Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona?"

Katariina Katajakoski
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona? YHTEENVETO PE FI

2 Tämä asiakirja on laadittu Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan pyynnöstä. LAATIJA Dr. Stephan Prayer, siviilioikeuden julkinen notaari, Wien VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Vesna NAGLIC Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: BG/CS/DA/DE/EL/ES/ET/FR/IT/LV/LT/HU/MT/NL/PL/PT/RO/SK/SL/FI/SV TIETOJA TOIMITTAJASTA Yhteydenotot politiikkayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaukset: Euroopan parlamentti, käsikirjoitus valmistui marraskuussa Euroopan unioni, Tämä asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa: VASTUUVAPAUSLAUSEKE Laatija on yksin vastuussa tässä asiakirjassa ilmaistuista kannoista, jotka eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja julkaisijalle toimitetaan etukäteen kopio julkaisusta. 2

3 Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona? YHTEENVETO 1. Selvityksen tarkoitus Tässä selvityksessä pyritään tutkimaan syitä, joiden vuoksi sovittelua ei käytetä enemmän, sekä löytämään vastauksia ja ratkaisuja tähän ongelmaan. 2. Nykytilanteen selvitys ja ratkaisujen löytämiseen valittu näkökulma 2.1. Mihin perustuu väittämä, että sovitteluun ei turvauduta riittävästi? Selvityksen laatija ei ole tietoinen, mihin tietoon kysymyksen taustalla oleva väittämä perustuu Lyhyt katsaus Itävallan oikeudelliseen tilanteeseen Noin kymmenen vuotta sitten Itävallassa hyväksyttiin siviilioikeudellista sovittelua koskeva laki (Zivilrechts- Mediationsgesetz). Sen myötä perustettiin "rekisteröityjä sovittelijoita" ja määriteltiin sovittelijoiden pätevyysvaatimukset sekä oikeudet ja velvollisuudet Ammatinharjoittajan näkökulma Julkisen notaarin työn harjoittajana sovellan päivittäin työhöni niitä tietoja ja tekniikoita, jotka olen hankkinut sovittelijakoulutuksen aikana. 3. Mikä estää sovittelun laajemman käytön? 3.1. Sovittelun taloudellinen tuki tai sen aiheuttamat kustannukset Sovittelun taloudellinen tuki Sovittelua hakevien henkilöiden taloudellinen tuki lisää sovittelun kysyntää Kirjallisten sovittelusopimusten kustannukset Kirjalliset sovittelusopimukset rahoitetaan tuomioistuimen ulkopuolisena riidanratkaisukeinona julkisista varoista. Tämä lisää perusteettomasti sovittelun kustannuksia ja johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen Sovittelusta puutteelliset tiedot Sovittelun tunnettuuden lisääminen On kyseenalaista lisätä sovittelun tunnettuutta vetoamalla sen alhaisiin kustannuksiin, erityisesti verrattuna korkeisiin oikeudenkäyntikustannuksiin. Sovittelun ja oikeudellisen neuvonnan olisi oltava täydentäviä keinoja, ja sekä oikeudellisen neuvojan että sovittelijan tulisi tarjota kustannuksille vastinetta Tuomioistuimen tarjoama tieto Tuomarit, jotka tuntevat sovittelun potentiaalin, tiedottavat sovittelumahdollisuudesta riidan osapuolille uskottavasti ja vakuuttavasti. 3

4 Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat 3.2. Konfliktien välttäminen sovittelua edeltävän oikeudellisen neuvonnan avulla Julkiset notaarit Sopimusten laatiminen Julkiset notaarit, joille sovittelu on tuttua, huomioivat erityisesti osapuolten oikeudellisten ja taloudellisten suhteiden säilymisen laatiessaan sopimusta Julkiset notaarit tuomioistuinasiamiehinä perintöasioita koskevissa käsittelyissä Seitsemän vuotta sitten Itävallan perintöasioita koskevia säännöksiä muutettiin, ja julkisille notaareille asetettiin velvoite käynnistää sovittelu perillisten tai perillisten ja velkojien välisessä riitatilanteessa. Sovittelukoulutuksen suorittaneilla julkisilla notaareilla on paremmat valmiudet päästä sopimukseen Lakimiehet Lakimiehet, jotka pyrkivät välttämään kiistoja suojellakseen asiakkaitaan oikeudellisesti ja taloudellisesti, toimivat asiakkaidensa parhaan edun mukaisesti. Tämä edellyttää laajaa oikeudellista pätevyyttä ja sovittelukoulutusta Sovittelua koskeva pakollinen vähimmäiskoulutus Julkisten notaarien ja lakimiesten ammatinharjoittamisen edellytyksenä olisi oltava sovittelua koskeva peruskoulutus. 4. Kieli Kieli ja ajattelu liittyvät toisiinsa EU:n toimielinten sovittelua koskeva kielenkäyttö EU:n toimielinten sovittelua koskevan kielen ei pitäisi olla oikeudellista ammattikieltä. Sen tulisi erota tavanomaisesta ammattikielestä ja herättää kiinnostusta sovitteluun Riidan osapuolten välinen viestintä Riidat ratkaistaan todennäköisemmin, kun viestinnässä noudatetaan kunnioitusta ja arvostusta. Tämä vaatii asianmukaista yleistä asennetta, joka tulisi oppia jo varhain. Etiikkaa ja viestintää on opetettava kouluissa aikaisessa vaiheessa. 5. Oikeusvaltio 5.1. Sovittelun käyttö täydentävänä riidanratkaisumallina kehittyneessä oikeusvaltiossa Vetoaminen jatkuvasti pitkällisiin ja kalliisiin oikeudenkäyntimenettelyihin ei ole kunniaksi oikeusvaltiolle. Sovittelun käyttö tilapäisratkaisuna on heikkouden osoitus Lainsäädännöllä vahvistetun käytännön luominen 4

5 Miksi sovittelua ei käytetä enemmän vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona? Vireillä olevissa asioissa tuomioistuimilla olisi oltava mahdollisuus paitsi ohjata sovitteluun myös käyttää sovittelua laajemmin neuvonnassa ja osapuolten sopimuksen yhteydessä. Lainsäädännössä on vahvistettava, miten riidan osapuolet ohjataan sovitteluun ja miten tehtävään nimitetään sovittelija Naapurien väliset riidat Laatijan mielestä nykyinen riidanratkaisumalli on osoittautunut tuloksettomaksi VMG vireillä olevien asioiden sovittelujärjestö Wienin kauppatuomioistuimessa on aloitettu pilottihanke, jota varten on hankittu joukko sovittelijoita, joiden on toimitettava todisteet erityispätevyydestään. Näille sovittelijoille voidaan ohjata sovitteluasioita Lasten oikeuksia koskevan lainsäädännön muuttaminen Lasten oikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisella pyritään antamaan tuomareille mahdollisuus velvoittaa osapuolet osallistumaan ensimmäiseen sovittelutapaamiseen, jossa käsitellään lapsen hyvinvointia. Sovittelijajärjestöt ovat vaatineet sovittelua koskevaa pakollista ensimmäistä tiedotustilaisuutta. 6. Mikä osapuoli ei ole (riittävän) kiinnostunut toimivasta sovittelumallista? 6.1. Julkiset notaarit Julkiset notaarit näkevät roolinsa usein "synnynnäisinä sovittelijoina". Sovittelijakoulutus muuttaisi tätä uskomusta ja parantaisi notaarien työn laatua Lakimiehet Sovittelijoita kutsutaan toisinaan lakimiesten luontaisiksi vihollisiksi. Olisi päästävä yksimielisyyteen kysymyksistä, joissa esiintyy eturistiriitoja ja joissa lakimiehet ja sovittelijat voisivat täydentää toisiaan. Useat lakimiehet toimivat myös sovittelijoina. Lakimiehet vaikuttavat ratkaisevasti "sovitteluhankkeen" menestymiseen. 7. Erillisen (suojatun) ammattikunnan perustaminen 7.1. Sovittelija erillinen ammattikunta Keskustelu erillisen ammattikunnan perustamisesta jatkuu edelleen Lupa ammatinharjoittamiseen Laadun ja kuluttajansuojan varmistamiseksi olisi syytä pohtia sovittelijoiden pakollista koulutusta, jatkokoulutusta ja todistusta. 5

6 Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat 8. Sovittelun sosiaalinen ulottuvuus: visio Sovittelulla on sosiaalinen ulottuvuus. Sillä on mahdollisesti merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen sopuun. Tätä varten vaaditaan kuitenkin määritellyt puitteet, jotka on luotava poliittisella tasolla. 6

Samankaltaiset tiedostot

Ehdotus asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: lakimiehen kanta

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Ehdotus asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista: lakimiehen