VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

2 2 VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ Destia vuonna Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia 6 Riskienhallinta 8 Toimialan näkymät 10 Liiketoiminta 12 Destian palvelut 13 Infrarakentaminen 14 Infrahoito ja -kunnossapito 15 Rata 16 Kiviaines ja kalliorakentaminen 17 Asiantuntijapalvelut 18 Yritysvastuu 19 Taloudellinen vastuu 20 Sosiaalinen vastuu 20 Ympäristövastuu 22 Organisaatio ja päätoimipaikat Siltojen kaksivuotinen ylläpitourakka alkaa Uudellamaalla, Päijät- ja Kanta-Hämeessa Simola Sieraniemi-tien rakennustyöt Nilsiässä käynnistyivät Katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen Ylöjärvelle alkaa Destialle kahdeksan kunnossapidon alueurakkaa Raisio-tunnelin räjäytystyöt alkoivat Neljä yksikköä saavuttanut 120 päivää ilman tapaturmia Ainutlaatuinen Kelikeskusyhteistyö tienkäyttäjien turvana jo 10 vuotta Kehäradalla suurin silta valettu Savonlinnan ohikulkutie avataan liikenteelle Destia rakentaa Ylitornion keskusurheilukenttää Destia urakoi Hattulaan kunnallistekniikan Haikulan silta valittiin vuoden 2012 sillaksi Työyhteenliittymä METRO voitti kolmannen Turvallisin metrotyömaa -kilpailun Destia urakoi tienparannustyöt välillä Karkkila Loukku Kalasataman metrosilta siirrettiin onnistuneesti Destia palkitsi parhaat infra-alan opinnäytetyöt Turussa Torsten Lunabba palkittiin sillanrakennuksen erikoispalkinnolla Tampereelle rakentuu parempaa vesihuoltoa Destialle kunniamaininta Suomen paras kesätyönantaja kilpailussa Jyväskylän eteläinen alueurakkaa viestii tienkäyttäjille Facebookissa

3 DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ, JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT TOTEUTETAAN VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA HYÖDYNTÄEN VIIMEISIMPIÄ TYÖMENETELMIÄ. 3 DESTIA VUONNA 2012 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. Destia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli yli 500 miljoonaa euroa. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on keskimäärin Destia on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt; Kivitulosyksikkö kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen ja Asiantuntijapalvelut suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Vuoden 2013 alussa Destian organisaatiorakennetta tiivistettiin neljään alueelliseen ja kahteen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- Suomi ja Pohjois-Suomi; toiminnalliset tulosyksiköt ovat Erikoisrakentaminen, sisältäen kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen, rataliiketoiminnan ja kaluston, sekä Asiantuntijapalvelut. Tutustu tarkemmin Destian organisaatioon sivulta Länsimetron tunnelit kohtasivat kaupunkien rajalla Kantatie 51:n ensimmäinen parannettu osuus avataan liikenteelle nelikaistaisena Destia rakentaa Nuijamaalle kuusi kilometriä rekkakaistaa Tienparannus valtatie 2:lla Karkkilaan valmistui suunnitelmien mukaan Joensuun kehätie väliltä Repokallio Käpykangas valmis Vuonna 2012 Destian toiminta jakautui viiteen alueelliseen ja kolmeen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt, joiden palveluina ovat infrarakentaminen ja -hoito, olivat Etelä-Suomi, Länsi- Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjoiskalotti. Toiminnalliset tulosyksiköt olivat Rata, Kivi ja Asiantuntijapalvelut. Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen; infrahoidon liiketoiminta sisältää liikenneväylien, sorateiden, siltojen sekä liikenneympäristön hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Rata-tulosyksikkö käsittää KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, IFRS Milj. euroa Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 507,3 492,5 Liiketulos, jatkuvat toiminnot 14,0 8,4 % liikevaihdosta 2,8 1,7 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 11,1 3,5 % liikevaihdosta 2,2 0,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,5-5,4 Omavaraisuusaste, % 35,2 25,7 Nettovelkaantumisaste, % -40,5 17,5 Investoinnit, % liikevaihdosta 1,4 1,1 Henkilöstö keskimäärin TOIMIVAMPI MAAILMA

4 4 Toimitusjohtajan katsaus Onnistumisia isoissa hankkeissa Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Destian vuosi 2012 oli hyvä. Onnistuimme isoissa hankkeissa erityisesti Kirkkonummella Kantatie 51:llä ja Savonlinnassa Valtatie 14:llä, jotka kummatkin otettiin liikenteelle käyttöön noin vuoden etuajassa. Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Kannattavuus syntyy ennen muuta projektien taloudellisen hallinnan ja teknisen osaamisen kautta. Näitä käytiin läpi mittavassa valmennuksessa vuoden aikana. Valmennukseen osallistui koko linjaorganisaatio työnjohdosta yksikönjohtajiin. Työturvallisuus on ollut keskeinen teema niin näissä valmennuksissa kuin toiminnassa ylipäätään. Viime vuonna tätä on tuettu muun muassa ottamalla käyttöön työturvallisuuteen liittyvä palkitsemisjärjestelmä. Voimakkaita panostuksia automaation kehittämiseen Inframarkkinassa haetaan ja kokeillaan muun muassa erilaisia rahoitusmalleja ja urakkamuotoja. Olemme Destiassa hyvin tyytyväisiä siihen, että pääasiakkaamme, julkisen sektorin isot toimijat Liikennevirasto etunenässä, ovat yhä enemmän hakeneet urakkamalleja, joissa alan toimijat pystyvät hyödyntämään laajaa ja vahvaa omaa teknistä osaamistaan ja innovaatioita. Näemme, että tämä on se suunta, jolla myös alan tuottavuutta pystytään jatkossa kehittämään. Olemme tehneet voimakkaita panostuksia esimerkiksi automaation kehittämiseen ollaksemme edelläkävijä näissä menetelmätekniikoissa ja teknisessä osaamisessa. Destian tilauskanta on edellisvuotta selkeästi alemmalla tasolla, ja markkina on arviomme mukaan edellisvuotta haastavampi. Arvioimme kuitenkin laajaan palvelutarjontaan ja vahvaan tekniseen osaamiseemme perustuen, että tänä vuonna Destian liikevaihto ja -voitto ovat edellisen vuoden tasolla. Vuoden päätavoitteena kannattavuuden varmistaminen Alkaneena vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen, viemme jälleen läpi koko linjaorganisaation valmennuksen, jossa pureudumme vielä syvemmin projektien ja talouden hallinnan kysymyksiin, jatkamme rekrytointivalmisteluja tekemällä entistä laajempaa harjoittelijayhteistyötä ja panostamme tietojärjestelmiimme tavoitteena saada tuotannolle paras mahdollinen tietotekninen tuki. Vuoden pääfokus on edelleen strategiatavoitteiden mukainen kannattavuuden varmistaminen, johon näillä edellä mainituilla kehittämistoimillakin tähdätään.

5 5 Kiitän asiakkaitamme meille osoitetusta luottamuksesta ja mahdollisuudesta olla rakentamassa toimivampaa maailmaa kanssanne. Samoin haluan kiittää destialaisia määrätietoisesta työstä niin viime kuin aiempinakin vuosina. Viime vuosien voimakkaiden sopeutusten ja kiinteiden kulujen saneerausten jälkeen näin vahvan tuloskunnon osoittaminen on merkki siitä, että meillä on tahtoa. Sen varaan on hyvä lähteä rakentamaan toimivampaa maailmaa. Hannu Leinonen toimitusjohtaja Katso toimitusjohtaja Hannu Leinosen videokatsaus Destian verkkovuosikertomuksessa osoitteessa Tiesitkö, että Suomessa infrarakentaminen sijoittuu 50 %:sti Etelä-Suomeen. Länsi-Suomen osuus on 25 %, Pohjois-Suomen 13 % ja Itä-Suomen 12 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT Oy toimitusjohtajan katsaus

6 6 Destian strategia Jatkuva kehittäminen luo edellytyksiä kannattavalle kasvulle Destia keskittyy ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa ja vahvistaa olevien liiketoimintojen markkina-asemaa. Destia palvelee asiakkaitaan paikallisesti alueellisella toimintamallilla. Destian vahva tekninen osaaminen varmistetaan osaamisen jakamisella läpi organisaation sekä jatkuvalla kehitystyöllä. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan. Tähän pyritään vuoden 2013 strategisella tositoimella, TahTo-valmennuksella, johon osallistuu yli 700 destialaista. TahTo on suorituksen johtamiseen ja parantamiseen tähtäävä valmennus, ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain muun muassa auditointien ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Vuonna 2013 toimintaa parannetaan lisäksi pidempikestoisilla kehitysohjelmilla, jotka liittyvät Destia-brändiin, tietoteknisiin järjestelmiin ja harjoittelijaohjelmaan. Strategiset valinnat Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa. Ydinliiketoimintojamme ovat toiminnot, joissa meillä on selkeät kilpailuedut ja joissa Destialla on johtava markkina-asema tai joilla lähtökohtiensa puolesta on edellytykset johtavaan markkina-asemaan. Kehitämme jatkuvasti operatiivista toimintaamme, tarjoustoimintaa, riskienhallintaa ja projektien tavoitteellista toteuttamista. Palvelemme asiakkaitamme paikallisesti, jolloin voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin. Suuret rakennushankkeet toteutamme käyttämällä parhaita resurssejamme valtakunnallisesti. Prosesseilla varmistamme koko vahvan teknisen osaamisemme tarjoamisen sekä palvelumme tasalaatuisuuden asiakkaidemme hyödyksi. Keskitymme tärkeän valtionhallinnon (Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) asiakkuuden lisäksi entistä enemmän myös paikallisasiakkuuksiin eli teollisuus- ja kunta-asiakkaisiin. Panostamme suorituksen johtamiseen ja parantamiseen sekä valmennamme tuotantotehokkuuteen TahTo-kehityshankkeellamme. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan.

7 7 Missio Toimivampi maailma on olemassa olomme perusta. Me destialaiset rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelemme elinympäristöämme, jotta se olisi toimivampi ja turvallinen. Toteutamme laadukkaita ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen viimeisimpiä työmenetelmiä. Visio Olemme vuoteen 2015 mennessä parasta asiakaspalvelua tarjoava ja yksi kannattavimmista infrapalveluyhtiöistä Suomessa. Arvot Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmastamme pala palalta toimivampaa. strategiakauden taloudelliset tavoitteet Kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinoiden kasvua nopeampi Liikevoitto 4 % Sijoitetun pääoman tuotto 15 % Omavaraisuusaste 35 % Tiesitkö, että Suomen rakennusyritysten markkinat vuonna 2011 oli yhteensä 29,5 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen osuus oli 27 % eli 8 miljardia. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry DESTIAN STRATEGIA

8 8 Riskienhallinta tukee liiketoimintaa Destian riskienhallinnan tavoitteena on ehkäistä tekijöitä, jotka toteutuessaan vaarantavat liiketoiminnan tavoitteiden toteutumisen, sekä vahvistaa tekijöitä, joilla on liiketoimintaa tukeva vaikutus. Riskienhallinta on osa Destian johtamista, ja se on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia, vuosiohjausta ja projektitoimintaa. Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä. Riskien hallitsemiseksi niille määritetään vastuut ja toimenpiteet vuosittain. Destian riskikartta sisältää riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut. Toimenpiteiden toteutumista ja riskitilannetta arvioidaan vähintään puolivuosittain. Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä taloudellisiin riskeihin. Useat Destian riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Kussakin vaiheessa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut riskien ehkäisemiseksi. Vallitseva markkinatilanne luo epävarmuutta Destian merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät vallitsevaan markkinatilanteeseen. Useimmat talouden tunnusluvut ja ennusteet ovat heikentyneet edelleen viime aikoina. Julkisen sektorin investoinnit infraan vähenevät. Talouden epävarmuus on vähentänyt myös yksityissektorin investointihalukkuutta. Määrärahojen ja investointien niukkuus heijastuu alan kilpailutilanteeseen. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektien kannattavuuteen epävarmuutta luovat panoshintojen mahdollinen nousu sekä kyky hallita projektien tarjouslaskentaan ja toteuttamiseen liittyvät riskit. Projektiriskiä hallitaan tarjoustoiminnasta toteutukseen kattavilla riskienhallinnan menettelyillä sekä sopimusehdoin ja vakuutuksin. Lue lisää Destian riskienhallinnasta internetsivuilta osoitteesta ja lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Destian verkkovuosikertomuksesta osoitteesta Tiesitkö, että Rakennusteollisuus ry:n tavoitteena on saada rakennusalan työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 mennessä. Destian Itä-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2012 tapahtunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

9 9 Riskit Destian keinot Destian menettelyt riskien hallitsemiseksi I Markkina- ja toimintaympäristöriskit Strategian toteuttamisen ulkoiset epävarmuustekijät Riskienhallintapolitiikka Strategian päivityksen prosessi Riskien arviointi strategiaprosessin yhteydessä mukaan lukien käsittely hallituksessa ja johtoryhmässä Riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen konsernin ja liiketoiminnan tasolla Konsernin ja liiketoiminnan riskitilanteen seuranta ja toimenpiteiden arviointi neljännesvuosittain Riskienraportointi ja käsittely tulosraportoinnin yhteydessä II Toiminnalliset riskit Projektiriskit: projektien tarjoustoiminnan ja toteutusriskien hallinta III Vahinkoriskit Äkilliset ja yllättävät vahinkoriskit IV Taloudelliset riskit Rahoitusriskit: likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskien hallinta Työjärjestys Toimintajärjestelmän menettelyt tarjoustoiminnan ja projektinhallinnan osalta Henkilöstön koulutus ja valmennus Destian vakuutusohjelma Kriisitilanneohjeet Rahoituspolitiikka Työjärjestys Toimintajärjestelmän projektinhallinta, mukaan lukien projektitoimintaan liittyvät riskienhallinnan menettelyt Projektiseuranta, -raportointi ja ennustaminen Toiminnan seuranta ja arviointi: sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Projektinhallintaosaamisen kehittäminen Vakuutusohjelman ja -ohjeiden edellyttämät toimenpiteet omaisuuden ja vastuiden turvaamiseksi Toimintajärjestelmän projektinhallinnan mukaiset riskienhallinnan menettelyt Rahoitusratkaisujen hoitaminen keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta Yhtenäiset projektitalouden hallinnan menettelyt Rahoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa DESTIAN RISKIENHALLINTA

10 10 Toimialan näkymät Inframarkkinoilla vakaata kysyntää Vuonna 2012 alan investoinnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien myötä. VTT:n suhdanne-ennusteen mukaan infrarakentaminen supistui noin 2 prosenttia. Vuonna 2012 supistuvia sektoreita olivat talojen uudisrakentamisen aluetyöt sekä katujen ja vesihuollon rakentaminen. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys oli nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2011 joulukuusta vuoden 2012 joulukuuhun. Kustannusnousun arvioidaan olevan kuitenkin tasaantumassa. Talouden epävarmuus jatkuu Suomessa ja muualla Euroopassa. Euroalueen kriisi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa taloudellisen toimintaympäristön heikkenemiseen ja rahoituksen saatavuuteen myös infrarakentamisessa. Maa- ja vesirakentamisen suhdanteisiin vaikuttaa kansantalouden kehitys, valtion ja kuntien rahoitusvaje, korkea kustannustaso sekä talonrakentamisen supistuminen. Infralla luodaan kansallista kilpailukykyä Infra-alan yritysten toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja turvallisuus. Suomalaisille yrityksille on tärkeää toimivat liikenneyhteydet, pääväylät ja niitä tukevat syöttöväylät. Suomen erityishaasteena on teollisuuden logistisen verkon tehokkuuden turvaaminen, erityisesti puuhuollossa, maaseudun autioituessa.

11 Infrarakentamisen ja kunnossapidon sisältö ja arvo vuonna 2011, yhteensä 8,1 (milj. euroa) Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 600 e Tiet 900 e 11 Uudistalorakentamisen alueosat e Kadut e Kaivosten avaaminen 250 e Radat 710 e Väestönkasvu keskittyy muutamaan suureen keskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Yhdyskuntarakentamisessa kasvu keskittyy Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Kaupungistuminen ja sen seurauksena lisääntyvä henkilöliikenne lisää myös uusien teiden ja katujen tarvetta sekä kasvukeskuksissa että niiden välillä. Painopistettä siirretään julkisella sektorilla kasvukeskusten ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Viime vuosikymmenien vähäiset korjausmäärät pakottavat niin teiden kuin ratojen perusparantamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia ratayhteyksiä, etenkin jos suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat. Energiaverkkoja tullaan uusimaan niiden iän ja huoltovarmuusvaatimusten takia. Lisäksi voimalaitoshankkeet tarvitsevat uutta runkoverkkoa. Lento- ja vesiliikenteen infrainvestointien sen sijaan arvioidaan olevan vähäisiä. Toimitilasektorilla tilatehokkuuden kasvattaminen vähentää uudisrakentamisen tarvetta. Tuulivoiman rakentamista jarruttavat työläät suunnittelu- ja lupaprosessit. Infrarakentamisessa valtion hankekorissa on sekä omia että yhteishankkeita kuntien kanssa vuoteen 2020 saakka. Isot infrainvestoinnit ylläpitävät teiden ja ratojen palvelukysyntää. Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvio 2013 sisältää hallituksen kehysriihessä hyväksytyt hallituskauden suuret väylien kehityshankkeet vuosille Ohjelman koko on 1,0 miljardia euroa, ja se sisältää muun muassa seuraavia hankkeita E18 Hamina Vaalimaa, Vt 3 Tampere Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli Juva, Vt 8 Turku Pori, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Kehä I:n parantaminen, Kehä III:n kehittäminen (E18), Vt 22 Oulu Kajaani sekä Helsingin ratapihan parantaminen. Isot toimijat hallitsevat hankkeita Viimeisen vuoden aikana on alalla ollut paljon yritysjärjestelyitä, joissa keskisuuria toimijoita on hävinnyt markkinoilta. Infrarakentamisen palvelualueet ovat kuitenkin edelleen kilpailijakenttänä varsin pirstaloituneet. Pääosa toimijoista on yhteen tai rajattuun palveluvalikoimaan erikoistuneita pienehköjä paikallisia toimijoita. Alalle tulon kynnys on pääosin matala. Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksinkertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laajemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille, ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa. Suomen inframarkkinoille on tullut mukaan myös kansainvälisiä toimijoita, samalla kun ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on kasvussa. Infrarakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Uusia, isoja urakoita tulee niukemmin tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Valtion infrainvestoinnit tulevat supistumaan lähivuosina. Alijäämäinen budjetti vaikuttaa infrarakentamisen niukkoihin rahoitusmahdollisuuksiin uusista rahoitusratkaisuista huolimatta. Vuonna 2014 rakentamisen volyymi kääntyy ennusteen mukaan hyvin lievään kasvuun. Toimintaympäristön laadinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö Muu väyläja ympäristörakentaminen 920 e Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos Tiesitkö, että Vesihuolto 550 e Energia 900 e Tietoliikenne 800 e Lähde: VTT Infra suhdanteet Lähde: Tilastokeskus Infrarakentamisen asiakkaista suurin on yksityissektorilta (61 %), seuraavaksi kunnista (39 %) ja valtiolta (10 %). Yksityisellä sektorilla eniten työllistää kaivosala, uudistalonrakentaminen ja talojen ulkoalueiden hoito. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry toimialan näkymät

12 Vt6 Joensuun kehätie. 12 Destian liiketoiminta Toimiva ja turvallinen elinympäristö koko elinkaaren ajan Vahvin asema Destialla on teiden hoidossa. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta 2012 Destian markkinaosuus kaikista maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Destialla oli vuoden lopussa sopimukset yhteensä 47 alueurakasta. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Destialla on merkittävä asema suurissa tiehankkeissa ja niihin liittyvässä insinöörirakentamisessa. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Ratamarkkinassa Destia on toiseksi suurin toimija Suomessa. Muita vahvoja segmenttejä, joissa Destialla on merkittävä markkinaosuus, ovat mittaus, siltojen peruskorjaus ja liikennesuunnittelu. Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan laajalla valikoimalla laadukasta kiviainesta. Destialla on noin 340 maa- tai kiviainesaluetta. Destian asiantuntijapalvelut pitävät sisällään suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Infrastruktuurin suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. DESTIAN LIIKETOIMINTA Konserniyksiköt 8 % Asiantuntijapalvelut 22 % Kiviaines ja kalliorakentaminen 7 % Konsernin henkilöstö palveluittain vuonna 2012 Infrarakentaminen ja -hoito 48 % Rata 15 % Tiesitkö, että Vuonna 2011 rakennetun ympäristön hyväksi tehtiin töitä henkilötyövuotta. Tästä infra-ala käytti väylärakentamiseen, verkostorakentamiseen, yllä- ja kunnossapitoon, talojen infratyöhön ja kaivosavauksiin yhteensä 9 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

13 13 DESTIAN PALVELUT Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian ratkaisuilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampi. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. DESTIAN PALVELUT

14 14 Näin rakennamme Suomen suurin sillansiirto Kalasatamassa Kalasataman keskuksen työmaalla Helsingissä suoritettiin heinäkuussa 2012 Suomen suurin sillansiirto-operaatio. Rakennustöiden takia metroliikenne oli pysähdyksissä yhdeksän päivää. Infrarakentaminen Destia on liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on Suomen ykkönen infrarakentamispalvelujen tuottajana. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Helsingin Kalasataman metrosillan siirtotyöt valmistuivat tiistaina 17. heinäkuuta iltapäivän aikana. Valmistelutyöt etenivät etuajassa, siten että sillan siirto aloitettiin jo maanantain ja tiistain välisenä yönä yhden aikoihin. Silta liikkui muutaman tunnin aikana kahdeksan metriä. Aamuyöstä valmisteltiin loppumatkan siirtoa, ja toinen vaihe alkoi noin klo Siirtomatka oli sivusuunnassa yhteensä 17 metriä. Silta siirrettiin tietokoneella ohjattavien kahdeksan painetunkin avulla. Painetunkit työnsivät 130 metriä pitkän, 11 metriä leveän ja tonnia painavan sillan siirtorataa pitkin uudelle paikalleen. Destia toimii Kalasataman keskuksen päätoteuttaja SRV:n kumppanina. Destia vastaa infratöiden projektinjohtourakoitsijana Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Palvelut Tie- ja katurakentaminen Alue- ja ympäristörakentaminen Maa- ja pohjarakentaminen Vesihuollon rakentaminen Energiainfran rakentaminen Silta- ja muu rakennustekninen rakentaminen Asiakkaat Liikennevirasto ELY-keskukset valtion virastot kunnat ja kaupungit teollisuus- ja liikeyritykset Kaikki on mahdollista työn aikana, ja siksi jo suunnitteluvaiheessa otettiin häiriöpelivara huomioon. Aikataulua kiritti töiden yhtäaikainen teko. Parhaillaan siltaa oli siirtämässä työmiestä, Destian projektijohtaja Sami Korhonen kertoo. Katso video Kalasataman sillansiirrosta. Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kalasataman keskuksen infratyöt, Helsinki Kantatie 51 Kirkkonummi Kivenlahti Kuokkalan kehä, Jyväskylä Tikkurilantie, Vantaa Valtatie 2 Karkkila Loukku Valtatie 6 Joensuun kehätie Valtatie 14 Savonlinnan ohikulkutie

15 15 Näin hoidamme tietä Jokainen kaupunkiurakka on erilainen Kaupungit ovat alkaneet asteittain kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Destia on vastannut Oulun alueella Hintta Saarelan alueen viheralueiden hoidosta ja katujen kunnossapidosta jo neljän vuoden ajan. Hintta Saarelan alueen urakka sisältää katu- ja viheralueiden talvi- ja kesähoidon lisäksi puhtaanapitoon kuuluvat työt mukaan lukien kaikkien töiden laadunvalvonnan ja töiden säännöllisen raportoinnin Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluille. Urakka-alueella sijaitsevien Laanilanrannan ja Saarelan venesatamien osalta urakkaan kuuluvat pysäköinti- ja veneiden säilytysalueiden sekä kulkuväylien hoito katualueiden hoitovaatimusten mukaisesti. Asuntoaluetyyppisen alueen vihertyöt voivat olla yllättävän työläitä, kun hoidettavana on paljon yksityiskohtia, kuten pensasryhmien, kivituhkakäytävien, viheristutusten sekä leikkikenttien ja koirapuistojen hoitoa. Destian vastuulla olevaan hoitoalueeseen on liittynyt paljon erityispiirteitä. Urakka sisältää sekä hoitosopimusettä yksityisteitä. Sadekesä piti työnjohdon valppaana Tasaisen runsassateinen kesä piti viheralueista vastaavat aliurakoitsijat kiireisinä. Se vaati Destian työnjohdolta valppautta ja ennakoivuutta, sillä viheralueet vaativat myös vuonna 2012 paljon panostusta. Loppusyksyllä Destiaa työllistävät Oulun alueella viheralueiden hoidon lisäksi myös kuivatusjärjestelmien hoito. Yhteistyö Destian ja Oulun kaupungin katu- ja viheraluepalveluiden kanssa on sujunut hyvin. Työn tekeminen on kehittynyt palautteen myötä paremmaksi, ja ongelmakohtiin on tartuttu tekemisen myötä. Kaupunkiurakassa palautetta tulee niin tilaajalta kuin alueella asuvilta asiakkailta. Kaikki kaupunkiurakat ovat erilaisia ja vaativat hyvää paikallista alueen ja sääolojen tuntemusta. Vain tekemällä oppii löytämään oikean tavan selviytyä urakasta laadukkaasti. InfraHOITO ja -kunnossapito Destia on hoito- ja kunnossapitopalvelujen moniosaaja. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys.toiminnan perustana ovat parhaat mahdolliset sää- ja keliennusteet, erittäin kokenut ja osaava henkilöstö sekä tehokkaat työmenetelmät ja kalusto. Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. Palvelut Tie- ja katuverkon sekä teollisuuden alueurakat Teiden ja katujen talvihoito Kelikeskuspalvelut Sorateiden hoito ja kunnostus Liikenneympäristön hoito Asiakkaat ELY-keskukset kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Vuonna 2012 Destia voitti seuraavat alueurakat* ) Heinola Kitee Kiuruvesi Kokkola Lahti Pello Sastamala Siikalatva Kaupunki- ja teollisuusasiakkaat Katu- ja viheralueiden ylläpito, Maaria Paattinen, Turun kaupunki Katu- ja viheralueiden ylläpito, Hintta Saarela, Oulun kaupunki Kangasalan kunnan talvi- ja kesähoidon alueurakka, Kangasalan kunta Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Lahden kaupunki Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Jyväskylän kaupunki E18 Muurla Lohja ylläpitourakka, TYL E18 Raahen terästehtaan hoitourakka, Rautaruukki Oyj * ) Destian markkinaosuus vuosina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin kilometriä, josta kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. destian palvelut

16 16 Näin hoidamme rataa Rataopisto kouluttaa alan ammattilaisia Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia infra-alalla työskenteleviä. Yli puolet opiston koulutuksiin osallistuneista on tullut Destian ulkopuolelta. Rataopisto tarjoaa ratarakentamiseen ja radan kunnossapitoon erikoistuville sekä tiellä työskenteleville yrityksille laadukasta, ajantasaista ja monipuolista opetusta. DESTIAN PALVELUT RATA Destian toteuttamat ratatyöt vaihtelevat suurista päällysrakennetyö- ja siltaurakoista aina vanhojen ratarumpujen vaihtamiseen koko radanpidon elinkaarelta. Destian käytössä on useita rautateiden rakentamiseen, korjaukseen ja kunnossapitoon käytettäviä laitteita, joita on kehitetty erilaisiin asiakastarpeisiin innovatiivisella tuotekehitystyöllä. Destia palvelee ratatöissä koko Suomen alueella. Palvelut Ratarakentaminen Rataverkon kunnossapito Asiakkaat Liikennevirasto satamalaitokset ja -yhtiöt Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Ajoksen satama, Kemi Pohjoinen malmiraide, Kemi Kirkkonummi Karjaa routapaikkojen korjaus Paikantamismerkit ja paikantamismerkkien lisäkilvet (ST), Itä-Suomi Hajapölkkyvaihto Savonlinna Parikkala Kunnossapitourakat* ) Pieksämäki Rauma Ylä-Savo Karjalan rata Keski-Suomi * ) Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. Destian kunnossapitämät radan ja turvallisuuslaitteiden urakat ovat viisivuotisia. Kouvolassa sijaitseva Rataopisto tarjoaa ratatyöturvallisuuden, laiturityön ja turvamiesten pätevyyskursseja sekä ratatyöstä vastaavan pätevyyskursseja. Koska Liikenneviraston lisäksi Rataopiston on hyväksynyt myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, opisto saa tarjota koulutusta myös radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin. Rataopiston kouluttajina toimivat Destian omat asiantuntijat. He osaavat opettaa tärkeät asiat käytännönläheisesti, ja heillä on käytössään tuoreimmat tiedot. Alan turvallisuusvaatimukset muuttuvat koko ajan pelkästään EU:sta tulevien uusien asetusten vuoksi, kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo. Yli puolet koulutettavista Destian ulkopuolelta Pakolliset Turva-, Laiturityö-, Turvamies- sekä Ratatyöstä vastaava -koulutukset tuovat opistolle eniten koulutettavia. Noin 55 prosenttia koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta. Tähän mennessä kursseille on osallistunut noin henkilöä yli 400 eri yrityksestä. Mukana on hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Niitä yhdistää halu erikoistua ratarakentamisen ja ratojen kunnossapidon projekteihin. Ilman pätevää koulutusta hankkeisiin ei pääse käsiksi, Korpi jatkaa. Useat Rataopiston kursseista ovat joko päivän mittaisia teorialuentoja, joihin kuuluu lisäksi viranomaiskoe, tai useamman päivän kursseja, joissa on osana maastossa suoritettava osuus. Rataopisto mittaa jokaisen kurssin laadun palautekyselyin. Liikenneviraston ja alan muiden koulutuslaitosten kanssa käymme vuosittain läpi koulutuksen kannalta ajankohtaisia asioita ja kehitämme koulutussisältöjä eteenpäin, Korpi sanoo.

17 17 Näin louhimme Raisio-tunneli räjäytettiin solaksi Destian solaksi räjäyttämä Raisio-tunneli avattiin käyttöön marraskuussa. Parikymmentä vuotta sitten käyttöönotettu kalliotunneli suljettiin turvallisuussyistä lokakuussa Kustannussyistä tunnelista päätettiin louhia katto pois sen sijaan, että rapistuneita rakenteita olisi lähdetty korjaamaan. Neljän kuukauden aikana katto räjäytettiin alas, ja tunneli muutettiin avoleikkaukseksi. Kanjonista muodostui jyrkkä, paikoin 20 metriä korkea punaharmaa sola kallioiden keskellä. Urakka onnistui erinomaisesti, vaikka louhintatyö vilkkaan liikenteen, lukuisten yritysten ja asutuksen läheisyyden vuoksi oli työsuorituksena vaativa, Destian työpäällikkö Jarkko Kupiainen kertoo. Varo- ja vaikeuskertoimet olivat urakassa poikkeukselliset. Räjäytystyö oli hyvin vaativaa, sillä tunnelin vieressä sijaitsee kauppakeskittymä ja samassa kalliossa Elisan valtakunnallinen ulkomaanliikenteen puhelinkeskus. Oman haasteensa työhön toi myös kallion harjalla kulkeva suurjännitelinja sekä maahan upotetut Kuninkaanväylän suuntaiset kaukolämpöputket, vesijohdot ja erilaiset kaapelit. Tiesitkö, että Urakassa louhittiin noin kuutiota kalliota ja rakennettiin 500 metriä tietä. Entinen tunneli sijaitsee Kuninkaanväylällä, jota pitkin on suora yhteys läheiseen kauppakeskukseen. Vuonna 1992 valmistunut vilkkaasti liikennöity 220 metriä pitkä Raisio-tunneli oli yksi Suomen ensimmäisistä ja pisimmistä maantietunneleista. Kiviaineksia soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä käytetään Suomessa noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämän päivän teknologialla kierrätyskiviaineksilla voidaan korvata kymmenen prosenttia koko kiviainesten kysynnästä. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry Kiviaines ja kalliorakentaminen Destian kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen pitävät sisällään maa-ainekseen liittyvät toiminnot. Destialla on ympäri maata noin 340 maa- tai kiviainesaluetta, joista on saatavissa laaja valikoima laadukasta maa- tai kiviainesta. Kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteiskumppanien kanssa Destia tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluita. Palvelut Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Asiakkaat kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kuninkaanväylän rakentaminen, Raisio Merikannontien tunneli, Helsinki Suonenjoki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Pieksämäki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Kastellin monitoimitalon kiviainekset, Oulu DESTIAN PALVELUT

18 18 Näin suunnittelemme Laserintarkkaa päällystystyötä Destia on vuonna 2012 pilotoinut laserkeilaukseen perustuvaa mallinnusmenetelmää päällystystöissä. Pitkälle viety työkoneautomaatio on nopeuttanut esimerkiksi Kantatie 51:n päällystysaikatauluja, parantanut laatua ja työturvallisuutta sekä säästänyt kustannuksia. Asiantuntijapalvelut Toimivan liikennejärjestelmän taustalla ovat laadukkaat suunnitelmat innovatiivisista esiselvityksistä tarkkoihin rakennussuunnitelmiin. Destiassa on vankkaa asiantuntemusta hankkeiden koko elinkaaren toteuttamiseksi. Infran suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. Palvelut Suunnittelu Mittaus Kansainvälinen konsultointi Asiakkaat Liikenne- ja viestintäministeriö kunnat ja kaupungit Maailmanpankki Aasian kehityspankki Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 E18-rakennussuunnittelu, Kotka Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden edustavuus- ja peittävyystutkimus Vt 5 Palokangas Humaljoki, Leppävirta ja Kuopio -tiesuunnitelman laatiminen Morenian laadunvalvontatyöt Azerbaidzhaniin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma Palvelutasomittaukset Suomessa ja Ruotsissa Laserkeilausta ja siihen liitettävää paikannusteknologiaa on hyödynnetty jo pitkään perinteisessä maanrakentamisessa, ja viime vuosina työkoneautomaatio on levinnyt myös tietyömaille. Siellä yhdeksi sovelluskohteeksi ovat nousemassa vanhan päällysteen korjaustyöt, joissa mallinnuksen pohjana käytettäviä lähtötietokartoituksia tehdään pitkälti takymetri-mittauksilla. Käytännössä se tarkoittaa mittaajien jalkautumista usein hyvinkin vilkasliikenteisille ajoväylille. Työturvallisuusriskien lisäksi mittaaminen on myös hidasta, sillä työtä on useimmiten tehtävä pienissä pätkissä. Turvallista ja tehokasta Kt 51 lähtee Helsingistä Länsiväylänä ja jatkuu Raaseporin Karjaalle. Pilottikohteeksi valittiin Kt 51:n moottoritieksi levenevä osuus Kirkkonummi Kivenlahti. Tieosuudella oli paikoin isojakin pohjaolosuhteista johtuvia painumia, jotka estivät automaattiratkaisujen käytön. Käytännössä tasausta oli hiottava kohdalleen paalu paalulta ja kaarre kaarteelta. Tie on myös erittäin vilkkaasti liikennöity. Mittaaminen perinteisellä takymetri-menetelmällä olisi ollut vaarallista ja hankalaa, kun mittamiesten olisi pitänyt puikkelehtia liikenteen seassa, Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola toteaa. Pilottiin tulivat Destian Infratieto-yksikön kumppaneiksi Geotrim Oy, Terrasolid Oy ja NCC-Roads. Projektissa Geotrim vastasi laserkeilauksesta sekä työkoneautomaation kalibroinneista ja testauksesta, Terrasolid mittausaineiston georeferoinnista ja mallisuunnittelusta ja NCC varsinaisesta jyrsintätyöstä. Jyrki Toivonen Destian Infrasuunnittelusta teki tierakenteen korjaussuunnittelun ja tuotti 3D-jyrsimelle koneohjausmallin lähtötiedot. Pilottityömaata analysoi myös Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä. Kt 51:n pilotti nosti Jaakkolan mielestä esiin monia hyötyjä, joista merkittävimpiä ovat nopeus ja vaivattomuus. Niiden ansiosta laserkeilaukseen ja mallinnukseen pohjautuvalla toimintatavalla on selkeitä kasvumahdollisuuksia päällystystöissä. Tämä toimintamalli säästää kustannuksia, materiaaleja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvallisuus, laatu ja tuottavuus, kehittämispäällikkö tiivistää.

19 19 YRITYSVASTUU Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön sekä muihin yhtiön sidosryhmiin. Destia jakaa yritysvastuun kenttänsä vastuuseen taloudesta, ympäristöstä sekä ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan. Destian vastuullinen toiminta näkyy johtamisessa, toimintatavoissa ja viestinnässä. Destian arvot, jotka määrittelevät yhtiön pyrkivän tavoitteisiinsa rehdisti, rohkeasti ja taidolla, luovat yhtiön yritysvastuullisuuden perustan ja ohjaavat sen kehittämistä. Konsernitason linjaukset vastuullisuuden toteuttamiseksi määritellään eettisissä ohjeissa, laadunhallinnan, turvallisuuden ja työterveyden sekä ympäristöasioiden ja riskienhallinnan toimintapolitiikoissa sekä henkilöstöstrategiassa. Vastuullisuuden konkreettinen toteutus kuvataan toimintatapoina, jotka kattavat kaikki Destian toiminnan osa-alueet. Destia kehittää vastuullista toimintaansa jatkuvasti. Asiakaspalvelu- ja henkilöstökyselyistä saatu palaute ohjaa ja kehittää toimintaamme. Vuoden 2012 yritysvastuuasioista Destia raportoi painetussa vuosikertomuksessa sekä tilinpäätöksen sisältävässä verkkovuosikertomuksessa. Vuonna 2013 Destia keskittyy etenkin yritysvastuun mittaamisen ja raportoinnin kehittämiseen. Eettiset ohjeet ohjaamassa toimintaa Destian uudistetut eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ne jalkautettiin koko henkilöstölle vuoden aikana. Vuonna 2012 eettisiä sääntöjä on käyty läpi tulosyksiköiden johtoryhmässä. Lisäksi niitä on käsitelty esimiesten projektinjohtovalmennuksessa. Destiassa tehdään joka vuosi konserni- ja yksikkötasoisesti riskiarviointi, jonka riskimalleissa käsitellään eettiset ohjeet yhtenä osana. Destian eettisten ohjeiden noudattamista on vuonna 2012 tarkasteltu sisäisen tarkastuksen, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä muiden havaintojen perusteella. Näiden tarkastelujen pohjalta on tehty yhteensä 15 havaintoa eri kohdista, joita ovat esimerkiksi taloudellisesti vastuullinen liiketoiminta, lakien ja säädösten mukaisuus, asiakastyytyväisyys, ympäristövaikutusten huomioiminen, eettiset kauppatavat sekä työturvallisuus ja hyvinvointi. Havainnoista on määritelty toimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan vuoden aikana. Lue lisää Destian yritysvastuun toteutumisesta ja eettisistä ohjeista Destian verkkopalvelusta ja verkkovuosikertomuksesta Laatu- ja ympäristösertifikaatit merkittävällä osalla toimintaa Destian toimintapolitiikkoihin perustuvat toimintatavat, ohjeet ja vastuut on koottu yhtiön toimintajärjestelmään. Destialla on kansainväliset ISO-standardien mukaiset laatuja ympäristösertifikaatit ISO 9001 ja ISO Ne kattavat Destian infrarakentamisen, kiviainespalveluiden ja infrahoidon palvelut sekä rataliiketoiminnan. Destia Rail Oy sai ISO ja ISO sertifikaatit vuonna Laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimusten mukaisilla menettelyillä Destia varmistaa tasokkaan ja ympäristön huomioon ottavan toiminnan asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Lisäksi sen toimintatavat ovat OHSAS työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset. Suunnittelupalveluissa Destia noudattaa RALA-sertifikaatin kriteeristöä. YRITYSVASTUU

20 20 TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU YRITYSVASTUU Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin Asiakkaat Vuonna 2012 Destia-konsernin liikevaihto oli 507,3 miljoonaa euroa (492,5). Tavarantoimittajat Destia hankki materiaaleja ja palveluita ulkopuolisilta alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta 355,6 miljoonalla eurolla (339,1) Henkilöstö Destian henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 71,9 miljoonaa euroa (74,2) Julkinen sektori Destian verot ja veroluonteiset maksut olivat 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Destian eläke- ja henkilöstösivukulut olivat 14,6 miljoonaa euroa (14,0). Rahoittajat Destian rahoituskulujen määrä vuoden 2012 aikana oli 3,4 miljoonaa euroa (4,3). Investoinnit Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 7,3 miljoonaa euroa (5,2). Destian taloudellisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yhtiö kehittää ja tarjoaa lisäarvoa tuottavia palveluja asiakkailleen, tarjoaa työpaikkoja, tuottaa hankinnoillaan ja investoinneillaan taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmille sekä huolehtii verojen ja veroluonteisten maksujen maksamisesta sekä vastaa omistajan tuotto-odotuksiin. Jotta yritys kykenisi vastaamaan näihin odotuksiin, sen talouden on oltava kunnossa ja toiminnan kannattavaa. Vuonna 2012 Destian omavaraisuusaste oli 35,2 prosenttia ja jatkuvien toimintojen liikevaihto 507,3 miljoonaa euroa. Taloudellinen vastuu rakennusteollisuudessa tarkoittaa sitä, että yritykset vastaavat siitä, että niiden asiakkaat saavat tarvitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisena, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren aikana kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen edellyttävät tehokasta, kannattavaa, kilpailukykyistä ja tervettä yritystoimintaa sekä mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan. Naiset 14 % Miehet 86 % Henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2012 lopussa Konsernin henkilöstö keskimäärin Destian sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kannustamiseen ja työhyvinvointiin panostus sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonotto palvelutuotantoketjujen kaikissa osissa. Destian henkilöstön kehittämisessä panostettiin vuonna 2012 osaamisen lisäämiseen. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaikki destialaiset esimiehet osallistuivat projektinjohtamisvalmennukseen, jossa muodostettiin yhteinen käsitys esimiehenä toimimisesta ja projektinhallinnan perusteista. Syksyllä otettiin käyttöön uusi henkilöstöjärjestelmä, joka myös edistää hyvää johtamista. Vuotuisen konsernin henkilöstökyselyn tulokset kohenivat edellisvuodesta. Vuonna 2012 Destian yleisarvosana oli 3,63 (3,47) ja arvio Destiasta kokonaisuutena ja työnantajana nousi 3,72:een (3,59). Vastausprosentti nousi 72 prosenttiin (62 %). Vuonna 2013 jatkuu esimiestyön ja johtamisen tukeminen suorituksen johtamisen valmennuksella, joihin osallistuu kaikkiaan yli 700 destialaista. Lisäksi vuonna 2013 otetaan käyttöön uusittu tulospalkkiojärjestelmä, jolla kannustetaan hyvään suoritukseen tuomalla palkkiokriteerit lähemmäksi työntekijää ja omaa työsuoritusta. Destia panostaa myös opiskelijaharjoittelijoihin vuonna 2013 ja kantaa näin vastuuta infra-alan nuorten työllistymisestä. Tavoitteena turvallinen työpaikka Rakennusteollisuudessa korostuu työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Turvallisuuden huomioon ottaminen työympäristöissä on tärkeää

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,

Lisätiedot

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ DESTIA LYHYESTI DESTIAN VUOSI 2015 OLEMME SUURIN INFRA-ALAAN KESKITTYNYT YHTIÖ SUOMESSA. RAKENNAMME, YLLÄPIDÄMME JA SUUNNITTELEMME ELINYMPÄRISTÖÄ, JOTTA SE OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. DESTIALAISIA 1505

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot