Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa

Transkriptio

1 SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT OIKEUDELLISET ASIAT Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa YHTEENVETO PE FI

2 Tämä asiakirja on laadittu Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan pyynnöstä. LAATIJA Laurence Brunet, Konstantina Davaki, Julie McCandless, Elisa Narminio LSE Enterprise Tower 3, Houghton Street Lontoo WC2A 2AE, Yhdistynyt kuningaskunta Sähköposti: VASTAAVA HALLINTOVIRKAMIES Vesna Naglič Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat Euroopan parlamentti B-1047 Bryssel Sähköposti: KIELIVERSIOT Alkuperäinen: EN Käännökset: TIETOJA TOIMITTAJASTA Yhteydenotot politiikkayksikköön tai sen kuukausitiedotteen tilaukset: Euroopan parlamentti, käsikirjoitus valmistui marraskuussa Euroopan unioni, Tämä asiakirja on saatavilla internetissä osoitteessa: VASTUUVAPAUSLAUSEKE Laatija on yksin vastuussa tässä asiakirjassa ilmaistuista kannoista, jotka eivät välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Kopiointi ja kääntäminen muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu, kun lähde mainitaan ja julkaisijalle toimitetaan etukäteen kopio julkaisusta. 2

3 Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa YHTEENVETO Taustaa Kohdunvuokraus Kohdunvuokraus on entistä yleisempi lisääntymismenetelmä. Populaarikulttuurissa ja uutisissa kerrotaan juttuja kohdunvuokrauksesta, samalla kun kohdunvuokrauspalveluja tarjoavien tahojen määrä kasvaa selvästi, samoin kuin EU:n tuomioistuimissa tarkasteltavien kohdunvuokraustapauksien määrä. Kohdunvuokraukseen liittyy tärkeitä oikeudellisia kysymyksiä, kuten se, olisiko kohdunvuokraussopimuksien oltava täytäntöönpanokelpoisia, ja kysymyksiä, jotka koskevat sijaissynnyttäjälle syntyvän lapsen oikeudellista vanhemmuutta sekä kansalaisuutta ja kansallisuutta. On myös otettava huomioon merkittävät poliittiset ja lainsäädännölliset seikat, jotka liittyvät korvauksiin, itsemääräämisoikeuteen, lasten hyvinvointiin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sosioekonomiseen epätasa-arvoon, lisääntymisterveyteen ja maailmanlaajuistumiseen. Oikeudellinen lähestymistapa Lainsäädännössä ei oteta yksiselitteisesti kantaa kohdunvuokraukseen, ja eri jäsenvaltioissa noudatetaan toisistaan poikkeavia oikeudellisia järjestelmiä: joissakin jäsenvaltioissa kohdunvuokraus kielletään nimenomaisesti, joissakin määrätään jonkinlaisista oikeudellisista helpotuksista ja joissakin ei ole olemassa kohdunvuokrausta koskevia erityisiä sääntöjä. Lisääntymiseen liittyvä entistä kansainvälisempi ympäristö tarkoittaa, että sen lisäksi, että kohdunvuokraustoimintaa toteutetaan kansallisessa yhteydessä, sitä toteutetaan myös kansainvälisesti, jolloin asiaa tarkastellaan useiden oikeudellisten järjestelmien välityksellä. Kohdunvuokrausta koskevan viimeaikaisen oikeuskäytännön keskeisenä piirteenä ovat nimittäin olleet ongelmat, jotka liittyvät rajat ylittäviin kohdunvuokrausjärjestelyihin, kuten siihen, että lapsilla ei ole selkeästi määriteltyä oikeudellista vanhempaa tai selkeästi määriteltyjä oikeudellisia vanhempia ja/tai siihen, että lapsilla on eri kansalaisuus kuin vanhemmallaan tai vanhemmillaan. Mainitussa oikeuskäytännössä muistutetaan myös, että vaikka kohdunvuokraus olisi kielletty tai sitä ei muutoin säänneltäisi lainsäädännössä, se ei tarkoita sitä, etteivätkö kyseisen valtion kansalaiset olisi mukana kohdunvuokraustoiminnassa. Oikeuslaitos joutuu päinvastoin entistä useammin tarkastelemaan tällaisten kieltojen ja/tai oikeudellisten tyhjiöiden aiheuttamia seurauksia ja, mikäli mahdollista, tulkitsemaan ja soveltamaan yleisen siviilioikeuden tai perheoikeuden periaatteiden erityisiä säännöksiä asianomaisia tahoja tyydyttävän tuloksen saavuttamiseksi. Vastaavia ongelmallisia tapauksia on tullut esiin jopa niissä jäsenvaltioissa, joissa kohdunvuokrausta on jossakin määrin helpotettu oikeudellisesti. Tämä johtuu kansallisten oikeudellisten näkemysten yhteensopimattomuudesta ja rajat ylittäviä järjestelyjä koskevien säännösten puutteesta. 3 FI

4 Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat Olemassa oleva tutkimus Näiden ongelmien myötä on viime aikoina kiinnitetty huomiota rajat ylittäviin kohdunvuokrausjärjestelyihin. Eri tutkimuksissa on esitetty kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvien toimien toteuttamista niiden ongelmien ratkaisemiseksi, jotka koskevat lapsen henkilöoikeudellisen aseman tunnustamista ja oikeudellista vanhemmuutta kohdunvuokrausjärjestelyn seurauksena. Samalla kun tutkimuksessa on tarkasteltu kohdunvuokrausta koskevia keskeisiä oikeudellisia ongelmia, kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvä painotus on johtanut siihen, että tutkimuslinja on ollut kapea-alaisempi kuin tällä kiistanalaisella alalla olisi muutoin toivottavaa. Ehdotukset perustuvat lisäksi olemassa oleviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät kansainväliseen adoptioon, mikä herättää kohdunvuokraukseen verrattuna erilaisia demografisia, poliittisia ja sosiaalisia huolenaiheita. Olemassa olevan tutkimuksen kehittäminen Niinpä vaikka kansainvälisen yksityisoikeuden kehyksessä tehdyn tutkimuksen avulla on mahdollista saavuttaa merkittävää edistystä, tarkastellessa ainoastaan rajat ylittävien kohdunvuokrausjärjestelyjen seurauksia ei välttämättä pystytä selvittämään, miksi ihmiset matkustavat ulkomaille kohdunvuokrausta varten. Sellaisia tutkimuksia, joissa tarkastellaan lainsäädännön merkitystä hallinnoitaessa kohdunvuokrausta lisääntymiseen liittyvänä käytäntönä, ei ole toteutettu, ainakaan kansainvälisten oikeustoimien kehyksessä. Tästä syystä tutkimuksessa kehitetään olemassa olevaa kansainvälistä yksityisoikeutta ja kohdunvuokrausta koskevaa kansallista tutkimusta siten, että siinä tarkastellaan EU:n oikeusjärjestelmän mukaisten mahdollisten kohdunvuokrausta koskevien toimien laajempaa roolia riitojen hallinnan lisäksi. Vaikka ehdotus saattaa vaikuttaa haastavalta, on olemassa ennakkotapauksia, joissa EU:n oikeudellisten toimien avulla on saavutettu progressiivisia sosiaalisia muutoksia, ja tutkimusta toteutetaan tässä kunnianhimoisia pyrkimyksiä herättävien oikeudellisten tavoitteiden samoin kuin käytännöllisten oikeudellisten ratkaisujen yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on laatia tutkimus, jonka pohjalta on mahdollista arvioida, olisiko EU:ssa hyväksyttävä yhdenmukaisia sääntöjä tällä kiistanalaisella alalla. Tutkimus on ensimmäinen laajempi tutkimus, joka tällä alalla on EU:ssa toteutettu, ja sen tavoitteena on 1. tuottaa indikatiivisia ja empiirisiä tapaustutkimuksia, joiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä kohdunvuokraukseen liittyvistä käytännöistä ja asenteista kaikkialla EU:ssa 2. luoda yleiskatsaus kohdunvuokraukseen liittyviin tärkeisiin poliittisiin kysymyksiin 3. luetteloida, miten kohdunvuokrausta lähestytään tällä hetkellä eri jäsenvaltioissa oikeudelliselta kannalta 4. laatia vertaileva analyysi kohdunvuokrausta koskevista eri oikeudellisista kehyksistä kaikkialla EU:ssa ja joissakin muissa valtioissa 4

