Hyvä elämä loppuun asti. Laadukas saattohoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä elämä loppuun asti. Laadukas saattohoito"

Transkriptio

1 Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito

2 Sisältö Laadukas saattohoito Kivunhoito ja oireseuranta Artikkelit Saattohoidon tukihenkilöt Saattohoitoon sopivia virsiä ja raamatunkohtia Ohjeita omaisille Vakaumuksen kunnioittaminen Hoitotahto Saattojen arviointi Saattohoidon palveluketju Saattohoidon ohjeistuksia Yksikön oma saattohoitoon liittyvä ohjeistus

3 Laadukas saattohoito Sä tunnut niin tutulta mulle, oi, enkeli armahin! Jos muistaisin missä ja milloin Sun kasvojas katselin! Niin kehtoni ääressä ennen sä herttaisa hymyilit, ja unteni leikeissä, luulen, sä vienoinen leijuilit. Oi, luonani vieläkin viivy valon heijastus otsallas, ja taivaisten riemuja anna mun katsella kasvoistas! IMMI HELLÉN

4 Laadukas saattohoito: tiivistelmä Potilaan tahdon kunnioittaminen» Potilaalla voi olla hoitotahto» Koko henkilökunta tietää hoitotahdon sisällön» Potilaan tahto voidaan selvittää keskustelemalla omaisten ja läheisten kanssa, jotka tuntevat potilaan» Potilaan tahto kirjataan potilaspapereihin Hoitotahto» Voi olla vapaamuotoinen kirjallinen, potilaan allekirjoituksen ja päiväyksen sisältämä asiakirja» Hoitotahto on voimassa vain silloin kun potilas ei itse pysty tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä» Hoitotahto on hyvä tarkistaa alle kymmenen vuoden välein ja merkitä hoitotahtoon tarkistamispäivämäärä Saattohoito alkaa vasta sitten kun saattohoitopäätös on tehty. Hoitoympäristö» Saattohoidossa olevalle potilaalle tarjotaan rauhallinen tila» Omaisille tarjotaan yöpymismahdollisuus» Saatettavaa ei eristetä muusta yhteisöstä Turvallisuuden tunteen luominen» Potilaalle turvallisuuden tunnetta tuo henkilökunnan ammattitaito ja hoitolinjojen yhdenmukaisuus» Potilaalle järjestetään soittokello, turvapuhelin tai turvaranneke» Annetaan potilaalle henkilökunnan ja tukiosaston yhteystiedot» Potilas tietää, että saa apua ympärivuorokauden» Hoitajan turvallisuuden tunnetta lisää kunnolliset ja selkeät ohjeet lääkäriltä» Mahdollisuus lääkärin konsultaatioon koko saattohoidon ajan» Lääkärin ennakointi tulevien tapahtumien varalle sekä ohjeet näihin tilanteisiin» Hyvä kirjaaminen lisää turvallisuutta» Asianmukaiset ja toimivat työvälineet parantavat turvallisuutta Omahoitaja» Jokaisella saattohoitopotilaalla pitäisi olla omahoitaja» Viestii muulle henkilökunnalle ja omaisille potilaan tarpeet ja toiveet» Antaa muulle henkilökunnalle hoito-ohjeita» Tukee ja kannustaa muita tiimin jäseniä» On potilaan paras asiantuntija» Omahoitaja selvittää potilaan henkiset tarpeet ja kartoittaa läheisverkoston Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

5 »»»» Omahoitaja kertoo potilaalle ja omaisille saattotukihenkilön mahdollisuudesta Pitää yhteyttä omaisiin ja kannustaa omaisia osallistumaan saattohoitoon ja olemaan potilaan lähellä Omahoitaja on hautajaisten jälkeen yhteydessä omaisiin Huolehtii saaton arvioinnista myös omaisten kanssa Hoitotiimi» Hoitotiimi toteuttaa saattohoitoa omahoitajan ohjeiden mukaisesti» On omahoitajan tukena» Raportointi ja kirjaaminen kuuluu jokaiselle hoitotiiminjäsenelle» On moniammatillinen ja sitä voidaan täydentää eri ammattiryhmien jäsenillä. Myös omaiset huomioidaan hoitotiimin jäsenenä Kivunhoito» Jokaisella on oikeus kivuttomaan kuolemaan» Kipua voidaan selvittää erilaisilla kipumittareilla» Hoitajat antavat kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan» Kivunhoidossa ennakointi on tärkeää» Kipua voidaan kipulääkkeiden lisäksi lievittää myös asentohoidoilla, hieronnalla ja läsnäololla sekä läheisyydellä Hengellisten tarpeiden huomioiminen» Potilaalle pyritään aina järjestämään hänen omasta seurakunnastaan oleva työntekijä» Hengellisten tarpeiden huomiointi voi olla rukoilua, raamatun lukemista, virsien veisaamista jne. potilaan toiveiden mukaisesti Omaisten huomioiminen» Omaisten huomioiminen ja jaksamisen tukeminen on merkityksellistä» Omaisille annetaan riittävästi aikaa» Henkilökunta on myös omaisten käytettävissä» Omaisille järjestetään rauhallinen tila, jossa on mahdollisuus myös yöpyä» Omaisille annetaan tietoa potilaan tilanteesta» Omaisille annetaan tietoa myös kirjallisena» Omaisten jaksamisesta huolehditaan» Kuoleman jälkeen omaista voi ohjata koskettamaan vainajaa ja antaa tilaa jättää rauhassa jäähyväiset Henkilökunnan jaksaminen» Jaksamista helpotetaan lisäämällä koulutusta saattohoidosta ja luomalla selkeä ohjeistus Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

6 Laadukas saattohoito Saattohoito alkaa vasta kun saattohoitopäätös on tehty. Potilaan tahdon kunnioittaminen Laadukkaassa saattohoidossa on tärkeää, että potilas tulee kuulluksi ja saattohoito toteutuu hänen tahtonsa mukaisesti. Potilaan tahto saattohoidon suhteen voidaan selvittää monella tavalla. Potilaalla voi olla hoitotahto, jolloin hoitotahtoa noudatetaan. On tärkeää, että yksikön koko henkilökunta tietää potilaan hoitotahdon sisällön. Jos potilaalla ei ole hoitotahtoa, voidaan potilaan tahtoa selvittää kyselemällä ja keskustelemalla hänen kanssaan. Aina potilas ei pysty kommunikoimaan. Tällöin potilaan tahtoa hoidosta voidaan selvittää esim. keskustelemalla omaisten ja läheisten kanssa, jotka tuntevat potilaan hyvin. Lisäksi potilaan ja omahoitajan pitkä hoitosuhde voivat auttaa potilaan tahdon esilletulossa. Potilaan tahdon kirjaaminen on aina tärkeää potilaspapereihin, jolloin kaikki hoitoon osallistuvat ovat selvillä potilaan tahdosta. Hoitotahto Hoitotahto on potilaan tahdon ilmaisu tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän pysty osallistumaan hoitoratkaisuihinsa tajuttomuuden, äkillisen onnettomuuden tai vanhuudenheikkouden takia. Hoitotahdossa voi ilmaista toiveita hoidon suhteen tai kieltäytyä tietyistä hoidoista. Hoitotahto voi olla vapaamuotoinen, kirjallinen potilaan allekirjoituksen ja päiväyksen sisältämä asiakirja, joka sisältää potilaan haluamat hoidossa huomioitavat asiat. Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahdolle ei ole varsinaisesti määritelty voimassaoloaikaa, mutta hoitotahtoa olisi hyvä tarkistaa alle kymmenen vuoden välein ja tarkistamispäivä olisi hyvä merkitä hoitotahtoon. Hoitotahdon tekemiseen pitäisi tulevaisuudessa panostaa paljon enemmän. Kovinkaan monella ihmisellä ei ole hoitotahtoa. Jos hoitotahto olisi enemmän käytössä, olisi saattohoito helpompi toteuttaa potilaan tahdon mukaan. Työyksiköt voivat omalta osaltaan olla lisäämässä hoitotahdon tekemistä. Jokaisessa yksikössä hoitotahtoa viedään eteenpäin ja siitä puhutaan potilaiden ja omaisten kanssa. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

7 Hoitoympäristö Saattohoidossa olevalle potilaalle pyritään järjestämään oma rauhallinen tila ja omaisille tarjotaan yöpymismahdollisuus. Saattohoidossa pyritään luomaan tilasta mahdollisimman kodinomainen ja viihtyisä tekstiileillä ja tauluilla. Huoneessa tarjotaan mahdollisuus musiikin kuunteluun. Saattohoito huoneen tulee olla riittävän suuri, jotta huoneeseen mahtuu hyvin myös omaiset ja tarvittavien apuvälineiden käyttöön on riittävästi tilaa. Potilaan sijoittelua on syytä miettiä huoneessa esim. sijoitetaanko kasvot ikkunaan päin jne. Saatettavaa ei ole tarkoitus eristää muusta yhteisöstä. Turvallisuuden tunteen luominen Saatettavalle on tärkeää, että hän kokee olonsa turvalliseksi. Turvallisuuden tunnetta potilaalle tuo hoitohenkilökunnan ammattitaito ja hoitolinjojen yhdenmukaisuus. Myös tutut hoitajat ovat merkityksellisessä asemassa potilaan turvallisuuden kokemiseen. Lisäksi potilaalla on hyvä olla soittokello, turvapuhelin tai vastaava, jonka avulla hän tietää saavansa apua. Turvallisuuden tunnetta tuo myös se, että potilaalla on hoitohenkilökunnan yhteystiedot. Tärkeä tieto kotihoidossa olevalle potilaalle on tieto tukiosastosta. Potilas tietää mistä hän saa apua ympäri vuorokauden jokaisena päivänä viikossa ja mihin hän voi hakeutua hoitoon jos kotihoito ei onnistu. Jos potilas pelkää yksin oloa, pyritään järjestämään niin, ettei potilaan tarvitse olla yksin (hoitohenkilökunta, omaiset, tukihenkilö jne.). Hoitajalle turvallisuuden tunnetta saattohoidon toteuttamiseen tuovat kunnolliset ja selkeät ohjeet lääkäriltä sekä mahdollisuus lääkärin konsultaation koko saattohoidon ajan. Myös se, että lääkäri on ennakoinut saattohoidossa tapahtuvia tilanteita ja näiden tilanteiden varalle on olemassa hyvä ohjeistus, lisää turvallisuuden tunnetta. Hyvä työyhteisö lisää hoitajien turvallisuuden tunnetta saattohoidon toteuttamiseen. Hoitajille on tärkeää saada työyhteisöltä ja esimieheltä tukea saattohoitotyöhön. Hyvä kirjaaminen tuo turvallisuutta ja henkilökunta voi luottaa, että kirjaaminen on asianmukaista ja ajantasaista. Asianmukaisilla ja toimivilla työvälineillä parannetaan sekä potilaan että henkilökunnan turvallisuutta myös saattohoidossa. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

8 Omahoitaja saattohoidossa Jokaisella saattohoidossa olevalla potilaalla pitäisi olla omahoitaja. Omahoitaja auttaa potilasta saamaan äänensä kuuluville ja huolehtii, että potilaan ihmisarvo säilyy. Hän viestii muulle henkilökunnalle ja omaisille potilaan toiveet ja tarpeet. Pyritään siihen, että omahoitaja hoitaa potilasta ollessaan työvuorossa. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi omahoitaja tiedottaa muuta tiimiä potilaan hoidosta ja antaa hoito-ohjeita muulle tiimille sekä tiedottaa tiimiä mahdollisista hoitomuutoksista. Lisäksi hän tukee ja kannustaa muita tiimin jäseniä toteuttamaan hyvää saattohoitoa. Omahoitaja on potilaan paras asiantuntija ja tietää eniten hänestä. Omahoitajan tehtävänä on myös selvitellä potilaan henkiset tarpeet ja haluaako hän mahdollisesti tavata pappia tai diakonissaa. Lisäksi omahoitaja kartoittaa millainen läheisverkosto potilaalla on. Jos potilas on yksinäinen tai omaiset asuvat kaukana tai potilas muuten vain toivoo, omahoitaja kertoo potilaalle saattohoidontukihenkilön mahdollisuudesta. Omahoitaja on linkkinä potilaan ja omaisten välillä. Sen lisäksi, että omahoitaja pitää yhteyttä omaisiin, on hän omaisten ja potilaan tukena. Hän kannustaa omaisia olemaan mukana saatoissa ja potilaan lähellä. Omahoitaja voi olla hautajaisten jälkeen yhteydessä omaisiin ja kysellä heidän kuulumisiaan. Saattohoidon onnistuminen on hyvä arvioida myös omaisten kanssa. Omahoitaja huolehtii arvioinnin toteutumisesta. Omahoitaja huolehtii kortin tai adressin lähettämisestä omaisille sekä osallistuu omaisten niin halutessa hautajaisiin. Hoitotiimi saattohoidossa Hoidon käytännöistä sovitaan yhdessä. Jokaiselle tiimin jäsenelle kuuluu raportointi ja kirjaaminen potilaan voinnista. Hoitotiimi toteuttaa saattohoitoa omahoitajan ohjeiden mukaisesti ja on omahoitajan tukena. Hoitotiimi huolehtii potilaan ulkoisen olemuksen siisteydestä(parran ajo, hiusten kampaus, vaatteiden siisteys, huoneen siisteys jne.). Hoitotiimi on moniammatillinen ja sitä täydentää hoitohenkilökunnan lisäksi esim. pappi, sosiaalityötekijä ja fysioterapeutti. Myös omaiset huomioidaan hoitotiimin jäseninä. Saattohoitopotilaan hoidosta voidaan järjestää myös hoitoneuvottelu, jossa pohditaan potilaan hoidon linjauksia. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

9 Hoitoneuvottelussa voi olla mukana potilas, omaiset, omahoitaja tai koko hoitotiimi ja lääkäri. Kivunhoito saattohoidossa Kivun hoito on osa hyvää saattohoitoa ja jokaisella potilaalla on oikeus kivuttomaan kuolemaan. Kipu voi olla todella moninaista, henkistä tai fyysistä kipua. Iso osa saattohoitopotilaista kokee jonkinlaista kipua saattohoidossa. Kivun syy on tärkeää selvittää. Hoitaja voi käyttää kivun selvittämiseen apuna erilaisia kipumittareita. Kipua voidaan selvittää kysymällä potilaalta kivuista ja pyytää potilasta pitämään päiväkirjaa kivuistaan. Jos potilas ei pysty kommunikoimaan voidaan myös omaisia pyytää seuraamaan kipuja ja kertomaan niistä hoitajille. Kipua voidaan seurata potilaan ilmeistä ja reaktioista. Kipua voidaan lievittää erilaisilla kipulääkkeillä, joita annetaan saattohoitopotilaalle hänen tarvitsemansa määrä. Hoitajat antavat kipulääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan. Kivun hoidossa on tärkeää ennakoida mahdolliset tulevat tilanteet ja pyytää ohjeet lääkäriltä myös tulevien kiputilojen varalle. Aina potilas ei tarvitse kipulääkettä lievittämään kipua. Usein asennon muuttaminenkin helpottaa potilaan kipua. Potilaalle voidaan antaa erilaisia asentohoitoja kipuun. Asentohoidot vaativat potilaan hyvää tuntemusta ja tarkkailua, jotta tiedetään millainen asento helpottaa juuri tämän potilaan kipuja. Potilaan asentoa on vaihdettava riittävän useasti, samalla ehkäistään haavojen syntymistä ja näin ollen myös ylimääräisen kivun syntymistä. Hieronnalla voidaan myös lievittää potilaan kipua. Hieronta voi olla ihan pelkkää sivelyhierontaa, joka tuntuu potilaasta hyvältä. Potilaan kipuja voi lievittää myös hoitajan tai omaisen läsnäolo ja läheisyys. Potilaan kipu ei ole aina fyysistä kipua, vaan se voi olla myös henkistä kipua. Kuoleman pelko tai sairauden aiheuttama ahdistus voi aiheuttaa kiputiloja. Tällöin kivulle ei löydy mitään fyysistä syytä. Potilas saattaa tällöin kaivata kuuntelijaa ja keskustelijaa, jotta hän voi purkaa omaa ahdistustaan. Keskustelun myötä usein myös kipu helpottaa. Hengellisten tarpeiden huomioiminen Usein saattohoidossa olevat potilaat pohtivat hengellisiä kysymyksiä. Kuolevat saattavat olla jopa hengellisessä kriisissä. Tällöin on tärkeää, että myös saattohoitoon osallistuvat henkilöt huomioivat saatettavan hengelliset tarpeet. Hengellisiä Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

10 asioita miettivälle potilaalle on hyvä tarjota mahdollisuutta keskustella papin tai seurakunnan diakonissan kanssa. Potilaalle pyritään aina järjestämään hänen omasta uskonnostaan oleva seurakunnan työntekijä. Myös omaisille on hyvä kertoa mahdollisuudesta keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Aina potilas ei välttämättä halua tuekseen seurakunnan työntekijää, vaan haluaa keskustella hoitajan kanssa, tällöin jokaisella henkilökunnasta on tehtävänä kuunnella potilasta. Lisäksi potilas saattaa toivoa rukoilua, raamatun lukemista, virsien veisaamista jne., potilas pyytää usein myös henkilökuntaa tekemään näitä asioita. Omaisten huomioiminen Omaiset ovat tärkeässä roolissa saattohoidossa ja heidän huomioiminen ja jaksamisen tukeminen on merkityksellistä. Omaisille olisi hyvä antaa riittävästi aikaa ja omaisille pitäisi antaa kokemus, että henkilökunta on heidän käytettävissään. Lisäksi keskustelutilanteen tulee olla kiireetön ja omaisen kanssa keskustelevan hoitajan on oltava tilanteessa läsnä. Omaisille järjestetään rauhallinen tila, jossa he voivat keskustella henkilökunnan kanssa rauhassa. Myös potilashuoneeseen järjestetään tilaa omaisille ja tarjotaan omaisille mahdollisuus myös yöpyä saatettavan lähellä. Omaisille on tärkeää antaa ajan tasaista ja rehellistä tietoa potilaan tilanteesta. Omaisen potilaan hoitoa ja hyvinvointia koskeville kysymyksille on annettava tilaa. Omaisille on hyvä antaa tietoa myös kirjallisena sekä mahdollisuuksien mukaan toistaa annettua kirjallista ja suullista tietoa, jotta omainen surussaan ottaa annetut tiedot vastaan. Omaisia kannustetaan osallistumaan potilaan hoitoon ja koskettamaan potilasta. Omaisille kerrotaan millaisia asioita he voivat tehdä potilaan kanssa ja millaisiin hoitotoimiin he voivat halutessaan osallistua. Omaisten jaksamisesta huolehditaan. Ohjataan heitä välillä syömään ja nukkumaan ja kerrotaan kuinka tärkeää on, että omainen voi hyvin. Omaiselle kerrotaan tukihenkilön mahdollisuudesta ja tarjotaan muutenkin tukea henkilökunnan taholta. Pyritään siihen, että omaista ei jätetä yksin, ellei hän sitä halua. Kuoleman jälkeen omaista rohkaistaan koskemaan vainajaa ja jättämään rauhassa jäähyväiset. Jäähyväisille on tarpeeksi aikaa. Omaisia voi rohkaista vainajanlaittoon ja heille voi tarjota tilaisuutta olla mukana vainajan laitossa. Omaisia voi Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

11 huomioida vainajan laitossa pienillä kysymyksillä, jolloin myös omaiset kokevat tulleensa huomioiduiksi, vaikka eivät itse vainajaa laittaisikaan. Omaiselta voi esimerkiksi kysyä: haluatko, että vainaja peitetään lakanalla, annetaanko kasvojen näkyä, haluatko osallistua vainajan pesemiseen tai pukemiseen jne. Suruliputus järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kuoleman jälkeen kunnioitetaan myös omaisen tahtoa, tässä on kuitenkin huomioitava omaisen psyykkinen tasapaino. Henkilökunnan jaksaminen Henkilökunnan jaksamisen turvaaminen on erittäin tärkeää saattohoidossa. Henkilökunnan jaksamista voidaan helpottaa koulutuksen lisäämisellä ja luomalla selkeä ohjeistus saattohoidosta. Vastuun kierrättäminen hoitotyössä on tärkeä osa henkilökunnan jaksamista. Saattohoitotyötä tekeville täytyy tarjota työohjausta, jotta työtekijät pääsevät pohtimaan omaa työtään oman tiimin lisäksi ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Lisäksi tärkeä osa henkilökunnan jaksamista on saattojen läpikäyminen. Työyhteisössä käydään aina saatot yhdessä läpi. Kuoleman hyväksyminen Kuoleman hyväksyminen on osa laadukasta saattohoitoa. Niin henkilökunnan, omaisten kuin potilaankin on hyväksyttävä, että kuolema on osa elämää. Kuolevalle annetaan hyvää perushoitoa elämän loppuun asti ja huolehditaan samalla, että kuoleva säilyttää ihmisyytensä. Omaisten ja potilaan kanssa käydään avointa keskustelua kuolemasta ja on tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kun kuolema hyväksytään yhdeksi elämään kuuluvista asioista, on saattohoito luonteva osa normaalia elämää. Kunnioittava vainajanlaittaminen Vainajan laittamisessa on aina huomioitava vainajan kunnioitus ja asian mukainen käytös. Kuoleman jälkeen ei ole kiire. Vainajan laittotilaisuudessa puhutaan seesteisellä äänellä eivätkä hoitajat puhu tällöin omia asioitaan. Vainajan laittamistilanteesta tehdään rauhallinen ja kaunis. Pyritään huomioimaan omaiset ja ottamaan heidät mahdollisimman paljon mukaan. Jokaisessa yksikössä on erillinen ohje vainajan laittoon. Saattohoidon onnistuminen Onnistuneeseen saattohoitoon vaaditaan useita eri tekijöitä. Hoitotiimin on toimittava saumattomasti yhteen ja huolehdittava Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

12 hyvästä raportoinnista ja kirjaamisesta. Tiedon on kuljettava hyvin vuorosta toiseen. Toisaalta tiimiltä vaaditaan myös taitoa havaita ja huomioida potilaassa tapahtuvia muutoksia ja kykyä reagoida muutoksiin. Saattohoidon onnistumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat riittävät resurssit hoidon toteuttamiseen. Myös lääkärin ja hoitohenkilökunnan ammattitaito on vaatimus saattohoidon onnistumiselle. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito: tiivistelmä

13 Kivunhoito ja oireseuranta Olisipa kuolema pitkä. Kirkas ja vähäkipuinen. Ehtisi tottua. Ehtisi rauhassa korjata kirjansa viimeiset vedokset. Vähän vaikea on tottua siihen että se on jo alkanut. Liisa Laukkarinen

14 Kipu Edenneeseen sairauteen liittyy usein monenlaista kipua. Saattohoitopotilaan kivunhoitoon tulisi panostaa ja potilaan kivunhoidossa tulisi olla käytössä riittävän vahvat kipulääkkeet. Saattohoitopotilaiden kivunhoidossa on myös tärkeää huomioida, että potilas saa aina tarvittaessa kipulääkettä ja kivun hoito perustuu aina potilaan tarpeisiin. Lääkehoidon onnistumiseksi on tärkeää, että potilaalla on pitkäjänteisesti hoidosta vastaava lääkäri, joka tuntee potilaan tilanteen. Potilaan kipu on tuntemus ja kivun kokeminen on yksilöllistä. Potilas on siis oman kipunsa paras arvioija. Kukaan muu ei voi tietää kuinka voimakasta potilaan kipu on, eikä kipuja koskaan tule vähätellä. Kipua tulisi seurata aina VAS- janalla (0-10). Tällöin potilas joko suullisesti tai käytössä olevan kipumittarin avulla määrittelee numeerisesti kuinka kova kipu on. VASjanalla 0 tarkoittaa täysin kivutonta ja 10 tarkoittaa todella kovaa sietämätöntä kipua. Eri tutkimuksissa on todettu, että jos potilaan kipu on tasolla 7-10, on kipu erittäin vakava potilaan toimintakykyä heikentävä kiputila. Tällaisissa tilanteissa lääkärin tulisi aina puuttua potilaan kivunhoitoon. On olemassa myös kipumittareita, joissa potilas määrittelee kivun kipumittarissa olevien kasvojen avulla. Potilaalle sopiva oikeanlainen kipumittari valitaan aina potilaskohtaisesti. Saattohoidossa olevilla potilailla kipu on tavallinen oire. Etenkin syöpäpotilailla kipu on tavallista. Kivun hoitoon olemassa useita vaihtoehtoja ja potilaan kivut saadaan melko hyvin hallintaan. Kivunhoidossa voidaan käyttää esim. suunkautta otettavia kipulääkkeitä, kipulaastareita tai kipupumppua. Usein kivunhoitoa toteutetaan WHO:n kipuportaiden mukaisesti, joissa miedoista kipulääkkeistä edetään keskivahvoihin kipulääkkeisiin ja tämän jälkeen vahvoihin kipulääkkeisiin. Saattohoitopotilailla yleensä siirrytään suoraan vahvoihin opioideihin ja näiden käyttö on saattohoidossa avainasia. Miedoista ja keskivahvoista kipulääkkeistä ei ole usein hyötyä ja mietoja ja keskivahvoja kipulääkkeitä käytettäessä lääkeannokset nousevat kohtuuttoman suuriksi. Lääkäri arvioi aina potilaan kivunhoidon tapauskohtaisesti. Kipu voidaan jakaa erilasiin ryhmiin, elinvauriokipu, hermovauriokipu, luustokipu, muu kipu ja läpilyöntikipu. Elinvaurio kivusta puhutaan silloin, kun tauti vaurioittaa elimistöä esim. syöpä. Elinvauriokipuun auttaa parhaiten tavanomaiset särkylääkkeet ja morfiini. Kipua voidaan kuvailla epämääräiseksi säryksi ja jomotukseksi. Hermovauriokipua potilaalla on silloin, kun potilaan hermo vaurioituu tai jää puristuksiin. Hermovauriokipuun haetaan yleensä kokeilun kautta tehokkain kipulääkitys. Yleensä aiemmin aloitettu kipulääkitys säilyy ennallaan ja kipulääkitystä täydennetään hermokipuun suunnatulla lääkkeellä. Hermovauriokipu on yleensä polttavaa, pistävää tai viiltävää ja ajoittuu yleensä sille alueelle, jossa hermo on puristuksissa. Luustokipu syntyy syövän luustoon lähettämistä etäpesäkkeistä. Luustokipua voi olla sekä levossa että liikkuessa. Luusto etäpesäkkeisiin liittyy joskus myös luun murtumisen vaara. Lustokivussa tehokkain kivunhoito on sädehoito. Joskus potilasta voidaan hoitaa myös leikkaushoidolla silloin, jos etäpesäke on esim. reisiluussa. Leikkaushoitoa on aiheellista miettiä myös silloin, jos etäpesäke on niin suuri, että se voi aiheuttaa murtuman. Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 1

15 Potilaalla on usein voimasta ajoittaista kipua, vaikka kivut olisivat kuinka hyvin hoidossa. Kipu on joko liikkeessä syntynyttä kipua tai läpilyöntikipua. Läpilyöntikivulle ei ole mitään erityistä syytä. Läpilyöntikipu on voimakasta ajoittaista kipua. Kipukohtaukset kestävät yleensä vain minuuttia ja kipukohtauksia voi olla useamman kerran päivässä. Läpilyöntikipuun potilaalle yleensä määrätään tarvittaessa otettavaa kipulääkettä normaalin kipulääkityksen lisäksi. Potilaalla voi olla myös muita kipuja, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään. Tällaisten kipujen alkuperä ja vaikeus on hyvä arvioida ja hoitaa. Aina potilaan kivut eivät tarvitse hoidoksi kipulääkettä ja tällöin on hyvä miettiä mitä muita keinoja on potilaan kivunhoitoon. Kipua voidaan lievittää esim. pienillä asennon muutoksilla, keskustelulla ja läsnäololla. Lisätietoa saattohoitopotilaan kivun hoidosta voit lukea mm. seuraavista kirjoista: Juha Hänninen: Kuolevan kipu ja kärsimys, 2001 Juha Hänninen: Saattohoitopotilaan oireiden hoito, 2003 Juha Hänninen: Saattohoito, potilaan ja omaisen opas Vainio Anneli, Hietanen Päivi, Aalto Kirsti, Ripatti Tiina: Palliatiivinen hoito 2004 Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 2

16 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä sopivan vaihtoehdon (numeron tai kirjaimen), merkitsemällä rastin (x) sopivaan kohtaan tai kirjoittamalla vastauksenne omin sanoin. Lomake käsitellään luottamuksellisesti. 1. Henkilötiedot Nimi Pvm Henkilötunnus Pituus cm Paino kg Kotiosoite Puh no Ammatti Siviilisääty 1 naimaton 2 avioliitossa 3 avoliitossa 4 leski 5 eronnut Kotona asuvien lasten syntymävuodet Onko teillä allergioita? Jos on, mitä? 2. Millainen on elämäntilanteenne? Oletteko 1 kokopäivätyössä 2 osapäivätyössä 8 kuntoutustuella; mikä muoto? 3 äitiys- tms. lomalla 9 eläkkeellä tai kuntoutustuella? Mistä lähtien ja mihin asti 4 virkavapaalla myönnetty? 5 lomautettu 10 opiskelen 6 työtön 11 kotona, ei ansio- tai muita tuloja 7 sairaslomalla, mistä lähtien? 12 muu, mikä: 3. Onko teillä mielestänne yksi kipu vai monenlaisia kipuja? Jos monenlaisia, mitä eri kipuja Teillä on? 4. Koska kipu alkoi ja missä yhteydessä (sairaus, tapaturma tai muu syy)? 5. Onko kipu muuttunut sen jälkeen? Jos on, niin miten? 1

17 6. Missä kipunne tuntuu? Merkitkää kuvaan kaikki paikat, joissa tunnette kipua. Käyttäkää kipualueiden merkitsemisessä apuna seuraavia merkkejä kuvaamaan kivun luonnetta: Särky xxxxxxx (rasteilla) Aristava kipu = = = = (poikkiviivalla) Polttava kipu ooooooo (ympyröillä) 7. Missä määrin vaivanne rajoittaa/rajoittavat ei jonkin kohtalai- erittäin lainkaan verran sesti paljon nukkumista kävelemistä seisomista istumista pukeutumista nostamista ihmissuhteiden ylläpitämistä sukupuolielämää vapaa-ajan harrastuksia arjen askareita liikkumista kodin ulkopuolella keskittymiskykyä autolla ajamista työkykyä Mistä arvelette kipunne johtuvan? 2

18 9. Onko kipunne 1 jatkuvaa, tasaista 2 vaihtelevaa voimakkuudeltaan 3 kohtauksittaista; kestävät a sekunteja b minuutteja c tunteja d päiviä 4 useita kertoja vuorokaudessa esiintyvää 5 useita kertoja viikossa esiintyvää 10. Miten arvioitte kipunne voimakkuutta juuri tällä hetkellä alla olevalla asteikolla, jossa 0= ei kipua ja 10 = pahin mahdollinen kipu? Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 11. Miten arvioitte kipunne voimakkuutta viimeksi kuluneen viikon aikana Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 12. Minkälainen on kipunne ollut lievimmillään viimeksi kuluneen viikon aikana? Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 13. Minkälainen on kipunne ollut pahimmillaan viimeksi kuluneen viikon aikana? Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 14. Arvioikaa alla olevalla mittarilla, kuinka rasittunut olette kipunne vuoksi tällä hetkellä? Ei lainkaan Äärimmäisen rasittunut rasittunut 15. Onko teidän vaikea nukahtaa? 1 Aina 2 Useita kertoja viikossa 3 Ei juuri koskaan Heräättekö kesken unien? 1 Useita kertoja yössä 2 Ainakin kerran yössä 3 Useita kertoja viikossa 4 Ei juuri koskaan Heräättekö aamulla liian aikaisin kykenemättä saamaan enää unta? 1 Joka yö 2 Useita kertoja viikossa 3 Ei juuri koskaan 3

19 16. Millä tavalla kipuanne on yritetty hoitaa muilla keinoin kuin lääkkeillä (esim. puudutukset, fysioterapia yms)? Minkälaisin vaikutuksin? 17. Minkälaista on ollut tähänastinen lääkityksenne? A. Mitä lääkkeitä käytätte tällä hetkellä kipunne hoitoon ja minkälaisia vaikutuksia lääkkeillä on kipuunne (auttoivatko, sivuvaikutuksia tms.)? Lääke ja vaikutus B. Mitä kipulääkkeitä olette aikaisemmin käyttänyt? Lääke ja vaikutus C. Mitä muita lääkkeitä käytätte ja mihin sairauteen tai vaivaan? Lääke ja vaikutus 18. Mikä helpottaa kipuanne? 19. Minkä verran arvelette itse voivanne vaikuttaa kipuihinne ja toimintakykyynne? En voi Voin vaikuttaa paljon vaikuttaa lainkaan 4

20 20. Tupakoitteko? 1 En 2 Kyllä, montako savuketta päivässä? 21. Käytättekö alkoholia? 1 En lainkaan 2 Harvoin 3 Usein 22. Onko teillä muita tutkimuksia, hoitotoimenpiteitä tai kuntoutusta meneillään tai suunnitteilla? Jos on, niin mitä? 23. Kuka on hoitava lääkärinne (nimi; missä toimii)? 24. Arvioikaa alla olevalla asteikolla, mikä olisi mielestänne hyväksyttävä kivun voimakkuus, eli sellainen kipu jonka kanssa voisitte tulla toimeen? Ei kipua Pahin mahdollinen kipu 25. Mitä toiveita ja odotuksia teillä on nyt kivun tutkimuksen ja hoidon suhteen? 26. Minkälaiset asiat teitä kipuongelmassanne erityisesti askarruttavat? Minkälaisiin kysymyksiin haluaisitte saada vastauksia? 5 Kiitos vaivannäöstä!

21 KIVUN SEURANTALOMAKE Nimi: Syntymäaika: Säännöllinen kipulääkitys: Lisälääkitys kipuun: Muu kivun hoito: Kivun sijainti: Kuvaus kivusta:

22 Arvioi kipua vähintään kerran vuorokaudessa. Kipu ei saa häiritä päivittäisiä toimintojasi ja sen tulisi olla vähemmän kuin 4. Merkitse kivun voimakkuus Ei kipua Pahin kipu minkä voi kuvitella Pvm, klo Hoito, kommentit, lisälääkkeet

23 OIRESEURANTA asteikolla 0-4 Kotkan terveyskeskus VOIMAKKUUS 0=ei oiretta, 1=lievä, 2=kohtalainen, 3=vaikea, 4=erittäin vaikea ESIINTYVYYS 0=ei oiretta, 1=harvoin, 2=joskus, 3=usein, 4=koko ajan HÄIRITSEVYYS 0=ei lainkaan, 1=hiukan, 2=jonkin verran, 3=melko paljon, 4=erittäin paljon NIMI: DG: Pvm V E H V E H V E H V E H V E H V E H V E H KIPU UMMETUS RUOKAHALUTTOM. PAHOINVOINTI OKSENTELU AHDISTUS / PELKO MASENNNUS SEKAVUUS VOIMATTOMUUS VÄSYMYS UNIVAIKEUDET HENGENAHDISTUS SUUN KUIVUMINEN

24 Artikkelit Sitä saattaa elää toisen kanssa vieretysten vuosikausia puhua puhua puhua koskaan kohtaamatta. Ja taas joskus ohikiitävänä hetkenä kohdata ihmisen läheltä syvästi sanoitta vain katse hymy kosketus ja sitä hetkeä et ikinä unohda. Maaria Leinonen

25 Eettinen näkökulma saattohoitoon Saattohoito on ihmisen aktiivista hoitoa lähellä kuolemaa. Hoidon tavoite on lievittää potilaan oireita ja kärsimystä tilanteessa, jossa hänen sairauksiansa ei voi parantaa, ja sairaus tai sairaudet lähiaikoina johtavat kuolemaan. Saattohoidossa luovutaan turhista hoidoista ja diagnostisista tutkimuksista, ja keskitytään aktiivisesti elämän laadun parantamiseen. Lääketieteen ja hoidon etiikan klassisia periaatteita ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioitus, hyvän tekeminen, vahingon välttäminen ja oikeudenmukaisuus. Myöhemmin eettisiin periaatteisiin on lisätty ihmisarvon kunnioitus ja hyödyn maksimointi. Elämän eri vaiheessa eri periaatteet painottuvat keskenään eri tavalla, mutta silti niitä voidaan tarkastella aina erikseen, ja niiden perusteella suunnata ja arvioida yksilön hoidon eettisyyttä. Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Tähän ihminen tarvitsee riittävästi tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiltä omasta tilanteestaan, taudeistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista. Jos ihminen ei itse pysty osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, on yhteisymmärrys löydyttävä potilaslain (785/1992) mukaan hänen lähiomaisensa, muun läheisen tai laillisen edustajansa kanssa. Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon siirrytään usein tilanteessa, jossa tautia ei enää ole mahdollista parantaa, esim. syöpähoidossa tilanteessa, jossa tauti on edennyt hoidoista huolimatta. On myös mahdollista, että ihminen joko hoitotahdossaan tai keskusteltaessa hoidosta kieltäytyy ns. parantavasta hoidosta. Vaikka parantava hoito ei olekaan vaihtoehto, potilaan omat näkemykset on tärkeää ottaa huomioon hoidon järjestämisessä. Esimerkiksi hoitopaikan valinnassa potilaan arvot ja arvostukset, läheisten voimavarat sekä kotiympäristön esteettömyys voivat ratkaisevasti vaikuttaa siihen, miten kotihoito voidaan toteuttaa ihmistä ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Oireiden kuvaamisessa potilas on omien tuntemustensa asiantuntija, ja terveydenhuollon ammattihenkilön on siksi herkästi kuunneltava potilaansa viestejä hänen toiveistaan. Hyvä hoito toteutuu silloin, kun se on hoidettavan kokemuksena hyvää. Siirtyminen saattohoitoon ja myös palliatiiviseen hoitoon on tärkeä hoitopäätös, jossa hoidon suunta muuttuu. Potilaslain mukaan tärkeään hoitopäätökseen on saatava potilaan tai hänen lähiomaisensa, muun läheisensä tai laillisen edustajansa suostumus. Vaikka lääkäri onkin vastuussa hoitopäätöksistä, itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten silloin, kun hoitopäätökset tehdään yhteisymmärryksessä esimerkiksi yhteisissä hoitoneuvotteluissa. Hoitotahto Hoitotahto on yleensä kirjallinen tahdonilmaisu, jossa ihminen ilmoittaa toiveensa hoidostaan tilanteessa, jossa hän ei voi itse ilmaista tahtoaan esimerkiksi tajuttomuuden, dementian tai muun vastaavan syyn vuoksi. Potilaslain mukaan potilaan aiemmin ilmaistua tahtoa on noudatettava, ellei ole syytä epäillä, että hän olisi jostain syystä muuttanut tahtoaan. Hoitotahdossa ihminen voi ilmaista sekä lääketieteellistä että muuta hoitoa koskevia toiveita. Tavallisinta on, että hoitotahdossa kieltäydytään elämää pitkittävistä toimenpiteistä silloin, kun niiden odotetaan lisäävän vain kärsimystä. Erilaisissa hoitotahtomalleissa henkilö voi kuitenkin Hyvä elämä loppuun asti Laadukas saattohoito 1

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHTO geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHDON MÄÄRITELMÄ Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012

Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012 Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012 Saatteeksi Tämä hoitotahtolomake perustuu suurimmaksi osaksi Lapin sairaanhoitopiirissä käytössä olevalle lomakkeelle, mutta siihen on lisätty tarkennuksia ja lisäyksiä,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot