Toteutuuko lapsen etu erotilanteessa?

Transkriptio

1 Esa Iivonen MLL:n Hyvinkään yhdistyksen seminaari lasten ja perheiden eroauttamisesta Toteutuuko lapsen etu erotilanteessa? Vanhemmuuden järjestäminen eron myötä - Vanhemmuus tulee järjesteltäväksi uudelleen eron myötä. - Lapsen näkökulman ja lapsen edun pitäminen vanhempien mielessä - Lapsen arjen sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaaminen - Lapsen suhteen säilyttäminen molempiin vanhempiin - Tavoitteena konfliktien välttäminen ja yhteistoiminnallinen erovanhemmuus 2 1

2 Vanhemmuuden oikeudellisia kysymyksiä eron yhteydessä - Lapsen huollosta sopiminen - Lapsen asumisesta sopiminen - Lapsen tapaamisoikeudesta sopiminen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu - Lapsen elatuksesta sopiminen 3 Eroprosessissa lapsiin liittyviä haasteita eronneiden kokemusten mukaan - Huoli eron vaikutuksesta lapsen elämään - Avioerosta kertominen lapselle - Lapseen liittyvät sopimukset - Eron negatiiviset vaikutukset lapseen - Lapsen etääntyminen itsestä - Lapsen hoitamisen raskaus - Lapsi vanhempien riidan välikappaleena Jouko Kiiski: Avioeron synnyttämät haasteet ja ongelmat. Teoksessa Kääriäinen Hämäläinen Pölkki: Eron haasteet, väliintulot ja lapset. Ensi- ja turvakotien liitto

3 Nuorten ohjeita vanhemmille MLL:n Tampereen osaston Lapsi ja ero hankkeen nuorisotyön tuloksena toteutettu Ero-opas nuorilta vanhemmille (2014) - Eroa ei pitäisi toteuttaa ilman pitkää harkintaa - Kerro syyt ja pidä ajan tasalla - Nuori ei voi olla sovittelijana. Älä hauku toista! - Hae itsellesi tukea. Älä katkeroidu! - Anna reagoida vapaasti. Tunteita saa näyttää! - Ero herättää pohtimaan omia tulevia suhteita - Vaali nuorelle tärkeitä asioita - Vaikka kaikki olisi huonosti, on toivoa onnellisesta elämästä! - Toimiva parisuhde on arkisia tekoja ja yhteisiä juttuja 5 Valtaosa erovanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä sovitaan - Valtaosa, noin 90 prosenttia, lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevista järjestelyistä hoidetaan vanhempien välisellä sopimuksella, jonka kunnan sosiaalitoimi vahvistaa. - Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain huoltoriitaa. - Yli puolet niistä on uusintariitoja. 6 3

4 Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (1) - Kuntien sosiaalitoimessa lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetiin yli sopimusta vuonna Luvussa ovat mukana myös sopimusten muutokset. - Lapsen huollosta sovittiin , tapaamisesta ja asumisesta sopimuksessa. - Huoltosopimuksissa 93 %:ssa sovittiin yhteishuollosta, 6 %:ssa yksinhuollosta äidille ja vajaassa 1 %:ssa yksinhuollosta isälle. 7 Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (2) - Asumissopimuksista 82 % sovittiin lapsen asuvan äidin luona ja 18 %:ssa isän luona (lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka). - Lapsen asumisessa sovitaan yhä useammin vuoroasumisesta (esimerkiksi laajennetulla tapaamisoikeussopimuksella). - Vuoroasumisen osuus on noin %:a vahvistetuista asumis- ja tapaamisoikeussopimuksista. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto

5 Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset Sanna Koulun väitöstutkimus 2014 (1) - Sopimisen taustalla on monta erilaista ajattelumallia. - Lapsen edun tai lapsen hyvinvoinnin malli lähtökohtana Rinnalla vaikuttavat myös - Vanhempien autonomia - Tosiasiallinen hoiva - Valtion vallankäyttö yhteisen hyvän nimissä - Lapsen osallisuus on lähes näkymätöntä sopimisen arvioinnissa. 9 Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset Sanna Koulun väitöstutkimus 2014 (2) Sanna Koulun neljä suositusta lainsäädännön uudistamiselle sekä oikeuskäytännölle ja oikeudelliselle ajattelulle: - On syytä laajentaa ja syventää ajattelua lapsen edusta. - On perusteltua parantaa sovittelun saatavuutta ja laatua. Sopimusten sisällöllä ja toimivuudella on väliä. 10 5

6 Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset Sanna Koulun väitöstutkimus 2014 (3) - On syytä harkita hoivan tuomista selkeämmin esiin lainsäädännössä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut tosiasiallisen perhe-elämän merkitystä juridisen vanhemmuuden rinnalla. - Lapsen osallisuutta ja lapsen hyvinvointia on harkittava tarkemmin oikeudellisessa arvioinnissa. 11 Lapsen huolto (lapsenhuoltolain 1 ) (1) - Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. - Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. - Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. - Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. 12 6

7 Lapsen huolto (lapsenhuoltolain 1 ) (2) - Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. - Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. - Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. 13 Lapsen tapaamisoikeus (lapsenhuoltolain 2 ) - Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. - Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 :ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti. 14 7

8 Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen (lapsenhuoltolain 10 ) - Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. - Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua. 15 Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen (lapsenhuoltolain 11 ) - Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena. - Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. 16 8

9 Valtion ja kuntien velvollisuus edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomen perustuslain 22 - Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. - On varmistettava lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden ihmisoikeussopimusten täytäntöönpano. 17 Lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien perustana - YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. - Sopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. - Lapsen edun ensisijaisuus on yksi sopimuksen yleisperiaatteista. - Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Lapsen oikeuksien sopimuksen teksti:

10 Lapsen oikeuksien komitea lapsen edun ensisijaisuudesta YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut vuonna 2013 yleiskommentin (nro 14) lapsen edun ensisijaisuudesta. - Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa sekä lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen että lapsen kokonaisvaltainen kehitys. - Ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten arviointi lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit: 19 Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien kokonaisuudet - Lapsen määritelmä: Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat - Sopimuksen yleiset periaatteet (4 yleistä periaatetta) - Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet - Perheympäristö ja sijaishuolto - Terveydenhuolto ja sosiaaliturva - Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta - Haavoittuvassa asemassa olevien lasten erityiset oikeudet 20 10

11 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet (1) Syrjimättömyys (2. artikla): Sopimuksessa turvatut oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Lapsen edun ensisijaisuus (3. artiklan 1. kappale): Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. the best interests of the child shall be a primary consideration. 21 Lapsen oikeuksien sopimuksen yleiset periaatteet (2) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6. artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen osallisuus, lapsen oikeus tulla kuulluksi) (12. artikla): - Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. - Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti

12 Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon - Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. - Jos lainsäännös voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, tulee valita sellainen tulkinta, joka palvelee tehokkaimmin lapsen etua. - Lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistetut oikeudet tarjoavat lähtökohdan tulkinnalle. 23 Lapsen etu määriteltävä tapauskohtaisesti - Lapsen etu pitää määrittää tapauskohtaisesti. - Lapsen etu tulee määritellä tapauskohtaisesti kyseessä olevan lapsen erityistilanteen mukaisesti, jolloin otetaan huomioon hänen henkilökohtainen tilanteensa, olosuhteet ja tarpeet

13 Lapsen etu kolmiosainen käsite (1) Aineellinen oikeus - Lapsella on oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon häntä koskevassa päätöksenteossa ja että tämä oikeus pannaan täytäntöön. Tulkintaperiaate - Lapsen edun mukainen laintulkinta. - Lakia on tulkittava niin, että se palvelee tehokkaimmin lapsen etua. 25 Lapsen etu kolmiosainen käsite (2) Menettelysääntö - Lapseen vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on arvioitava päätöksen mahdollisia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia kyseiseen lapseen. - Päätöksen perusteluissa tulee ilmetä, mitä on pidetty lapsen etuna ja millä perustein ja kuinka lapsen etua on punnittu suhteessa muihin seikkoihin

14 Huomioon otettavia olennaisia seikkoja - Lapsen oikeuksien jakamaton, toisistaan riippuvainen ja toisiinsa liittyvä luonne on ymmärrettävä. - Lapset tulee tunnustaa oikeuksien haltijoina. - Julkisella vallalla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja turvata kaikkia lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä oikeuksia. - Toimien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset lapseen hänen kehittyessään 27 Lapsen etu ja oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (LOS 6 art.) - On luotava ympäristö, joka kunnioittaa ihmisarvoa ja takaa kunkin lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen. - Lapsen etua arvioitaessa ja määritettäessä on taattava, että lapsen oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen kunnioitetaan täysimääräisesti

15 Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi (LOS 12 art.) - Lapsen etua arvioitaessa on kunnioitettava lapsen oikeutta vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja saada nämä näkemykset otetuksi asianmukaisesti huomioon. - Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulle kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. - LOS:n 3. artiklan 1. kohtaa ei voida soveltaa oikein, jos 12. artiklan vaatimukset eivät täyty. 29 Lapsen etua arvioitaessa huomioitavia tekijöitä (yleiskommentti nro 14) - Lapsen näkemykset - Lapsen yksilöllinen identiteetti - Perheen säilyminen ja suhteiden ylläpitäminen - Lapsen huolenpito, suojelu ja turvallisuus - Lapsen mahdollinen haavoittuva tilanne (esim. vammaisuus, vähemmistöryhmään kuuluminen, pakolaisuus, hyväksikäytön uhri) - Lapsen oikeus terveyteen ja lapsen terveydentila - Lapsen oikeus koulutukseen 30 15

16 Lapsen etu perustuu tilanteen kokonaisarviointiin (yleiskommentti nro 14) (1) - Lapsen edun arviointi on kaikkien lapsen tilanteeseen vaikuttavien oleellisten tekijöiden kokonaisarviointi. - Keskenään ristiriitaisia tekijöitä on punnittava toisiinsa sellaisen ratkaisun löytämiseksi, joka on lapsen etu. - Lapsen edun arvioinnin ja määrittämisen tarkoituksena on taata lapsen oikeuksien täysimääräinen ja tehokas nauttiminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. 31 Lapsen etu perustuu tilanteen kokonaisarviointiin (yleiskommentti nro 14) (2) - Lapsen iän ja kehitystason huomioon ottaminen - Lapsen valmiuksien kehittymisen huomioon ottaminen - Päätösten tarkistaminen ja muuttaminen tarvittaessa - Päätöksentekotilanteen lisäksi huomioon otettava lapsen kehitys lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 32 16

17 Lapsen oikeuksien komitea: Jaettu vanhemmuus yleensä lapsen etu - Komitea katsoo, että jaettu vanhemmuus on yleensä lapsen etu. - Vanhempien vastuita koskevissa päätöksissä perusteena tulee kuitenkin olla kyseessä olevan lapsen etu. - Lapsen etua arvioitaessa on otettava huomioon lapsen oikeus säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa sekä muut asian kannalta oleelliset tekijät. - Lapsen perhesiteiden säilyminen laajemmassa merkityksessä 33 Menettelytakeet lapsen edun täytäntöönpanossa (yleiskommentti nro 14) - Lapsen oikeus ilmaista omat näkemyksensä - Tosiseikkojen hankkiminen ja toteaminen - Lapsen aikakäsityksen huomiointi - Pätevät ammattilaiset - Lapsen lakimääräinen edustus - Oikeudelliset perustelut - Päätösten tarkistamis- ja valitusmekanismit - Lapsen oikeuksien toteutumiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi 34 17

18 Lapsen edun periaate otettava asianmukaisesti huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut (2011) Suomea - varmistamaan, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa. - Periaatetta tulee soveltaa niissä kaikissa johdonmukaisesti. - Myös tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulee perustaa tuomioidensa ja päätöstensä perustelut tähän periaatteeseen. 35 Perheneuvonnan vahvistaminen YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut (2011) Suomea - Lisäämään resurssejaan ja tehostamaan sosiaalihuollon palveluja, joilla annetaan perheneuvontaa ja vanhempainkasvatusta. - Lisäämään perheneuvontapalveluja eroa suunnitteleville vanhemmille. - Varmistamaan, että lasten huoltajuusriidat ratkaistaan - asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon lapsen etu

19 Vanhempien yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä (LOS 18 art.) - Vanhemmilla on yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. - Lapsen edun on määrättävä vanhempien toimintaa. - Valtiolla (julkisella vallalla, joka sisältää myös kunnat) on velvollisuus tukea vanhempia. 37 Vanhempien tuettava lapsen kehittyviä valmiuksia (LOS 5 art.) - Vanhemmilla on vastuu tukea lasta lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi. - Lapsen kehittyvien valmiuksien tukeminen: Lapsen kehitystä kohti itsenäistä aikuisuutta on kunnioitettava ja edistettävä koko lapsuuden ajan

20 Lapsen vanhemmista erottamisen edellytykset (LOS 9 artiklan 1 ja 2 kappale) - Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan paitsi tilanteessa, jossa se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. - Prosessien, jotka erottavat lapsen vanhemmistaan/vanhemmastaan tulee olla oikeudenmukaisia. 39 Lapsen oikeus pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa (LOS 9 artiklan 3 kappale) - Vanhemmastaan/vanhemmistaan erossa olevalla lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista

21 Lapsen oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan (LOS 7 art.) - Mikäli mahdollista, lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 41 Lapsen oikeus sukulaissuhteisiinsa (perhesuhteet) (LOS 8 art.) - Lapsella on oikeus säilyttää sukulaissuhteensa. - Vanhempien lisäksi kysymykseen voivat tulla esimerkiksi sisarukset, isovanhemmat ja muut lapselle läheiset sukulaiset

22 Vanhempainohjaus sekä perhekasvatus ja -palvelut (LOS 24 art. 2 kappale f-kohta) - Sen varmistamiseksi, että lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta toteutuisi täysimääräisesti, valtion (julkisen vallan) tulee kehittää ehkäisevää terveydenhoitoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja palveluja. 43 Perhe-elämän suoja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS 8 art.) - Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. - Suojan kohteena on olemassa oleva perhe-elämä. - Suoja ei rajoitus vain lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen, vaan esimerkiksi sisarussuhteet ja lapsen ja isovanhempien väliset suhteet voivat myös kuulua suojan piiriin

23 Perhe-elämän suoja (EIS 8 art.) ja lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa keskittynyt prosessuaalisten oikeussuojatakeiden tarkasteluun ja tapaamisoikeuden epäämiseen tai rajoittamisen yhteensopivuuteen EIS:n 8 artiklan kanssa. - Kysymys tehokkaasta osallistumisesta asian käsittelyyn - Tapaamisoikeuden tehokas täytäntöönpano 45 Lapsen oikeus ylläpitää yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa (Euroopan perusoikeuskirjan 24 artiklan 3 kappale) - Jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista

24 Lapsen edun toteutumisen varmistamiseksi (1) - Lapsen näkökulma ja tarpeet on otettava vakavasti vakavasti. - Lapsen mieli mielessä - Lapsen edun ensisijaisuuden varmistaminen, vaikutusten arviointi ja arvioinnin tulosten huomiointi ratkaisuissa - Lapsen osallisuuden vahvistaminen - Tiedotuksen ja eroneuvonnan lisääminen - Kynnyksetön palvelujärjestelmä, selkeä palveluvalikko ja eri toimijoiden välisen yhteistyön varmistaminen, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityiset palvelut - Mahdollisimman varhainen tuki 47 Lapsen edun toteutumisen varmistamiseksi (2) - Erilaisten perhetilanteiden huomiointi, mm. vuoroasumisen yleistyminen - Lapsen perhesuhteiden säilymisen turvaaminen, vanhempien lisäksi sisarukset, isovanhemmat, muut lapselle läheiset henkilöt - Konfliktien ratkaisufoorumien ja menetelmien kehittäminen: sopimis- ja sovintomenettelyt, mm. asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelumallin saatavuuden varmistaminen, oikeudenkäyntimenettelyiden kehittäminen 48 24