5 Vertaileva tutkimus kohdunvuokraukseen sovellettavista järjestelmistä EU:n jäsenvaltioissa 5. analysoida ongelmia ja vaikeuksia, jotka johtuvat tämänhetkisistä oikeudellisista lähestymistavoista 6. laatia vertaileva analyysi siitä, miten oikeuslaitos ratkaisee näitä ongelmia ja vaikeuksia EU:ssa ja joissakin muissa valtioissa sekä kansainvälisissä tuomioistuimissa 7. laatia analyysi EU:n mahdollisesta toimivallasta tällä alalla ja siitä, millaisessa roolissa EU:n oikeudellisten toimien ja yhdenmukaisten sääntöjen olisi oltava 8. pohtia, millaista lisätutkimusta on toteutettava ennen EU:n oikeudellisten toimien kehittämistä. Tutkimuksen rakenne Tutkimus on jaettu kolmeen osaan, joita koskeva analyysi sisällytetään loppukertomuksen päättävien keskustelu- ja suositusosioiden perustaksi. Osa 1: empiirinen ja poliittinen tausta Olemassa olevaa tutkimusta hyödynnetään, ja tutkimusryhmä kerää alkuperäistietoa toteuttamalla tutkimuksen määritellyillä hedelmällisyysklinikoilla ja määritellyissä kohdunvuokrausjärjestöissä sekä järjestämällä seurantahaastatteluja neljässä indikatiivisessa valtiossa. Myös saatavilla olevia ammatillisia suuntaviivoja analysoidaan. Osa 2: (i) oikeudelliset kehykset ja (ii) oikeustapaukset (i) Olemme luokitelleet kohdunvuokrausta koskevat oikeudelliset lähestymistavat kaikkialla EU:ssa ja määritelleet ne jäsenvaltiot, joissa on joko olemassa yksiselitteinen oikeudellinen kehys kohdunvuokrauksen helpottamiseksi, laadittu lainsäädäntöluonnoksia ja/tai annettu virallisia suuntaviivoja, jotka liittyvät rajat ylittäviin kohdunvuokrausjärjestelyihin. Yksityiskohtaista tietoa kerätään kaikista EU:n jäsenvaltioista ja joistakin sen ulkopuolisista valtioista hyödyllisinä vertailukohtina käytettäviksi. Eri oikeudellisten lähestymistapojen tehokkuutta analysoidaan perusteellisesti niiden keskeisten oikeudellisten kysymyksien valossa, joita luetteloimme oikeustapauksista (katso jäljempänä). (ii) Määrittelimme kaikki asiaan kuuluvat oikeustapaukset kaikkialla EU:ssa ja järjestimme ne skemaattisesti tarkasteltujen keskeisten oikeudellisten kysymyksien perusteella. Määrittelimme myös hyödyllisiä vertailukelpoisia oikeustapauksia EU:n ulkopuolisista valtioista ja kansainvälisistä tuomioistuimista. Tutkimusryhmä analysoi näitä tapauksia tiiviisti hyödyntäen peruskysymyksien joukkoa ja kielelliseen pätevyyteen perustuen. Osa 3: EU:n mahdollinen toimivalta ja rooli Analyysi perustuu neljään keskeiseen kysymykseen: Miksi EU:n olisi toteutettava sääntelytoimia kohdunvuokrauksen alalla? Mihin EU:n sääntelyvalta perustuisi? Mitä EU sääntelisi tällä alalla? Miten EU toteuttaisi sääntelytoimia tällä alalla? 5 FI

6 Politiikkayksikkö C: Kansalaisoikeudet sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat Hankkeen hallinta ja loppukertomus Ryhmän jäsen johtaa tutkimusalan asiantuntemukseensa perustuen jokaisen keskeisen tekijän tutkimusta. Tietoja kerätään ja alustava analyysi toteutetaan siten, että tutkimuksen välikertomus laaditaan tammikuussa Yksityiskohtainen lisäanalyysi, mukaan lukien EU:n tällä alalla omaksumaa mahdollista roolia koskeva lähempi tarkastelu, toteutetaan ennen loppukertomuksen valmistelua maaliskuussa