MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 TOIMIVAMPI MAAILMA VUOSIKERTOMUS 2011

2 Destia ja Ramirent yhteistyöhön Destia palkinnoille Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa Destia mukana Liikennerevoluutio -hankkeen ideakilpailussa Maakaasuputki laskettiin Hiidenveteen Ovakon terästehtaan maanrakennusurakka Destialle Destia ja Vantaan kaupunki sopimukseen Tikkurilantien ST-urakasta Espoonlahdella aloitettiin Kt 51:n sillan siirtotyö Oikaraisen silta valmis ja vihitty Destialle kunniamaininta Vuoden Ympäristörakenne -kilpailussa Työyhteenliittymä METROlle voitto Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa METRO allekirjoitti Karhusaaren metrotunnelien urakkasopimuksen Destia Infra 11 -tapahtumassa Destia voitti seitsemän kunnossapidon alueurakkaa Turun Maaria Paattisten alueurakka Destialle Destia myi Vaasan varikkoalueen Keskolle Destian rakennustyöt Kalasataman keskuksessa alkoivat Liikenne- ja ympäristösuunnittelulle valtakunnallisesti merkittävä tutkimustyö Victoriantori Torniossa valmis Destia palkitsi parhaan infra-alan diplomityön 2 2 TOIMIVAMPI MAAILMA SISÄLTÖ Destia vuonna Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia Riskienhallinta 8 Toimialan näkymät 10 Liiketoiminta 12 Palvelut 13 Infrarakentaminen 14 Infrahoito 15 Rata 16 Kivi 17 Asiantuntijapalvelut 18 Yritysvastuu 19 Taloudellinen vastuu 20 Sosiaalinen vastuu 20 Ympäristövastuu 22 Organisaatio ja päätoimipaikat 23

3 Kuokkalan kehä KU -urakka Destialle Destia myi päällysteliiketoimintansa NCC:lle Destia allekirjoitti palvelusopimuksen E18 Koskenkylä Kotka -moottoritien rakentamisesta DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ, JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT TOTEUTETAAN VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA HYÖDYNTÄEN VIIMEISIMPIÄ TYÖMENETELMIÄ. VUOSIKERTOMUS DESTIA VUONNA 2011 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa ja lähialueilla. Destia-konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli noin 500 miljoonaa euroa. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on noin Destia on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infraalan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. Vuonna 2011 Destia uusi organisaatiorakenteensa jakamalla toimintansa viiteen alueelliseen ja kolmeen toiminnalliseen tulosyksikköön, jotta päätöksenteko on lähempänä kenttää ja asiakkaita. Alueelliset tulosyksiköt, joiden palveluina ovat infrarakentaminen ja -hoito, ovat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjoiskalotti. Toiminnalliset tulosyksiköt ovat Rata, Kivi ja Asiantuntijapalvelut. Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen; infrahoidon liiketoiminta sisältää liikenneväylien, sorateiden, siltojen sekä liikenneympäristön hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Rata-tulosyksikkö käsittää ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt; Kivitulosyksikkö kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen ja Asiantuntijapalvelut suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. KESKEISET TUNNUSLUVUT, IFRS Milj. euroa Liikevaihto 495,9 538,6 Liiketulos -8,1 11,6 % liikevaihdosta -1,6 2,2 Tilikauden tulos -13,0 9,5 % liikevaihdosta -2,6 1,8 Sijoitetun pääoman tuotto, % -5,4 8,4 Omavaraisuusaste, % 25,7 31,5 Nettovelkaantumisaste, % 17,5 68,7 Investoinnit, % liikevaihdosta 1,0 2,2 Henkilöstö keskimäärin Oikaraisen silta, Pohjois-Suomi

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 Toimitusjohtajan katsaus Positiivista kehitystä pettymysten varjossa Destian kolmivaiheinen strategiatyö etenee Vuonna 2009 alkanut perusrakenteiden kuntoonlaitto ja kuluperustan saneeraus ovat tuoneet toivottuja tuloksia. Vuonna 2011 olemme keskittyneet tarjoustoiminnan riskienhallintaan ja asiakastyöhön sekä jatkaneet tukiprosessien toimivuuden parantamista. Työssä on edetty, mutta tehtävää riittää myös vuodelle Vuonna 2011 veimme vastuuta eturintamaan ja madalsimme organisaatiota. Tämä muutos paransi toiminnan ohjattavuutta ja viestin kulkua. Olemme tehneet paljon työtä myös prosessien kanssa, jotta tulosyksiköillä on vahva tuki ja että toimintatavat ovat riittävässä määrin yhtenäiset. Painopiste on siirtynyt kuluneena vuonna perusrakenteiden kuntoonlaitosta operatiivisen toiminnan parantamiseen. Olemme kehittäneet tarjoustoimintaa, jotta pystymme tunnistamaan riskit paremmin jo tarjousvaiheessa sekä löytämään kilpailukykyä lisäävät tekijät jo tarjouslaskelmia tehdessä. Vuoden 2011 liiketoiminnan luvuissa onnistumiset ja eteneminen jäävät kuitenkin vanhoista projekteista tehtyjen tulojaksotuskorjausten varjoon. Vuonna 2012 toimintojen tehostaminen jatkuu panostuksella esimiestyöhön ja projektijohtamiseen. Kehitystyössä keskitymme nyt ytimeen ja parannamme palveluprosessejamme lisäämällä ymmärrystä ja osaamista asiakaspalvelutyössä sekä projektien toteuttamisessa. Meillä on hyvä joukkue Vuoden 2011 onnistumisia ovat olleet uuden matalamman organisaation toimivuus, isojen hankkeiden tarjouskilpailujen voitot sekä vahvan aseman säilyttäminen hoitourakoissa. Olenkin hyvin tyytyväinen siihen kehitykseen, mitä organisaatiossa on tapahtunut. Vuoden aikana on syntynyt selkeästi halu näyttää, mihin pystymme. Tyytyväinen sen sijaan en voi olla siihen, että emme ole aikaisemmin huomanneet suuria korjaustarpeita pitkien urakoiden tuloutuksissa tai jaksotuksissa. Tähän projektinhallinnan heikkoon kohtaan iskemme vuoden 2012 PRO-kehityshankkeellamme. Panostamme asiakastyöhön ja -palveluun. Korjaamme jatkuvasti omaa toimintaamme asiakaspalautteen ohjaamana. Pyrimme myös toimimaan asiakkaan kanssa yhä aktiivi- semmin ja läheisemmin. Olemme saaneet toiminnastamme jo positiivisia tuloksia, vaikka työtä on vielä paljon jäljellä. Onnistuneella projektinjohdolla kannattavuus kasvaa Vuoden 2012 päätavoite on kannattavuuden ja kassavirran varmistaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen. Infra-alan urakoista valtaosa on puhtaaseen hintakilpailuun perustuvia. Kustannustehokkuus on koko kilpailukyvyn perusta ja lähtökohta sekä kannattavuuden ydin. Kun perusta on kunnossa, voimme vahvaan, valtakunnallisesti läsnäolevaan huippuosaamiseemme nojaten erottautua asiakkaillemme luotettavana yhteistyökumppanina. Panostamme vuonna 2012 projektinjohtoon. Olemme käynnistäneet laajan PRO-projektinjohtovalmennuksen, jossa eri tasoilla linjaorganisaatiossa toimivien projektivastaavien kanssa käydään läpi mitä heiltä odotetaan, mistä he vastaavat, mitkä ovat sovitut tavat toimia ja mitä esimiestyö tarkoittaa. Tavoitteena on saada hyviä käytäntöjä levitettyä laajemmin ja saada erityisesti heikkojen projektien suoritustasoa parannettua.

5 KILPAILUUN PYSTYMME VASTAAMAAN JATKOSSAKIN MENESTYKSELLISESTI VAHVAN TEKNISEN OSAAMISEMME, MONIPUOLISUUTEMME JA PITKÄN KOKEMUKSEMME ANSIOSTA. 5 Markkinoilla kysyntää infrarakentamisessa Koko toimialan näkökulmasta Destian tuleva vuosi näyttää kahta edeltävää vuotta paremmalta, koska juuri nyt on käynnistymässä isoja maanrakennushankkeita. Talonrakentaminen tulee hieman vähenemään, mutta kokonaismarkkinassa ei näy suurta muutosta isojen hankkeiden alkaessa vaikuttaa. Vuosi 2011 oli infra-alalle yritysjärjestelyjen vuosi. Järjestelyistä ja fuusioista huolimatta markkina on edelleen hyvin hajanainen. Kunta- ja ratamarkkinoiden avautuminen liittyy yhteiskunnan rakenteen muutoksiin ja toteutuessaan kasvattaa avoimen markkinan määrää. Toimialan suurin uhka vuonna 2012 on Euroopan rahamarkkinoiden kehittyminen, sillä taloudellinen epävarmuus vaikuttaa suoraan yritysten investointihalukkuuteen ja pienellä viiveellä myös suurten julkisten investointien käynnistymiseen. Destian sisäinen haaste on varmistaa riittävä osaaminen myös pidemmällä aikajänteellä. Tavoitteemme on kasvattaa osaajia omasta organisaatiostamme. Töitä etulinjan eteen Olemme Destiassa saavuttaneet vaikeiden vaiheiden jälkeen kilpailukykyisen asetelman. Kertaluokkaiset remontit on nyt tehty, joten meillä on enemmän mahdollisuuksia reagoida markkinoiden vaihteluihin. Koko Destia ponnistelee sen eteen, että kentällä tehtävä työ onnistuu ja palvelemme asiakkaitamme vieläkin paremmin. Tiedämme onnistuneemme, kun etulinja onnistuu ja asiakas on tyytyväinen. Kiitän asiakkaita ja yhteistyökumppaneita saamastamme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä sekä jokaista destialaista hänen antamastaan panoksesta ja sitoutumisesta yhtiön kehittämiseen. Hannu Leinonen toimitusjohtaja Kilpailuun pystymme vastaamaan jatkossakin menestyksellisesti vahvan teknisen osaamisemme, monipuolisuutemme ja pitkän kokemuksemme ansiosta.

6 6 DESTIAN STRATEGIA Missio Toimivampi maailma on olemassaolomme perusta. Me destialaiset rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelemme elinympäristöämme, jotta se olisi toimivampi ja turvallinen. Toteutamme laadukkaita ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen viimeisimpiä työmenetelmiä. Visio Olemme vuoteen 2015 mennessä parasta asiakaspalvelua tarjoava ja yksi kannattavimmista infrapalveluyhtiöistä Suomessa. Arvot Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmastamme pala palalta toimivampaa.

7 DESTIAN STRATEGIA Toimintojen kehittäminen tuo tehokkuutta 7 strategiakauden taloudelliset tavoitteet Kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinoiden kasvua nopeampi Liikevoitto 4 % Sijoitetun pääoman tuotto 15 % Omavaraisuusaste 35 % Destia on edennyt strategiansa toteuttamisessa strategisten askelten toiselle portaalle ja vahvistaa olevien liiketoimintojen markkina-asemaa. Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa. Destia palvelee asiakkaitaan yhä paikallisemmin, sillä vuoden 2011 alusta alkaen Destia on toiminut viidellä alueellisella toimintayksiköllä Etelä-, Lounais-, Länsija Itä-Suomessa sekä Pohjoiskalotissa tuottaen infrarakentamisen ja -hoidon palveluita. Destian vahva tekninen osaaminen varmistetaan osaamisen jakamisella läpi organisaation sekä jatkuvalla kehitystyöllä. Vuonna 2012 keskitymme sisällölliseen kehitykseen ja tuotantotoiminnan tehokkuuden parantamiseen. Tähän pyrimme vuoden 2012 strategisella tositoimella, PROprojektinjohtovalmennuksella, johon osallistuu noin 500 destialaista esimiestä. Valmennuksissa käsitellään esimiestyötä ja projektinhallintaa Destian omien caseesimerkkien kautta. PROn tavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain muun muassa auditointien ja kannattavuusmittareiden avulla. Strategiset valinnat Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa. Ydinliiketoimintojamme ovat toiminnot, joissa meillä on selkeät kilpailuedut ja joissa Destialla on johtava markkina-asema tai joilla lähtökohtiensa puolesta on edellytykset johtavaan markkina-asemaan. Parannamme operatiivista toimintaamme tarjoustoimintaa ja riskienhallintaa edelleenkehittämällä. Palvelemme asiakkaitamme paikallisesti, jolloin voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin. Suuret rakennushankkeet toteutamme valtakunnallisesti käyttäen parhaita resurssejamme. Prosesseilla varmistamme koko vahvan teknisen osaamisemme tarjoamisen sekä palvelumme tasalaatuisuuden asiakkaidemme hyödyksi. Keskitymme tärkeän valtionhallinnon (Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) asiakkuuden lisäksi entistä enemmän myös paikallisasiakkuuksiin eli teollisuus- ja kunta-asiakkaisiin. Panostamme esimiestyöhön ja projektinjohtamiseen PRO-projektinjohtovalmennuksellamme. Tiesitkö, että Infrarakenteiden arvo on noin 77 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 10 prosentin osuutta maamme kokonaiskansallisvarallisuudesta. Vuonna 2012 keskitymme sisällölliseen kehitykseen ja tuotantotoiminnan tehokkuuden parantamiseen.

8 8 Riskienhallinta tukee liiketoimintaa Destian riskienhallinnan tavoitteena on ehkäistä tekijöitä, jotka toteutuessaan vaarantavat liiketoiminnan tavoitteiden toteutumisen, sekä vahvistaa tekijöitä, joilla on liiketoimintaa tukeva vaikutus. Riskienhallinta on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia. Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä, ja niiden hallitsemiseksi niille määritetään vastuut ja toimenpiteet. Destian riskikartta sisältää riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut, ja se arvioidaan tunnistettujen toimintaympäristön muutosten ja raporttien perusteella puolivuosittain. Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin sekä vahinkoriskeihin. Esimerkiksi projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Kussakin vaiheessa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. Vallitseva markkinatilanne luo epävarmuutta Destian merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät vallitsevaan markkinatilanteeseen. Useimmat talouden tunnusluvut ja ennusteet ovat heikentyneet edelleen viime aikoina. Vaikka valtion talousarviossa väylärakentamisen rahoitus on lisääntynyt vuonna 2012, koko infrarakentamisen markkinassa ei ole havaittavissa kasvua. Talouden epävarmuus on vähentänyt yksityissektorin investointihalukkuutta. Määrärahojen ja investointien niukkuus heijastuu alan kilpailutilanteeseen. Kilpailutilanne on kireä erityisesti rakentamisessa sekä hoito- ja kunnossapitoliiketoiminnassa. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektien kannattavuuteen epävarmuutta luovat panoshintojen mahdollinen nousu sekä kyky hallita projektiriskit, jotka liittyvät projektien tarjouslaskentaan ja toteuttamiseen. Projektiriskiä hallitaan tarjoustoiminnasta toteutukseen kattavilla riskienhallinnan menettelyillä sekä sopimusehdoin ja vakuutuksin. Lue lisää Destian riskienhallinnasta internetsivuilta osoitteesta ja lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä tilinpäätösosasta sivulta 7. Tiesitkö, että Rakennusteollisuus ry:n tavoitteena on saada rakennusalan työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 mennessä. Destian Länsi-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2011 tapahtunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

9 DESTIAN RISKIENHALLINTA 9 Riskit Destian keinot Destian menettelyt riskien hallitsemiseksi I Markkina- ja toimintaympäristöriskit Strategian toteuttamisen ulkoiset epävarmuustekijät Riskienhallintapolitiikka Strategian päivityksen prosessi Riskien arviointi strategiaprosessin yhteydessä mukaan lukien käsittely hallituksessa ja johtoryhmässä Riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen konsernin ja liiketoiminnan tasolla Konsernin ja liiketoiminnan riskitilanteen seuranta ja toimenpiteiden arviointi neljännesvuosittain Riskienraportointi ja käsittely tulosraportoinnin yhteydessä II Toiminnalliset riskit Projektiriskit: projektien tarjoustoiminnan ja toteutusriskien hallinta Työjärjestys Toimintajärjestelmän menettelyt tarjoustoiminnan ja projektinhallinnan osalta Toimintajärjestelmän projektinhallinta mukaan lukien projektitoimintaan liittyvät riskienhallinnan menettelyt Projektiseuranta, -raportointi ja ennustaminen Toiminnan seuranta ja arviointi: sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Projektinhallinta- ja teknisen osaamisen kehittäminen III Vahinkoriskit Äkilliset ja yllättävät vahinkoriskit Destian vakuutusohjelma Kriisitilanneohjeet Vakuutusohjelman ja -ohjeiden edellyttämät toimenpiteet omaisuuden ja vastuiden turvaamiseksi Toimintajärjestelmän projektinhallinnan mukaiset riskienhallinnan menettelyt IV Taloudelliset riskit Likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskien hallinta Rahoituspolitiikka Työjärjestys Talouspalvelut hoitavat rahoitusratkaisut keskitetysti. Yhtenäiset projektitalouden hallinnan menettelyt Rahoitustoiminnasta raportointi hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa.

10 10 INFRAMARKKINASSA LIEVÄÄ KASVUA Infra-alan kokonaisvolyymi oli lievässä kasvussa vuonna 2011 ja oli noin 5 miljardia euroa. Vuoden 2012 maa- ja vesirakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuvan hieman, vaikka tie- ja ratarakentaminen sekä nopean tietoverkon laajentaminen ovat kasvussa. Arviot vuoden 2011 infra-alan kokonaisvolyymeista olivat toiveikkaat. Kuitenkin kasvuennusteita jouduttiin eurokriisin ja globaalin talouskehityksen epävarmuuden myötä alentamaan vuoden loppua kohden. Panoskustannukset lähtivät selvästi nousuun jo viime vuonna. Maarakennusalan kustannukset nousivat seitsemän prosenttia. Kokonaisindeksin nousua edesauttoivat erityisesti materiaalien ja polttoaineiden kallistuminen. Suomen talouden julkistetut ennusteet ja inflaatiokehitys arvioidaan maltillisiksi tulevina vuosina. Vuonna 2012 alan suurimmat uhat tulevat liittymään Euroopan rahoitusmarkkinoiden kehittymiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen, joka vaikuttaa suoraan suurten infrahankkeiden toteutumiseen. Pidemmällä aikajänteellä suhdannekäänteessä uhkana tulee olemaan osaavan työvoiman alueellinen riittävyys. Tarve pitkäjänteisille investointiohjelmille Inframarkkinoiden kysyntää pitää Suomessa yllä voimakas kaupungistuminen. Maan sisäinen kuntien välinen muuttoliike on ollut vuoden 2000 jälkeen voimakkainta sitten toisen maailmansodan. Väestönkasvu keskittyy muutamaan suureen keskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Kansantalouden heikon kantokyvyn vuoksi on odotettavissa, etteivät yhteiskunnan kokonaispanostukset lähivuosina kasva, vaan pikemminkin vähenevät. Painopiste julkisella sektorilla siirtyy uusinvestoinneista ylläpitoon ja kysyntä keskittyy kasvukeskuksiin ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Lähivuosina on odotettavissa väylästön kunnon huonontuminen edelleen. Jotta tarpeelliset liikenneväylien kehittämishankkeet voisivat toteutua lähivuosina, niiden rahoitus on turvattava pitkäjänteisellä investointiohjelmalla. Kunta- ja ratamarkkinassa avautuminen on edistynyt odotettua hitaammin. Kuntien odotetaan siirtyvän oman tekemisen sijaan hankkimaan avoimen markkinan tuottamia palveluja. Kuntien rooli merkittävänä alan alueellisena tilaajana korostuu, jos valtion isot hankkeet vähenevät. Isot infrahankkeet ylläpitävät markkinatasoa Infrarakentamisessa ratahankkeet, tunnelirakentaminen, energiaverkostojen rakentaminen ja kaivosten avaaminen ovat kasvussa. Radanrakentamista ja kunnossapitoa on avattu markkinaehtoiselle kilpailulle jo kymmenen vuotta. Kilpailuympäristön kannalta olisi eduksi, että kaikki radan rakennus- ja kunnossapitourakat olisivat avoimesti kilpailutettuja vuoden 2013 loppuun mennessä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energian saannin turvaamiseen lisääntyvät jatkossa selvästi. Suunnitellut tuulivoima- ja ydinvoimainvestoinnit luovat uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti insinöörirakentamisen alueelle. Näiden hankkeiden volyymivaikutus on kuitenkin vielä lähivuosina vähäinen ja painottuu tuulivoimapuistojen toteuttamisen mahdollisesti synnyttämään kysyntään. Isot infrainvestoinnit ylläpitävät teiden ja ratojen markkinatason volyymiä. Vuoden 2012 talousarvioesityksessä esitettiin perusväylänpidon määrärahoihin neljän prosentin nimelliskorotusta. Uusia investointihankkeita ovat allianssimallilla toteutettava Tampereen rantaväylä, Turun satamayhteys ja loppuvuodesta 2011 käynnistynyt E18 Koskenkylä Kotka -erillishanke. Myös PPP-hankkeena toteutumatta jäänyt ratahanke käynnistynee Pohjanmaalla.

11 Kaupungistuminen ja ilmastomuutos vaikuttavimmat megatrendit TOIMIALAN NÄKYMÄT Infra-alan yritysten toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastomuutos, ikääntyminen ja turvallisuus. Kaupungistuminen painottaa infrapanostuksia kasvukeskuksiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Julkisen rahoituksen paineet kasvavat, joten uusia rahoitusmalleja tarvitaan. Painopistettä siirretään julkisella sektorilla kasvukeskusten ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen ilmasto on muuttunut lämpötilan nousun, sateiden ja tuulten lisääntymisen myötä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa keliolosuhteita ja tuo haasteita väylien kunnossapidolle. Kaupunkien infrainvestoinnit ja kunnossapitotarpeet kasvavat. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti. Työmarkkinat kapenevat, joten toimintoja on tehostettava ja EU-alueen työmarkkinoita hyödynnettävä. Turvallisuuden korostuminen pakottaa rakennusalan asennemuutokseen. Tulevaisuuden trendejä ovat digitalisoituminen, ekologisuus, käyttäjälähtöisyys ja design. 11 Infra-alan kysynnän elpymisen arvioidaan ajoittuvan vuosille , jolloin edellä mainitut suuret hankkeet, kuten PPP- ja allianssihankkeet ovat täydessä käynnissä. Alalla kaivataan muutakin kuin pelkkää hintakilpailua Infra-ala on keskittynyt vuoden 2011 aikana. Viimeisen vuoden aikana on tullut paljon yritysjärjestelyitä, ja alalta on hävinnyt keskisuuria toimijoita. Infrarakentamisen palvelualueet, kuten tienhoito ja radan kunnossapito, ovat kuitenkin edelleen kilpailijakenttänä varsin pirstaloitunut. Pääosa toimijoista on yhteen tai rajattuun palveluvalikoimaan erikoistuneita pienehköjä paikallisia toimijoita. Alalle tulon kynnys on matala. Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksinkertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu yhä isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laajemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa sekä hoidossa että rakentamisessa. Vuonna 2011 isompiin tarjouksiin syntyi työyhteenliittymiä suurten ja keskisuurten kesken. Suomen inframarkkinoille tulee mukaan myös kansainvälisiä toimijoita, jotka hyötyvät kilpaillusta alasta edullisemmalla, mutta kuitenkin ammattitaitoisella työvoimalla. Uudet ulkomaalaiset toimijat eivät ole toistaiseksi onnistuneet saamaan jalansijaa Suomen inframarkkinoilla itsenäisinä toimijoina. Infrarakentamisen määrä pysynee vuonna 2012 edellisvuoden tasolla, ja kapasiteettia on vapaana. Mahdollisen talonrakennuksen hiipumisen myötä infrarakentamiseen vapautuu resursseja myös talopuolelta. Vuodelle 2012 alkavaksi suunniteltuja tie-, rata- ja kaivoshankkeita on siirtymässä 2013 puolelle tai myöhemmäksi. Uusia, isoja urakoita tulee vuonna 2012 niukemmin tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Lähteet: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos Tiesitkö, että Maa- ja vesirakentaminen on hyvin kotimaista, sillä vain 11 prosenttia panostuksesta pohjautuu ulkomaille. Ala työllistää suoranaisesti suomalaista.

12 DESTIAN LIIKETOIMINTA 12 Toimiva ja turvallinen elinympäristö koko elinkaaren ajan Vahvin asema Destialla on teiden hoidossa. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta 2011 Destian markkinaosuus kaikista maanteiden urakoista oli 62 prosenttia. Destialla oli vuoden lopussa sopimukset yhteensä 52 alueurakasta. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 40 talvi- ja kesähoitourakkaa eri puolilla Suomea. Asiantuntijapalvelut 18 % Konserniyksiköt 7 % Destialla on vahva asema myös suurissa tiehankkeissa ja niihin liittyvässä insinöörirakentamisessa. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Ratamarkkinassa Destia on toiseksi suurin toimija Suomessa. Muita vahvoja segmenttejä, joissa Destialla on merkittävä markkinaosuus, ovat mittaus ja siltojen peruskorjaus. Kivi 13 % Rata 14 % Infrarakentaminen ja -hoito 48 % Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan noin 300 maa-ainesalueen tarjoamalla laajalla valikoimalla laadukasta kiviainesta. Destian asiantuntijapalvelut pitävät sisällään suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Infrastruktuurin suunnittelussa tarvitaan asiantemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto-, ja maaperätutkimuksiin. Konsernin henkilöstö palveluittain vuonna 2011 Tiesitkö, että Suomessa on km maantietä, josta pääteitä on km ja moottoritietä 770 km. Destia hoitaa yhteensä kilometriä tiestöä ja kevyen liikenteen väyliä.

13 DESTIAN PALVELUT 13 Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian ratkaisuilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampi. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa ja lähialueilla. Hännilänsalmen silta, Keski-Suomi

14 DESTIAN PALVELUT 14 Näin rakennamme RAKENTAMASSA UNELMAA SAVONLINNAAN Infrarakentaminen Destia on liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on Suomen johtava infrarakentamispalvelujen tuottaja. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Palvelut Tie- ja katurakentaminen Alue- ja ympäristörakentaminen Maa- ja pohjarakentaminen Vesihuollon rakentaminen Energiainfran rakentaminen Silta- ja muu rakennustekninen rakentaminen Asiakkaat Liikennevirasto ELY-keskukset valtion virastot kunnat ja kaupungit teollisuusyritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 Kalasataman keskuksen infratyöt Kantatie 51 Kirkkonummi Kivenlahti Tikkurilantie Vantaa Valtatie 14 Savonlinnan ohikulkutie Valtatie 6 Ahvenlampi Mansikkala Valtatie 5 Koirakivi Hurus Kuokkalan kehä Jyväskylä Valtatie 4 Joutsa Toivakka Valmistuessaan vuonna 2013 Savonlinnan komea maisematie Valtatie 14:llä on toteutunut unelma. Se tulee helpottamaan keskustan ruuhkia, kun raskas liikenne ja ohikulkuliikenne ohjataan uudelle rinnakkaisväylälle. Kaikkinensa Savonlinnan liikennejärjestelyjen hankekokonaisuus koostuu kolmesta rakennusvaiheesta, joista kakkosvaiheen rinnakkaistieyhteyden rakentaa Destia. Rakennushanke käynnistyi vuonna 2010 syksyllä ruoppauksilla. Vesistöosuudelta poistettiin aluksi jätemaata kuutiota. Rantapengertä levennettiin uusia väyliä varten noin metriä, ja louhetta ajettiin pengermaahan alkukeväästä. Työt saatiin maaliskuun lopussa valmiiksi. Louheenajon aikaan työmaa oli jatkuvaa rekkarallia. Paikalle tuotiin louhetta tonnia per päivä työmaan molemmista päistä, mikä tarkoittaa käytännössä kolmensadan puoliperävaunullisen kuorma-auton lastia, kuvaa Vt 14 -hankkeesta vastaava työpäällikkö Harri Korhonen. Toukokuun puolivälissä saavutettiin jälleen uusi välietappi, kun Ruislahden ja Laitaatsalmen välinen vesistöosuus saatiin ajokuntoon ja louhipenger paikalleen. Jukolansalmella olevat kaksi siltaa otettiin käyttöön elokuussa aikataulun mukaisesti. Pitkä ja lämmin syksy auttoi työn etenemistä. Maanrakentaminen ja betonirakenteiden teko eteni suunniteltua nopeammin. Junarata katkaistiin viikkoja aikaisemmin, minkä ansiosta maaleikkaustyöt pystyttiin aloittamaan ennen maan jäätymistä, jatkaa Korhonen kertoen vuoden 2011 kulusta. Vuonna 2013 päättyvä projekti on työllistänyt parhaimmillaan lähes 90 henkilöä, joista noin kolmekymmentä on Destian palveluksessa. Destian työnjohdon lisäksi Destian energiainfrayksikkö on tehnyt väylien katuvalaistuksen ja telematiikkaratkaisut. Kiviyksikkö on vastannut louhintaan liittyvistä töistä. Rataan erikoistunut Destian tytäryhtiö Destia Rail on rakentanut rautatiet. Vt 14 -hankkeen ensimmäinen vaihe kattoi Ruislahti Miekkoniemen rakennustyöt. Destian toteuttaman kakkosvaiheen Laitaatsalmi Ruislahden-osuuden budjetti on noin 80 miljoonaan euroa. Kun toinen vaihe on valmis, uutta kaksikaistaista rinnakkaistieyhteyttä Laitaatsalmen ja Ruislahden välille on valmistunut neljän kilometrin verran. Ajoneuvoväylän lisäksi on rakennettu katu- ja kevyenliikenteen väylät, 22 siltaa sekä rautatie kahden kilometrin matkalta. Lisäksi ratapihatoiminnoille on kunnostettu Pääskylahden ratapiha. Hankkeen viimeinen ja kolmas vaihe käsittää Laitaatsalmen syväväylän rakentamisen. Toteutuessaan Vt 14 Savonlinnan keskusta -hanke poistaa pääväylien ruuhkat ja raskaan liikenteen ongelmat keskustasta, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja.

15 DESTIAN PALVELUT Näin hoidamme tietä 15 KELIKESKUSTOIMINTAA 20 VUODEN AJAN Kelikeskuspalvelun toiminnan aloittamisesta tuli lokakuussa 2011 kuluneeksi 20 vuotta. Kelikeskus, ensimmäisenä vuonna Liedon aluepäivystyskeskus, aloitti toimintansa vuonna 1991 talvihoitokauden käynnistyttyä. Silloinen Turun tiepiirin apulaispiiri-insinööri Antti Yli-Paunu innostui Ruotsissa käytetystä kelikeskusmallista ja aloitti kokeilun. Tavoitteena olivat kustannussäästöt, ja tiepiiriin alueelle asennettujen tiesääasemien hyödyntäminen. Turun tiepiirin kokemuksen myötä myös Uudenmaan tiepiirissä kiinnostuttiin kokeilusta ja näin syntyi Helsingin Kelikeskus, joka aloitti toimintansa syksyllä 1992 korjaamon tiloissa Vantaalla, kertoo Destian palvelupäällikkö Seppo Kaarto. Kelikeskuksen perustavoitteet, seurata säämuutoksia reaaliaikaisesti ja hälyttää kunnossapitäjät täsmälleen oikealle tielle oikeaan aikaan nopeasti, ei ole vuosien varrella muuttunut, mutta tekniikka sen sijaan kehittynyt entistä nopeammin. Toimenpiteiden ennakointi otettiin Kelikeskuksen palveluun jo sen kolmantena toimintavuotena. Talvihoidon ohjauksen kehittäminen sekä kilpailun myötä toiminnan tehostaminen ja automatisointi ovat taasen viimeisten vuosien ansioita. Parhaimmillaan kelikeskuksia on Suomessa ollut jokaisessa tiepiirissä, eli yhteensä yhdeksän. Ensimmäisten vuosien aikana Kelikeskuksen työsarkaan kehittyi myös liikenteen tiedotus, eli nykyiset liikennekeskustoiminnot. Kelikeskustoiminto ja liikenteenhallinta sittemmin eriytettiin Tielaitoksen jakautuessa kahtia. Näin syntyivät kelikeskukset ja liikennekeskukset asteittain vuosina Tielaitoskausi Suomen yleisten teiden historiassa päättyi vuonna 2001, jolloin tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti kahdeksi erilliseksi organisaatioksi. Kelikeskus siirtyi Tieliikelaitoksen ja sittemmin Destian organisaatioon talvihoidon ohjauksen tueksi. Palvelua on kehitetty vuodesta 2002 alkaen yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Palvelua tuotetaan talvikaudella Suomessa 14 operaattorin voimin 24 tuntia vuorokaudessa Helsingin ja Oulun kelikeskuksissa. Kelikeskuksen asiakkaita ovat kaikki Destian alueurakat, noin 15 kunta-asiakasta, sekä Finavian kaikki 25 lentoasemaa, kertoo kelikeskuspäällikkö Eero Mikkola toiminnan nykytilasta. Infrahoito Destia on hoito- ja kunnossapitopalvelujen moniosaaja. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys. Toiminnan perustana ovat parhaat mahdolliset sää- ja keliennusteet, erittäin kokenut ja osaava henkilöstö sekä uudenaikaiset työmenetelmät ja kalusto. Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. Palvelut Tie- ja katuverkon sekä teollisuuden alueurakat Teiden ja katujen talvihoito Kelikeskuspalvelut Sorateiden hoito ja kunnostus Liikenneympäristön hoito Asiakkaat ELY-keskukset kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 Vuonna 2011 Destia voitti seuraavat alueurakat* ) Raasepori (ent. Tammisaari) Kangasala Orivesi Suonenjoki Pihtipudas Ii Ranua Kaupunki- ja teollisuusasiakkaat Maaria-Paattisten katu- ja viheralueiden ylläpito, Turku Lahden kaupungin eteläisten kaupunginosien aluehoitourakka Outokummun Tornion terästehdasalueen talvi- ja kesähoitotyöt * ) Destian markkinaosuus vuosina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 62 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 40 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea.

16 DESTIAN PALVELUT 16 Näin hoidamme rataa MAURI I LÖYTÄÄ KISKOVIAT Rata Destian toteuttamat ratatyöt vaihtelevat suurista päällysrakennetyö- ja siltaurakoista aina vanhojen ratarumpujen vaihtamiseen koko radanpidon elinkaarelta. Destian käytössä on useita rautateiden rakentamiseen, korjaukseen ja kunnossapitoon käytettäviä laitteita, joita on kehitetty erilaisiin asiakastarpeisiin innovatiivisella tuotekehitystyöllä. Destia palvelee ratatöissä koko Suomen alueella. Palvelut Ratarakentaminen Rataverkon kunnossapito Asiakkaat Liikennevirasto satamalaitokset ja -yhtiöt Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 Kehäradan itäinen avorataosuus Vantaalla Hirvineva Liminka päällysrakennetyö Keski-Pasilan ja Ilmalan ratapiha-alueen osaurakat Kunnossapitourakat* ) Pieksämäki Rauma (kunnossapitoalue 4) Iisalmi Kuopio Pieksämäki (alue 8) Karjalan rata ja siihen liittyviä rataosuuksia (alue 7) Ylivieska Haapajärvi Äänekoski (alue 10) Haapajärvi Iisalmi (alue 10) * ) Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. Destia kunnossapitää viisivuotisia radan ja turvallisuuslaitteiden kunnossapitoalueita 4 ja 8. Destian radan kunnossapitourakoihin kuuluvat myös alue 7 ja alue 10 (2011). Mauri I on Suomen ensimmäinen kiskoilla kulkeva moottoroitu ultraäänilaite. Se etsii kiskoista sisäisiä halkeamia, reikiä ja koloja, jotka pitää korjata turvallisuuden varmistamiseksi. Aikaisemmin tämä työ tehtiin kävellen. Moottoroitu laite kaksinkertaistaa vikojen etsinnän nopeuden ja parantaa myös työn laatua, ylivieskalainen Destian työpäällikkö Mauri Kosonen kertoo. Työn tehoa ja tarkkuutta lisäävän idean isä oli Kososen alaisena työskentelevä Harri Salo, joka teki koemittauksia resiinalla liikkuen. Hän huomasi, että mittaustarkkuus ei vähentynyt yhtään, vaikka laitetta kuljetettiin kävelyvaihtia nopeamminkin. Kosonen päätti rakentaa uudenlaisen moottoriresiinan, joka tuplaisi mittaustyön tehokkuuden. Laite rakennettiin Destian Haapajärven yksikön omana työnä talvella Sen suunnittelivat ja rakensivat ultraäänitutkija, oululainen Jarkko Keskitalo ja pyhäjokelainen Joni Hautala. Laite on kuin nelipyöräinen moottoroitu resiina, mutta se on kaksiosainen ja kevytrakenteinen. Kaksi miestä vie sen pakettiautolla haluttuun paikkaan ja kokoaa sen tuossa tuokiossa. Laite tehostaa työtä myös vilkkailla rataosilla, kun moottoroitu laite ehtii kulkea pitemmän matkan junien kulkuajan välillä. Kesäaika täytyy muutenkin käyttää hyödyksi mahdollisimman tarkoin, koska ultraäänitutkimuksia ei voi tehdä talvella. Jää ja pakkashuurre häiritsevät liikaa mittalaitteita. Uusi laite pystyy huolehtimaan kaikista Destian kunnossapitoalueista. Seuraavaksi kurssitamme muidenkin alueiden työntekijöitä laitteen käyttöön, Kosonen jatkaa. Tiesitkö, että Destian Rataopisto tarjoaa Kouvolassa koulutusta kaikille rata- ja maantiealan ammattilaisille. Rataopisto kouluttaa vuosittain henkilöä rata- ja maantiealan pätevyys- ja turvallisuuskoulutuksissa.

17 Näin louhimme 17 METRON MENTÄVÄT TUNNELIT KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s.:n työyhteenliittymä METRO louhii Länsimetro Oy:n tilaamat Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunnelit sekä Karhusaaren metrotunnelin. Destia vastaa tunneliurakoiden projektinjohdon lisäksi maanpäällisten maa- ja betonirakenteiden toteuttamisesta sekä louheen kuormauksesta ja kuljetuksesta, kun taas Metrostavin vastuulla on maanalainen tunnelien louhinta. Työnjako on selkeä. Me vastaamme projektien yleisjohtamisesta, projektinhallinnasta ja -johdosta yhteistyössä Metrostavin kanssa, kun Metrostav puolestaan huolehtii maan alla tapahtuvasta tunnelilouhinnasta, johon heillä on tarjota paljon useista eri Euroopan maista hankittua erityisosaamista, kertoo Destian projektijohtaja Sami Korhonen. Yhteistyön myötä Destia on saanut myös arvokasta uutta tietoa eurooppalaisesta tunnelirakentamisesta. Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota METROn työkohteissa. Metrotyömaiden turvallisuutta seurataan puolen vuoden väliajoin Turvallisin työmaa -kilpailulla, jossa mitataan työmaiden työturvallisuutta, tapaturmataajuutta sekä työturvallisuuden eteen tehtyjä innovaatioita ja hyviä menettelytapoja. METRO voittikin ensimmäisen Länsimetro Oy:n järjestämän työturvallisuuskilpailun helmikuussa Töiden huolellinen suunnittelu tarkasti etukäteen on oleellista. Myös sen varmistaminen, että jokainen toimii ohjeiden mukaan ja tietää, miten vaaratilanteissa on meneteltävä, on välttämätöntä henkilökunnan turvallisuuden ja työnteon sujuvuuden takaamiseksi, jatkaa Korhonen. Myllykallion ajotunnelin pituus on 280 metriä, Koivusaaren ajotunneli on 560 metrin pituinen ja Lauttasaaren ajotunneli yltää 405 metriin. Karhusaareen louhitaan kaksi rinnakkaista metrin pituista metrotunnelia sekä kolme pystykuilua. Ajotunneliurakat valmistuivat loppuvuoteen 2011 mennessä, ja Karhusaaren metrotunnelin louhinta kestää kevääseen 2013 asti. Laajuudessaan Destia ja Metrostavin työyhteenliittymän noin 23 miljoonan euron metrotunnelihankkeet ovat Destian suurimpia tunnelitöitä Olkiluodon ONKALO-tunnelihankkeen rinnalla. Kivi Destian kiveen on keskitetty maa-ainekseen liittyvät toiminnot eli kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen. Destialla on ympäri maata noin 300 maa-ainesaluetta, joista on saatavissa laaja valikoima laadukasta kiviainesta. Kalliorakentaminen kesittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteistyökumppanien kanssa Destia tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluita. Marraskuussa 2011 Destia myi päällysteliiketoimintansa NCC:lle. Palvelut Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Asiakkaat kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 Olkiluodon Onkalon tekninen taso Länsimetro ajo- ja metrotunnelit

18 DESTIAN PALVELUT 18 Asiantuntijapalvelut Toimivan liikennejärjestelmän taustalla ovat laadukkaat suunnitelmat innovatiivisista esiselvityksistä tarkkoihin rakennussuunnitelmiin. Destiassa on vankkaa asiantuntemusta hankkeiden koko elinkaaren toteuttamiseksi. Infran suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. Palvelut Suunnittelu Mittaus Kansainvälinen konsultointi Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 Tiesuunnittelu Kantatie 51:llä Kirkkonummi Kivenlahti, Valtatie 5:llä Tuppurala Hatsola ja Valtatie 4:llä Kirri Tikkakoski. Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden edustavuusja peittävyystutkimus Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia ja liikenneturvallisuustyön toimintamalli Asiakkaat Liikenne- ja viestintäministeriö kunnat ja kaupungit Maailmanpankki Aasian kehityspankki Liikennevirasto Liikenteen turvallisuuskeskus, Trafi Azerbaidzhaniin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma Salomonsaarten tie-, piensatamaja pienlentokenttien parantamisen ja kunnossapidon suunnitelma Tien paikkatietomittaukset Suomessa ja Ruotsissa Näin suunnittelemme Onnistunut tiehanke edellyttää onnistunutta suunnittelua Destia rakentaa Etelä-Suomeen Kantatie 51:lle Kivenlahden ja Kirkkonummen välille reilut kymmenen kilometriä moottoritietä. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2010 lähes yhtä aikaa rakennussuunnittelun käynnistymisen kanssa, niin kuin Suunnittele ja toteuta -hankkeissa on tapana. Suunnittelussa tavoitteena on muuttaa pääosin 1960-luvulla rakennettu yksiajoratainen sekaliikennetie nykyaikaiseksi moottoritieksi. Vanhaa tietä katkoivat useat yleiset ja yksityistiet, joten vilkkaasti liikennöity tie ruuhkautui helposti ja sillä sattui henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia. Tällä tieosuudella suunnittelun haasteita syntyi niin maaperän kuin olemassa olevien tierakenteiden hyödyntämisestä. Alueen maaperäolosuhteet ovat olleet vaihtelevat ja vaikeat, koska tie kulkee vanhan merenpinnan päällä ja sen korkeustaso on lähellä meren pintaa. Tässä hankkeessa toinen ajorata rakennetaan vanhan viereen, joten suunnittelussa on pitänyt optimoida vanhojen rakenteiden hyväksikäyttö. Suunnittelussa tuli nähdä myös eteenpäin, sillä päällysrakenteen mitoitus ja ylläpitopäällysteiden ajoitus kuuluvat ylläpitourakkaan, joka kestää 15 vuotta, kertoo työmaan suunnittelupäällikkö Keijo Katravuori. Lisäksi suuunnittelussa huomioitiin ympäristön erityispiirteet, joita olivat muun muassa suojelu- ja muinaismuistokohteet sekä alueen harvinaiset eläimet: liito-oravat ja meriuposkuoriaiset. Onnistunut tiehanke edellyttää huolellista työsuunnittelua, jotta varmistetaan tienkäyttäjien ja työntekijöiden turvallisuus, yleisen liikenteen häiriöiden miniminointi ja turvataan työn eteneminen aikataulussa. Suunnitelmat ovat pääosin toteutuneet, tosin alueen maaperäolosuhteet ovat vaatineet sen, että suunnitelmia on tarkistettu työn edetessä. Tällaisen ison hankkeen voittaminen ja toteuttaminen vaatii kaikilta onnistunutta suoritusta, joten yhteistyön sujuminen näkyy muun muassa toimivampien ja turvallisimpien ratkaisujen löytymisenä. Tässäkin hankkeessa Destia on pystynyt hyödyntämään koko talon osaamisen, ja tottahan hanke on opettanut suunnittelijoiden tietämystä ja kokemusta, jota voimme hyödyntää seuraavissa hankkeissa, lisää pääsuunnittelija Markus Ventola. Suunnittele, toteuta ja ylläpidä -hankkeen (STY) rakennussuunnitelma valmistui Hankkeen suunnittelun päävastuu on ollut Destia Oy infrasuunnittelulla, ja siihen ovat osallistuneet Siltanylund Oy, WSP Finland Oy ja WSP Environmental Oy. Vuoden 2013 syksyllä valmistuva Kt 51:n Kirkkonummi Kivenlahti välin parannushanke lisää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Destia rakentaa kantatien moottoritieksi 10,2 kilometrin matkalta, tekee kolme uutta eritasoliittymää ja 10 siltaa. Reilun 68 miljoonan euron urakkaan kuuluu hankkeen suunnittelu, toteutus ja 15 vuoden ylläpitovastuu.

19 YRITYSVASTUU Valmistuva E18-moottoritie, Kaakkois-Suomi Kuva: Liikennevirasto YRITYSVASTUU 19 Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön sekä muihin yhtiön sidosryhmiin. Destia jakaa yritysvastuun kenttänsä vastuuseen taloudesta, ympäristöstä sekä ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan. Destian vastuullinen toiminta näkyy johtamisessa, toimintatavoissa ja viestinnässä. Destian arvot, jotka määrittelevät yhtiön pyrkivän tavoitteisiinsa rehdisti, rohkeasti ja taidolla, luovat yhtiön yritysvastuullisuuden perustan ja ohjaavat sen kehittämistä. Konsernitason linjaukset vastuullisuuden toteuttamiseksi määritellään eettisissä ohjeissa, laadunhallinnan, turvallisuuden ja työterveyden sekä ympäristöasioiden ja riskienhallinnan toimintapolitiikoissa sekä henkilöstöstrategiassa. Vastuullisuuden konkreettinen toteutus kuvataan Destian kaikki toiminnan osa-alueet kattavina toimintatapoina. Destia kehittää vastuullista toimintaansa jatkuvasti. Asiakaspalvelu- ja henkilöstökyselyistä saatu palaute ohjaa ja kehittää toimintaamme. Vuonna 2011 Destia raportoi yritysvastuuasioita omistajapoliittisen periaatepäätöksen raportointimallin mukaisesti. Vuonna 2012 Destia keskittyy etenkin yritysvastuun mittaamisen raportoinnin kehittämiseen. Eettiset ohjeet ohjaavat toimintaa Destian eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ne jalkautettiin koko henkilöstölle vuoden aikana. Vuoden 2011 aikana eettiset säännöt on käyty yksiköiden johtoryhmissä läpi esimerkkien kautta valvontajärjestelmän kehitysprojektin yhteydessä. Destiassa tehdään joka vuosi konserni- ja yksikkötasoisesti riskiarviointi, jonka riskimalleissa käsitellään eettiset ohjeet yhtenä osana. Lisäksi eettisiin ohjeisiin liittyviä asioita sisältyy vuonna 2011 alkaneeseen esimiesten projektinjohtovalmennukseen. Vuonna 2012 eettiset ohjeet ja niiden noudattaminen arvioidaan, minkä jälkeen ohjeita tarpeen mukaan päivitetään. Lue lisää Destian yritysvastuun toteutumisesta ja eettisistä ohjeista internetsivuilta Laatu- ja ympäristösertifikaatit merkittävällä osalla toimintaa Destian toimintapolitiikkoihin perustuvat toimintatavat, ohjeet ja vastuut on koottu yhtiön toimintajärjestelmään, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin ja alan kotimaisiin laatukriteereihin. Destialla on kansainväliset ISO-standardien mukaiset laatu- ja ympäristösertifikaatit ISO 9001 ja ISO Ne kattavat Destian infrarakentamisen, kiviainespalveluiden ja infrahoidon palvelut. Laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimusten mukaisilla menettelyillä Destia varmistaa tasokkaan ja ympäristön huomioon ottavan toiminnan asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Lisäksi sen toimintatavat ovat OHSAS työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset. Suunnittelupalveluissa Destia noudattaa RAKLI-SKOL-ATL-kriteeristöä.

20 YRITYSVASTUU 20 TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin Asiakkaat Vuonna 2011 Destia-konsernin liikevaihto oli 495,9 miljoonaa euroa (538,6). Tavarantoimittajat Destia hankki materiaaleja ja palveluita ulkopuolisilta alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta 344,3 miljoonalla eurolla (344,3) Henkilöstö Destian henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 76,8 miljoonaan euroa (86,7) Julkinen sektori Destian verot ja veroluonteiset maksut olivat 0,1 miljoonaan euroa (0,1). Destian eläke- ja henkilöstösivukulut olivat 14,0 miljoonaa euroa (16,8). Rahoittajat Destian rahoituskulujen määrä vuoden 2011 aikana oli 4,2 miljoonaa euroa (3,1). Investoinnit Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 5,2 miljoonaa euroa (12,0). Destian taloudellisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yhtiö kehittää ja tarjoaa lisäarvoa tuottavia palveluja asiakkailleen, vastaa omistajan tuotto-odotuksiin, tarjoaa työpaikkoja, tuottaa hankinnoillaan ja investoinneillaan taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmille sekä huolehtii verojen ja veronluonteisten maksujen maksamisesta. Jotta yritys kykenisi vastaamaan näihin odotuksiin, sen talouden on oltava kunnossa ja toiminnan kannattavaa. Vuonna 2011 Destian liikevaihto oli 495,9 miljoonaan euroa ja yhtiön kassavirta oli hyvä. Taloudellinen vastuu rakennusteollisuudessa tarkoittaa, että yritykset vastaavat siitä, että niiden asiakkaat saavat tarvitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisena, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren aikana kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen edellyttää tehokasta, kannattavaa, kilpailukykyistä ja tervettä yritystoimintaa sekä mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan. Naiset 13 % Miehet 87 % Henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2011 lopussa Konsernin henkilöstö keskimäärin Destian sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kannustamiseen ja työhyvinvointiin panostus sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonotto palvelutuotantoketjujen kaikissa osissa. Destian henkilöstötoimintojen työ painottui vuonna 2011 edellisvuonna uudistuneen organisaation toimintatapojen yhtenäistämisen tukemiseen. Syksyllä toteutettiin koko konsernin henkilöstökysely, jossa selvitettiin Destian vahvuus- ja kehittämisalueita sekä työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan voimakkaasti. Vuoden lopussa käynnistyi esimiehille suunnattu projektinjohtovalmennus, joka leimaa vuoden 2012 henkilöstön kehittämistyötä. Vuonna 2012 keskitytään parantamaan palveluprosesseja niin asiakaspalvelutyössä kuin projektien toteuttamisessa. Lisäksi konsernitason henkilöstötyössä jatkuu henkilöstöprosessien kehittäminen, mikä näkyy panostamisella muun muassa uuteen henkilöstöjärjestelmään. Lue lisää sidosryhmäodotuksiin vastaamisesta Destian internetsivuilta Turvallisuus Rakennusteollisuudessa korostuu työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Turvallisuuden huomioon ottaminen työympäristöissä on tärkeää sekä yrityksen omille työntekijöille että kaikille sen sidosryhmille. Turvallisuuden parantaminen on koko rakennusalan yhteinen kehityshaaste, joka vaikuttaa merkittävästi sekä alan tuottavuuteen että houkuttelevuuteen työnantajana.

21 YRITYSVASTUU Keväällä 2011 Destian työmailla kampanjoitiin Turvallisuus on ammattitaitoa -teemalla. Jokaisella työmaalla otettiin käyttöön niin sanottu 10 sekunnin sääntö, jonka mukaisesti aina ennen työhön ryhtymistä käytetään kymmenen sekuntia sen miettimiseen, miten työssä vältetään tapaturma. Loppuvuodesta 2011 Destiassa otettiin käyttöön Deskymppi, joka sisältää kymmenen itsearviointikysymystä. Työmailla arvioidaan kysymysten avulla talven myötä tulevat mahdolliset vaaranpaikat ja päätetään jatkotoimenpiteistä. 21 Vuonna 2011 Destian henkilöstön tapaturmataajuus eli vähintään yhden sairauspäivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti oli 23,2 (22,1). Destian Länsi-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2011 tapahtunut yhtään sairaspoissaoloon johtanutta tapaturmaa. Tapaturmataajuuden lisäksi rakennustyömaiden turvallisuutta sekä siisteyden ja järjestyksen ylläpitoa seurataan viikottain MVR-, asvaltti- ja murskamittareilla. Huoltotöissä käytetään neljännesvuosittain toteutettavia kiinteiden tukikohtien tarkistuksia. Koska monet Destian projekteista toteutetaan liikenneympäristössä, liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on Destialle hyvin tärkeää. Työturvallisuus pyritään varmistamaan työmaiden oikein suunnitelluilla ja toteutetuilla liikennejärjestelyillä, joilla huolehditaan sekä ajoneuvoliikenteestä että työntekijöistä. Järjestelyt kattavat myös rautatieliikenteen. Hoitoja kunnossapitotöissä liikenneturvallisuus varmistetaan ammattimaisella toiminnalla, merkitsemällä kalusto hyvin ja toteuttamalla työt oikea-aikaisesti Yritykset kunnioittavat kaikessa toiminnassaan kuluttajien oikeuksia ja noudattavat hyvää rakentamistapaa. Yritykset ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa kaikkien niiden kanssa, joihin rakennetun ympäristön tuottaminen vaikuttaa. Destia kuuluu muun muassa seuraaviin rakennus- ja infra-alaa edistäviin yhdistyksiin: Rakennusteollisuus RT Oy ja Suomen maanrakentajien keskusliitto INFRA ry. Näin huolehdimme henkilöstöstä Henkilöstökyselystä tietoa kehittämistarpeista Destia toteutti alkusyksyllä 2011 henkilöstötutkimuksen, jonka avulla selvitettiin Destian vahvuus- ja kehittämisalueita. Tuloksia hyödynnetään tulevia kehitystoimia suunniteltaessa. Kyselyyn osallistuivat kaikki destialaiset, ja vastausprosentti oli 62. Tutkimuksen teko onnistui hyvin. Vastausprosentti olisi voinut olla korkeampi, mutta se on riittävä johtopäätösten tekemiseen, kertoo tutkimusta koordinoinut henkilöstöasiantuntija Markku Helisevä. Destian yleisarvosana oli 3,47, joka vastaa tuotannollisten yritysten henkilöstötyytyväisyyden yleisarvosanaa. Kyselyn tuloksena kehittämistä nähtiin tulospalkkiojärjestelmässä, sisäisessä viestinnässä sekä yhteistyössä yksiköiden välillä. Kalasataman työmaa, Etelä-Suomi Tutkimus osoitti selkeästi ne asiat, jotka ovat Destiassa vahvuuksia ja ne joissa on erityisesti kehittämisen aihetta. Tärkeää on, että tutkimuksen tulosten perusteella toteutetaan kehittämistoimenpiteitä niin, että henkilöstö havaitsee tutkimuksen vaikutukset työyhteisön arkeen, Helisevä jatkaa. Tulokset käydään lävitse ja suunnitellaan tarvittavat kehittämishankkeet työhyvinvointi-iltapäivissä kaikissa työyhteisöissä. Jokainen työyhteisö nostaa esiin 1 3 kehittämishanketta, joiden etenemistä seurataan koko vuoden 2012 ajan. Pääsääntöisesti vuosittain tehtävä henkilöstötutkimus on yksi työkalu muiden joukossa, kun kehitetään Destian johtamista, esimiestyötä, työyhteisöjen toimintaa ja tuetaan työhyvinvointia.