KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA"

Transkriptio

1 KUULOVAMMA- NÄKYMÄTÖN VAMMA - Satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren yhteiskuntaan sopeutuminen Multisilta, Minna Saarinen, Anne Opinnäytetyö Kevät 2002 DIAK / Porin yksikkö

2 2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PORIN YKSIKKÖ Multisilta, Minna ja Saarinen, Anne Kuulovamma näkymätön vamma - Satakuntalaisen huonokuuloisen yhteiskuntaan sopeutuminen Kevät sivua, 4 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia satakuntalaisen huonokuuloisen nuoren ammattihaaveita ja sopeutumista kuulevien yhteiskuntaan. Siinä tarkastellaan nuoren elämän osa-alueita, joihin kuuluu mm. perhe, koulunkäynti, vapaa-ajan vietto ja suhde seurakuntaan. Mahdollisimman laajan käsityksen saamiseksi huonokuuloisen nuoren elämästä tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien ja opettajien näkökantoja. Lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty kyselyillä ja haastatteluilla. Aineisto on analysoitu Colaizzin fenomenologista menetelmää osittain käyttäen. Tutkimukseemme osallistui seitsemän nuorta ja heidän vanhempansa sekä 14 huonokuuloisen nuoren opettajaa. Otos on Satakunnan keskussairaalan kuntoutusohjaajan Tiina Kari-Saarisen määrittelemä. Tutkimukseen osallistuvat nuoret rajattiin maantieteellisesti Satakunnan alueeseen sekä iältään vuotiaisiin. Tutkimus osoitti, että huonokuuloisuuden aste vaikuttaa huonokuuloisen elämänlaatuun ja sopeutumiseen. Nuorten ammattihaaveet realisoituvat iän ja kokemuksen myötä. Vanhemmat, nuoret ja opettajat kaipaavat ammatinvalinnan ohjausta ja tukea nuoren elämään. Työ huonokuuloisten parissa on vasta alkamassa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, kun taas kuurojen parissa on työtä tehty jo vuosikymmeniä. ASIASANAT: NUORUUS, HUONOKUULOISUUS, SOPEUTUMINEN, AMMATINVALINTA, INTEGRAATIO, HUONOKUULOISEN KUNTOUTUS Säilytyspaikka: DIAK/ Porin yksikön kirjasto

3 3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC / PORI TRAINING UNIT Multisilta, Minna and Saarinen, Anne Impaired Hearing Invisible Injury - Adaptation to Community of Young Person With Impaired Hearing April pages 4 appendices The aim of the study was to survey the career dreams of young persons with impaired hearing who lived in Satakunta and their adaptation in the normal hearing society. The study surveyed sectors that include in a young person s life, like his or her family, school, spare time and the relationship with the church. In order to get as expansive impression as possible about the life of a young person with impaired hearing, the study includes the parents and teachers viewpoints. The study was qualitative. The data were gathered with questionnaires and interviews. The data were analysed using partly the Colaizzi s phenomenological method. Seven young persons with impaired hearing, their parents and 14 teachers participated in this research. Tiina Kari-Saarinen, the rehabilitation counsellor in the Satakunta Central Hospital, defined the sample. The participants were restricted in Satakunta area and they were 11 to 16 years of age. The study showed that the stage of impaired hearing affects on quality of life and on adaptation. The career dreams become more realistic with age and life experience. The young people, parents and teachers want vocational training and support into the young s life. The work with people with impaired hearing is just beginning in the Evangelical Lutheran Church of Finland, whereas the work with deaf people has been going on by decades. Keywords: youth, hearing defect, adaptation, career dreams, integration, rehabilitation of impaired hearing. Deposited in the Pori Training Unit Library.

4 4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 KORVAN ANATOMIA Ulkokorva, välikorva ja korvatorvi Sisäkorva ja sisäkorvan ulommat ja sisemmät hiussolut 4 3 KUULEMISEN TEHTÄVÄT Viestiminen Ympäristön äänilähteisiin orientoituminen 7 4 KUULON ALENEMA ELI HUONOKUULOISUUS Kuulovamman vaikeusasteet Kuulovammatyypit Huonokuuloisuuden aiheuttajat Kuulon tutkimukset eli audiologiset tutkimukset Äänesaudiometria ja tympanometria Otoakustiset emissiot ja aivorunkovasteet 11 5 KUULOVIKOJEN HOITO JA KUNTOUTUS Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Tekninen- ja audiopedinen kuulonkuntoutus Sosiaalinen ja psykologinen kuulonkuntoutus Koulutus ja ammatillinen kuulonkuntoutus 15

5 5 6 HUONOKUULOISEN LAPSEN JA NUOREN SOPEUTUMINEN Huonokuuloinen lapsi perheessä Huonokuuloisen lapsen ja nuoren kuntoutus Nuoruus ja sopeutuminen psyko-sosiaalisen kuntoutuksen avulla 17 7 KOULUTUS JA AMMATINVALINTA Erityiskoulu vai tavallinen peruskoulu Integroiminen Huonokuuloinen oppilas Koulun järjestelyt huonokuuloisen lapsen oppimisen tueksi Ammatinvalinta 24 8 KIRKKO JA HUONOKUULOINEN NUORI 25 9 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen lähestymistapa Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimusjoukko ja aineiston kerääminen AINEISTON KÄSITTELY JA TUTKIMUSTULOKSET Yleistä tutkimusjoukosta Apuvälineet Huonokuuloisuus ja sen vaikutus koulunkäyntiin Oppimisen tukijärjestelyt Sopeutumisvalmennus ja opettajien lisäkoulutus Erityisopetus ja koulunkäyntiin liittyvät toiveet Koulukiusaaminen ja syrjintä Jatkokoulutus ja nuorten ammattihaaveita Tukimuodot Kuulevien maailmaan sopeutuminen Huonokuuloisuuden haittoja vapaa-aikana 38

6 Nuorten harrastukset ja vanhempien niihin kohdistuvat toiveet Rippikoulu ja muu seurakunnan järjestämään toimintaan osallistuminen JOHTOPÄÄTÖKSET Huonokuuloisuuden vaikutuksia sopeutumiseen Huonokuuloisuuden vaikutukset koulunkäyntiin ja ammattihaaveisiin Evankelisluterilaisen kirkon tuki huonokuuloiselle nuorelle POHDINTA 44 LÄHTEET LIITTEET

7 7 JOHDANTO Kun tarkastelemme kuulovammaisia, on tärkeää, että erotamme toisistaan kuurot ja huonokuuloiset. Kuurouden ja huonokuuloisuuden ero on joskus kuin veteen piirretty viiva; kuka tuntee kuuluvansa kuurojen yhteisöön kuka taas ei. Kuurojen yhtenäinen joukko on heidän vahvuutensa ja voimansa, puhutaan kuurojen kulttuurista. Huonokuuloiset, jotka eivät koe kuuluvansa kuuroihin, vaan yrittävät sulautua normaalikuuloisten joukkoon saattavat jäädä vähemmälle huomiolle yhteiskunnassamme. He haluavat peittää vammansa ja vähätellä sen merkitystä. Ihmiselle on tärkeää tuntea itsensä arvostetuksi ja vasta vammansa hyväksyttyään ihminen voi todella tuntea itsensä sinuksi myös ympäristönsä kanssa. Meidän ajatuksemme lähtökohta tälle työlle oli huonokuuloisuus ja nuoret. Otettuamme yhteyttä Satakunnan keskussairaalan korvaosastolle ja sen kautta kuntoutusohjaaja Tiina Kari-Saariseen, muodostuivat aiheen raamit. Hänen avullaan ja myötävaikutuksellaan olemme saaneet edetä tämän tutkimuksen tekemisessä. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, miten huonokuuloiset nuoret ja heidän perheensä sopeutuvat ympäröivään yhteiskuntaan ja arvioida heidän avuntarvettaan nuoruusajan muutoksissa. Jotta ymmärtäisimme enemmän ja laajemmin kyseistä aihetta, käsittelemme kuulemista ja kuulovammaisuutta eri näkökulmilta. Tarkoituksemme on palvella tutkimuksellamme, niin nuorta ja hänen perhettään, huonokuuloisten nuorten kuntoutusta ja myös diakonia-ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoita. Tutkimuksessa haluamme selvittää aiheuttaako huonokuuloisuus vaikeuksia nuorelle kouluelämässä, tulevaisuuden suunnittelussa ja yleensä sopeutumisessa kuulevaan maailmaan. Työssä tarkastelemme ihmistä fyysisen, psyykkisen, henkisen olemuksen ja hänen sosiaalisen ympäristönsä kautta. Nuoruuteen kuuluu näiden kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusten kautta aikuisuuteen kypsyminen, joka on niin yksilöitymistä kuin sosiaaliseen ympäristöön liittymistä. Tutkimalla nuoren elämän eri alueita pystymme selvittämään miten huonokuuloisuus vaikuttaa hänen elämäänsä ja onko hänen saamansa tuki riittävää.

8 8 Huonokuuloisuutta ominaisuutena on tutkittu vähän. Omaa tutkimusaihettamme läheisiä tutkimuksia löysimme muutamia. Tutkittu on lähinnä kuulovammaisia, jotka opiskelevat integroituina tavallisessa peruskoulussa. Näiden tutkimusten tuloksista voimme löytää omaa tutkimustamme tukevia tuloksia.

9 9 2 KORVAN ANATOMIA Korva jaetaan rakenteellisesti ulko-, väli- ja sisäkorvaan. Ulkokorvaan kuuluvat korvalehti ja korvakäytävä. Väli- eli keskikorvan osia ovat tärykalvo, välikorvaontelo, korvatorvi ja kuuloluut (vasara, alasin ja jalustin.) Sisäkorva käsittää simpukan ja kuulohermon alkupään sekä kaarikäytävät, jotka osallistuvat tasapainon hallintaan. Simpukassa on soikea ja pyöreä ikkuna. Ne ovat joustavia kalvoja, jotka yhdistävät toisiinsa nesteen täyttämän simpukan ja välikorvan. (Viita, H. & Huttunen, K & Sorri, M. 1998, 11.) KUVA 1. Korvan rakenne (Viita ym. 1998, 10.) 2.1 Ulkokorva, välikorva ja korvatorvi Korvalehti kerää ääniä ja vahvistaa niitä noin 5 db. Korvalehti ja korvakäytävä muuttavat äänen toisto-ominaisuuksia kuulemiselle sopivammaksi. Ne vahvistavat 1,5-4kHz:n taajuusaluetta. (Viita ym.1998, 11.) Välikorvan tehtävänä on muun muassa siirtää ilman kautta tuleva värähtely sisäkorvan simpukassa olevaan nesteeseen. Ääni vahvistuu välikorvassa noin 30dB. Välikorvan kuuloluuketju värähtelee äänen tahdissa. Värähtely siirtyy sisäkorvaan, kun jalustin toimii mäntänä, joka pumppaa sisäkorvan soikeaa ikkunaa vasten ja saa simpukassa olevan nesteen värähtelemään äänen tahdissa. (Viita ym. 1998, 11.) Korvatorven tehtävä on tasata ulkoilman ja välikorvan välistä ilmanpaine-eroa. Yhteys välikorvasta nenänieluun on tavallisesti suljettu. (Viita ym. 1998, )

10 Sisäkorva ja sisäkorvan ulommat ja sisemmät hiussolut Sisäkorva muuttaa äänen aiheuttaman ja kuuloluuketjun välittämän värähtelyn sisäkorvan nesteen värähtelyksi ja sen taas varsinaisiksi aisti-impulsseiksi. Soikean ikkunan kautta saapuvat ääniaallot värisyttävät sisäkorvan simpukkatiehyessä olevaa nestettä. Simpukkatiehyessä sijaitsevan kierteiselimen eli Cortin elimen kuuloreseptorisolut (hiussolut) muuttavat värähtelyn impulsseiksi. (Viita ym. 1998, 12.) KUVA 2. Simpukan rakenne (Viita ym. 1998, 13.) Sisäkorvassa on kahdenlaisia hiussoluja: yksi rivi sisempiä ja kolme riviä ulompia. Ulommat hiussolut ovat sisäkorvan virittäjiä ja sisemmät hiussolut ovat varsinaisia aistinsoluja. Ulommat hiussolut mahdollistavat tarkemman taajuuserottelun ja parantavat kuulemista pienillä äänenvoimakkuuksilla. Ne vahingoittuvat esim. jatkuvan voimakkaan melun vuoksi herkemmin kuin sisemmät hiussolut. Tällöin hiljaisempien äänien kuuleminen huononee. Sisemmät solut toimivat äänien vastaanottajina. Ne muuttavat värähtelyn hermoimpulsseiksi. Sisempiä hiussoluja on noin 3500 ja ulompia hiussoluja noin Hiussolujen simpukan eri osat ottavat vastaan eri korkuisia ääniä. Korkeat taajuudet otetaan vastaan simpukan tyviosassa ja matalat kärjessä. (Viita ym. 1998, 13.) KUVA 3. Sisemmät ja ulommat hiussolut (Viita ym. 1998, 14.)

11 11 Tieto äänestä kulkeutuu aivoihin hiussolujen avulla. Kun hiussolut ovat ottaneet vastaan äänien aiheuttamat värähtelyt, ne lähettävät tiedon äänistä eteenpäin sähköisinä hermoimpulsseina. Synapseista impulssit johtuvat kuulohermon säikeisiin kemiallisten tapahtumien avulla. Synapsit ovat hermosolun pääteyhteyksiä, joiden avulla hermosolut ovat yhteydessä toisiin hermosoluihin. Yhdellä hermosolulla on suuri määrä synapsiyhteyksiä toisiin hermosoluihin. (Viita ym. 1998, 14.) KUVA 4. Synapsi eli hermosäikeiden välinen yhteys (Viita ym. 1998, 15.) Hiussoluilla on yhteys sekä viestejä keskushermostoon tuoviin (afferentteihin) että viestiä vieviin (efferentteihin) hermosäikeisiin. Pääosa afferenteista yhteyksistä tulee sisemmistä hiussoluista ja pääosa efferenteistä yhteyksistä tulee ulompiin hiussoluihin. Kuulohermon säikeet johtavat tiedon äänestä aivorungon kokleaaritumakkeisiin. Täältä tieto siirtyy niin sanottuihin oliivitumakkeisiin, joihin tietoa tulee molempien korvien kuulohermoista. Oliivitumakkeissa molemmista korvista tuleva tieto yhdistyy. (Viita ym. 1998, ) KUVA 5. Yhteys simpukasta aivoihin (Viita ym. 1998, 16.)

12 12 Oliivitumakkeista yhdistyneet hermoimpulssit johtuvat keskiaivoihin ja sitä kautta talamukseen. Talamuksesta tiedot johtuvat isojen aivojen kuorikerrokseen (korteksin) kuuloalueelle, joka sijaitsee ohimolohkossa. Sieltä on puolestaan hermoyhteyksiä aivojen otsalohkon assosiaatioalueille sekä puhekeskuksiin. Aivojen kuorikerroksella tieto äänestä kulkeutuu ensimmäisenä ohimolohkon takaosiin. (Viita ym.1998, 17.) KUVA 6. Aivot sivultapäin kuvattuna sekä kuulemiseen osallistuvia aivojen alueita.(viita ym. 1998, 17) 3 KUULEMISEN TEHTÄVÄT 3.1 Viestiminen Kuulovamma vaikuttaa aina kommunikaatioon eli viestimiseen. Kuulovamman vaikutukset kommunikaatioon vaihtelevat suhteessa kuulovamman vaikeusasteeseen ja syyhyn sekä vamman syntymis- ja toteamisajankohtaan. Jos lapsella on synnynnäinen tai varhaislapsuudessa ennen puheen oppimista syntynyt kuulovamma, voi ympäristön puhutun kielen oppiminen tuottaa vaikeuksia. Mitä vaikeampi lapsen kuulovamma on, sen vaikeampi hänen on oppia ympäristön kieltä, koska kuuloaistimus puuttuu ja äänteet pitää oppia tunto- ja näköaistin avulla. Lapsella saattaa olla virheellistä ääntämystä tai kielellisiä virheitä. (Kuulonhuoltoliitto 2002 online)

13 13 Jos kuulovamma on vaikea, ei pelkkä kuulokoje auta kommunikaatiotilanteessa vaan useimmat käyttävät kuulon tukena huuliltalukua. Jos kuulovammainen henkilö ei pysty kuulemaan puheääntä lainkaan, hän käyttää kommunikoidessaan huuliltalukua sekä muita kommunikaatiomenetelmiä tai tulkkia. Syntymästään kuurot tai varhaislapsuudessaan kuulonsa menettäneet henkilöt kommunikoivat viittomakielellä. (Kuulonhuoltoliitto 2002 online) 3.2 Ympäristön äänilähteisiin orientoituminen Suuntakuulo auttaa ihmistä orientoitumaan ympäristön äänilähteisiin. Sillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi liikenteessä, ja se auttaa kommunikaatiotilanteessa paikallistamaan puhujan. Suuntakuulo ei toimi, jos toinen korva on kuuro tai huonokuuloinen. Passiiviset kuuloelämykset ympäristöstä esim. kaiku, auttavat saamaan käsitystä vaikkapa ympärillä olevan tilan koosta ja muista ominaisuuksista. (Viita ym. 1998, 19.) Musiikin ja luonnon äänet voivat esteettisinä kuuloelämyksinä luoda tunnelmaa. Myös hiljaisuudesta voidaan nauttia kuuntelemalla. (Viita ym ) Puheen kuulemisen kannalta merkityksellinen äänten taajuusalue on melko suppea ja suhteellisen korkea. Tämän alueen ala- ja yläpuolelle jää laaja ihmiskorvan kuultavissa oleva taajuusalue, jolla musiikki voi liikkua. (a. Kuulonhuoltoliitto ry 2000, 58.) 4 KUULON ALENEMA ELI HUONOKUULOISUUS 4.1 Kuulovamman vaikeusasteet Yläkäsite kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuulonalenema; lievästä alenemasta täydelliseen kuurouteen. Sosiaalisesti kuulonalenemaa määriteltäessä huonokuuloisena pidetään henkilöä, jolla on osittainen kuulovamma, joka kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla käyttämällä tukena huuliltalukua. Suurin osa yleisopetuksen kuulovammaisista kuuluu tähän ryhmään. (b. Kuulonhuoltoliitto ry. 2000, 5.)

14 14 Kuulovian vaikeusaste määritellään laskemalla paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla 0,5-2 khz:iä. Normaaliksi kuulo arvioidaan silloin kun keskiarvo ei ylitä 20 db:tä. (Viita ym. 1998, 39.) Kuulovamman vaikeusasteet voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja erittäin vaikeaan. ( TAULUKKO 1.) Sosiaalisen kuulon rajana pidetään yleensä 30 db:n kuulonalenemaa. Normaalia puheviestintää häiritsevä kuulonalenema on 60 db:ssä ja yli 90 db:n kuulonaleneman ollessa kyseessä ei puhetta pysty erottamaan ilman kuulokojetta. Haitan suuruuteen vaikuttavat myös muut tekijät vaikeusasteen lisäksi kuten: kuulovian tyyppi, kuulonalenemisen nopeus, syntyajankohta, ikä, muu terveyden tila ja vireystila. (Viita ym. 1998, 42. ) TAULUKKO 1 Kuulonvaikeusasteet Kuulovian vaikeusaste WHO:n 1991 EU:n 1996 luokitus luokitus BEHL 0,5-2 khz BEHL 0,5-4 khz Lievä 26 db 40 db 20 db < x < 40 db Keskivaikea 41 db 60 db 40 db < x < 79 db Vaikea 61 db 80 db 70 db < x < 95 db Erittäin vaikea x > 81 db x > 95 db (Viita ym. 1998, 39.) 4.2 Kuulovammatyypit Kuulovammat jaetaan seuraavasti: konduktiivisiin eli äänen johtumisen häiriöt ja sensorineuraaliset eli äänen vastaanoton vammat. Konduktiivinen vamma liittyy muutoksiin, joko ulkokorvan tai välikorvan alueella. Sensorineuraalisen kuulovamman aiheuttajat ovat joko sisäkorvassa (tällöin puhutaan kokleaarisesta vammasta) tai sitä eteenpäin vievissä kuuloradoissa kuulohermon tai aivorungon alueella (retrokokleaarinen vamma). Mikäli vamma on selvästi keskushermoston alueella

15 15 puhutaan sentraalisista kuulovammoista. (Kallanranta, T. & Rissanen, P. & Vilkkumaa. 2001, 270.) Aistimisvika eli sensorineuraalinen vika vaikuttaa usein korkeissa äänissä. Tämä vaikeuttaa puheen kuulemista. Kuulemista vaikeuttaa myös puheviestin väärin ymmärtäminen, joka johtuu äänen signaalin vääristymisestä ennen kuin se aivoissa havaitaan. Kuulemisen vaikeutta lisää ympäristön häly. Kuulokoje voi auttaa vain rajallisesti. Aistimisvika on johtotyyppistä kuulovikaa vaikeampi ja saattaa johtaa myös kuuroutumiseen. (Viita ym. 1998, 44.) Sentraalisen kuulovian erityispiirre on se, että se ei aiheuta mitattavia kuulokynnysmuutoksia vaan vaikeudet keskittyvät ärsykkeiden tunnistamisessa tai puheen erottelemisessa. Tämä vika voi aiheuttaa jopa täydellisen puheen ymmärtämättömyyden. Lapsilla tämän tyyppinen kuulovika aiheuttaa vaikeuksia puheen ja kielen kehityksessä. (Viita ym. 1998, 45.) 4.3 Huonokuuloisuuden aiheuttajat Perinnölliset kuuloviat voivat ilmetä joko kuulon alenemana tai osana muuta oireyhtymää. Oireyhtymissä eli syndroomissa on kyse vioista monessa eri elimessä, esimerkiksi sydämessä, kilpirauhasessa ja / tai silmissä. Syndroomissa saattaa olla epämuodostumia lähinnä kaulan ja pään alueilla ja kuulonmuutokset ovat lähinnä aistimisviallisia eli sensorineuraalisia. (Viita ym. 1998, 46.) Perinnölliset kuuloviat voivat ilmaantua vasta myöhemmin elämän aikana tai olla synnynnäisiä. Kuuloviat voivat myös periytyä vallitsevasti tai peittyvästi. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi voi saada vallitsevan vian vain toiselta vanhemmaltaan ja peittyvän kuulovian vain kun kummallakin vanhemmalla on virheellinen geeni. (Viita ym. 1998, 46.) Ennen syntymää aiheutuneet kuuloviat eli prenataaliset kuuloviat voivat aiheutua kohdunsisäisissä tulehduksissa tai lääkkeiden vaikutuksena. Kohdunsisäisiä tulehduksia aiheuttavat esimerkiksi vihurirokko, sytomegalo- tai toksoplasmainfektio. Syntyvän

16 16 lapsen kuulovika on yleensä aistimisvikainen eli sensorineuraalinen ja hänellä on myös muita kehityshäiriöitä. (Viita ym. 1998, 47.) Syntymän aikoihin jaotelluihin eli perinataalisiin kuulovikoihin liittyvät keskosuus, keltaisuus eli hyperbilirubinemia ja hapenpuute eli asfyksia. Nämä kuuloviat ovat tyypiltään aistimisvikaisia eli sensorineuraalisia kuulovikoja, paikantuen joko sisäkorvaan tai aivorunkoon. (Viita ym. 1998, 48.) Syntymän jälkeen aiheutuneet eli postnataaliset kuuloviat johtuvat, joko tulehdussairauksista, tapaturmasta, äkillisestä voimakkaasta äänestä, korvatulehduksesta, ototoksisista lääkeaineista, ikähuonokuuloisuudesta, sairauksista kuten Menieren tauti ja kuulohermon kasvaimet. (Viita ym. 1998, ) Korvatulehdukset aiheuttavat joko akuutin väliaikaisen konduktiivisen kuulonaleneman. Kroonistunut korvatulehdus voi haitata lapsen puheen kehittymistä ja voi aiheuttaa myös sensorineuraalisia kuulomuutoksia. Ne liittyvät pitkäaikaisessa tulehduksessa syntyneiden toksiinien eli bakteerimyrkkyjen vaikutukseen. (Viita ym. 1998, ) 4.4 Kuulon tutkimukset eli audiologiset tutkimukset Audiologisia tutkimuksia käytetään, kun tutkitaan kuulovamman astetta, syytä ja sijaintia. Audiologisia tutkimuksia ovat: äänes-, ja puheaudiometria, tympanometria, stapediuksen tutkiminen, otoakustiset emissiot sekä aivorunkovastetutkimukset Äänesaudiometria ja tympanometria Ääneksellä tarkoitetaan vain yhtä taajuutta eli yhtä äänen korkeutta sisältävää ääntä. Ääneksien kuulemista mitataan äänesaudiometrian avulla ja mittaustulosta kuvataan audiogrammin eli kuulokäyrän avulla. Mittauksella pyritään saamaan selville kuulokynnystaso eli pienin äänenpaineen taso, jonka tutkittava pystyy eri taajuuksilla kuulemaan (Viita ym. 1998, 26.)

17 17 Puhekuuloa voidaan mitata puheaudiometriatutkimuksella. Mittauksella saadaan selvitettyä puhekynnys ja puheen erotuskyky (sanojen tunnistusprosentti). Puhekynnys tarkoittaa sitä äänen voimakkuuden tasoa, jolla tutkittava erottaa 50 % puheaudiometriasanaston sanoista oikein. Puhekynnys on yleensä noin 30 db kuulokynnyksen yläpuolella. Puheen erotuskyky prosentti tarkoittaa maksimaalista puheenerotuskykyä prosentteina eli sitä, kuinka monta sanaa tutkittava erottaa oikein esimerkiksi 30 sanasta sopivalla äänen voimakkuudella. Esimerkiksi, jos hän erottaa 30 sanasta 15 oikein hänen puheen erotuskykynsä on 50 %. Puheaudiometria antaa kuvan niin sanotusta sosiaalisesta kuulosta. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka hyvin ihminen voi tulla toimeen kuulonsa avulla esimerkiksi keskustellessaan muiden kanssa. (Viita ym. 1998, ) Tympanometriassa mitataan äänen heijastumista tärykalvosta samalla kun korvakäytävän painetta muutetaan. (Kuva 1.) Tympanometria antaa tietoa muun muassa siitä, onko välikorvassa alipainetta tai nestettä. Stapediusrefleksi eli jalustinliharefleksi laukeaa normaalikuuloisella db:n voimakuisen ääneksen vaikutuksesta. Tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä, kuinka kuuloluuketju toimii. Sen avulla voidaan tutkia myös sisäkorvaa ja selvittää, onko simpukassa ja kuulohermossa vikaa. (Viita ym ) Otoakustiset emissiot ja aivorunkovasteet Otoakustiset emissiot kuvaavat sisäkorvan ulompien hiussolujen toimintaa. Niillä tarkoitetaan sisäkorvan ulompien hiussolujen toiminnasta aiheutuvia vähäisiä ääniä, joita voidaan mitata korvakäytävästä. Niin sanottuja transienttisyntyisiä otoakustisia emissioita käytetään aivorunkoherätevastetutkimusten ohella erityisesti vastasyntyneiden kuuloseulonnoissa, vaikeasti tutkittavien kuulonmittauksissa sekä meluvammojen tutkimisessa. Normaali emissiomittaustulos merkitsee sitä, ettei kyseisessä korvassa ole kovin vaikeaa kuulovikaa. (Viita ym. 1998, ) Aivorunkovasteet ovat osa sähköisten herätevasteiden mittauksia; tutkittavan korvaan lähetetään äärimmäisen lyhytkestoisia ääniä ja samalla rekisteröidään kuuloratojen

18 18 sähköisiä tapahtumia. Aivorunkovasteiden avulla voidaan pyrkiä määrittelemään kuulokynnystä. Sitä käytetään silloin, kuin tavallisella kuulontutkimuksella ei pystytä selvittämään kuulon tasoa esimerkiksi erilaisten aivo- tai hermosairauksien yhteydessä. Tutkimusten lisäksi käytetään pienten ja/tai monivammaisten lasten kohdalla, joiden kuuloa ei saada luotettavasti tutkittua muilla menetelmillä. Aivorunkovastetutkimuksista käytettään kuitenkin eniten kuuloratojen tilanteen selvittämisessä. (Viita ym. 1998, ) 5 KUULOVIKOJEN HOITO JA KUNTOUTUS Perinteisesti kuulovikojen kuntoutus on jaettu viiteen eri alueeseen: lääketieteellinen, tekninen, sosiaalinen, psykologinen ja audiopedinen. Kuudentena kuntoutuksen muotona voidaan pitää ammatillista kuntoutusta. ( Kallanranta ym. 2001, 272.) Kuntoutukseen voidaan liittää edellisten lisäksi pedagoginen eli kasvatuksellinen näkökulma, mikä kytkeytyy usein joko audiopediseen kuntoutukseen tai koulutukseen. ( Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11). 5.1 Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Kuuloa voidaan parantaa lääkityksellä vain harvoissa korvasairauksissa. Sellaisia ovat lähinnä tulehdussairaudet korvissa ja eräät äkilliset sisäkorvaperäiset kuulonalenemat. Leikkaushoidolla voidaan ehkäistä korvatulehduksiin mahdollisesti liittyviä komplikaatioita. Leikkaushoidolla voidaan rajoittaa sairauden etenemistä niin, ettei se aiheuta lisätuhoa väli- tai sisäkorvassa. Kuulonparannusleikkaukset ovat mahdollisia muun muassa synnynnäisissä epämuodostumissa ja traumojen jälkitiloissa. (Viita ym. 1998, )

19 Tekninen- ja audiopedinen kuulonkuntoutus Teknisellä kuntoutuksella tarkoitetaan laitteita, joilla voidaan helpottaa huonokuuloisen kuulemista tai päivittäisen elämän ongelmia. Tavallisin kuulonkuntoutuksen tekninen apuväline on kuulokoje. Kuulokojeet jaetaan kolmeen päätyyppiin: taskukoje, ( ja niitä teknisesti vastaavat silmälasikojeet) ja korvakäytäväkojeet. Korvakäytäväkojeissa puolestaan on kolme päätyyppiä: konkkakoje, kanaalikoje ja CIC- kanaalikoje. ( CIC= completely in the canal, laite on kokonaan korvakanaalissa) (Kallanranta ym. 2001, 273.) Kuulokojeen kautta välittyvän äänen laatu on aina jossain määrin huonompi kuin normaalisti kuulevan korva. Kuulokoje nostaa kuitenkin kuulokynnystä ja parantaa kuulon jäänteiden hyväksikäyttöä. (Kallanranta ym. 2001, 273.) KUVA 8. Erilaisia korvakäytäväkoneita (Viita ym. 1998, 56.) KUVA 9. Korvantauskoje. (Viita ym. 1998, 57.) Kuulokoje poimii äänet mikrofoniinsa ja muuntaa ne sähköisiksi impulsseiksi. Se vahvistaa impulssit, muuntaa ne takaisin ilmahiukkasten värähtelyksi sekä ohjaa ne

20 20 korvaan. Se ei valikoi ääniä, vaan vahvistaa kaikki äänet. Hälyäänet aiheuttavat ongelmia äänten erottelussa ja kuulemisessa. (Viita ym. 1998, 59.) Hälyäänien vähentämiseksi ja kuulemisen helpottamiseksi esim. yleisissä laitoksissa ja paikoissa saattaa olla mahdollista käyttää induktio eli silmukkavahvistinta, joka estää kulokojeen hälyääntä. Kuulokojeen tulisi olla silloin joko T- tai MT asennossa. Silloin viesti ohjautuu induktiosilmukan kautta kuulokojeeseen. Induktiosilmukan avulla useampikin kuulija voi kuunnella saman aikaisesti yhtä puhujaa, jolla on käytössään mikrofoni. RT laite on käyttötavaltaan samantapainen kuin silmukkavahvistin. Sen ääne siirto tapahtuu radioaaltojen (FM) avulla. Radioaaltojen tietty taajuus kohdistetaan RT laitteen vastaanottimen tiettyyn kanavaan. RT -laitetta käytettään henkilökohtaisena apuvälineenä ensisijaisesti koulussa. (Viita ym. 1998, ) Audiopedinen kuntoutus on määritetelty osana kuulovammaisen lapsen pedagogista eli kasvatuksellista kuntoutusta. Audiopedinen kuntoutus tarkoittaa lähinnä kommunikaatioterapiaa sisältäen kuulokojeen käytön opetusta sekä kuulon harjoituksen, huulioluvun ja viittomakielen opetuksen. (Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11.) 5.3 Sosiaalinen ja psykologinen kuulonkuntoutus Sosiaalisen kuulonkuntoutuksen avulla pyritään vähentämään kuulovikaan liittyviä yhteiskunnallisen osallistumisen vaikeuksia. Kysymykseen voivat tulla koulutukseen ja ammattiin liittyvät kysymykset sekä vapaa-ajan harrastukset. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu myös kuulovikaisen taloudellisista eduista huolehtiminen. (Kallanranta ym. 2001, 276.) Psykologisen kuulonkuntoutuksen tavoitteena on auttaa huonokuuloista ja hänen perhettään selviämään henkisesti kuulovian ja siihen liittyvien ongelmien kanssa. (Kallanranta ym. 2001, 276). Psykologisen kuntoutuksen menetelminä voi olla esim. keskustelut ja sopeutumisvalmennus. (Viita ym. 1998, 73).

21 21 Sopeutumisvalmennus tähtää osaltaan sekä kuulovikaisen, että hänen läheistensä auttamiseen. Sopeutumisvalmennuksessa annetaan tietoa kuulovioista ja niiden seurauksista. Tiedon välittäminen toimii yhtenä kognitiivisen psykoterapian keinona. Samalla käsitellään kuulon menettämiseen tai sen puuttumiseen liittyviä tunteita. (Viita ym. 1998, 74.) Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa kurssimuotoisena. Kurssimuotoisessa sopeutumisvalmennuksessa ryhmän vertaistuen merkitys on keskeinen. (Viita ym. 1998, 74.) 5.4 Koulutus ja ammatillinen kuulonkuntoutus Huonokuuloisen lapsen koulutus on kuntoutuksen tärkeä osa-alue. Peruskouluikäisistä huonokuuloisista noin 300 opiskelee 13:ssa kunnallisessa tai kolmessa valtion kuulovammaisten koulussa. Tavallisessa peruskoulussa on noin 2500 huonokuuloista oppilasta, joiden kuulontaso on luokiteltu joko lieväksi tai keskivaikeaksi. (Kallanranta ym. 2001, 278.) Koulutuksen yhteydessä pedagogisen kuntoutuksen tavoitteena on lasten peruskoulutuksen järjestämistä joko erityisopetuksella tai muulla tuella. (Kuulonhuoltoliiton julkaisuja B , 11). Ammatillinen kuntoutus jaetaan primaari- ja sekundaarikuntoutukseen. Primaarikuntoutus tarkoittaa huonokuuloisen nuoren koulutuksen järjestämistä kullekin sopivaan ammattiin. Tämä vaatii tehostettua ja keskitettyä erityisammatinvalinnanohjausta. Ammatinvalinnassa on huonokuuloisen nuoren kohdalla otettava huomioon niin vamman aiheuttamat rajoitukset kuin ennen kaikkea nuoren omat vahvuudet. Sekundaarikuntoutus tarkoittaa taas tilannetta, jossa huonontuneen kuulon vuoksi joudutaan etsimään keinoa helpottaa työntekoa, joko teknisillä apuvälineillä tai työjärjestelyillä. Kysymykseen voi tulla myös uudelleenkoulutus. (Kallanranta ym. 2001, 278.)

22 22 6 HUONOKUULOISEN LAPSEN JA NUOREN SOPEUTUMINEN 6.1 Huonokuuloinen lapsi perheessä Perhe ja vanhemmat ovat jokaisen lapsen kasvualusta, tärkein ihmissuhde. Kun lapsella todetaan vamma, joutuu koko perhe kriisiin. Perheen ihmissuhteet punnitaan ja mahdolliset vaikeudet heijastuvat lapseen. Se näkyy mm. persoonallisuuden kehityksen häiriöinä, kontaktihäiriöinä, levottomuutena, masentuneisuutena, aggressiivisuutena tai oppimisvaikeuksina. Perheeltä vaaditaan paljon voimavaroja, kun lapsella todetaan jokin vamma. On todettu, ettei vamman suuruus vaikuta ongelmien suuruuteen. Joissakin tapauksissa pieni vamma voi aiheuttaa suurempia vaikeuksia kuin esimerkiksi monivammaisuus. Tämän vuoksi lapsen tukeminen sisältää myös perheen tukemista. Oikeanlainen tuki auttaa elämään läpi vaikeaa asiaa niin lapsen, kuin vanhempienkin kannalta. Kuulovammaan liittyvien ongelmien tiedostaminen, kohtaaminen ja jakaminen mahdollistaa sen, että lapsi pystyy luomaan itsestään selkeän ja realistisen kuvan, joka on terveen itsetunnon edellytys. (Ginman, 1986, 96, 100.) Kuulovammainen lapsi on usein pitempään riippuvaisempi vanhemmistaan kuin muut ikäisensä. Sosiaalisissa tilanteissa lapsi törmää kommunikointivaikeuteensa, mikä aiheuttaa surua ja pettymyksiä. Kuulovammainen joutuu kokemaan erilaisuutta, ryhmän ulkopuolelle jäämistä ja säälintunteita. Hänen vammaansa saatetaan vähätellä niin koulussa kuin kotona. Kuulovammainen käyttää paljon voimavarojaan kuuntelemiseen. Hänelle oman identiteetin löytyminen on vaikeampaa kuin normaalisti kuuleville, joten on tärkeää, että lapsi saa realistista tietoa omasta vammastaan, esimerkiksi sen merkityksestä hänen tulevaisuudenhaaveisiinsa. ( Ginman 1986, ) 6.2 Huonokuuloisen lapsen ja nuoren kuntoutus Suomen viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa ( HYKS, KYS, OYS, TAYS, TYS ) on kuulokeskus ja 16 keskussairaalassa kuuloasema, jotka vastaavat kuulovammaisten tutkimuksista ja kuntoutuksen järjestämisestä. Kolmessa yliopistollisessa sairaalassa ( HYKS, KYS, OYS ) ja Keski-Suomen keskussairaalassa on myös audiologinen ja/ tai foniatrinen osasto. Kuulovammaisten lasten alkuohjaus tapahtuu pääasiassa

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan

nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan HUONOKUULOISTEN OPISKELIJOIDEN ryhmä on moninai- nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan kuulovammaan. Heillä voi olla

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ERILLISTEN ERITYISOPETTAJAN OPINTOJEN VALINNAT 2004 KIRJAKOE ke klo 14-17, Porthania ls I, Yliopistonkatu 3

ERILLISTEN ERITYISOPETTAJAN OPINTOJEN VALINNAT 2004 KIRJAKOE ke klo 14-17, Porthania ls I, Yliopistonkatu 3 ERITYISPEDAGOGIIKKA 3 (8) ERILLISTEN ERITYISOPETTAJAN OPINTOJEN VALINNAT 2004 KIRJAKOE ke 25.2.2004 klo 14-17, Porthania ls I, Yliopistonkatu 3 Nimikirjoitus Nimenselvennys Henkilötunnus MONIVALINTATEHTÄVÄT:

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa

Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä ASIAKASOHJE 1 (14) Kuulokojeen käyttäjän hoidon polku Kainuussa Kuulo on tärkeä aisti ihmiselle. Kuulon avulla pidetään yhteyttä toisiin ihmisiin ja tehdään huomioita ympäristöstä.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot