KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA"

Transkriptio

1 KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA - Satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren yhteiskuntaan sopeutuminen Multisilta, Minna Saarinen, Anne Opinnäytetyö Kevät 2002 DIAK / Porin yksikkö

2 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Multisilta, Minna ja Saarinen, Anne Kuulovamma näkymätön vamma - Satakuntalaisen huonokuuloisen yhteiskuntaan sopeutuminen Kevät sivua, 4 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren ammattihaaveita ja sopeutumista kuulevien yhteiskuntaan. Siinä tarkastellaan nuoren elämän osa-alueita, joihin kuuluu mm. perhe, koulunkäynti, vapaa-ajan vietto ja suhde seurakuntaan. Mahdollisimman laajan käsityksen saamiseksi huonokuuloisen nuoren elämästä tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien ja opettajien näkökantoja. Lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty kyselyillä ja haastatteluilla. Aineisto on analysoitu Colaizzin fenomenologista menetelmää osittain käyttäen. Tutkimukseemme osallistui seitsemän nuorta ja heidän vanhempansa sekä 14 huonokuuloisen nuoren opettajaa. Otos on Satakunnan keskussairaalan kuntoutusohjaajan Tiina Kari-Saarisen määrittelemä. Tutkimukseen osallistuvat nuoret rajattiin maantieteellisesti Satakunnan alueeseen sekä iältään vuotiaisiin. Tutkimus osoitti, että huonokuuloisuuden aste vaikuttaa huonokuuloisen elämänlaatuun ja sopeutumiseen. Nuorten ammattihaaveet realisoituvat iän ja kokemuksen myötä. Vanhemmat, nuoret ja opettajat kaipaavat ammatinvalinnan ohjausta ja tukea nuoren elämään. Työ huonokuuloisten parissa on vasta alkamassa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, kun taas kuurojen parissa on työtä tehty jo vuosikymmeniä. ASIASANAT: NUORUUS, HUONOKUULOISUUS, SOPEUTUMINEN, AMMATINVALINTA, INTEGRAATIO, HUONOKUULOISEN KUNTOUTUS Säilytyspaikka: DIAK/ Porin yksikön kirjasto

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC / PORI TRAINING UNIT Multisilta, Minna and Saarinen, Anne Impaired Hearing Invisible Injury - Adaptation to Community of Young Person With Impaired Hearing April pages 4 appendices The aim of the study was to survey the career dreams of young persons with impaired hearing who lived in Satakunta and their adaptation in the normal hearing society. The study surveyed sectors that include in a young person s life, like his or her family, school, spare time and the relationship with the church. In order to get as expansive impression as possible about the life of a young person with impaired hearing, the study includes the parents and teachers viewpoints. The study was qualitative. The data were gathered with questionnaires and interviews. The data were analysed using partly the Colaizzi s phenomenological method. Seven young persons with impaired hearing, their parents and 14 teachers participated in this research. Tiina Kari-Saarinen, the rehabilitation counsellor in the Satakunta Central Hospital, defined the sample. The participants were restricted in Satakunta area and they were 11 to 16 years of age. The study showed that the stage of impaired hearing affects on quality of life and on adaptation. The career dreams become more realistic with age and life experience. The young people, parents and teachers want vocational training and support into the young s life. The work with people with impaired hearing is just beginning in the Evangelical Lutheran Church of Finland, whereas the work with deaf people has been going on by decades. Keywords: youth, hearing defect, adaptation, career dreams, integration, rehabilitation of impaired hearing. Deposited in the Pori Training Unit Library.

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 KORVAN ANATOMIA Ulkokorva, välikorva ja korvatorvi Sisäkorva ja sisäkorvan ulommat ja sisemmät hiussolut 4 3 KUULEMISEN TEHTÄVÄT Viestiminen Ympäristön äänilähteisiin orientoituminen 7 4 KUULON ALENEMA ELI HUONOKUULOISUUS Kuulovamman vaikeusasteet Kuulovammatyypit Huonokuuloisuuden aiheuttajat Kuulon tutkimukset eli audiologiset tutkimukset Äänesaudiometria ja tympanometria Otoakustiset emissiot ja aivorunkovasteet 11 5 KUULOVIKOJEN HOITO JA KUNTOUTUS Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Tekninen- ja audiopedinen kuulonkuntoutus Sosiaalinen ja psykologinen kuulonkuntoutus Koulutus ja ammatillinen kuulonkuntoutus 15

5 5 6 HUONOKUULOISEN LAPSEN JA NUOREN SOPEUTUMINEN Huonokuuloinen lapsi perheessä Huonokuuloisen lapsen ja nuoren kuntoutus Nuoruus ja sopeutuminen psyko-sosiaalisen kuntoutuksen avulla 17 7 KOULUTUS JA AMMATINVALINTA Erityiskoulu vai tavallinen peruskoulu Integroiminen Huonokuuloinen oppilas Koulun järjestelyt huonokuuloisen lapsen oppimisen tueksi Ammatinvalinta 24 8 KIRKKO JA HUONOKUULOINEN NUORI 25 9 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen lähestymistapa Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimusjoukko ja aineiston kerääminen AINEISTON KÄSITTELY JA TUTKIMUSTULOKSET Yleistä tutkimusjoukosta Apuvälineet Huonokuuloisuus ja sen vaikutus koulunkäyntiin Oppimisen tukijärjestelyt Sopeutumisvalmennus ja opettajien lisäkoulutus Erityisopetus ja koulunkäyntiin liittyvät toiveet Koulukiusaaminen ja syrjintä Jatkokoulutus ja nuorten ammattihaaveita Tukimuodot Kuulevien maailmaan sopeutuminen Huonokuuloisuuden haittoja vapaa-aikana 38

6 Nuorten harrastukset ja vanhempien niihin kohdistuvat toiveet Rippikoulu ja muu seurakunnan järjestämään toimintaan osallistuminen JOHTOPÄÄTÖKSET Huonokuuloisuuden vaikutuksia sopeutumiseen Huonokuuloisuuden vaikutukset koulunkäyntiin ja ammattihaaveisiin Evankelisluterilaisen kirkon tuki huonokuuloiselle nuorelle POHDINTA 44 LÄHTEET LIITTEET

7 7 JOHDANTO Kun tarkastelemme kuulovammaisia, on tärkeää, että erotamme toisistaan kuurot ja huonokuuloiset. Kuurouden ja huonokuuloisuuden ero on joskus kuin veteen piirretty viiva; kuka tuntee kuuluvansa kuurojen yhteisöön kuka taas ei. Kuurojen yhtenäinen joukko on heidän vahvuutensa ja voimansa, puhutaan kuurojen kulttuurista. Huonokuuloiset, jotka eivät koe kuuluvansa kuuroihin, vaan yrittävät sulautua normaalikuuloisten joukkoon saattavat jäädä vähemmälle huomiolle yhteiskunnassamme. He haluavat peittää vammansa ja vähätellä sen merkitystä. Ihmiselle on tärkeää tuntea itsensä arvostetuksi ja vasta vammansa hyväksyttyään ihminen voi todella tuntea itsensä sinuksi myös ympäristönsä kanssa. Meidän ajatuksemme lähtökohta tälle työlle oli huonokuuloisuus ja nuoret. Otettuamme yhteyttä Satakunnan keskussairaalan korvaosastolle ja sen kautta kuntoutusohjaaja Tiina Kari-Saariseen, muodostuivat aiheen raamit. Hänen avullaan ja myötävaikutuksellaan olemme saaneet edetä tämän tutkimuksen tekemisessä. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, miten huonokuuloiset nuoret ja heidän perheensä sopeutuvat ympäröivään yhteiskuntaan ja arvioida heidän avuntarvettaan nuoruusajan muutoksissa. Jotta ymmärtäisimme enemmän ja laajemmin kyseistä aihetta, käsittelemme kuulemista ja kuulovammaisuutta eri näkökulmilta. Tarkoituksemme on palvella tutkimuksellamme, niin nuorta ja hänen perhettään, huonokuuloisten nuorten kuntoutusta ja myös diakonia-ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoita. Tutkimuksessa haluamme selvittää aiheuttaako huonokuuloisuus vaikeuksia nuorelle kouluelämässä, tulevaisuuden suunnittelussa ja yleensä sopeutumisessa kuulevaan maailmaan. Työssä tarkastelemme ihmistä fyysisen, psyykkisen, henkisen olemuksen ja hänen sosiaalisen ympäristönsä kautta. Nuoruuteen kuuluu näiden kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusten kautta aikuisuuteen kypsyminen, joka on niin yksilöitymistä kuin sosiaaliseen ympäristöön liittymistä. Tutkimalla nuoren elämän eri alueita pystymme selvittämään miten huonokuuloisuus vaikuttaa hänen elämäänsä ja onko hänen saamansa tuki riittävää.

8 8 Huonokuuloisuutta ominaisuutena on tutkittu vähän. Omaa tutkimusaihettamme läheisiä tutkimuksia löysimme muutamia. Tutkittu on lähinnä kuulovammaisia, jotka opiskelevat integroituina tavallisessa peruskoulussa. Näiden tutkimusten tuloksista voimme löytää omaa tutkimustamme tukevia tuloksia.

9 9 2 KORVAN ANATOMIA Korva jaetaan rakenteellisesti ulko-, väli- ja sisäkorvaan. Ulkokorvaan kuuluvat korvalehti ja korvakäytävä. Väli- eli keskikorvan osia ovat tärykalvo, välikorvaontelo, korvatorvi ja kuuloluut (vasara, alasin ja jalustin.) Sisäkorva käsittää simpukan ja kuulohermon alkupään sekä kaarikäytävät, jotka osallistuvat tasapainon hallintaan. Simpukassa on soikea ja pyöreä ikkuna. Ne ovat joustavia kalvoja, jotka yhdistävät toisiinsa nesteen täyttämän simpukan ja välikorvan. (Viita, H. & Huttunen, K & Sorri, M. 1998, 11.) KUVA 1. Korvan rakenne (Viita ym. 1998, 10.) 2.1 Ulkokorva, välikorva ja korvatorvi Korvalehti kerää ääniä ja vahvistaa niitä noin 5 db. Korvalehti ja korvakäytävä muuttavat äänen toisto-ominaisuuksia kuulemiselle sopivammaksi. Ne vahvistavat 1,5-4kHz:n taajuusaluetta. (Viita ym.1998, 11.) Välikorvan tehtävänä on muun muassa siirtää ilman kautta tuleva värähtely sisäkorvan simpukassa olevaan nesteeseen. Ääni vahvistuu välikorvassa noin 30dB. Välikorvan kuuloluuketju värähtelee äänen tahdissa. Värähtely siirtyy sisäkorvaan, kun jalustin toimii mäntänä, joka pumppaa sisäkorvan soikeaa ikkunaa vasten ja saa simpukassa olevan nesteen värähtelemään äänen tahdissa. (Viita ym. 1998, 11.) Korvatorven tehtävä on tasata ulkoilman ja välikorvan välistä ilmanpaine-eroa. Yhteys välikorvasta nenänieluun on tavallisesti suljettu. (Viita ym. 1998, )

10 Sisäkorva ja sisäkorvan ulommat ja sisemmät hiussolut Sisäkorva muuttaa äänen aiheuttaman ja kuuloluuketjun välittämän värähtelyn sisäkorvan nesteen värähtelyksi ja sen taas varsinaisiksi aisti-impulsseiksi. Soikean ikkunan kautta saapuvat ääniaallot värisyttävät sisäkorvan simpukkatiehyessä olevaa nestettä. Simpukkatiehyessä sijaitsevan kierteiselimen eli Cortin elimen kuuloreseptorisolut (hiussolut) muuttavat värähtelyn impulsseiksi. (Viita ym. 1998, 12.) KUVA 2. Simpukan rakenne (Viita ym. 1998, 13.) Sisäkorvassa on kahdenlaisia hiussoluja: yksi rivi sisempiä ja kolme riviä ulompia. Ulommat hiussolut ovat sisäkorvan virittäjiä ja sisemmät hiussolut ovat varsinaisia aistinsoluja. Ulommat hiussolut mahdollistavat tarkemman taajuuserottelun ja parantavat kuulemista pienillä äänenvoimakkuuksilla. Ne vahingoittuvat esim. jatkuvan voimakkaan melun vuoksi herkemmin kuin sisemmät hiussolut. Tällöin hiljaisempien äänien kuuleminen huononee. Sisemmät solut toimivat äänien vastaanottajina. Ne muuttavat värähtelyn hermoimpulsseiksi. Sisempiä hiussoluja on noin 3500 ja ulompia hiussoluja noin Hiussolujen simpukan eri osat ottavat vastaan eri korkuisia ääniä. Korkeat taajuudet otetaan vastaan simpukan tyviosassa ja matalat kärjessä. (Viita ym. 1998, 13.) KUVA 3. Sisemmät ja ulommat hiussolut (Viita ym. 1998, 14.)

11 11 Tieto äänestä kulkeutuu aivoihin hiussolujen avulla. Kun hiussolut ovat ottaneet vastaan äänien aiheuttamat värähtelyt, ne lähettävät tiedon äänistä eteenpäin sähköisinä hermoimpulsseina. Synapseista impulssit johtuvat kuulohermon säikeisiin kemiallisten tapahtumien avulla. Synapsit ovat hermosolun pääteyhteyksiä, joiden avulla hermosolut ovat yhteydessä toisiin hermosoluihin. Yhdellä hermosolulla on suuri määrä synapsiyhteyksiä toisiin hermosoluihin. (Viita ym. 1998, 14.) KUVA 4. Synapsi eli hermosäikeiden välinen yhteys (Viita ym. 1998, 15.) Hiussoluilla on yhteys sekä viestejä keskushermostoon tuoviin (afferentteihin) että viestiä vieviin (efferentteihin) hermosäikeisiin. Pääosa afferenteista yhteyksistä tulee sisemmistä hiussoluista ja pääosa efferenteistä yhteyksistä tulee ulompiin hiussoluihin. Kuulohermon säikeet johtavat tiedon äänestä aivorungon kokleaaritumakkeisiin. Täältä tieto siirtyy niin sanottuihin oliivitumakkeisiin, joihin tietoa tulee molempien korvien kuulohermoista. Oliivitumakkeissa molemmista korvista tuleva tieto yhdistyy. (Viita ym. 1998, ) KUVA 5. Yhteys simpukasta aivoihin (Viita ym. 1998, 16.)

12 12 Oliivitumakkeista yhdistyneet hermoimpulssit johtuvat keskiaivoihin ja sitä kautta talamukseen. Talamuksesta tiedot johtuvat isojen aivojen kuorikerrokseen (korteksin) kuuloalueelle, joka sijaitsee ohimolohkossa. Sieltä on puolestaan hermoyhteyksiä aivojen otsalohkon assosiaatioalueille sekä puhekeskuksiin. Aivojen kuorikerroksella tieto äänestä kulkeutuu ensimmäisenä ohimolohkon takaosiin. (Viita ym.1998, 17.) KUVA 6. Aivot sivultapäin kuvattuna sekä kuulemiseen osallistuvia aivojen alueita.(viita ym. 1998, 17) 3 KUULEMISEN TEHTÄVÄT 3.1 Viestiminen Kuulovamma vaikuttaa aina kommunikaatioon eli viestimiseen. Kuulovamman vaikutukset kommunikaatioon vaihtelevat suhteessa kuulovamman vaikeusasteeseen ja syyhyn sekä vamman syntymis- ja toteamisajankohtaan. Jos lapsella on synnynnäinen tai varhaislapsuudessa ennen puheen oppimista syntynyt kuulovamma, voi ympäristön puhutun kielen oppiminen tuottaa vaikeuksia. Mitä vaikeampi lapsen kuulovamma on, sen vaikeampi hänen on oppia ympäristön kieltä, koska kuuloaistimus puuttuu ja äänteet pitää oppia tunto- ja näköaistin avulla. Lapsella saattaa olla virheellistä ääntämystä tai kielellisiä virheitä. (Kuulonhuoltoliitto 2002 online)

13 13 Jos kuulovamma on vaikea, ei pelkkä kuulokoje auta kommunikaatiotilanteessa vaan useimmat käyttävät kuulon tukena huuliltalukua. Jos kuulovammainen henkilö ei pysty kuulemaan puheääntä lainkaan, hän käyttää kommunikoidessaan huuliltalukua sekä muita kommunikaatiomenetelmiä tai tulkkia. Syntymästään kuurot tai varhaislapsuudessaan kuulonsa menettäneet henkilöt kommunikoivat viittomakielellä. (Kuulonhuoltoliitto 2002 online) 3.2 Ympäristön äänilähteisiin orientoituminen Suuntakuulo auttaa ihmistä orientoitumaan ympäristön äänilähteisiin. Sillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi liikenteessä, ja se auttaa kommunikaatiotilanteessa paikallistamaan puhujan. Suuntakuulo ei toimi, jos toinen korva on kuuro tai huonokuuloinen. Passiiviset kuuloelämykset ympäristöstä esim. kaiku, auttavat saamaan käsitystä vaikkapa ympärillä olevan tilan koosta ja muista ominaisuuksista. (Viita ym. 1998, 19.) Musiikin ja luonnon äänet voivat esteettisinä kuuloelämyksinä luoda tunnelmaa. Myös hiljaisuudesta voidaan nauttia kuuntelemalla. (Viita ym ) Puheen kuulemisen kannalta merkityksellinen äänten taajuusalue on melko suppea ja suhteellisen korkea. Tämän alueen ala- ja yläpuolelle jää laaja ihmiskorvan kuultavissa oleva taajuusalue, jolla musiikki voi liikkua. (a. Kuulonhuoltoliitto ry 2000, 58.) 4 KUULON ALENEMA ELI HUONOKUULOISUUS 4.1 Kuulovamman vaikeusasteet Yläkäsite kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuulonalenema; lievästä alenemasta täydelliseen kuurouteen. Sosiaalisesti kuulonalenemaa määriteltäessä huonokuuloisena pidetään henkilöä, jolla on osittainen kuulovamma, joka kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla käyttämällä tukena huuliltalukua. Suurin osa yleisopetuksen kuulovammaisista kuuluu tähän ryhmään. (b. Kuulonhuoltoliitto ry. 2000, 5.)

14 14 Kuulovian vaikeusaste määritellään laskemalla paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla 0,5-2 khz:iä. Normaaliksi kuulo arvioidaan silloin kun keskiarvo ei ylitä 20 db:tä. (Viita ym. 1998, 39.) Kuulovamman vaikeusasteet voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja erittäin vaikeaan. ( TAULUKKO 1.) Sosiaalisen kuulon rajana pidetään yleensä 30 db:n kuulonalenemaa. Normaalia puheviestintää häiritsevä kuulonalenema on 60 db:ssä ja yli 90 db:n kuulonaleneman ollessa kyseessä ei puhetta pysty erottamaan ilman kuulokojetta. Haitan suuruuteen vaikuttavat myös muut tekijät vaikeusasteen lisäksi kuten: kuulovian tyyppi, kuulonalenemisen nopeus, syntyajankohta, ikä, muu terveyden tila ja vireystila. (Viita ym. 1998, 42. ) TAULUKKO 1 Kuulonvaikeusasteet Kuulovian vaikeusaste WHO:n 1991 EU:n 1996 luokitus luokitus BEHL 0,5-2 khz BEHL 0,5-4 khz Lievä 26 db 40 db 20 db < x < 40 db Keskivaikea 41 db 60 db 40 db < x < 79 db Vaikea 61 db 80 db 70 db < x < 95 db Erittäin vaikea x > 81 db x > 95 db (Viita ym. 1998, 39.) 4.2 Kuulovammatyypit Kuulovammat jaetaan seuraavasti: konduktiivisiin eli äänen johtumisen häiriöt ja sensorineuraaliset eli äänen vastaanoton vammat. Konduktiivinen vamma liittyy muutoksiin, joko ulkokorvan tai välikorvan alueella. Sensorineuraalisen kuulovamman aiheuttajat ovat joko sisäkorvassa (tällöin puhutaan kokleaarisesta vammasta) tai sitä eteenpäin vievissä kuuloradoissa kuulohermon tai aivorungon alueella (retrokokleaarinen vamma). Mikäli vamma on selvästi keskushermoston alueella

15 15 puhutaan sentraalisista kuulovammoista. (Kallanranta, T. & Rissanen, P. & Vilkkumaa. 2001, 270.) Aistimisvika eli sensorineuraalinen vika vaikuttaa usein korkeissa äänissä. Tämä vaikeuttaa puheen kuulemista. Kuulemista vaikeuttaa myös puheviestin väärin ymmärtäminen, joka johtuu äänen signaalin vääristymisestä ennen kuin se aivoissa havaitaan. Kuulemisen vaikeutta lisää ympäristön häly. Kuulokoje voi auttaa vain rajallisesti. Aistimisvika on johtotyyppistä kuulovikaa vaikeampi ja saattaa johtaa myös kuuroutumiseen. (Viita ym. 1998, 44.) Sentraalisen kuulovian erityispiirre on se, että se ei aiheuta mitattavia kuulokynnysmuutoksia vaan vaikeudet keskittyvät ärsykkeiden tunnistamisessa tai puheen erottelemisessa. Tämä vika voi aiheuttaa jopa täydellisen puheen ymmärtämättömyyden. Lapsilla tämän tyyppinen kuulovika aiheuttaa vaikeuksia puheen ja kielen kehityksessä. (Viita ym. 1998, 45.) 4.3 Huonokuuloisuuden aiheuttajat Perinnölliset kuuloviat voivat ilmetä joko kuulon alenemana tai osana muuta oireyhtymää. Oireyhtymissä eli syndroomissa on kyse vioista monessa eri elimessä, esimerkiksi sydämessä, kilpirauhasessa ja / tai silmissä. Syndroomissa saattaa olla epämuodostumia lähinnä kaulan ja pään alueilla ja kuulonmuutokset ovat lähinnä aistimisviallisia eli sensorineuraalisia. (Viita ym. 1998, 46.) Perinnölliset kuuloviat voivat ilmaantua vasta myöhemmin elämän aikana tai olla synnynnäisiä. Kuuloviat voivat myös periytyä vallitsevasti tai peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi voi saada vallitsevan vian vain toiselta vanhemmaltaan ja peittyvän kuulovian vain kun kummallakin vanhemmalla on virheellinen geeni. (Viita ym. 1998, 46.) Ennen syntymää aiheutuneet kuuloviat eli prenataaliset kuuloviat voivat aiheutua kohdunsisäisissä tulehduksissa tai lääkkeiden vaikutuksena. Kohdunsisäisiä tulehduksia aiheuttavat esimerkiksi vihurirokko, sytomegalo- tai toksoplasmainfektio. Syntyvän

16 16 lapsen kuulovika on yleensä aistimisvikainen eli sensorineuraalinen ja hänellä on myös muita kehityshäiriöitä. (Viita ym. 1998, 47.) Syntymän aikoihin jaotelluihin eli perinataalisiin kuulovikoihin liittyvät keskosuus, keltaisuus eli hyperbilirubinemia ja hapenpuute eli asfyksia. Nämä kuuloviat ovat tyypiltään aistimisvikaisia eli sensorineuraalisia kuulovikoja, paikantuen joko sisäkorvaan tai aivorunkoon. (Viita ym. 1998, 48.) Syntymän jälkeen aiheutuneet eli postnataaliset kuuloviat johtuvat, joko tulehdussairauksista, tapaturmasta, äkillisestä voimakkaasta äänestä, korvatulehduksesta, ototoksisista lääkeaineista, ikähuonokuuloisuudesta, sairauksista kuten Menieren tauti ja kuulohermon kasvaimet. (Viita ym. 1998, ) Korvatulehdukset aiheuttavat joko akuutin väliaikaisen konduktiivisen kuulonaleneman. Kroonistunut korvatulehdus voi haitata lapsen puheen kehittymistä ja voi aiheuttaa myös sensorineuraalisia kuulomuutoksia. Ne liittyvät pitkäaikaisessa tulehduksessa syntyneiden toksiinien eli bakteerimyrkkyjen vaikutukseen. (Viita ym. 1998, ) 4.4 Kuulon tutkimukset eli audiologiset tutkimukset Audiologisia tutkimuksia käytetään, kun tutkitaan kuulovamman astetta, syytä ja sijaintia. Audiologisia tutkimuksia ovat: äänes-, ja puheaudiometria, tympanometria, stapediuksen tutkiminen, otoakustiset emissiot sekä aivorunkovastetutkimukset Äänesaudiometria ja tympanometria Ääneksellä tarkoitetaan vain yhtä taajuutta eli yhtä äänen korkeutta sisältävää ääntä. Ääneksien kuulemista mitataan äänesaudiometrian avulla ja mittaustulosta kuvataan audiogrammin eli kuulokäyrän avulla. Mittauksella pyritään saamaan selville kuulokynnystaso eli pienin äänenpaineen taso, jonka tutkittava pystyy eri taajuuksilla kuulemaan (Viita ym. 1998, 26.)

17 17 Puhekuuloa voidaan mitata puheaudiometriatutkimuksella. Mittauksella saadaan selvitettyä puhekynnys ja puheen erotuskyky (sanojen tunnistusprosentti). Puhekynnys tarkoittaa sitä äänen voimakkuuden tasoa, jolla tutkittava erottaa 50 % puheaudiometriasanaston sanoista oikein. Puhekynnys on yleensä noin 30 db kuulokynnyksen yläpuolella. Puheen erotuskyky prosentti tarkoittaa maksimaalista puheenerotuskykyä prosentteina eli sitä, kuinka monta sanaa tutkittava erottaa oikein esimerkiksi 30 sanasta sopivalla äänen voimakkuudella. Esimerkiksi, jos hän erottaa 30 sanasta 15 oikein hänen puheen erotuskykynsä on 50 %. Puheaudiometria antaa kuvan niin sanotusta sosiaalisesta kuulosta. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka hyvin ihminen voi tulla toimeen kuulonsa avulla esimerkiksi keskustellessaan muiden kanssa. (Viita ym. 1998, ) Tympanometriassa mitataan äänen heijastumista tärykalvosta samalla kun korvakäytävän painetta muutetaan. (Kuva 1.) Tympanometria antaa tietoa muun muassa siitä, onko välikorvassa alipainetta tai nestettä. Stapediusrefleksi eli jalustinliharefleksi laukeaa normaalikuuloisella db:n voimakuisen ääneksen vaikutuksesta. Tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä, kuinka kuuloluuketju toimii. Sen avulla voidaan tutkia myös sisäkorvaa ja selvittää, onko simpukassa ja kuulohermossa vikaa. (Viita ym ) Otoakustiset emissiot ja aivorunkovasteet Otoakustiset emissiot kuvaavat sisäkorvan ulompien hiussolujen toimintaa. Niillä tarkoitetaan sisäkorvan ulompien hiussolujen toiminnasta aiheutuvia vähäisiä ääniä, joita voidaan mitata korvakäytävästä. Niin sanottuja transienttisyntyisiä otoakustisia emissioita käytetään aivorunkoherätevastetutkimusten ohella erityisesti vastasyntyneiden kuuloseulonnoissa, vaikeasti tutkittavien kuulonmittauksissa sekä meluvammojen tutkimisessa. Normaali emissiomittaustulos merkitsee sitä, ettei kyseisessä korvassa ole kovin vaikeaa kuulovikaa. (Viita ym. 1998, ) Aivorunkovasteet ovat osa sähköisten herätevasteiden mittauksia; tutkittavan korvaan lähetetään äärimmäisen lyhytkestoisia ääniä ja samalla rekisteröidään kuuloratojen

18 18 sähköisiä tapahtumia. Aivorunkovasteiden avulla voidaan pyrkiä määrittelemään kuulokynnystä. Sitä käytetään silloin, kuin tavallisella kuulontutkimuksella ei pystytä selvittämään kuulon tasoa esimerkiksi erilaisten aivo- tai hermosairauksien yhteydessä. Tutkimusten lisäksi käytetään pienten ja/tai monivammaisten lasten kohdalla, joiden kuuloa ei saada luotettavasti tutkittua muilla menetelmillä. Aivorunkovastetutkimuksista käytettään kuitenkin eniten kuuloratojen tilanteen selvittämisessä. (Viita ym. 1998, ) 5 KUULOVIKOJEN HOITO JA KUNTOUTUS Perinteisesti kuulovikojen kuntoutus on jaettu viiteen eri alueeseen: lääketieteellinen, tekninen, sosiaalinen, psykologinen ja audiopedinen. Kuudentena kuntoutuksen muotona voidaan pitää ammatillista kuntoutusta. ( Kallanranta ym. 2001, 272.) Kuntoutukseen voidaan liittää edellisten lisäksi pedagoginen eli kasvatuksellinen näkökulma, mikä kytkeytyy usein joko audiopediseen kuntoutukseen tai koulutukseen. ( Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11). 5.1 Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Kuuloa voidaan parantaa lääkityksellä vain harvoissa korvasairauksissa. Sellaisia ovat lähinnä tulehdussairaudet korvissa ja eräät äkilliset sisäkorvaperäiset kuulonalenemat. Leikkaushoidolla voidaan ehkäistä korvatulehduksiin mahdollisesti liittyviä komplikaatioita. Leikkaushoidolla voidaan rajoittaa sairauden etenemistä niin, ettei se aiheuta lisätuhoa väli- tai sisäkorvassa. Kuulonparannusleikkaukset ovat mahdollisia muun muassa synnynnäisissä epämuodostumissa ja traumojen jälkitiloissa. (Viita ym. 1998, )

19 Tekninen- ja audiopedinen kuulonkuntoutus Teknisellä kuntoutuksella tarkoitetaan laitteita, joilla voidaan helpottaa huonokuuloisen kuulemista tai päivittäisen elämän ongelmia. Tavallisin kuulonkuntoutuksen tekninen apuväline on kuulokoje. Kuulokojeet jaetaan kolmeen päätyyppiin: taskukoje, ( ja niitä teknisesti vastaavat silmälasikojeet) ja korvakäytäväkojeet. Korvakäytäväkojeissa puolestaan on kolme päätyyppiä: konkkakoje, kanaalikoje ja CIC- kanaalikoje. ( CIC= completely in the canal, laite on kokonaan korvakanaalissa) (Kallanranta ym. 2001, 273.) Kuulokojeen kautta välittyvän äänen laatu on aina jossain määrin huonompi kuin normaalisti kuulevan korva. Kuulokoje nostaa kuitenkin kuulokynnystä ja parantaa kuulon jäänteiden hyväksikäyttöä. (Kallanranta ym. 2001, 273.) KUVA 8. Erilaisia korvakäytäväkoneita (Viita ym. 1998, 56.) KUVA 9. Korvantauskoje. (Viita ym. 1998, 57.) Kuulokoje poimii äänet mikrofoniinsa ja muuntaa ne sähköisiksi impulsseiksi. Se vahvistaa impulssit, muuntaa ne takaisin ilmahiukkasten värähtelyksi sekä ohjaa ne

20 20 korvaan. Se ei valikoi ääniä, vaan vahvistaa kaikki äänet. Hälyäänet aiheuttavat ongelmia äänten erottelussa ja kuulemisessa. (Viita ym. 1998, 59.) Hälyäänien vähentämiseksi ja kuulemisen helpottamiseksi esim. yleisissä laitoksissa ja paikoissa saattaa olla mahdollista käyttää induktio eli silmukkavahvistinta, joka estää kulokojeen hälyääntä. Kuulokojeen tulisi olla silloin joko T- tai MT asennossa. Silloin viesti ohjautuu induktiosilmukan kautta kuulokojeeseen. Induktiosilmukan avulla useampikin kuulija voi kuunnella saman aikaisesti yhtä puhujaa, jolla on käytössään mikrofoni. RT laite on käyttötavaltaan samantapainen kuin silmukkavahvistin. Sen ääne siirto tapahtuu radioaaltojen (FM) avulla. Radioaaltojen tietty taajuus kohdistetaan RT laitteen vastaanottimen tiettyyn kanavaan. RT -laitetta käytettään henkilökohtaisena apuvälineenä ensisijaisesti koulussa. (Viita ym. 1998, ) Audiopedinen kuntoutus on määritetelty osana kuulovammaisen lapsen pedagogista eli kasvatuksellista kuntoutusta. Audiopedinen kuntoutus tarkoittaa lähinnä kommunikaatioterapiaa sisältäen kuulokojeen käytön opetusta sekä kuulon harjoituksen, huulioluvun ja viittomakielen opetuksen. (Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11.) 5.3 Sosiaalinen ja psykologinen kuulonkuntoutus Sosiaalisen kuulonkuntoutuksen avulla pyritään vähentämään kuulovikaan liittyviä yhteiskunnallisen osallistumisen vaikeuksia. Kysymykseen voivat tulla koulutukseen ja ammattiin liittyvät kysymykset sekä vapaa-ajan harrastukset. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu myös kuulovikaisen taloudellisista eduista huolehtiminen. (Kallanranta ym. 2001, 276.) Psykologisen kuulonkuntoutuksen tavoitteena on auttaa huonokuuloista ja hänen perhettään selviämään henkisesti kuulovian ja siihen liittyvien ongelmien kanssa. (Kallanranta ym. 2001, 276). Psykologisen kuntoutuksen menetelminä voi olla esim. keskustelut ja sopeutumisvalmennus. (Viita ym. 1998, 73).

21 21 Sopeutumisvalmennus tähtää osaltaan sekä kuulovikaisen, että hänen läheistensä auttamiseen. Sopeutumisvalmennuksessa annetaan tietoa kuulovioista ja niiden seurauksista. Tiedon välittäminen toimii yhtenä kognitiivisen psykoterapian keinona. Samalla käsitellään kuulon menettämiseen tai sen puuttumiseen liittyviä tunteita. (Viita ym. 1998, 74.) Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa kurssimuotoisena. Kurssimuotoisessa sopeutumisvalmennuksessa ryhmän vertaistuen merkitys on keskeinen. (Viita ym. 1998, 74.) 5.4 Koulutus ja ammatillinen kuulonkuntoutus Huonokuuloisen lapsen koulutus on kuntoutuksen tärkeä osa-alue. Peruskouluikäisistä huonokuuloisista noin 300 opiskelee 13:ssa kunnallisessa tai kolmessa valtion kuulovammaisten koulussa. Tavallisessa peruskoulussa on noin 2500 huonokuuloista oppilasta, joiden kuulontaso on luokiteltu joko lieväksi tai keskivaikeaksi. (Kallanranta ym. 2001, 278.) Koulutuksen yhteydessä pedagogisen kuntoutuksen tavoitteena on lasten peruskoulutuksen järjestämistä joko erityisopetuksella tai muulla tuella. (Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11). Ammatillinen kuntoutus jaetaan primaari- ja sekundaarikuntoutukseen. Primaarikuntoutus tarkoittaa huonokuuloisen nuoren koulutuksen järjestämistä kullekin sopivaan ammattiin. Tämä vaatii tehostettua ja keskitettyä erityisammatinvalinnanohjausta. Ammatinvalinnassa on huonokuuloisen nuoren kohdalla otettava huomioon niin vamman aiheuttamat rajoitukset kuin ennen kaikkea nuoren omat vahvuudet. Sekundaarikuntoutus tarkoittaa taas tilannetta, jossa huonontuneen kuulon vuoksi joudutaan etsimään keinoa helpottaa työntekoa, joko teknisillä apuvälineillä tai työjärjestelyillä. Kysymykseen voi tulla myös uudelleenkoulutus. (Kallanranta ym. 2001, 278.)

22 22 6 HUONOKUULOISEN LAPSEN JA NUOREN SOPEUTUMINEN 6.1 Huonokuuloinen lapsi perheessä Perhe ja vanhemmat ovat jokaisen lapsen kasvualusta, tärkein ihmissuhde. Kun lapsella todetaan vamma, joutuu koko perhe kriisiin. Perheen ihmissuhteet punnitaan ja mahdolliset vaikeudet heijastuvat lapseen. Se näkyy mm. persoonallisuuden kehityksen häiriöinä, kontaktihäiriöinä, levottomuutena, masentuneisuutena, aggressiivisuutena tai oppimisvaikeuksina. Perheeltä vaaditaan paljon voimavaroja, kun lapsella todetaan jokin vamma. On todettu, ettei vamman suuruus vaikuta ongelmien suuruuteen. Joissakin tapauksissa pieni vamma voi aiheuttaa suurempia vaikeuksia kuin esimerkiksi monivammaisuus. Tämän vuoksi lapsen tukeminen sisältää myös perheen tukemista. Oikeanlainen tuki auttaa elämään läpi vaikeaa asiaa niin lapsen, kuin vanhempienkin kannalta. Kuulovammaan liittyvien ongelmien tiedostaminen, kohtaaminen ja jakaminen mahdollistaa sen, että lapsi pystyy luomaan itsestään selkeän ja realistisen kuvan, joka on terveen itsetunnon edellytys. (Ginman, 1986, 96, 100.) Kuulovammainen lapsi on usein pitempään riippuvaisempi vanhemmistaan kuin muut ikäisensä. Sosiaalisissa tilanteissa lapsi törmää kommunikointivaikeuteensa, mikä aiheuttaa surua ja pettymyksiä. Kuulovammainen joutuu kokemaan erilaisuutta, ryhmän ulkopuolelle jäämistä ja säälintunteita. Hänen vammaansa saatetaan vähätellä niin koulussa kuin kotona. Kuulovammainen käyttää paljon voimavarojaan kuuntelemiseen. Hänelle oman identiteetin löytyminen on vaikeampaa kuin normaalisti kuuleville, joten on tärkeää, että lapsi saa realistista tietoa omasta vammastaan, esimerkiksi sen merkityksestä hänen tulevaisuudenhaaveisiinsa. ( Ginman 1986, ) 6.2 Huonokuuloisen lapsen ja nuoren kuntoutus Suomen viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa ( HYKS, KYS, OYS, TAYS, TYS ) on kuulokeskus ja 16 keskussairaalassa kuuloasema, jotka vastaavat kuulovammaisten tutkimuksista ja kuntoutuksen järjestämisestä. Kolmessa yliopistollisessa sairaalassa ( HYKS, KYS, OYS ) ja Keski-Suomen keskussairaalassa on myös audiologinen ja/ tai foniatrinen osasto. Kuulovammaisten lasten alkuohjaus tapahtuu pääasiassa

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

TUKEA KOULUNKÄYNNIN NIVELVAIHEISIIN. Päivi Kärkkäinen

TUKEA KOULUNKÄYNNIN NIVELVAIHEISIIN. Päivi Kärkkäinen TUKEA KOULUNKÄYNNIN NIVELVAIHEISIIN Päivi Kärkkäinen Koulun perinteisiä nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, alkuopetuksesta perusopetuksen 3. 6. luokille ja kuudennelta

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Koulussa on kuulovammainen oppilas

Koulussa on kuulovammainen oppilas Kuulonhuoltoliitto ry Koulussa on kuulovammainen oppilas lasten kuntoutusohjaajat S i s ä l t ö : Yleistä 2 Kuuleminen ja kuulovammat 2 Kuulemisen käsitteitä 3 Kuulontutkimus ja audiogrammi 4 Kuulovamman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot