VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

2 2 VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ Destia vuonna Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia 6 Riskienhallinta 8 Toimialan näkymät 10 Liiketoiminta 12 Destian palvelut 13 Infrarakentaminen 14 Infrahoito ja -kunnossapito 15 Rata 16 Kiviaines ja kalliorakentaminen 17 Asiantuntijapalvelut 18 Yritysvastuu 19 Taloudellinen vastuu 20 Sosiaalinen vastuu 20 Ympäristövastuu 22 Organisaatio ja päätoimipaikat Siltojen kaksivuotinen ylläpitourakka alkaa Uudellamaalla, Päijät- ja Kanta-Hämeessa Simola Sieraniemi-tien rakennustyöt Nilsiässä käynnistyivät Katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen Ylöjärvelle alkaa Destialle kahdeksan kunnossapidon alueurakkaa Raisio-tunnelin räjäytystyöt alkoivat Neljä yksikköä saavuttanut 120 päivää ilman tapaturmia Ainutlaatuinen Kelikeskusyhteistyö tienkäyttäjien turvana jo 10 vuotta Kehäradalla suurin silta valettu Savonlinnan ohikulkutie avataan liikenteelle Destia rakentaa Ylitornion keskusurheilukenttää Destia urakoi Hattulaan kunnallistekniikan Haikulan silta valittiin vuoden 2012 sillaksi Työyhteenliittymä METRO voitti kolmannen Turvallisin metrotyömaa -kilpailun Destia urakoi tienparannustyöt välillä Karkkila Loukku Kalasataman metrosilta siirrettiin onnistuneesti Destia palkitsi parhaat infra-alan opinnäytetyöt Turussa Torsten Lunabba palkittiin sillanrakennuksen erikoispalkinnolla Tampereelle rakentuu parempaa vesihuoltoa Destialle kunniamaininta Suomen paras kesätyönantaja kilpailussa Jyväskylän eteläinen alueurakkaa viestii tienkäyttäjille Facebookissa

3 DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ, JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT TOTEUTETAAN VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA HYÖDYNTÄEN VIIMEISIMPIÄ TYÖMENETELMIÄ. 3 DESTIA VUONNA 2012 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. Destia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli yli 500 miljoonaa euroa. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on keskimäärin Destia on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt; Kivitulosyksikkö kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen ja Asiantuntijapalvelut suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Vuoden 2013 alussa Destian organisaatiorakennetta tiivistettiin neljään alueelliseen ja kahteen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- Suomi ja Pohjois-Suomi; toiminnalliset tulosyksiköt ovat Erikoisrakentaminen, sisältäen kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen, rataliiketoiminnan ja kaluston, sekä Asiantuntijapalvelut. Tutustu tarkemmin Destian organisaatioon sivulta Länsimetron tunnelit kohtasivat kaupunkien rajalla Kantatie 51:n ensimmäinen parannettu osuus avataan liikenteelle nelikaistaisena Destia rakentaa Nuijamaalle kuusi kilometriä rekkakaistaa Tienparannus valtatie 2:lla Karkkilaan valmistui suunnitelmien mukaan Joensuun kehätie väliltä Repokallio Käpykangas valmis Vuonna 2012 Destian toiminta jakautui viiteen alueelliseen ja kolmeen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt, joiden palveluina ovat infrarakentaminen ja -hoito, olivat Etelä-Suomi, Länsi- Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjoiskalotti. Toiminnalliset tulosyksiköt olivat Rata, Kivi ja Asiantuntijapalvelut. Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen; infrahoidon liiketoiminta sisältää liikenneväylien, sorateiden, siltojen sekä liikenneympäristön hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Rata-tulosyksikkö käsittää KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, IFRS Milj. euroa Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 507,3 492,5 Liiketulos, jatkuvat toiminnot 14,0 8,4 % liikevaihdosta 2,8 1,7 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 11,1 3,5 % liikevaihdosta 2,2 0,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,5-5,4 Omavaraisuusaste, % 35,2 25,7 Nettovelkaantumisaste, % -40,5 17,5 Investoinnit, % liikevaihdosta 1,4 1,1 Henkilöstö keskimäärin TOIMIVAMPI MAAILMA

4 4 Toimitusjohtajan katsaus Onnistumisia isoissa hankkeissa Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Destian vuosi 2012 oli hyvä. Onnistuimme isoissa hankkeissa erityisesti Kirkkonummella Kantatie 51:llä ja Savonlinnassa Valtatie 14:llä, jotka kummatkin otettiin liikenteelle käyttöön noin vuoden etuajassa. Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Kannattavuus syntyy ennen muuta projektien taloudellisen hallinnan ja teknisen osaamisen kautta. Näitä käytiin läpi mittavassa valmennuksessa vuoden aikana. Valmennukseen osallistui koko linjaorganisaatio työnjohdosta yksikönjohtajiin. Työturvallisuus on ollut keskeinen teema niin näissä valmennuksissa kuin toiminnassa ylipäätään. Viime vuonna tätä on tuettu muun muassa ottamalla käyttöön työturvallisuuteen liittyvä palkitsemisjärjestelmä. Voimakkaita panostuksia automaation kehittämiseen Inframarkkinassa haetaan ja kokeillaan muun muassa erilaisia rahoitusmalleja ja urakkamuotoja. Olemme Destiassa hyvin tyytyväisiä siihen, että pääasiakkaamme, julkisen sektorin isot toimijat Liikennevirasto etunenässä, ovat yhä enemmän hakeneet urakkamalleja, joissa alan toimijat pystyvät hyödyntämään laajaa ja vahvaa omaa teknistä osaamistaan ja innovaatioita. Näemme, että tämä on se suunta, jolla myös alan tuottavuutta pystytään jatkossa kehittämään. Olemme tehneet voimakkaita panostuksia esimerkiksi automaation kehittämiseen ollaksemme edelläkävijä näissä menetelmätekniikoissa ja teknisessä osaamisessa. Destian tilauskanta on edellisvuotta selkeästi alemmalla tasolla, ja markkina on arviomme mukaan edellisvuotta haastavampi. Arvioimme kuitenkin laajaan palvelutarjontaan ja vahvaan tekniseen osaamiseemme perustuen, että tänä vuonna Destian liikevaihto ja -voitto ovat edellisen vuoden tasolla. Vuoden päätavoitteena kannattavuuden varmistaminen Alkaneena vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen, viemme jälleen läpi koko linjaorganisaation valmennuksen, jossa pureudumme vielä syvemmin projektien ja talouden hallinnan kysymyksiin, jatkamme rekrytointivalmisteluja tekemällä entistä laajempaa harjoittelijayhteistyötä ja panostamme tietojärjestelmiimme tavoitteena saada tuotannolle paras mahdollinen tietotekninen tuki. Vuoden pääfokus on edelleen strategiatavoitteiden mukainen kannattavuuden varmistaminen, johon näillä edellä mainituilla kehittämistoimillakin tähdätään.

5 5 Kiitän asiakkaitamme meille osoitetusta luottamuksesta ja mahdollisuudesta olla rakentamassa toimivampaa maailmaa kanssanne. Samoin haluan kiittää destialaisia määrätietoisesta työstä niin viime kuin aiempinakin vuosina. Viime vuosien voimakkaiden sopeutusten ja kiinteiden kulujen saneerausten jälkeen näin vahvan tuloskunnon osoittaminen on merkki siitä, että meillä on tahtoa. Sen varaan on hyvä lähteä rakentamaan toimivampaa maailmaa. Hannu Leinonen toimitusjohtaja Katso toimitusjohtaja Hannu Leinosen videokatsaus Destian verkkovuosikertomuksessa osoitteessa Tiesitkö, että Suomessa infrarakentaminen sijoittuu 50 %:sti Etelä-Suomeen. Länsi-Suomen osuus on 25 %, Pohjois-Suomen 13 % ja Itä-Suomen 12 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT Oy toimitusjohtajan katsaus

6 6 Destian strategia Jatkuva kehittäminen luo edellytyksiä kannattavalle kasvulle Destia keskittyy ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa ja vahvistaa olevien liiketoimintojen markkina-asemaa. Destia palvelee asiakkaitaan paikallisesti alueellisella toimintamallilla. Destian vahva tekninen osaaminen varmistetaan osaamisen jakamisella läpi organisaation sekä jatkuvalla kehitystyöllä. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan. Tähän pyritään vuoden 2013 strategisella tositoimella, TahTo-valmennuksella, johon osallistuu yli 700 destialaista. TahTo on suorituksen johtamiseen ja parantamiseen tähtäävä valmennus, ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain muun muassa auditointien ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Vuonna 2013 toimintaa parannetaan lisäksi pidempikestoisilla kehitysohjelmilla, jotka liittyvät Destia-brändiin, tietoteknisiin järjestelmiin ja harjoittelijaohjelmaan. Strategiset valinnat Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa. Ydinliiketoimintojamme ovat toiminnot, joissa meillä on selkeät kilpailuedut ja joissa Destialla on johtava markkina-asema tai joilla lähtökohtiensa puolesta on edellytykset johtavaan markkina-asemaan. Kehitämme jatkuvasti operatiivista toimintaamme, tarjoustoimintaa, riskienhallintaa ja projektien tavoitteellista toteuttamista. Palvelemme asiakkaitamme paikallisesti, jolloin voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin. Suuret rakennushankkeet toteutamme käyttämällä parhaita resurssejamme valtakunnallisesti. Prosesseilla varmistamme koko vahvan teknisen osaamisemme tarjoamisen sekä palvelumme tasalaatuisuuden asiakkaidemme hyödyksi. Keskitymme tärkeän valtionhallinnon (Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) asiakkuuden lisäksi entistä enemmän myös paikallisasiakkuuksiin eli teollisuus- ja kunta-asiakkaisiin. Panostamme suorituksen johtamiseen ja parantamiseen sekä valmennamme tuotantotehokkuuteen TahTo-kehityshankkeellamme. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan.

7 7 Missio Toimivampi maailma on olemassa olomme perusta. Me destialaiset rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelemme elinympäristöämme, jotta se olisi toimivampi ja turvallinen. Toteutamme laadukkaita ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen viimeisimpiä työmenetelmiä. Visio Olemme vuoteen 2015 mennessä parasta asiakaspalvelua tarjoava ja yksi kannattavimmista infrapalveluyhtiöistä Suomessa. Arvot Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmastamme pala palalta toimivampaa. strategiakauden taloudelliset tavoitteet Kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinoiden kasvua nopeampi Liikevoitto 4 % Sijoitetun pääoman tuotto 15 % Omavaraisuusaste 35 % Tiesitkö, että Suomen rakennusyritysten markkinat vuonna 2011 oli yhteensä 29,5 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen osuus oli 27 % eli 8 miljardia. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry DESTIAN STRATEGIA

8 8 Riskienhallinta tukee liiketoimintaa Destian riskienhallinnan tavoitteena on ehkäistä tekijöitä, jotka toteutuessaan vaarantavat liiketoiminnan tavoitteiden toteutumisen, sekä vahvistaa tekijöitä, joilla on liiketoimintaa tukeva vaikutus. Riskienhallinta on osa Destian johtamista, ja se on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia, vuosiohjausta ja projektitoimintaa. Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä. Riskien hallitsemiseksi niille määritetään vastuut ja toimenpiteet vuosittain. Destian riskikartta sisältää riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut. Toimenpiteiden toteutumista ja riskitilannetta arvioidaan vähintään puolivuosittain. Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä taloudellisiin riskeihin. Useat Destian riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Kussakin vaiheessa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut riskien ehkäisemiseksi. Vallitseva markkinatilanne luo epävarmuutta Destian merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät vallitsevaan markkinatilanteeseen. Useimmat talouden tunnusluvut ja ennusteet ovat heikentyneet edelleen viime aikoina. Julkisen sektorin investoinnit infraan vähenevät. Talouden epävarmuus on vähentänyt myös yksityissektorin investointihalukkuutta. Määrärahojen ja investointien niukkuus heijastuu alan kilpailutilanteeseen. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektien kannattavuuteen epävarmuutta luovat panoshintojen mahdollinen nousu sekä kyky hallita projektien tarjouslaskentaan ja toteuttamiseen liittyvät riskit. Projektiriskiä hallitaan tarjoustoiminnasta toteutukseen kattavilla riskienhallinnan menettelyillä sekä sopimusehdoin ja vakuutuksin. Lue lisää Destian riskienhallinnasta internetsivuilta osoitteesta ja lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Destian verkkovuosikertomuksesta osoitteesta Tiesitkö, että Rakennusteollisuus ry:n tavoitteena on saada rakennusalan työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 mennessä. Destian Itä-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2012 tapahtunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

9 9 Riskit Destian keinot Destian menettelyt riskien hallitsemiseksi I Markkina- ja toimintaympäristöriskit Strategian toteuttamisen ulkoiset epävarmuustekijät Riskienhallintapolitiikka Strategian päivityksen prosessi Riskien arviointi strategiaprosessin yhteydessä mukaan lukien käsittely hallituksessa ja johtoryhmässä Riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen konsernin ja liiketoiminnan tasolla Konsernin ja liiketoiminnan riskitilanteen seuranta ja toimenpiteiden arviointi neljännesvuosittain Riskienraportointi ja käsittely tulosraportoinnin yhteydessä II Toiminnalliset riskit Projektiriskit: projektien tarjoustoiminnan ja toteutusriskien hallinta III Vahinkoriskit Äkilliset ja yllättävät vahinkoriskit IV Taloudelliset riskit Rahoitusriskit: likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskien hallinta Työjärjestys Toimintajärjestelmän menettelyt tarjoustoiminnan ja projektinhallinnan osalta Henkilöstön koulutus ja valmennus Destian vakuutusohjelma Kriisitilanneohjeet Rahoituspolitiikka Työjärjestys Toimintajärjestelmän projektinhallinta, mukaan lukien projektitoimintaan liittyvät riskienhallinnan menettelyt Projektiseuranta, -raportointi ja ennustaminen Toiminnan seuranta ja arviointi: sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Projektinhallintaosaamisen kehittäminen Vakuutusohjelman ja -ohjeiden edellyttämät toimenpiteet omaisuuden ja vastuiden turvaamiseksi Toimintajärjestelmän projektinhallinnan mukaiset riskienhallinnan menettelyt Rahoitusratkaisujen hoitaminen keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta Yhtenäiset projektitalouden hallinnan menettelyt Rahoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa DESTIAN RISKIENHALLINTA

10 10 Toimialan näkymät Inframarkkinoilla vakaata kysyntää Vuonna 2012 alan investoinnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien myötä. VTT:n suhdanne-ennusteen mukaan infrarakentaminen supistui noin 2 prosenttia. Vuonna 2012 supistuvia sektoreita olivat talojen uudisrakentamisen aluetyöt sekä katujen ja vesihuollon rakentaminen. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys oli nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2011 joulukuusta vuoden 2012 joulukuuhun. Kustannusnousun arvioidaan olevan kuitenkin tasaantumassa. Talouden epävarmuus jatkuu Suomessa ja muualla Euroopassa. Euroalueen kriisi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa taloudellisen toimintaympäristön heikkenemiseen ja rahoituksen saatavuuteen myös infrarakentamisessa. Maa- ja vesirakentamisen suhdanteisiin vaikuttaa kansantalouden kehitys, valtion ja kuntien rahoitusvaje, korkea kustannustaso sekä talonrakentamisen supistuminen. Infralla luodaan kansallista kilpailukykyä Infra-alan yritysten toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja turvallisuus. Suomalaisille yrityksille on tärkeää toimivat liikenneyhteydet, pääväylät ja niitä tukevat syöttöväylät. Suomen erityishaasteena on teollisuuden logistisen verkon tehokkuuden turvaaminen, erityisesti puuhuollossa, maaseudun autioituessa.

11 Infrarakentamisen ja kunnossapidon sisältö ja arvo vuonna 2011, yhteensä 8,1 (milj. euroa) Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 600 e Tiet 900 e 11 Uudistalorakentamisen alueosat e Kadut e Kaivosten avaaminen 250 e Radat 710 e Väestönkasvu keskittyy muutamaan suureen keskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Yhdyskuntarakentamisessa kasvu keskittyy Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Kaupungistuminen ja sen seurauksena lisääntyvä henkilöliikenne lisää myös uusien teiden ja katujen tarvetta sekä kasvukeskuksissa että niiden välillä. Painopistettä siirretään julkisella sektorilla kasvukeskusten ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Viime vuosikymmenien vähäiset korjausmäärät pakottavat niin teiden kuin ratojen perusparantamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia ratayhteyksiä, etenkin jos suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat. Energiaverkkoja tullaan uusimaan niiden iän ja huoltovarmuusvaatimusten takia. Lisäksi voimalaitoshankkeet tarvitsevat uutta runkoverkkoa. Lento- ja vesiliikenteen infrainvestointien sen sijaan arvioidaan olevan vähäisiä. Toimitilasektorilla tilatehokkuuden kasvattaminen vähentää uudisrakentamisen tarvetta. Tuulivoiman rakentamista jarruttavat työläät suunnittelu- ja lupaprosessit. Infrarakentamisessa valtion hankekorissa on sekä omia että yhteishankkeita kuntien kanssa vuoteen 2020 saakka. Isot infrainvestoinnit ylläpitävät teiden ja ratojen palvelukysyntää. Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvio 2013 sisältää hallituksen kehysriihessä hyväksytyt hallituskauden suuret väylien kehityshankkeet vuosille Ohjelman koko on 1,0 miljardia euroa, ja se sisältää muun muassa seuraavia hankkeita E18 Hamina Vaalimaa, Vt 3 Tampere Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli Juva, Vt 8 Turku Pori, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Kehä I:n parantaminen, Kehä III:n kehittäminen (E18), Vt 22 Oulu Kajaani sekä Helsingin ratapihan parantaminen. Isot toimijat hallitsevat hankkeita Viimeisen vuoden aikana on alalla ollut paljon yritysjärjestelyitä, joissa keskisuuria toimijoita on hävinnyt markkinoilta. Infrarakentamisen palvelualueet ovat kuitenkin edelleen kilpailijakenttänä varsin pirstaloituneet. Pääosa toimijoista on yhteen tai rajattuun palveluvalikoimaan erikoistuneita pienehköjä paikallisia toimijoita. Alalle tulon kynnys on pääosin matala. Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksinkertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laajemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille, ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa. Suomen inframarkkinoille on tullut mukaan myös kansainvälisiä toimijoita, samalla kun ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on kasvussa. Infrarakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Uusia, isoja urakoita tulee niukemmin tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Valtion infrainvestoinnit tulevat supistumaan lähivuosina. Alijäämäinen budjetti vaikuttaa infrarakentamisen niukkoihin rahoitusmahdollisuuksiin uusista rahoitusratkaisuista huolimatta. Vuonna 2014 rakentamisen volyymi kääntyy ennusteen mukaan hyvin lievään kasvuun. Toimintaympäristön laadinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö Muu väyläja ympäristörakentaminen 920 e Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos Tiesitkö, että Vesihuolto 550 e Energia 900 e Tietoliikenne 800 e Lähde: VTT Infra suhdanteet Lähde: Tilastokeskus Infrarakentamisen asiakkaista suurin on yksityissektorilta (61 %), seuraavaksi kunnista (39 %) ja valtiolta (10 %). Yksityisellä sektorilla eniten työllistää kaivosala, uudistalonrakentaminen ja talojen ulkoalueiden hoito. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry toimialan näkymät

12 Vt6 Joensuun kehätie. 12 Destian liiketoiminta Toimiva ja turvallinen elinympäristö koko elinkaaren ajan Vahvin asema Destialla on teiden hoidossa. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta 2012 Destian markkinaosuus kaikista maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Destialla oli vuoden lopussa sopimukset yhteensä 47 alueurakasta. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Destialla on merkittävä asema suurissa tiehankkeissa ja niihin liittyvässä insinöörirakentamisessa. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Ratamarkkinassa Destia on toiseksi suurin toimija Suomessa. Muita vahvoja segmenttejä, joissa Destialla on merkittävä markkinaosuus, ovat mittaus, siltojen peruskorjaus ja liikennesuunnittelu. Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan laajalla valikoimalla laadukasta kiviainesta. Destialla on noin 340 maa- tai kiviainesaluetta. Destian asiantuntijapalvelut pitävät sisällään suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Infrastruktuurin suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. DESTIAN LIIKETOIMINTA Konserniyksiköt 8 % Asiantuntijapalvelut 22 % Kiviaines ja kalliorakentaminen 7 % Konsernin henkilöstö palveluittain vuonna 2012 Infrarakentaminen ja -hoito 48 % Rata 15 % Tiesitkö, että Vuonna 2011 rakennetun ympäristön hyväksi tehtiin töitä henkilötyövuotta. Tästä infra-ala käytti väylärakentamiseen, verkostorakentamiseen, yllä- ja kunnossapitoon, talojen infratyöhön ja kaivosavauksiin yhteensä 9 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

13 13 DESTIAN PALVELUT Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian ratkaisuilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampi. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. DESTIAN PALVELUT

14 14 Näin rakennamme Suomen suurin sillansiirto Kalasatamassa Kalasataman keskuksen työmaalla Helsingissä suoritettiin heinäkuussa 2012 Suomen suurin sillansiirto-operaatio. Rakennustöiden takia metroliikenne oli pysähdyksissä yhdeksän päivää. Infrarakentaminen Destia on liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on Suomen ykkönen infrarakentamispalvelujen tuottajana. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Helsingin Kalasataman metrosillan siirtotyöt valmistuivat tiistaina 17. heinäkuuta iltapäivän aikana. Valmistelutyöt etenivät etuajassa, siten että sillan siirto aloitettiin jo maanantain ja tiistain välisenä yönä yhden aikoihin. Silta liikkui muutaman tunnin aikana kahdeksan metriä. Aamuyöstä valmisteltiin loppumatkan siirtoa, ja toinen vaihe alkoi noin klo Siirtomatka oli sivusuunnassa yhteensä 17 metriä. Silta siirrettiin tietokoneella ohjattavien kahdeksan painetunkin avulla. Painetunkit työnsivät 130 metriä pitkän, 11 metriä leveän ja tonnia painavan sillan siirtorataa pitkin uudelle paikalleen. Destia toimii Kalasataman keskuksen päätoteuttaja SRV:n kumppanina. Destia vastaa infratöiden projektinjohtourakoitsijana Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Palvelut Tie- ja katurakentaminen Alue- ja ympäristörakentaminen Maa- ja pohjarakentaminen Vesihuollon rakentaminen Energiainfran rakentaminen Silta- ja muu rakennustekninen rakentaminen Asiakkaat Liikennevirasto ELY-keskukset valtion virastot kunnat ja kaupungit teollisuus- ja liikeyritykset Kaikki on mahdollista työn aikana, ja siksi jo suunnitteluvaiheessa otettiin häiriöpelivara huomioon. Aikataulua kiritti töiden yhtäaikainen teko. Parhaillaan siltaa oli siirtämässä työmiestä, Destian projektijohtaja Sami Korhonen kertoo. Katso video Kalasataman sillansiirrosta. Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kalasataman keskuksen infratyöt, Helsinki Kantatie 51 Kirkkonummi Kivenlahti Kuokkalan kehä, Jyväskylä Tikkurilantie, Vantaa Valtatie 2 Karkkila Loukku Valtatie 6 Joensuun kehätie Valtatie 14 Savonlinnan ohikulkutie

15 15 Näin hoidamme tietä Jokainen kaupunkiurakka on erilainen Kaupungit ovat alkaneet asteittain kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Destia on vastannut Oulun alueella Hintta Saarelan alueen viheralueiden hoidosta ja katujen kunnossapidosta jo neljän vuoden ajan. Hintta Saarelan alueen urakka sisältää katu- ja viheralueiden talvi- ja kesähoidon lisäksi puhtaanapitoon kuuluvat työt mukaan lukien kaikkien töiden laadunvalvonnan ja töiden säännöllisen raportoinnin Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluille. Urakka-alueella sijaitsevien Laanilanrannan ja Saarelan venesatamien osalta urakkaan kuuluvat pysäköinti- ja veneiden säilytysalueiden sekä kulkuväylien hoito katualueiden hoitovaatimusten mukaisesti. Asuntoaluetyyppisen alueen vihertyöt voivat olla yllättävän työläitä, kun hoidettavana on paljon yksityiskohtia, kuten pensasryhmien, kivituhkakäytävien, viheristutusten sekä leikkikenttien ja koirapuistojen hoitoa. Destian vastuulla olevaan hoitoalueeseen on liittynyt paljon erityispiirteitä. Urakka sisältää sekä hoitosopimusettä yksityisteitä. Sadekesä piti työnjohdon valppaana Tasaisen runsassateinen kesä piti viheralueista vastaavat aliurakoitsijat kiireisinä. Se vaati Destian työnjohdolta valppautta ja ennakoivuutta, sillä viheralueet vaativat myös vuonna 2012 paljon panostusta. Loppusyksyllä Destiaa työllistävät Oulun alueella viheralueiden hoidon lisäksi myös kuivatusjärjestelmien hoito. Yhteistyö Destian ja Oulun kaupungin katu- ja viheraluepalveluiden kanssa on sujunut hyvin. Työn tekeminen on kehittynyt palautteen myötä paremmaksi, ja ongelmakohtiin on tartuttu tekemisen myötä. Kaupunkiurakassa palautetta tulee niin tilaajalta kuin alueella asuvilta asiakkailta. Kaikki kaupunkiurakat ovat erilaisia ja vaativat hyvää paikallista alueen ja sääolojen tuntemusta. Vain tekemällä oppii löytämään oikean tavan selviytyä urakasta laadukkaasti. InfraHOITO ja -kunnossapito Destia on hoito- ja kunnossapitopalvelujen moniosaaja. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys.toiminnan perustana ovat parhaat mahdolliset sää- ja keliennusteet, erittäin kokenut ja osaava henkilöstö sekä tehokkaat työmenetelmät ja kalusto. Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. Palvelut Tie- ja katuverkon sekä teollisuuden alueurakat Teiden ja katujen talvihoito Kelikeskuspalvelut Sorateiden hoito ja kunnostus Liikenneympäristön hoito Asiakkaat ELY-keskukset kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Vuonna 2012 Destia voitti seuraavat alueurakat* ) Heinola Kitee Kiuruvesi Kokkola Lahti Pello Sastamala Siikalatva Kaupunki- ja teollisuusasiakkaat Katu- ja viheralueiden ylläpito, Maaria Paattinen, Turun kaupunki Katu- ja viheralueiden ylläpito, Hintta Saarela, Oulun kaupunki Kangasalan kunnan talvi- ja kesähoidon alueurakka, Kangasalan kunta Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Lahden kaupunki Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Jyväskylän kaupunki E18 Muurla Lohja ylläpitourakka, TYL E18 Raahen terästehtaan hoitourakka, Rautaruukki Oyj * ) Destian markkinaosuus vuosina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin kilometriä, josta kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. destian palvelut

16 16 Näin hoidamme rataa Rataopisto kouluttaa alan ammattilaisia Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia infra-alalla työskenteleviä. Yli puolet opiston koulutuksiin osallistuneista on tullut Destian ulkopuolelta. Rataopisto tarjoaa ratarakentamiseen ja radan kunnossapitoon erikoistuville sekä tiellä työskenteleville yrityksille laadukasta, ajantasaista ja monipuolista opetusta. DESTIAN PALVELUT RATA Destian toteuttamat ratatyöt vaihtelevat suurista päällysrakennetyö- ja siltaurakoista aina vanhojen ratarumpujen vaihtamiseen koko radanpidon elinkaarelta. Destian käytössä on useita rautateiden rakentamiseen, korjaukseen ja kunnossapitoon käytettäviä laitteita, joita on kehitetty erilaisiin asiakastarpeisiin innovatiivisella tuotekehitystyöllä. Destia palvelee ratatöissä koko Suomen alueella. Palvelut Ratarakentaminen Rataverkon kunnossapito Asiakkaat Liikennevirasto satamalaitokset ja -yhtiöt Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Ajoksen satama, Kemi Pohjoinen malmiraide, Kemi Kirkkonummi Karjaa routapaikkojen korjaus Paikantamismerkit ja paikantamismerkkien lisäkilvet (ST), Itä-Suomi Hajapölkkyvaihto Savonlinna Parikkala Kunnossapitourakat* ) Pieksämäki Rauma Ylä-Savo Karjalan rata Keski-Suomi * ) Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. Destian kunnossapitämät radan ja turvallisuuslaitteiden urakat ovat viisivuotisia. Kouvolassa sijaitseva Rataopisto tarjoaa ratatyöturvallisuuden, laiturityön ja turvamiesten pätevyyskursseja sekä ratatyöstä vastaavan pätevyyskursseja. Koska Liikenneviraston lisäksi Rataopiston on hyväksynyt myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, opisto saa tarjota koulutusta myös radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin. Rataopiston kouluttajina toimivat Destian omat asiantuntijat. He osaavat opettaa tärkeät asiat käytännönläheisesti, ja heillä on käytössään tuoreimmat tiedot. Alan turvallisuusvaatimukset muuttuvat koko ajan pelkästään EU:sta tulevien uusien asetusten vuoksi, kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo. Yli puolet koulutettavista Destian ulkopuolelta Pakolliset Turva-, Laiturityö-, Turvamies- sekä Ratatyöstä vastaava -koulutukset tuovat opistolle eniten koulutettavia. Noin 55 prosenttia koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta. Tähän mennessä kursseille on osallistunut noin henkilöä yli 400 eri yrityksestä. Mukana on hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Niitä yhdistää halu erikoistua ratarakentamisen ja ratojen kunnossapidon projekteihin. Ilman pätevää koulutusta hankkeisiin ei pääse käsiksi, Korpi jatkaa. Useat Rataopiston kursseista ovat joko päivän mittaisia teorialuentoja, joihin kuuluu lisäksi viranomaiskoe, tai useamman päivän kursseja, joissa on osana maastossa suoritettava osuus. Rataopisto mittaa jokaisen kurssin laadun palautekyselyin. Liikenneviraston ja alan muiden koulutuslaitosten kanssa käymme vuosittain läpi koulutuksen kannalta ajankohtaisia asioita ja kehitämme koulutussisältöjä eteenpäin, Korpi sanoo.

17 17 Näin louhimme Raisio-tunneli räjäytettiin solaksi Destian solaksi räjäyttämä Raisio-tunneli avattiin käyttöön marraskuussa. Parikymmentä vuotta sitten käyttöönotettu kalliotunneli suljettiin turvallisuussyistä lokakuussa Kustannussyistä tunnelista päätettiin louhia katto pois sen sijaan, että rapistuneita rakenteita olisi lähdetty korjaamaan. Neljän kuukauden aikana katto räjäytettiin alas, ja tunneli muutettiin avoleikkaukseksi. Kanjonista muodostui jyrkkä, paikoin 20 metriä korkea punaharmaa sola kallioiden keskellä. Urakka onnistui erinomaisesti, vaikka louhintatyö vilkkaan liikenteen, lukuisten yritysten ja asutuksen läheisyyden vuoksi oli työsuorituksena vaativa, Destian työpäällikkö Jarkko Kupiainen kertoo. Varo- ja vaikeuskertoimet olivat urakassa poikkeukselliset. Räjäytystyö oli hyvin vaativaa, sillä tunnelin vieressä sijaitsee kauppakeskittymä ja samassa kalliossa Elisan valtakunnallinen ulkomaanliikenteen puhelinkeskus. Oman haasteensa työhön toi myös kallion harjalla kulkeva suurjännitelinja sekä maahan upotetut Kuninkaanväylän suuntaiset kaukolämpöputket, vesijohdot ja erilaiset kaapelit. Tiesitkö, että Urakassa louhittiin noin kuutiota kalliota ja rakennettiin 500 metriä tietä. Entinen tunneli sijaitsee Kuninkaanväylällä, jota pitkin on suora yhteys läheiseen kauppakeskukseen. Vuonna 1992 valmistunut vilkkaasti liikennöity 220 metriä pitkä Raisio-tunneli oli yksi Suomen ensimmäisistä ja pisimmistä maantietunneleista. Kiviaineksia soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä käytetään Suomessa noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämän päivän teknologialla kierrätyskiviaineksilla voidaan korvata kymmenen prosenttia koko kiviainesten kysynnästä. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry Kiviaines ja kalliorakentaminen Destian kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen pitävät sisällään maa-ainekseen liittyvät toiminnot. Destialla on ympäri maata noin 340 maa- tai kiviainesaluetta, joista on saatavissa laaja valikoima laadukasta maa- tai kiviainesta. Kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteiskumppanien kanssa Destia tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluita. Palvelut Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Asiakkaat kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kuninkaanväylän rakentaminen, Raisio Merikannontien tunneli, Helsinki Suonenjoki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Pieksämäki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Kastellin monitoimitalon kiviainekset, Oulu DESTIAN PALVELUT

18 18 Näin suunnittelemme Laserintarkkaa päällystystyötä Destia on vuonna 2012 pilotoinut laserkeilaukseen perustuvaa mallinnusmenetelmää päällystystöissä. Pitkälle viety työkoneautomaatio on nopeuttanut esimerkiksi Kantatie 51:n päällystysaikatauluja, parantanut laatua ja työturvallisuutta sekä säästänyt kustannuksia. Asiantuntijapalvelut Toimivan liikennejärjestelmän taustalla ovat laadukkaat suunnitelmat innovatiivisista esiselvityksistä tarkkoihin rakennussuunnitelmiin. Destiassa on vankkaa asiantuntemusta hankkeiden koko elinkaaren toteuttamiseksi. Infran suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. Palvelut Suunnittelu Mittaus Kansainvälinen konsultointi Asiakkaat Liikenne- ja viestintäministeriö kunnat ja kaupungit Maailmanpankki Aasian kehityspankki Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 E18-rakennussuunnittelu, Kotka Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden edustavuus- ja peittävyystutkimus Vt 5 Palokangas Humaljoki, Leppävirta ja Kuopio -tiesuunnitelman laatiminen Morenian laadunvalvontatyöt Azerbaidzhaniin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma Palvelutasomittaukset Suomessa ja Ruotsissa Laserkeilausta ja siihen liitettävää paikannusteknologiaa on hyödynnetty jo pitkään perinteisessä maanrakentamisessa, ja viime vuosina työkoneautomaatio on levinnyt myös tietyömaille. Siellä yhdeksi sovelluskohteeksi ovat nousemassa vanhan päällysteen korjaustyöt, joissa mallinnuksen pohjana käytettäviä lähtötietokartoituksia tehdään pitkälti takymetri-mittauksilla. Käytännössä se tarkoittaa mittaajien jalkautumista usein hyvinkin vilkasliikenteisille ajoväylille. Työturvallisuusriskien lisäksi mittaaminen on myös hidasta, sillä työtä on useimmiten tehtävä pienissä pätkissä. Turvallista ja tehokasta Kt 51 lähtee Helsingistä Länsiväylänä ja jatkuu Raaseporin Karjaalle. Pilottikohteeksi valittiin Kt 51:n moottoritieksi levenevä osuus Kirkkonummi Kivenlahti. Tieosuudella oli paikoin isojakin pohjaolosuhteista johtuvia painumia, jotka estivät automaattiratkaisujen käytön. Käytännössä tasausta oli hiottava kohdalleen paalu paalulta ja kaarre kaarteelta. Tie on myös erittäin vilkkaasti liikennöity. Mittaaminen perinteisellä takymetri-menetelmällä olisi ollut vaarallista ja hankalaa, kun mittamiesten olisi pitänyt puikkelehtia liikenteen seassa, Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola toteaa. Pilottiin tulivat Destian Infratieto-yksikön kumppaneiksi Geotrim Oy, Terrasolid Oy ja NCC-Roads. Projektissa Geotrim vastasi laserkeilauksesta sekä työkoneautomaation kalibroinneista ja testauksesta, Terrasolid mittausaineiston georeferoinnista ja mallisuunnittelusta ja NCC varsinaisesta jyrsintätyöstä. Jyrki Toivonen Destian Infrasuunnittelusta teki tierakenteen korjaussuunnittelun ja tuotti 3D-jyrsimelle koneohjausmallin lähtötiedot. Pilottityömaata analysoi myös Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä. Kt 51:n pilotti nosti Jaakkolan mielestä esiin monia hyötyjä, joista merkittävimpiä ovat nopeus ja vaivattomuus. Niiden ansiosta laserkeilaukseen ja mallinnukseen pohjautuvalla toimintatavalla on selkeitä kasvumahdollisuuksia päällystystöissä. Tämä toimintamalli säästää kustannuksia, materiaaleja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvallisuus, laatu ja tuottavuus, kehittämispäällikkö tiivistää.

19 19 YRITYSVASTUU Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön sekä muihin yhtiön sidosryhmiin. Destia jakaa yritysvastuun kenttänsä vastuuseen taloudesta, ympäristöstä sekä ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan. Destian vastuullinen toiminta näkyy johtamisessa, toimintatavoissa ja viestinnässä. Destian arvot, jotka määrittelevät yhtiön pyrkivän tavoitteisiinsa rehdisti, rohkeasti ja taidolla, luovat yhtiön yritysvastuullisuuden perustan ja ohjaavat sen kehittämistä. Konsernitason linjaukset vastuullisuuden toteuttamiseksi määritellään eettisissä ohjeissa, laadunhallinnan, turvallisuuden ja työterveyden sekä ympäristöasioiden ja riskienhallinnan toimintapolitiikoissa sekä henkilöstöstrategiassa. Vastuullisuuden konkreettinen toteutus kuvataan toimintatapoina, jotka kattavat kaikki Destian toiminnan osa-alueet. Destia kehittää vastuullista toimintaansa jatkuvasti. Asiakaspalvelu- ja henkilöstökyselyistä saatu palaute ohjaa ja kehittää toimintaamme. Vuoden 2012 yritysvastuuasioista Destia raportoi painetussa vuosikertomuksessa sekä tilinpäätöksen sisältävässä verkkovuosikertomuksessa. Vuonna 2013 Destia keskittyy etenkin yritysvastuun mittaamisen ja raportoinnin kehittämiseen. Eettiset ohjeet ohjaamassa toimintaa Destian uudistetut eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ne jalkautettiin koko henkilöstölle vuoden aikana. Vuonna 2012 eettisiä sääntöjä on käyty läpi tulosyksiköiden johtoryhmässä. Lisäksi niitä on käsitelty esimiesten projektinjohtovalmennuksessa. Destiassa tehdään joka vuosi konserni- ja yksikkötasoisesti riskiarviointi, jonka riskimalleissa käsitellään eettiset ohjeet yhtenä osana. Destian eettisten ohjeiden noudattamista on vuonna 2012 tarkasteltu sisäisen tarkastuksen, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä muiden havaintojen perusteella. Näiden tarkastelujen pohjalta on tehty yhteensä 15 havaintoa eri kohdista, joita ovat esimerkiksi taloudellisesti vastuullinen liiketoiminta, lakien ja säädösten mukaisuus, asiakastyytyväisyys, ympäristövaikutusten huomioiminen, eettiset kauppatavat sekä työturvallisuus ja hyvinvointi. Havainnoista on määritelty toimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan vuoden aikana. Lue lisää Destian yritysvastuun toteutumisesta ja eettisistä ohjeista Destian verkkopalvelusta ja verkkovuosikertomuksesta Laatu- ja ympäristösertifikaatit merkittävällä osalla toimintaa Destian toimintapolitiikkoihin perustuvat toimintatavat, ohjeet ja vastuut on koottu yhtiön toimintajärjestelmään. Destialla on kansainväliset ISO-standardien mukaiset laatuja ympäristösertifikaatit ISO 9001 ja ISO Ne kattavat Destian infrarakentamisen, kiviainespalveluiden ja infrahoidon palvelut sekä rataliiketoiminnan. Destia Rail Oy sai ISO ja ISO sertifikaatit vuonna Laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimusten mukaisilla menettelyillä Destia varmistaa tasokkaan ja ympäristön huomioon ottavan toiminnan asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Lisäksi sen toimintatavat ovat OHSAS työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset. Suunnittelupalveluissa Destia noudattaa RALA-sertifikaatin kriteeristöä. YRITYSVASTUU

20 20 TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU YRITYSVASTUU Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin Asiakkaat Vuonna 2012 Destia-konsernin liikevaihto oli 507,3 miljoonaa euroa (492,5). Tavarantoimittajat Destia hankki materiaaleja ja palveluita ulkopuolisilta alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta 355,6 miljoonalla eurolla (339,1) Henkilöstö Destian henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 71,9 miljoonaa euroa (74,2) Julkinen sektori Destian verot ja veroluonteiset maksut olivat 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Destian eläke- ja henkilöstösivukulut olivat 14,6 miljoonaa euroa (14,0). Rahoittajat Destian rahoituskulujen määrä vuoden 2012 aikana oli 3,4 miljoonaa euroa (4,3). Investoinnit Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 7,3 miljoonaa euroa (5,2). Destian taloudellisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yhtiö kehittää ja tarjoaa lisäarvoa tuottavia palveluja asiakkailleen, tarjoaa työpaikkoja, tuottaa hankinnoillaan ja investoinneillaan taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmille sekä huolehtii verojen ja veroluonteisten maksujen maksamisesta sekä vastaa omistajan tuotto-odotuksiin. Jotta yritys kykenisi vastaamaan näihin odotuksiin, sen talouden on oltava kunnossa ja toiminnan kannattavaa. Vuonna 2012 Destian omavaraisuusaste oli 35,2 prosenttia ja jatkuvien toimintojen liikevaihto 507,3 miljoonaa euroa. Taloudellinen vastuu rakennusteollisuudessa tarkoittaa sitä, että yritykset vastaavat siitä, että niiden asiakkaat saavat tarvitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisena, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren aikana kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen edellyttävät tehokasta, kannattavaa, kilpailukykyistä ja tervettä yritystoimintaa sekä mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan. Naiset 14 % Miehet 86 % Henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2012 lopussa Konsernin henkilöstö keskimäärin Destian sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kannustamiseen ja työhyvinvointiin panostus sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonotto palvelutuotantoketjujen kaikissa osissa. Destian henkilöstön kehittämisessä panostettiin vuonna 2012 osaamisen lisäämiseen. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaikki destialaiset esimiehet osallistuivat projektinjohtamisvalmennukseen, jossa muodostettiin yhteinen käsitys esimiehenä toimimisesta ja projektinhallinnan perusteista. Syksyllä otettiin käyttöön uusi henkilöstöjärjestelmä, joka myös edistää hyvää johtamista. Vuotuisen konsernin henkilöstökyselyn tulokset kohenivat edellisvuodesta. Vuonna 2012 Destian yleisarvosana oli 3,63 (3,47) ja arvio Destiasta kokonaisuutena ja työnantajana nousi 3,72:een (3,59). Vastausprosentti nousi 72 prosenttiin (62 %). Vuonna 2013 jatkuu esimiestyön ja johtamisen tukeminen suorituksen johtamisen valmennuksella, joihin osallistuu kaikkiaan yli 700 destialaista. Lisäksi vuonna 2013 otetaan käyttöön uusittu tulospalkkiojärjestelmä, jolla kannustetaan hyvään suoritukseen tuomalla palkkiokriteerit lähemmäksi työntekijää ja omaa työsuoritusta. Destia panostaa myös opiskelijaharjoittelijoihin vuonna 2013 ja kantaa näin vastuuta infra-alan nuorten työllistymisestä. Tavoitteena turvallinen työpaikka Rakennusteollisuudessa korostuu työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Turvallisuuden huomioon ottaminen työympäristöissä on tärkeää

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMIVAMPI MAAILMA

VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2010 TOIMIVAMPI MAAILMA DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ, JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT TOTEUTETAAN

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Yhtiökokous 9.4.2013

Yhtiökokous 9.4.2013 Yhtiökokous 9.4.2013 Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus / Yhtiökokous 2013 Lemminkäinen kasvukeskusten kehittäjä Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan urakointi Teollisuuden

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2013

TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2013 TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2013 TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2013 2 Destia vuonna 2013 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia 6 Riskienhallinta 8 Toimialan näkymät 10 Liiketoiminta 12 Destian

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2011

MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2011 TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2011 10.1.2011 Destia ja Ramirent yhteistyöhön 16.2.2011 Destia palkinnoille Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa 23.2.2011 Destia mukana Liikennerevoluutio -hankkeen ideakilpailussa

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015 Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 1 Me olemme Skanska Skanska AB listattu Tukholman pörssiin (NASDAQ) Liikevaihto 2014 lähes 16 miljardia

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elämäsi sijoitusta rakentamassa

Elämäsi sijoitusta rakentamassa SRV Yhtiöt Oyj Elämäsi sijoitusta rakentamassa Jukka Hienonen Toimitusjohtaja Helsingin pörssi-ilta 24.11.2014 Liiketoiminnalla kolme tukijalkaa Toimitilarakentaminen 66 %* Kotimaan liiketoiminta 92 %

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA Eero Nippala, koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK puh 040 5460174 eero.nippala@tamk.fi SISÄLTÖ YHTEENVETO TALOUSTILANNE ALUEELLINEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman

Lisätiedot

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita NCC ROADS SUOMESSA Tuotteet ja palvelut Ydinliiketoimintaamme ovat kiviainesliiketoiminta, asfaltintuotanto, päällystysurakointi sekä tienhoito. Maa- ja vesirakentaminen tukee muita liiketoimintojamme.

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö in palvelualueet Projektin toteutus Elinkaarihankkeet ja -palvelut Palveluiden johtaminen Suunnittelu ja hankekehitys

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot