiseksi. Tämä mahdollistaa ostopalvelututkimusten hankinnan sopimuspohjalta muilta sairaanhoitopiireiltä ilman kilpailutusta. Laite- ja tarvikehankintoja tehdään edelleen useimmissa tapauksissa yhteishankintoina ja erityisesti silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. 5.2 Radiologian palvelut Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osastolla työskentely on kokenut suuria muutoksia viime vuosien aikana, kun on siirrytty filmikuvantamisesta digitaaliseen, filmittömään kuvantamiseen. Useita vuosia tehtiin ERVA-yhteistyötä radiologisen työn kirjaamis- ja ohjausjärjestelmän (RIS) kehittämisessä. Projektista saatiin paljon kokemusta, mutta se ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Vuoden 2008 syyskuusta lähtien aloitettiin uuden NeaRisjärjestelmän sisäänajo ja maaliskuun alussa 2009 järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Jär-

10 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 10 (16) jestelmään tehdään myös tutkimusten ajanvaraus. Keskussairaalan lisäksi kaikki sairaanhoitopiirin terveyskeskukset tulevat käyttämään samaa ajanvaraustyönkirjausjärjestelmää, jossa on integraatiot sairaalan ESKO- ja terveyskeskusten Pegasos-järjestelmiin. Sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa otetut kuvat arkistoidaan samaan sähköiseen PACSarkistoon ja tarvittavat kuvat saadaan näkyviin kaikissa toimipisteissä. Kuvien siirtyessä helposti sairaalasta ja kuvauspisteestä toiseen, voidaan potilaiden siirtotarvetta vähentää. RIS-järjestelmän sisäänajo ja käyttöönotto koulutuksineen ovat vaatineet paljon työaikaa ja kärsivällisyyttä. Käytön vakiinnuttua järjestelmä nopeuttaa röntgenkuvausta ja digitaalisten kuvien katselua. Kuvakuorien siirtely arkiston ja osastojen välillä on vähentynyt, kun lähes kaikki kuvat ovat olleet digitaalisessa muodossa keväästä 2007 lähtien. Kevään 2009 aikana leikkaussaleissa lopetetaan myös filmiprinttien käyttö ja siirrytään käyttämään monitoreja kuvien katseluun luvun alusta lähtien on kuvantamispalvelujen painopiste siirtynyt natiiviröntgenkuvauksista enemmän aikaa vieviin ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauksiin (uä, TT ja MRI) sekä radiologisesti ohjattuihin toimenpiteisiin. Vuonna 2006 aloitettiin koronaarisuonten kuvaukset ja toimenpiteet uutena toimintana. Tuolloin yhdestä natiivikuvaushuoneesta tehtiin ns. hybridisali, jossa valtimokuvausten ja läpivalaisutoimenpiteiden lisäksi asennetaan tahdistimia. Natiivikuvaushuoneiden määrä väheni kolmesta kahteen. Näin säästettiin laitehankinnoissa. Natiivikuvausten määrä ei ole vähentynyt, mutta nopeamman, uuden digitaalisen kuvauslaitteen ansiota on kuvaukset saatu tehtyä. Toimenpiteiden kirjoa on jonkun verran lisätty, mutta erityisen vaativat toimenpiteet, esim. neurologiset toimenpiteet, on keskitetty OYS:aan. Uudet laitteet, erikoistutkimukset ja toimenpiteet vaativat laajaa osaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Erikoistutkimukset vievät enemmän aikaa ja rajallisia resursseja. Osa kuvauksista tullaan tekemään terveyskeskuksissa, kun ajanvarausjärjestelmä saadaan toimimaan koko sairaanhoitopiirissä. Vuonna 2005 L-PKS:ssa tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteiden määrä yhteensä, myös terveyskeskuksille myydyt kuvaukset mukaan lukien, oli Näistä oli erikoistutkimuksia ja toimenpiteitä Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat ja Natiivikuvausten määrä on olennaisesti ennallaan, erikoistutkimusten määrät ovat kasvaneet huomattavassa määrin ja radiologisten toimenpiteiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Keväästä 2008 alkaen on L-PKS:n radiologian osastolla kuvattu Kemin lisäksi Simon natiivitutkimukset. Päivätyönä tehdään lisäksi geriatrin tai vastaavan lääkärin lähettämiä pään tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia. Kemin terveyskeskuksen päivystysklinikalle ja kuntien yhteispäivystykselle tehdään natiivikuvausten lisäksi pään TT- ja alaraajan uätutkimuksia. Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osaston palvelujen laajentaminen ei näillä laiteja henkilöstöresursseilla ole mahdollista. Liiallinen tutkimusmäärä hoitajaa kohden on kriittinen tekijä. MRI-tutkimusten tekeminen lisätyönä on kallista ja aiheuttaa eriarvoisuutta.

11 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 11 (16) Joidenkin kuvausten siirtäminen sellaisiin terveyskeskuksiin, joissa on selvästi vähemmän tutkimuksia/röntgenhoitaja, vähentäisi radiologian osastolla jonottamista ja liiallista kiirettä. Henkilökunnan vanheneminen ja eläkkeelle siirtyminen voivat tulevina vuosina aiheuttaa ongelmia. 5.3 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädetyn asetuksen /1015 mukaan terveydenhuollon vastuulla kuntoutuksessa ovat 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen, 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia ym. toimintakykyä ylläpitävät ja parantavat toimenpiteet ja terapiat, 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto, 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa, 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa sekä 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista. Lääkinnällinen kuntoutus on edellisen lisäksi terveydenhuollon vastuulla yhteistyökentässä, jossa toimivat myös sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja koulutoimi (kuntoutuksen asiakasyhteistyö). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnittain väestön tarpeiden mukaan. Kansaneläkelaitos vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta siltä osin, kuin lait Kelaa koskevasta kuntoutuksesta säätävät (Kelan harkinnanvarainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus). Työ- ja liikennetapaturmavakuutuslaitokset vastaavat omalta osaltaan myös lääkinnällinen kuntoutuksen kustannuksista. Perusterveydenhuoltoon liittyvä työ- toimintakykyä ylläpitävä ja parantava lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan terveyskeskusten toimesta. Erikoisalojen asiantuntemusta edellyttävä, vaativa kuntoutus ja määritetyt kalliit kuntoutusratkaisut toteutetaan keskussairaalan toimesta. Terveydenhuollon yksiköiden keskeinen velvoite on toimia aloitteentekijänä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä myös silloin, kun toteutuksesta vastaa muu kuntoutusjärjestelmä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia tms.) keskussairaalan erikoisalan tai terveyskeskuslääkärin suosituksen perusteella järjestetään pääsääntöisesti terveyskeskusten omana toimintana tai ostopalveluna. Ongelmana on ollut terapeuttien puute alueella, vain fysioterapeutteja on riittävästi.

12 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 12 (16) Apuvälinepalvelut on vuoden 2003 alusta tuottanut alueellinen Apuvälinekeskus, mikä on sairaanhoitopiirin keskussairaalan ja alueen terveyskeskusten yhteinen. Alueellisen apuvälinekeskuksen ylläpitokustannukset perittiin sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta kuntayhtymän perussopimuksen 17 :n 2 momentissa tarkoitettuina erityisvelvoitteista aiheutuvina kustannuksina, jolloin kustannusten jakoperusteena on kunnan asukasluku. Vuoden 2006 alusta kuntalaskutus toteutetaan suoriteperusteisesti. Apuvälineet ovat yhteisomistuksessa, jolloin kierrätys tehostuu. Myöntämisperusteet ovat yhteneväiset koko alueella. Keskussairaalan erikoisalojen ja terveyskeskusten apuvälinemäärärahat on keskitetty apuvälinekeskukseen. KuntoApuo-hjelman avulla hoidetaan kaikki apuvälinetoiminnan vaiheet tilauksesta lainaussopimukseen sekä kuljetukset että huollot ja sillä ylläpidetään apuvälinerekisteriä. Hankintakilpailun hoitaa alueellinen Apuvälinekeskus yhdessä sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kanssa. Kuulon apuvälineet on jo hankittu Erva-alueen hankintarenkaan kautta ja jatkossa muillakin osa-alueilla lisätään Ervaalueen yhteistyötä Sopeutumisvalmennus on potilaan ja hänen läheistensä tietoisuuden ja valmiuksien kohottamista vamman tai sairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Sen toteuttaminen kuuluu keskussairaalan ja terveyskeskusten tehtäviin hoidonporrastus huomioiden. Sitä toteutetaan joko omana toimintana tai ostopalveluna. Lisäksi tehdään suosituksia muille sopeutumis- valmennuskursseja kustantaville tahoille, esim. Kela. Myös kuntien sosiaalitoimi järjestää sosiaaliseen kuntoutumiseen liittyvää sopeutumisvalmennusta. Kuntoutuslaitosjaksoja kustantaa keskussairaala joissakin sairausryhmissä 1-2 vuoden aikana sairauden alusta, kunnes tilanne on vakiintunut. Terveyskeskukset kustantavat kuntoutuslaitosjaksot potilaille, joiden primäärinen hoitovastuu on niiden vastuulla. Samoin niille potilaille, joiden hoitovastuu on siirretty terveyskeskuksille alkuvaiheen diagnostiikan ja hoitolinjojen vakiintumisen jälkeen. Kuntoutuslaitosjaksoja järjestettäessä tulee muistaa muiden kuntoutusjärjestelmien mahdollisuudet toteuttaa näitä. Kelan rahoittama kuntoutuslaitoshoito kohdistuu ensisijaisesti nuoriin ja työikäiseen väestöön, jolloin tavoitteena on työkyvyn parantaminen, palauttaminen tai ylläpitäminen. Työtapaturma-, liikennevahinko- tai ammattitautipotilaan kuntoutuslaitoshoitoa voidaan eräissä tapauksissa järjestää vakuutuslaitoksen korvaamana. Kuntoutusohjausta antaa näkövammaisille keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaaja ja kuulovammaisille kuulovammaisten kuntoutusohjaaja. He ovat erikoisalojensa alaisia ja toimivat yhteistyössä heidän kanssaan tehden kotikäynneillä ja asiakaskäynneillä apuvälinearvioita sekä ovat järjestämässä sopeutumisvalmennuskursseja. Vaikeavammaisten kuntoutusohjaajaa ei sairaanhoitopiirin alueella ole, mikä on selvä puute. Sitä korvaavat jossain määrin apuvälinekeskuksen apuvälinealan asiantuntijat ja aikuisten toimintaterapeutti.

13 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 13 (16) Kuntoutustutkimuksella tarkoitetaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kartoittamista sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia. Keskussairaalaan kuntoutustutkimusyksikkö tekee tätä terveyskeskuksista, työterveysasemilta, työvoimahallinnosta, Kelalta, vakuutusyhtiöiltä, yksityissektorilta sekä keskussairaalan erikoisalojen tulevien lähetteiden käynnistämänä moniammatillisena prosessina. Sen tuloksena laaditaan kuntoutussuunnitelma niistä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä, joilla pyritään palauttamaan, parantamaan tai ylläpitämään työkykyä tai arjessa selviämistä. Suurelle osalle asiakkaista laaditaan arvio kokonaan tai osittain alentuneesta työkyvystä. Erikoisaloilla tehdään myös moniammatillisia työkyvyn ja kuntoutuksen arviointeja. Yhteistyöasiat: Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Laki N:o 497/2003 kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Paikallisella tasolla sairaanhoitopiirimme kukin kunta on perustanut Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi. Sen tehtävänä on kehittää yhteistyömuotoja ja laissa tarkoitettujen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten välillä, samoin sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita ja tarvittaessa on apuna kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Alueellisella tasolla on Lapin lääninhallitus asettanut aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Tällä kaudella se on nimetty sekä Länsi-Pohjan että Lapin sairaanhoitopiiriin. Sen tehtävänä on suunnitella, edistää ja seurata em. lain mukaista viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi sen on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. Sairaanhoitopiiri pyrkii suunnittelukaudella täsmentämään kuntoutustoimintaa seuraavasti: - Toiminta- ja työkyky sekä kuntoutus- ja apuvälinetarve arvioidaan aina jo muun hoidon yhteydessä. - Kuntoutussuunnitelmassa määritellään yhteistyössä potilaan kanssa tavoite, joka on syytä jaotella konkreettisiin osatavoitteisiin. Kuntoutussuunnittelu- ja työkyvynarviolausunnoissa on kuvattava fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. - Kuntoutustyöryhmien tehtävät tulee määritellä tarkoituksenmukaisiksi. Joka terveyskeskukseen nimetään kuntoutusyhdyshenkilö (lääkäri), joka seuraa sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yleislinjauksia ja informoi oman terveyskeskuksensa lääkäreitä tarpeen mukaan.

14 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 14 (16) - Potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen tulee kuntoutussuunnitelma laatia yhteistyössä osallistuvien tahojen kanssa ("saattaen vaihtaminen"), jotta vastaanottavan tason mahdollisuus toteuttaa suunniteltu kuntoutus on riittävä. - Kuntoutuksen toteutumista tulee seurata. Tämä koskee myös apuvälineiden käyttöä ja käytettävyyttä että mahdollista käyttämättömyyttä ja pitkään jatkuvia terapioita. - Terapioiden toteutusta ja hyödyllisyyttä tulee arvioida säännöllisesti, jotta kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa. - Erikoissairaanhoidon tulee tunnistaa vastuullaan olevan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ja budjetoitava klinikoittain myös lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvittava ostopalvelumääräraha. - Julkisella terveydenhuollolla on vastuu hoidossaan olevien potilaidensa työkyvyn määrittelystä. Vaativa kuntoutustutkimus ja työkyvynarvio keskittyvät keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköihin. 5.4 Päivystys- ja ensihoito Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä aloitti terveyskeskusten yhteispäivystys elokuussa Vuoden 2009 alusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys on toiminut yhteisessä tulosyksikössä ylilääkärin johdolla. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) johdolla ja yhdessä alueen muiden keskussairaaloiden kanssa on aloitettu yhteistyön suunnittelu päivystystoiminnassa erityisvastuualueen puitteissa ja tarkoituksena on arvioida ja yhtenäistää alueen keskussairaaloiden hoitokäytännöt ja kyetä seuraamaan toiminnan laatua. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoito on järjestetty peruskuntien omien ja sopimuksellisten ensihoitoyksiköiden toimesta. Sairaalan kiireettömät potilassiirrot on pyritty eriyttämään ensihoidosta kilpailuttamalla ne vuosittain tai 2 vuoden välein. Tavoitteena on, että alueella toteutuisi mahdollisimman tasaisesti nykyisten laatuvaatimusten mukainen ensihoitoon liittyvä diagnostiikka ja hoito. Ensihoidon ohjeistus ja koulutus sekä kirjalliset testaukset pyritään pitämään laadukkaina yhteistyössä OYS erva-alueen kanssa ja valtakunnallisesti tehtävän yhteistoiminnan avulla. Ensihoidon ja potilassiirtojen järjestäminen vaativat jatkuvaa päivittämistä päivystyksen keskittämisen ja muuttuvien hoitojen ja hoitovaatimusten myötä; esimerkiksi OYS-erva-alueen kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju, aivoverenkierron häiriöiden liuotushoidot, sydänpotilaiden kiireellisten angiografioiden tarpeen lisääntyminen, potilaiden kiireettömien siirtojen oikea-aikaisuus (potilaan hoidon toteuttaminen tarkoituksen mukaisessa paikassa eli siirrot jatkohoitoon terveyskeskuksiin) ja ensihoidon riittävän tason turvaaminen koko alueella. Kuntien tekemät ensivastesopimukset ovat osa ko. palveluketjua, mihin liittyvän koulutuksen ylläpitämiseen sairaanhoitopiiri on sitoutunut.

15 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 15 (16) 6. Alueellinen tietohallinnon järjestäminen Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen tietohallinto perustuu yhteistyösopimukseen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri toimii terveydenhuollon tietohallinnon alueellisena palvelujen tuottajana, koordinoijana ja hankkijana. Tietohallinnon palvelujen keskittämisellä mahdollistetaan tietotekniikan kustannustehokkuus ja palvelujen ympärivuorokautinen tuki, ylläpito ja tietoturva. Tietojärjestelmien koulutukset järjestetään myös yhdessä. Lisäksi sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on erillinen konesalipalvelusopimus. Jokainen kunta hoitaa osaltaan työasemat ja tietoverkot. Tietojärjestelmähankinnoissa huomioidaan samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeet. Keskeisessä roolissa on aluetietojärjestelmä Pegasos. Uusimpana hankkeena on alueellinen radiologian kuva-arkisto, johon tallennetaan kaikki Länsi- Pohjan alueella otetut röntgenkuvat. Yhteisessä arkistossa olevien kuvien katsominen on mahdollista terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa muutaman sekunnin viiveellä. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen lääkemääräys (eresepti) Suomen julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä siten, että viimeistään lääkemääräykset voidaan laatia sähköisesti kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, jollei potilas ole sähköisen lääkemääräyksen laatimista kieltänyt. Tavoitteena on ottaa eresepti käyttöön Länsi-Pohjan alueella vuonna 2010 samanaikaisesti kaikissa terveyskeskuksissa. Erikoissairaanhoidossa vähän myöhemmin. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteisessä UULA hankkeessa luodaan uusia asiakaslähtöisiä palvelumalleja sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle. Erva -yhteistyö tietohallinnossa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tietohallinnon yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä. Yhteistyön tavoitteena on tukea ja mahdollistaa sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako asiakaskeskeisen ja saumattoman hoidon tuottamisessa ja palvelutoiminnan johtamisessa. Erityisvastuualuetasoinen tietohallintostrategia päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. Sairaanhoitopiirien välillä tehdään työnjakoa, jolloin yksittäinen sairaanhoitopiiri palvelee myös muita sairaanhoitopiirejä sovituissa erityistehtävissä. Erikoissairaanhoitolain voimaan tulleen 10 mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on huolehtia alueen potilastietojärjestelmien yhteensovittamisesta ja alueellisen tietohallinnon kehittämisestä. Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden mukaan tietohallinnon tulee tukea tiedonkulkua eri toimijoiden ja tuottajien välillä.

16 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 16 (16) Alueellinen valmiussuunnitelma Oys- Erva alueella on tehty yhteisenä hankkeena alueellista valmiussuunnitelmaa. Työ alkaa olla valmis ja sekä sairaanhoitopiirissä että jäsenkunnissa on käytettävissä selainpohjainen valmissuunnitelma. Sairaanhoitopiirissä työtä koordinoi turvallisuuspäällikkö (oto).

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 106 23.09.2015 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen / Option käyttö 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen 150/06/2014 Perusturvalautakunta 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet on päätetty Mäntsälän kunnan perusturvalautakunnassa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä 27.8.2010 Hallitussihteeri Anne Koskela Terveydenhuoltolaki osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki. Terveydenhuollon järjestämistä

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena

7) muut näihin rinnastettavat palvelut. 3) toimintaterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena. 4) musiikkiterapia yksilö- tai ryhmämuotoisena Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 Perusturvalautakunta 39 29.04.2014 Lääkinnälliset kuntoutukset 1.1.2014 alkaen 150/06/2014 Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Lääkinnällisen kuntoutuksen saatavuusperusteet

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM

Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere 7.11.2013 Hanna Nyfors, STM Hallitusohjelman tavoitteet 2011-2015 Terveydenhuoltolain toimenpanoa jatketaan varmistaen mm.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. 9. Erikoissairaanhoito Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Erikoissairaanhoidon palveluista osan tuottaa

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot