NAANTALIN OPETUSSUUNNITELMA ESIOPETUKSEEN

Transkriptio

1 NAANTALIN OPETUSSUUNNITELMA ESIOPETUKSEEN

2 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS 3 2 ESIOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3 3 YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET 4 4 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISET PAINOTUKSET Kestävä kehitys Paikallinen kulttuurihistoria 5 5 OPPIMISYMPÄRISTÖ 5 6 TYÖTAVAT 6 7 KESKEISIÄ SISÄLTÖALUEITA Ympäristö- ja luonnontieto Matematiikka Kieli- ja vuorovaikutus Musiikki Liikunta ja terveys Kuvataide ja kädentyöt Etiikka ja katsomus 13 8 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Kasvun ja oppimisen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Erityinen tuki esiopetuksessa 15 9 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS YHTEISTYÖ KOTIEN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN KANSSA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ LAPSEN KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISEKSI ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 17 H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx sivu

3 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 14 YKSIKÖN ESIOPETUSSUUNNITELMAT LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JATKUVAN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET 19 H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

4 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tehtävänä on myös edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja tasa-arvoisuuteen sekä toisten ihmisten huomioon ottamiseen. osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta ja sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Laki esiopetuksesta velvoittaa kuntia järjestämään oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna perusopetuslain mukaista esiopetusta vähintään 700 tuntia. Naantalissa lakia on sovellettu syksystä Ensimmäistä esiopetussuunnitelmaa v.2000 ovat olleet laatimassa lastentarhanopettajat ja opetussuunnitelmatiimi. Suunnitelmassa on huomioitu myös alkuopetuksen kannanotot. Opetussuunnitelmatiimin työryhmän jäseninä toimivat Ritva Ailoranta (lastentarhanopettaja), Viveka Kymäläinen (KK, päiväkodinjohtaja), Eeva Luostarinen (lastentarhanopettaja), Päivi Anttila (KM, luokanopettaja), Kaarina Heinonen (KM, luokanopettaja). suunnitelmaa on tarkistettu ja päivitetty useaan kertaan. Opetussuunnitelmatiimissä ovat esiopettajina toimivat lastentarhanopettajat, ja tiimin muistioiden pohjalta päivityksen laatii esiopetustyöryhmä esiopetussuunnitelmaa tarkistettiin mm. muutettujen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (64/011/2000/ ) mukaisiksi. Perusteet on laadittu perusopetuslain (477/2003) pohjalta. Muutokset koskevat perusteiden pykäliä 8, 11, 19 ja 20. Työryhmässä olivat Ritva Ailoranta (lastentarhanopettaja), Viveka Raitanen (KK, päiväkodinjohtaja) ja Mervi Torikka (KM, lastentarhanopettaja) uusittiin esiopetussunnitelman sisältöalueet käytännön kokemusten pohjalta vastaamaan yhteistä linjaa perusopetuksen kanssa. Henkilökunnan työvälineeksi koottiin Opettajan käsikirja, jonka tarkoituksena on helpottaa opetussuunnitelman suunnitelmallista toteuttamista. Kokoavassa työryhmässä olivat Ritva Ailoranta (lastentarhanopettaja), Viveka Raitanen (KK, päiväkodinjohtaja) ja Mervi Torikka (KM, lastentarhanopettaja) esiopetussuunnitelma on päivitetty ajanmukaiseksi mm. muuttuneiden toimintaympäristöjen kuvausten kohdalla. Myös esiopetuksen järjestämisen ja toteutumisen arviointia ja kehittämistä on tarkistettu jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Kokoavassa työryhmässä olivat Ritva Ailoranta (lastentarhanopettaja) ja Mervi Torikka (KM, lastentarhanopettaja). H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

5 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA esiopetussuunnitelmaan lisättiin esiopetuksen oppilashuollon osuus ja toimintaympäristön kuvausta päivitettiin kuntaliitoksen tuomien muutosten osalta. suunnitelman laatimisen periaatteita tarkennettiin samalla myös. Kokoavassa työryhmässä olivat Eeva Luostarinen (erityislastentarhanopettaja), Ritva Parviainen (KM, päivähoidon esimies) ja Heli Saarinen (lastentarhanopettaja) yhdistettiin Rymättylän ja Velkuan koulujen esiopetussuunnitelmat Naantalin kaupungin esiopetussuunnitelmaan. Kasvun ja oppimisen tukea tarkennettiin lisäämällä mukaan käyttöön otetut yleisen ja erityisen tuen menetelmät. Kokoavassa työryhmässä olivat mukana Anne Järvi (KM, luokanopettaja), Anne Jaanto (lto), Riitta Sainio (erityislastentarhanopettaja), Eeva Luostarinen (erityislastentarhanopettaja), Satu Liukkonen (lastentarhanopettaja), Saila Leppänen (päiväkodinjohtaja) ja Ritva Parviainen (KM, päivähoidon esimies). H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

6 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 3 1 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS Naantalin kaupunki järjestää perusopetuslain mukaista, maksutonta esiopetusta kaikille 6-vuotiaille (vuotta ennen oppivelvollisuusikää). Opetusta annetaan päiväkodeissa 3 6- tai 6-vuotiaiden ryhmissä sekä keskustan esiopetusryhmässä. Rymättylässä ja Velkualla esiopetusta annetaan sivistystoimen alaisuudessa, koulujen tiloissa. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tulee olla sulava jatkumo kohti alkuopetusta eli lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. 2 ESIOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS SOSIAALI- JATERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI ryhmät Karvetin päiväkoti Keskustan päiväkoti Kreivinniityn päiväkoti Kultarannan päiväkoti Keskustan esiopetusryhmä (Pikku-Tulli) Merimaskun päiväkoti Nuhjalan päiväkoti Ruonan päiväkoti Rymättylän koulu Soinisten päiväkoti Suovuoren päiväkoti Taimon päiväkoti Tammiston päiväkoti Velkuan koulu Viialan päiväkoti Ryhmäkoko/opetusministeriön suositus H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

7 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 4 Esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään kolmetoista oppilasta. Jos esiopetusta antavan, opetustoimen kelpoisuusehdot täyttävän opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa lastenhoitaja, koulunkäyntiavustaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Kokopäiväryhmissä esiopetusta annetaan 4 tuntia/päivä. 21 lapsen ryhmässä työskentelee vähintään yksi opetustoimen kelpoisuusehdot täyttävä opettaja ja kaksi muuta ammatillisen kelpoisuusehdon täyttävää työntekijää. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, kuten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä, opetustilat ja henkilöstölle määrätyt muut tehtävät. Suosituksen tarkoituksena on varmistaa, että esiopetukselle asetetut tavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa ja että oppilaalle taataan turvallinen opiskeluympäristö. Vuorohoitokodin lapset käyvät pääsääntöisesti esiopetuksessa esiopetusryhmässä Pikku-Tullissa. 3 YLEISET KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymistarpeista ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksessa tavoitteita on kuvattu seuraavasti: Lapsen identiteetti sekä myönteinen minäkuva vahvistuvat. Lapsi kehittyy tasapainoiseksi sekä itsehallintataitojaan kehittäväksi yksilöksi. Lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon, arvostaa omaa ja toisten työtä ja on halukas auttamaan muita. Hän oppii ymmärtämään yhteiselämän pelisääntöjä ja oppii sitoutumaan niihin. Lapsi tutustuu paikallisen ja kansallisen kulttuurin lisäksi myös muihin kulttuureihin. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi oppii nauttimaan luonnosta, kunnioittamaan elämää kaikissa muodoissa, huolehtimaan lähiympäristöstään ja ymmärtämään oman toimintansa vaikutuksen. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

8 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 5 Lapsi sisäistää hyvät tavat ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämäämme. 4 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISET PAINOTUKSET 4.1 Kestävä kehitys Naantalin kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteen noudattamiseen Agenda 21 ohjeistuksen mukaisesti. Näin ollen kestävä kehitys on haluttu valita painopistealueeksi myös esiopetuksessa. 4.2 Paikallinen kulttuurihistoria Paikallisen kulttuurihistorian erityispiirteiden luostarikirkko, presidentin kesäasunto, kylpyläperinne, saaristolaiskulttuuri ja sen perinteet, paikalliset juhlat ja tapahtumat tunteminen, auttaa lasta juurtumaan omaan kotikaupunkiinsa. Naantalin nykypäivää on kehittyvän kaupunkimme sydämessä sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhakaupunki. 5 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristön on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä annettava mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Sen tulee olla kieliympäristönä virikkeinen ja mahdollistaa lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Sen on myös tarjottava keinoja ja ohjausta kunkin lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden edellyttämälle oppimiselle ja kasvulle. Esiopetuksen oppimisympäristö luodaan yhteistyössä kaikkien esiopetuksen järjestämiseen osallistuvien kanssa. Toiminnan lähtökohtana ovat lapsen tarpeet ja edellytykset sekä kiinnostuksen kohteet ja mahdollisuudet yhteistoimintaan. Opettaja yhteistyössä muun henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. vahvistaa lapsen henkilökohtaista hyvinvointia, toiset huomioon ottavia toimintatapoja ja elämässä selviytymistä. Positiivinen, kiireetön, iloinen ja avoin ilmapiiri edistää oppimista. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuksia elämyksiin, pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Lapsessa tulee herättää halu oppimiseen ja omien kykyjen kehittämiseen. Materiaalit ja työvälineet ovat lasten saatavilla. Naantalissa on monipuoliset mahdollisuudet tutustua jo pienestä pitäen merelliseen luontoon ja monimuotoiseen kulttuuriin. Mielekästä onkin laajentaa oppimisympäristö käsittämään koko kotikaupunkimme. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

9 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 6 6 TYÖTAVAT Esiopetuksessa leikki yhdistyy oppimiseen. Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikillä on tärkeä merkitys lapsen motoristen taitojen kehityksessä. Leikkiessään lapsi käsittelee kokemiaan asioita ja jäsentää maailmaa. Lapsella on luontainen halu ja kyky oppia uusia asioita ja aikuisen tehtävänä on tarjota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin kokeiluihin, tutkimuksiin ja oivaltamiseen. Aktiivinen vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten kanssa auttaa lasta oppimaan uutta, käsittelemään jo aiemmin opittua ja tiedostamaan omaa oppimistaan. Lasta kannustetaan omiin pohdintoihin ja kyselyihin, elinympäristöön liittyvien ilmiöiden ja tapahtumien tutkimiseen, tasavertaisuuteen yhteisössä ja luovuuteen. Hyvät kielelliset taidot ja rikas tunneilmaisu ovat hyvä pohja myöhemmille oppimiskokemuksille. Työtapojen tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppijana. 7 KESKEISIÄ SISÄLTÖALUEITA Esiopetuksessa opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Keskeistä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on opetuksen eheyttäminen. Eheyttämisessä eri tiedonalojen näkökulmat ovat läsnä samanaikaisesti, kun ilmiötä tarkastellaan osana jotakin kokonaisuutta. Sisältöalueiden eheyttämisessä oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on lähinnä opettajan työväline. Sisällöissä kukin ryhmä painottaa itselleen sopivia kokonaisuuksia. 7.1 Ympäristö- ja luonnontieto Naantali on merellinen ja aurinkoinen kaupunki, jossa on monimuotoista luontoa. Meri ja merellisyys ovat oleellinen osa lasten Naantalia. Esiopetuksen järjestämisessä yhdeksi yhteiseksi painotusalueeksi on sovittu kestävän kehityksen periaate Agenda 21-ohjeistuksen mukaisesti. Tähän pohjautuu myös esiopetuksen ympäristö ja luonnontieto. Toisena painopistealueena on paikallinen kulttuurihistoria. Lapsi tutkii kaikkia aisteja käyttäen luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöään sekä kulttuuria ja käsittää, että hänen oma toimintansa vaikuttaa sen hyvinvointiin. Näin lapsi tulee jo varhain tietoiseksi kestävästä kehityksestä, saa hienoja kokemuksia ja elämyksiä lähiluonnosta, kasvaa vastuuseen omasta ympäristöstään ja välttää mm. roskaamista, turhaa metelöintiä ja kasvien repimistä. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

10 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 7 Tutkittavat sisällöt valitaan lasta lähellä olevista aihekokonaisuuksista (kts. kuvio) lapsiryhmän kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaisesti. KUVIO 1. (Aihekokonaisuuksien tavoitesisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa.) MAA- PALLO IHMINEN LAPSI TUTKII LÄHIYM- PÄRISTÖ ELÄIMET KASVIT Tärkeimpinä tutkimus ja leikkipaikkoina ympäristöön ja luontoon tutustuttaessa ovat päiväkotien ja esiopetusryhmien omat pihat sekä lähiympäristö erilaisine maastoineen. Ympäristön havainnointi, dokumentointi ja ymmärtäminen tukevatkin ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä, ja lisäksi vahvistavat elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta (lähi)luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Useissa esiopetusryhmissä luonto ja ympäristötiedon toiminnallisina menetelminä ovat Vihreä Lippu-toiminta tai Metsämörrikoulut. Vihreä Lippu toiminta on päiväkodeille ja kouluille suunnattu projekti, jossa ympäristökasvatus ei ole vain tiedon jakamista, vaan päiväkodin arkipäivässä toteutettavia konkreettisia parannuksia. Metsämörritoiminta on Suomen Ladun rekisteröimää toimintaa, jossa on Metsämörriohjaajan koulutuksen käynyt henkilökunta. Metsämörrikoulun tavoitteita ovat mm. leikkiminen luonnossa, luonnosta huolehtiminen, elämän kokeminen luonnossa, lähiympäristön luontoon tutustuminen ja luontotiedon omaksuminen. 7.2 Matematiikka Matematiikka on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Esiopetuksessa lapsi on aktiivinen toimija, ja matematiikkaan tutustutaan arkipäivän tilanteissa toiminnan, pelien, leikkien ja liikunnan kautta. Matematiikan avulla lapsi oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään (mm. vertailu, luokittelu, sarjoittaminen). Matematiikan oppiminen edellyttää myös käsitteiden ymmärtämistä, ja sitä kautta kielen hallintaa. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

11 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 8 Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle, ja siksi onkin tärkeää, että lapsi oppii itse tarkkailemaan omaa ajatteluaan häntä kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Matematiikassa uudet opittavat asiat vaativat pohjakseen aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Tästä johtuen esiopetuksessa harjoitellaan perustaitoja (esim. lukusana lukumäärävastaavuus). KUVIO 2. Lapsi tutustuu matemaattisiin peruskäsitteisiin ja periaatteisiin. (Matemaattisten taitojen sisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa.) GEOMET- RIA LUKU- KÄSITE MITTAA- MINEN, VERTAILU, LUOKIT- TELU AIKA JA RAHA LAPSI TUTKII JA TUTUSTUU AVARUU- DELLISET KÄSIT- TEET YHTEEN- JA VÄ- HENNYS- LASKUT, ONGEL- MANRAT- KAISU 7.3 Kieli- ja vuorovaikutus Lapsen sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan siten, että jokaisella on tasapuoliset mahdollisuudet olla esillä, leikkiä yhdessä sekä ilmaista oma mielipiteensä. Kieli on ajattelun väline, jonka avulla lapsi jäsentää kokemusmaailmaansa. ikäinenkin lapsi tarvitsee toiminnallisuutta, runsaasti leikkitilanteita voidakseen kehittää ajattelutaitojaan ja kokeillakseen uutta oppimaansa käytännössä. Lasta rohkaistaan keskustelemaan. On tärkeä myös totuttautua kuuntelemaan toisia, oppia suhtautumaan kriittisesti kuulemaansa, sekä odottamaan omaa vuoroaan. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on VUOROVAIKUTUS; että H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

12 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 9 lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Päivittäiset lukuhetket, kielellisen tietoisuuden harjoitukset ja lukuleikit antavat vankan pohjan ymmärtävälle lukuja kirjoitustaidolle. KUVIO 3. Lapsi oppii kieli- ja vuorovaikutustaitoja. (Kielen ja vuorovaikutuksen sisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa) KIRJOI- TETTU KIELI LEIKKIMI- NEN KUUN- TELU LAPSI OPPII KIELI- JA VUOROVAIKU- TUSTAITOJA PUHUMI- NEN ILMAISU LUKU- LEIKIT 7.4 Musiikki Lapsi tutustuu musiikkiin laulamalla ja soittamalla, leikkimällä ja liikkumalla sekä kuuntelemalla monenlaista musiikkia. Tarkoituksena on, että musiikin tekemiseen osallistutaan kokonaisvaltaisesti ja se toisi iloa. Lähtökohtana on myös laaja eheyttäminen musiikin ja muiden sisältöjen välillä. Musiikkia voidaan käyttää myös terapeuttisesti. KUVIO 4. Lapsi tutustuu musiikkiin kokonaisvaltaisesti. (Musiikin sisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa.) H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

13 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 10 Liikunta ei ole niinkään sisältöalue vaan työtapa. Liikunnan avulla voidaan edistää muuta oppimista. Liikkumisen eli kehon aktiivisen käytön myötä harjaantuneet hermostolliset prosessit kehittävät myös kehon hallintaa eli liikkeiden ja liikkumisen tarkoituksenmukaista ohjaamista. Arkipäivän tilanteissa hyvä kehonhallinta näkyy hyvinä motorisina perustaitoina ja niiden sujuvana muunteluna ympäristön vaatimuksia vastaaviksi Esiopetuksessa keskitytään perusliikkeiden ja kehonhallinnan kehittämiseen, monipuolisissa ympäristöissä, ilman välineitä ja välineitä vaihdellen.. Vasta kun lapsella on tarvittavat motoriset perustaidot, voidaan harjoittaa erilaisia lajitaitoja. Aikuisen tulee huolehtia, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti, vaihtelevassa ja liikkumiseen innostavassa ympäristössä. Aikuisen tulee tarkkailla lapsen yksilöllisen liikunnan määrää. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen. Kokoontumiset, tyhjät käytävät ja siirtymätilanteet tulee hyödyntää. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin pohjautuen esiopetusikäinen lapsi tarvitsee reipasta ja hengästyttävää liikuntaa 2 tuntia päivässä, suurin osa muodostuu lapsen omaehtoisesta liikunnasta. MUSII- KIN PE- RUSKÄSIT- TEET LAPSI TUTKII JA TUTUSTUU VASTAAN- OTTAMI- NEN TUOTTA- MINEN 7.5 Liikunta ja terveys FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS KUVIO 5. Liikunnan sisällöt jaetaan karkeasti kehontuntemukseen ja hallintaan, motorisiin perustaitoihin ja eri liikuntamuotoihin. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

14 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 11 KEHONTUNTEMUS- JA HALLINTA MOTORISET PERUSTAIDOT LAPSI TUTUSTUU ERI LIIKUNTA- MUODOT Yksityiskohtaisemmin sisältöjä ja toimintavinkkejä on esitelty opettajan käsikirjassa ja Naantalin kaupungin liikunnan vuosisuunnitelmassa. TERVEYS liikunnan merkitys riittävä lepo terveellinen, monipuolinen ravinto puhtaus ja siisteys pukeutuminen vastuu omasta terveydestä ja turvallisuudesta 7.6 Kuvataide ja kädentyöt Kuvataide on tapa hahmottaa kauniita ja tärkeitä asioita. Se on keino ilmaista kokemuksiaan ja tunteitaan. Lapsen työssä todellisuus ja mielikuvitus kohtaa, siinä ei ole oikeaa ja väärää tapaa. Aikuisen tehtävä on perustekniikoiden opettaminen, auttaa lasta havainnoimaan, innostaa ja tukea omaan ilmaisuun. Antamalla oikeat materiaalit, tilan, ajan ja rauhan lapsi kokee tekemisen iloa ja onnistumisia. KUVIO 6. Lapsi tutustuu kuvataiteen sisältöihin. (Kuvataiteen sisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa.) H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

15 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA Etiikka ja katsomus Eettinen kasvatus, kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ihmisyyteen. Etiikkaan ja katsomukseen liittyvä suunnittelutyö tulee tehdä yhdessä vanhempien kanssa, jotta heidän valintansa tulevat huomioiduiksi. KUVIO 7. Lapsi tutustuu etiikan ja katsomuksen sisältöihin. (Etiikan ja katsomuksen sisällöt on esitelty Opettajan käsikirjassa.) EETTINEN H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx KASVATUS

16 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 13 ELÄMÄN- KATSO- MUS- TIETOKAS- VATUS LAPSI TUTUSTUU USKONTO- KASVATUS KULT- TUURI- NEN KAT- SOMUS- KASVATUS 8 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 8.1. Kasvun ja oppimisen yleinen tuki Esiopetuksen aikana lapsen on mahdollista saada tukea ja ohjausta kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa monelta eri taholta. Pohjana tälle työlle on yhteistyö kodin ja henkilökunnan. välillä. Läheisimpänä yhteistyötahona esiopetusryhmille ovat kiertävät erityislastentarhanopettajat, jotka käyvät säännöllisesti ryhmissä, ja keskittyvät yksilöllisen toiminnan ja pienryhmätyöskentelyn avulla tukemaan ja ennaltaehkäisemään lapsen oppimisvalmiuksia. Muita yhteistyötahoja ovat mm. lapsiperhepsykologi, koulupsykologi, terveyskeskuspsykologi, terveydenhoitajat, lääkärit, puheterapeutit, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijät. Lapsen oppimisvaikeuksien seuraaminen on koko esiopetusvuoden aikainen prosessi. Opettaja arvioi lastenkehitystä, muokkaa oppimisympäristöä ja opetusta lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Syyslukukaudella esiopettaja ja lapsen vanhemmat/huoltajat täyttävät lapsen havainnointilomakkeen. Kaikki lapset osallistuvat esiopetusvuotenaan kouluvalmiuden ryhmäkokeeseen. Tehtävien avulla voidaan arvioida kouluoppimisessa keskeisiä taitoja. Jos lapsen kehityksessä havaitaan esi- H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

17 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 14 opetusvuoden aikana tuen tarvetta, hän saa ohjausta ja tukea omassa esiopetusryhmässään. Tukimuotoina esiopetuksessa ovat eriyttäminen ja lapsen esiopetussuunnitelman laatiminen. vuoden keväällä jokaisesta lapsesta täytetään siirtolomake Esiopetuksen tehostettu tuki Päivähoidon kuntoutus- ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa tehostettu tuki suunnitellaan siten, että tuettavat asiat voidaan toteuttaa esiopetuksen arjessa. ryhmissä työskentelee Naantalissa yleensä kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Lisäksi ryhmässä voi tarvittaessa olla erityispäivähoitaja joko henkilökohtaisena tai ryhmäavustajana. Tehostettua tukea voidaankin antaa säännöllisesti myös esiopetuksen omana pienryhmätoimintana. Kelto käy säännöllisesti kaikissa esiopetusryhmissä. Tehostettu tuki/opetuksen yksilöllistäminen suunnitellaan kuntoutuspalaverissa yhdessä lapsen vanhempien, esiopetuksen henkilökunnan ja tutkivan/kuntouttavan tahon kanssa. Sama toimintatapa toteutuu myös silloin, kun lapsella on erityisen tuen tarve. ryhmän lastentarhanopettajat arvioivat ja havainnoivat lasten taitoja ja edistymistä avoimien ja strukturoitujen havainnointimenetelmien avulla. Lapsen siirtyessä esiopetusryhmään on tärkeää saada tietää mahdolliset tuen tarpeet etukäteen. Naantalissa on käytössä havainnointilomake, kartoituksia toiminnan suunnittelun tueksi, minä-vihko, kouluvalmiuden ryhmätutkimus ja siirtolomake esiopetuksesta kouluun. Keltot käyttävät lisäksi Turun Oppimistutkimuskeskuksen ja Niilo Mäki-instituutin pedagogisia arviointimenetelmiä Erityinen tuki esiopetuksessa Jokaisella lapsella on oikeus oppia yksilöllisesti ja omien taitojensa mukaisesti. Toisinaan lapset tarvitsevat tukea ja ohjausta voittaakseen oppimisen esteet. Erityistä tukea esiopetuksessa tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet. Syynä voi olla sairaus, vamma tai psyykkisen/sosiaalisen tuen tarve. Tuen tarve voi olla myös lyhytaikaista (läheisen kuolema, vanhempien ero jne.) Erityiseen tukeen on myös oikeutettu lapsi, jolla on huoltajan, opetuksen tai oppilashuollon asiantuntemuksen mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Edellisten lisäksi tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka vamman tai sairauden perusteella ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä sekä lapset, joille on annettu lupa aloittaa perusopetus vuotta myöhemmin. Näille lapsille järjestetään esiopetusta sekä oppivelvollisuutta edeltävänä vuotena että oppivelvollisuuden alkamisvuotena. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään kuntoutussuunnitelma, joka sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvion lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet, H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

18 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 15 tuki- ja kuntoutuspalvelut sekä edistymisen seuranta ja arviointi. Mikäli lapsi esiopetuksen aikana siirretään erityisopetukseen, on hänelle laadittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa kuntoutussuunnitelman. Suunnitelmat laaditaan moniammatillisessa tiimissä, johon vanhempien lisäksi kuuluvat ryhmän lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja sekä mahdollisesti koulun edustaja ja muita asiantuntijoita. 9 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Eri kieli- ja kulttuuriympäristöstä tulevien lasten opetuksessa toteutetaan lasten taustat huomioon ottaen esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Eri kieli- ja kulttuuriympäristöstä tulevien lasten kielen ja kulttuurin tukeminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kulttuurien moninaisuus omalta osaltaan rikastuttaa esiopetuksen arkipäivää. Ruotsinkielistä esiopetusta annetaan Karvetin pikkutalossa, ruotsinkielisessä päiväkotiryhmässä tai ostopalveluna lähikunnista lapsille, joiden äidinkieli on ruotsi. Opetus noudattaa esiopetuksen yleisiä tavoitteita painottuen kielitaitoon ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin. 10 YHTEISTYÖ KOTIEN, VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN KANSSA Vanhemmat ja esiopetuksen henkilöstö ovat kasvatuskumppaneita, jotka tietoisesti sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Yhteistyömuotoja voivat olla säännöllinen yhteydenpito koteihin, tiedotteet, arvo- ja kasvatuskeskustelut, juhlat ja muut tapahtumat sekä päivähoitoa ja esiopetusta koskeva asiakaskysely. Koulutulokaskaavake on myös tärkeä yhteistyöväline esiopetuksesta kouluun siirryttäessä. Yhteistyö perusopetuksen kanssa toteutuu mm. vuosittain järjestettävissä yhteisissä nivelvaiheen palavereissa, joissa sovitaan yhteisistä käytännöistä ja varmistetaan tiedon kulku puolin ja toisin. Yksittäisten päiväkotien ja koulujen opettajien yhteistyö muokkaantuu tarpeiden perusteella. Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä eri varhaiskasvatusta ja perusopetusta antavien tahojen kanssa mahdollisuuksien ja mukaan. Soveltuvia yhteistyömuotoja ovat yhteiset tapahtumat (esim. konsertit, liikuntatapahtumat), vanhemmille tarjottavat luennot ja vanhempainillat, ystävyyspäiväkoti/koulu-toiminta, oppilasvaihdot ja -vierailut, mahdolliset oppitunnit yhdessä lähikoulun kanssa sekä muut kaikille osapuolille sopivat muodot. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

19 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Ammatillinen tieto ja koulutus ovat osaamisen perusta. Henkilökunta toimii moniammatillisesti ja sopii yhteiset periaatteet ja toimintatavat. Lastentarhanopettaja vastaa esiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä muun henkilöstön kanssa. Esiopetuksessa tehdään lisäksi toiminnallista yhteistyötä mm. seurakuntien, kirjaston, muun kulttuuritoimen ja liikuntatoimen kanssa. 12 YHTEISTYÖ LAPSEN KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISEKSI Esiopetuksen oppimisympäristön terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan monin eri tavoin. Asianmukaisilla tarkastuksilla valvotaan tilojen ja välineiden turvallisuutta, samoin sisätilojen, ilmastoinnin ja pihan jatkuva huolto ja kunnossapito takaavat omalta osaltaan päivittäistä turvallisuudentunnetta. Myös säännöt luovat turvallisuutta. Yhdessä laaditut sisä- ja ulkosäännöt, sekä ryhmän toimintaa koskevat säännöt päivitetään säännöllisin väliajoin. Terveyttä edistävää toimintaa esiopetuksessa on ulkoilu, retkeily ym. monipuolinen liikkuminen. Lapsia ohjataan myös huolehtimaan puhtaudesta, siisteydestä ja asianmukaisesta vaatetuksesta. Lisääntyvien infektioiden myötä erityistä huomioita on kiinnitetty viime vuosina käsihygieniaan. Esiopetuksen aikana lapsen on mahdollista saada tukea ja ohjausta kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa monelta eri taholta. Pohjana tälle työlle on yhteistyö kodin ja henkilökunnan välillä. Läheisimpänä yhteistyötahona esiopetusryhmille ovat kiertävät erityislastentarhanopettajat, jotka käyvät säännöllisesti ryhmissä, ja keskittyvät yksilöllisen toiminnan ja pienryhmätyöskentelyn avulla tukemaan lapsen oppimisvalmiuksia ja ennaltaehkäisemään oppimisvaikeuksia. Muita yhteistyötahoja ovat mm. lapsiperhepsykologit, koulupsykologit, terveyskeskuspsykologi, terveydenhoitajat, lääkärit, puheterapeutit, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijät, Raision perheneuvola, Raision lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikka, Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS. Sosiaaliseen kehitykseen kuuluvat vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteiden harjoittelun lisäksi olennaisena osana myös lasten keskinäiset riitatilanteet ja niiden ratkaiseminen. Tilanteiden selvittämisellä pyritään tukemaan lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ennaltaehkäisemään kiusaamista ja syrjäytymistä. Tämän vuoksi kiusaamistilanteisiin puututaan, kaikkia osapuolia kuunnellaan ja lasten vanhempia informoidaan asiasta. Tarvittaessa myös he ovat mukana keskusteluissa. Lasten yksilöllinen tunteminen, kaikkien aikuisten yhteisvastuu jokaisesta lapsesta, ja aikuisten herkkyys löytää mielekästä tekemistä kaikille ennaltaehkäisevät osaltaan tapaturmia, kiusaamista, fyysistä kontaktinottoa sekä syrjäytymistä. Erilaiset kriisitilanteet (tapaturmat, onnettomuudet yms.) käsitellään yhdessä vanhempien ja esiopetuksen henki- H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

20 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 17 lökunnan kanssa. Lapsiperhepsykologilta saa tarvittaessa konsultaatioapua. Ruokailutilanteet opettavat lapsia hyviin käytöstapoihin ja totuttavat monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon. Päivähoidon ateriat perustuvat kaupungissamme käytössä olevaan suunniteltuun ruokalistaan. Myös hygienia ja esteettisyys huomioidaan esiopetuksen ruokailun järjestämisessä. 13 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO NAANTALISSA huolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Se on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa, jolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria. Kaikille varmistetaan tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollon järjestäminen määritellään yhteistyössä kunnan sosiaalija terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Esiopetuksen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Seuraavat oppilashuoltoon kuuluvat asiat tulee määritellä: toiminta esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi lapselle tarjottava tuki ja ohjaus kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä sekä muissa vaikeuksissa yhteistyö kodin, muun varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa sekä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä sekä tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset esiopetuksen kuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen toteuttaminen On pohdittava, miten oppilashuoltoryhmän työ järjestetään käytännössä. Yksiköissä tulee pohtia, mitä oppilashuollollinen työ meillä tarkoittaa. (Tilus 2004, 156.) H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

21 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 18 Naantalin esiopetuksen oppilashuoltoryhmien kokoontuminen: 1. Toimintakauden alkaessa yhteistyötahot kokoontuvat suunnittelemaan tulevaa kautta. Tähän ryhmään kuuluvat: lapsiperhepsykologi, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja, kaksi esiopettajaa, päivähoidon esimies, puheterapeutti, koulupsykologit ja keltot. 2. Yksikkökohtaiset esiopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Yksikön oppilashuollosta vastaa päiväkodinjohtaja tai koulun rehtori; ryhmän muina jäseninä toimivat esiopettaja ja elto, sekä tarvittaessa muut yhteistyökumppanit. 3. Lapsikohtaisia asioita käsitellään verkostotapaamisissa, jolloin lapsen vanhemmat ovat läsnä. Yksikkökohtaisen oppilashuoltotyön toimintamalli löytyy opettajan käsikirjasta. 14 YKSIKÖN ESIOPETUSSUUNNITELMA Jokaisella esiopetusyksiköllä on Naantalin kaupungin esiopetussuunnitelmaan perustuva oma esiopetussuunnitelma, jossa on huomioitu kunkin päiväkodin ja esiopetusryhmän erityispiirteet mahdollisine painotuksineen. 15 LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Jokaiselle lapselle laaditaan oma, yksilöllinen esiopetussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelman pohjana käytetään päivittäistä havainnointia ja lapsen kehitystä kuvaavia seurantalomakkeita. Suunnitelma tehdään syksyllä ja tarkistetaan keväällä. Lisäksi jokainen lapsi tekee toimintavuoden aikana koulupsykologin laatiman kouluvalmiuden arvioinnissa käytettävän tehtäväsarjan. 16 LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI Lapsen kehittymistä ja oppimista seurataan koko toimintakauden ajan. Lapsi osallistuu oman oppimisensa ja toimintansa suunnitteluun ja arviointiin. Lapsi voi myös osallistua säännöllisiin arviointikeskusteluihin, joissa tavoitteita tarkistetaan vanhempien ja opettajan kanssa. Esiopetuksen päättyessä lapselle annetaan osallistumistodistus. 17 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx

22 NAANTALIN KAUPUNKI OPETUSSUUNNITELMA 19 Henkilökunta tekee omaa jatkuvaa arviointia työstään, esiopetussuunnitelman toteuttamisesta ja kehittämisestä. Lastentarhanopettajat pitävät esiopetuksen seurantakokouksia vähintään kolme kertaa vuodessa. Myös vanhemmilta pyydetään palautetta esiopetuksesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta tai koulutuslautakunta vahvistaa esiopetussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. 18 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JATKUVAN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Esiopetuksen kehittäminen tapahtuu saatujen arviointien pohjalta yhteiskunnalliset arvot huomioon ottaen. Jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on yhteistyö alkuopetuksen kanssa. Esikoulun ja koulun opettajista koostuva työryhmä kehittää ja seuraa omalta osaltaan esiopetussuunnitelmaa. Tarvittaessa työryhmä kutsuu koolle laajemman esiopetuksen suunnitteluryhmän. suunnitelman toteutuksen kehittämisestä vastaavat esiopetuksen parissa työskentelevät. Riittävä täydennyskoulutus tukee esiopetuksen jatkuvaa kehittämistä. H:\Koulutuslautakunta\2010\0518\suunnitelma.docx