Työelämäopinnot luonnontieteissä

Transkriptio

1 Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2014 Toimittanut Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

2 Sisällys Työelämätaitojen painoarvo nousee 4 Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja 5 1. Johdanto 6 2. Työelämäopinnot osaksi opetussuunnitelmaa 7 3. Vastavalmistuneiden palaute työelämässä tarvittavista taidoista 8 4. Työelämäopintojen tämän hetkinen tilanne luonnontieteissä Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus Joensuun kampus Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta Molekyylibiotieteiden tiedekunta 19

3 Työelämätaitojen painoarvo nousee 3 YLIOPISTOJEN TOIMINNAN tarkoituksena on akateemisen osaamisen tuottaminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Korkeatasoinen substanssiosaaminen on menestyksellisen toiminnan ydin niin yliopistoille kuin muille korkeasti koulutettujen osaajien työnantajille. Työelämässä toimiminen edellyttää entistä enemmän myös muiden taitojen hallintaa. Sekä Suomessa että mm. Euroopan kemianteollisuudessa tehtyjen selvitysten mukaan perusoletus on, että oman alan tiedot hallitaan hyvin, mutta lisäksi työnantajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota muuhunkin osaamiseen ja taitoihin. Työelämätaitoihin kuuluu toisaalta liiketoimintaan ja toimintatapoihin liittyvää osaamista, ja toisaalta henkilökohtaisia taitoja. Molempien osa-alueiden kehittymistä voidaan tukea yliopisto-opintojen yhteydessä. Jo 2000-luvun alussa julkaistussa kemian alan osaamistarpeiden ennakointiselvityksessä nostettiin esiin yleisiä työelämätaitoja, joita edellytetään mm. yliopistotutkinnon suorittaneilta, ks. kuva 1. Osaamistarpeet kemian alan ammateissa TOP 10 Ihmissuhdeosaaminen Yhteistyötaidot Kielitaito Oma-aloitteisuus Vastuullisuus Huolellisuus Liiketalous Poikkitieteellisyys Luonnontieteet Oman alan hyvä perusosaaminen Kuva 1: Osaamistarpeet kemian alan ammateissa Lähde: Kemia lisää vetovoimaa, 2003, ESR Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus-hankkeen mukaan olennaista tulevaisuuden työelämässä on työn tekemisen tapojen muuttuminen. Työstä tulee vaihtelevampaa ja kansainvälisempää. Työntekijöiltä odotetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja rohkeutta kokeiluihin. Vahvistuvia osaamistarpeita ovat mm. vuorovaikutustaidot, laaja-alaisuus, asiakasosaaminen ja kyky verkostoitua. Euroopan kemianteollisuudessa selvitettiin vuonna 2010 tutkijoilta odotettavia osaamisalueita. Yrityksiltä tiedusteltiin erikseen liiketoimintaan liittyvää osaamista ja henkilökohtaisia taitoja. Kärkisijoille liiketoimintataidoista nousivat IPR-lainsäädäntö, innovaatioiden johtaminen, strategian hallinta, toimitusketjun ymmärtäminen ja projektinhallinta. Henkilökohtaisista taidoista tärkeimmiksi nousivat luovan ajattelun taidot sekä viestintä- ja tiimityötaidot (ks. kuvat 2 ja 3). Työelämätaidot korostuvat erityisesti elinkeinoelämän rekrytointitilanteissa, mutta kaikilla työpaikoilla työelämätaitojen merkitys kasvaa. Työnantajan näkökulmasta olisi hyvä, jos työelämän perusvalmiudet ja työelämätaitojen merkitys omaksuttaisiin jo opiskeluaikana.

4 4 Osuus vastauksissa / kumulatiivinen Yritykset odottavat tutkijoilta tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia Luova ajattelu Kommunikointitaidot Tiimityö Verkottuminen Ongelmanratkaisu Johtajuus Kielitaito ja kulttuuri Päätöksenteko Itsensä johtaminen Neuvottelutaidot Valmennustaidot Organisointitaidot Osuus vastauksissa / kumulatiivinen Yritykset odottavat tutkijoilta työelämäntaitoja IPR-lainsäädäntö Innovaatiojohtaminen Toimitusketjun hallinta Strateginen johtaminen Projektinhallinta Liiketoiminnan keh. Markkinointi Talous, rahoitus Kustannusten optimointi Liiketoimintaprosessit Laadunhallinta Toimitusketjun hallinta Kuva 2: Henkilökohtaiset ominaisuudet Lähde: CEFIC / Skills for Innovation Tiedot perustuvat yrityshaastatteluihin Kuva 3: Työelämätaidot Lähde: CEFIC / Skills for Innovation Tiedot perustuvat yrityshaastatteluihin Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja YLIOPISTO-OPINTOJEN haasteena on jatkuvasti kasvava tiedon määrä, joka opiskelijan tulisi kyetä omaksumaan. On selvää, että tutkinto-ohjelmien tietomäärän jatkuva kasvattaminen ei ole mahdollista. Monet työelämässä tarvittavat taidot ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niitä opita erillisillä kursseilla, vaan toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Työelämän näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat opintojen eri vaiheissa tietoa alansa työelämän mahdollisuuksista sekä tukea sellaisten taitojen hankkimiseen, jotka edistävät opintojen jälkeistä työllistymistä. Oman alan tuntemuksen kasvattamisen tulisi kuulua olennaisena osana luonnontieteiden opintoihin jo alusta lähtien. Kun opiskelijalle alkaa jo fuksivuonna muodostua kuva luonnontieteilijän vaihtoehtoisista urapoluista, hänen ammatti-identiteettinsä alkaa kirkastua ja mahdollisuudet tehdä valintoja kohti omaa toiveuraa vahvistuvat. Työllistymisen tullessa entistä enemmän myös yliopisto-opetuksen laadun kriteeriksi työelämään tutustuminen ja uravaihtojen kuvaaminen opinnoissa on myös yliopistojen oman edun mukaista. Kaikissa työtehtävissä ammattitaidon kehittyminen edellyttää opitun tiedon soveltamista käytännössä. Työelämässä tarvittavaa osaamista hankitaan tehokkaimmin toimimalla todellisissa työelämän tehtävissä. Harjoittelun tulisikin kuulua kiinteänä osana kaikkiin luonnontieteiden opintoihin. Koska huomattava osa luonnontieteiden opiskelijoista työllistyy opintojen jälkeen yliopistojen ulkopuolelle, tulee opiskelijoita kannustaa yliopiston ulkopuolella suoritettavaan harjoitteluun. Elinkeinoelämän on luonnollisesti myös nähtävä tässä mahdollisuutensa ja tarjottava harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia opiskelijoille. Viime aikoina runsaasti julkistakin keskustelua on herättänyt opiskelijoiden työssäkäynti opintojen ohella. Monella taholla työssäkäyntiä on paheksuttu, kun arvellaan sen hidastavan valmistumista. Kuitenkin selvitykset osoittavat, että opintojen aikainen työssäkäynti nopeuttaa työllistymistä valmistumisen jälkeen. Monelle valmistuneelle työpaikka löytyy jo opintojen aikana tutuksi tulleesta yrityksestä. Opintojen aikana hankittu työkokemus herättää luottamusta myös silloin, kun vastavalmistunut hakee töitä uudesta työpaikasta. Työvoiman tarjonnan ylittäessä avoimien paikkojen määrän on maisterin hyvin vaikea työllistyä, mikäli työkokemusta ei juuri ole. Opintojen aikana tapahtuvan työssäkäynnin linkittämistä kiinteämmäksi osaksi opintoja olisi tarpeen kehittää.

5 Vuonna 2012 tehdyssä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton selvityksessä havaittiin, että työelämäopintojen osuus luonnontieteiden yliopisto-opinnoissa vaihtelee. Tämän selvityksen jälkeen Luonnontieteiden Akateemisten liitto ja Kemianteollisuus ry ovat virittäneet keskustelua työelämäopinnoista eri yliopistojen luonnontieteiden opintojen suunnittelijoiden ja professorien kanssa. Olemme vierailleet yliopistolaitoksilla sekä järjestäneet työelämäopintoihin liittyviä seminaareja ja työpajoja Nyt julkaistava päivitetty selvitys osoittaa, että työelämäopintojen merkitys yliopistoissa ymmärretään aiempaa laajemmin. Toivomme tämän kehityksen jatkuvan. Kemianteollisuus ry haluaa yhteistyössä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton kanssa edelleen kannustaa yliopistojen luonnontieteiden (kemian) opetuksen suunnittelusta vastaavia lisäämään työelämäopintojen ja harjoittelun osuutta tutkinto-ohjelmiin. Toivomme päivitetyn selvityksen edistävän edelleen työelämäopintojen kehittämistä ja vahvistavan hyvien käytäntöjen jakamista yliopistojen välillä. 5 Helmikuussa 2015 Kemianteollisuus ry 1. Johdanto LUONNONTIETEIDEN AKATEEMISTEN LIITTO laati vuonna 2012 selvityksen luonnontieteiden opiskelijoille tarjottavista työelämäopinnoista. Taustalla oli huoli luonnontieteilijöiden kasvavista vaikeuksista työllistyä. LAL ja Kemianteollisuus aloittivat yhdessä hankkeen, jonka tarkoituksena on saada työelämäopinnot osaksi opetustarjontaa. Kehittämällä opintojen sisältöä ja opetusmenetelmiä vastaamaan työelämässä tarvittavia taitoja edistetään vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään. Hankkeessa on aloittamisen jälkeen tapahtunut selkeää edistystä. Lähes kaikilla laitoksilla on pyritty kehittämään opetusta parantamalla työelämäyhteyksiä. Työelämäopintojen tarve ja niiden tuomat hyödyt on havaittu. Hankkeessa on siirrytty nyt etsimään keinoja työelämäopintojen integroimiseen osaksi kursseja. Pyrimme tarjoamaan esimerkkejä tällaisista menetelmistä opetuksen kehittämisestä vastaaville henkilöille. Keskusteltaessa työelämäopinnoista opetuksen kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa, ja siitä, kenen vastuulla tällaiset opinnot ovat, on esiintynyt paljon erilaisia näkemyksiä. Osa pitää työelämäopintoja ja opetuksen työelämälähtöisyyttä itsessään tärkeinä, kun taas osa katsoo, että työelämätaidot kuuluvat yliopiston sijaan pikemmin peruskouluun ja ihmisen itsensä opittaviksi. Lukiosta yliopistoon siirtyvillä ei näitä taitoja kuitenkaan ole, joten eri näkemysten perusteiden pohtiminen jää tässä yhteydessä lukijalle. Tähän raporttiin on kirjattu ylös kurssisisältöjä ja opetukseen sekä opinto-ohjaukseen sisällytettyjä periaatteita, joilla eri laitokset ovat pyrkineet edistämään opetuksen työelämälähtöisyyttä. Aiempiin raportteihin nähden kurssilistauksia on tiivistetty. Kaikkia laitosten tarjoamia, työelämäopinnoiksi laskettavia kursseja ei ole lueteltu, vaan painopiste on prosessitaito- ja sekä projektinhallintaa opettavien kurssien listaamisessa sekä sisällön ilmi tuomisessa. Raportissa esitetään myös näkemyksiä siitä, miten kurssit pyritään toteuttamaan, jotta opiskelijat oppisivat tavoitteissa mainitut työelämätaidot. Helsingissä Antti Väisänen opiskelija-asiamies, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL edustaa luonnontieteitä opiskelevia ja valmistuneita työelämässä. LAL on suurin luonnontieteilijöitä edustava Akavan jäsenjärjestö.

6 6 2. Työelämäopinnot osaksi opetussuunnitelmaa YLIOPISTON TARKOITUKSENA on antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja edistää vapaata tutkimusta. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista ja toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen on tapa toteuttaa tätä tehtävää, samalla edistäen opintojen sujuvuutta ja helpottaen valmistuneiden siirtymistä työelämään. Työelämäopinnot on laaja käsite. Joissain tapauksissa sillä viitataan taitoihin kuten työhakemuksen ja ansioluettelon kirjoittamiseen ja työnhakuun, joissain opintojen yleiseen työelämävastaavuuteen, kun taas joissain tapauksissa puhutaan ns. prosessitaitojen, kuten esiintymis- ja organisointitaitojen, kehittämisestä. Lähestymistavat työelämäopintojen kehittämiseen ovat erilaisia. LAL:n ja Kemianteollisuus ry:n Työelämäopinnot-hankkeessa olemme viitanneet vaihdellen kuhunkin näistä kolmesta eri näkemyksestä. Yhtenä tavoitteenamme on ollut saada opintoihin ainakin vapaaehtoiseksi, mielellään pakolliseksi, työelämäkurssi, jossa opetetaan yleisiä työelämäasioita, kuten työnhakua ja oman osaamisen tunnistamista sekä tuodaan esille yliopiston ura- ja rekrytointipalveluita ja työvoimatoimiston palveluita. Toisaalta tavoitteenamme on ollut myös opintojen työelämävastaavuuden kehittäminen. Olemme puhuneet esiintymistaidon, projektinhallinnan, lainsäädännön ja laatujärjestelmien opettamisen puolesta. Kukin näistä tavoitteista on mahdollista yhdistää opetukseen siten, etteivät ne vie tilaa pääaineen substanssiopetukselta. Työelämälähtöistä opetusta on mahdollista integroida pääaineen kursseihin. Esimerkiksi sen sijaan, että ohjattaisiin opiskelijat erikseen esiintymistaidon kurssille, voidaan esiintymistä sisällyttää kursseihin antamalla opiskelijoille tehtäväksi esitellä työnsä tulokset muulle ryhmälle kuten he luultavasti työelämässä joutuvat tekemään. Sen sijaan, että jätettäisiin perehdytys projektinhallintaan muutaman tunnin luennon mittaiseksi, voidaan muuttaa laboratoriokurssi toteutettavaksi projektimuotoisena, jolloin opiskelijat oppivat projektinhallinnan käytännön tekemisen kautta. Tällöin opiskelijat oppivat sekä laboratoriotyöskentelyn että projektinhallinnan yhtä aikaa, ja aikaa ei katoa itse asian opettamiselta. Avoimeksi kysymykseksi jää, miten näitä taitoja opetetaan ja tuodaan ilmi, mihin niitä on mielekästä sisällyttää ja mihin ei. Opiskelijan näkökulmasta tietous opittavista taidoista ja siitä, missä he tulevat niitä tarvitsemaan, antaa motivaatiota opiskelulle. Opiskelijat kaipaavat enemmän tietoa siitä, mihin omalta alalta valmistuneet ovat työllistyneet ja mikä merkitys erilaisilla opintovalinnoilla on. Alan työtilanteen ja uravaihtoehtojen tuominen ilmi opintojen aikana toimii motivaation lähteenä ja edistää päämäärätietoisuutta, joka edesauttaa opiskelijan valmistumista ja työnhakua. Työelämäopintoja pitää olla läpileikkaavasti koko opintojen ajan. Yksi, yleinen kaikille opiskelijoille suunnattu kurssi ei riitä tuomaan aihetta riittävän hyvin esille. Parasta olisi, että opintojen työelämämerkitystä tuotaisiin esille ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Opiskelemaan tullessaan opiskelijoilla ei ole riittävästi tarttumapintaa opintoihin tai työelämään, joten heti opintojen alussa on merkityksellistä tuoda esille opiskelutavoitteita ja vaihtoehtoja eri työurista. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi alaesittelyillä, työpaikkavierailuilla ja/tai alumnipuheenvuoroilla uusien opiskelijoiden tilaisuuksissa. Tällaiset tilaisuudet auttavat uusia opiskelijoita hahmottamaan, mihin opinnot heitä valmistavat. Kandidaattivaiheeseen mennessä opiskelijalla alkaa olla käsitys opintojen luonteesta ja toivomuksia omasta työurasta. Tällöin olisi suotavaa tarjota opetusta työnhausta sekä kertoa erikoistumisvaihtoehdoista. Lähes jokainen opiskelija pysähtyy kandidaattivaiheessa miettimään, mihin hän haluaa siitä jatkaa. Opiskelija tarvitsee tällöin opinto-ohjausta, tietoa erikoistumisvaihtoehdoistaan ja siitä, millainen merkitys niillä on työllistymisen kannalta. Oman alan töiden hakeminen ja harjoittelupaikan hankkiminen muuttuu kandidaattivaiheessa ajankohtaiseksi, joten myös työn hakua ja CV:n laatimista on tässä vaiheessa hyvä käydä läpi. Maisterivaiheessa opintojen jälkeinen elämä lähestyy ja epätietoisuus omasta tulevaisuudesta aiheuttaa stressiä. Loppuvaiheen opiskelijat haluavat tietää, mitä vielä kannattaa opiskella työelämään siirtymisen helpottamiseksi, millainen työhakemus kannattaa kirjoittaa ja mihin valmistumisen jälkeen pitää varautua. Koko opintouran ajan on tärkeää käydä läpi oppimistavoitteet jokaisen kurssin alussa ja lopussa. Erityisesti ryhmätöiden ja esiintymistaidon sekä muiden prosessitaitojen opetuksessa opiskelijoille on syytä korostaa, mitä niiden harjoittelemisella haetaan. On tärkeää, että opiskelijat itse tunnistavat, mitä taitoja heille pyritään opettamaan.

7 3. Vastavalmistuneiden palaute työelämässä tarvittavista taidoista 7 AARRESAARI-VERKOSTO seuraa aktiivisesti akateemisten sijoittumista työelämään. Aarresaaren kyselyssä kerätään tietoa viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden työllisyystilanteesta, ja kartoitetaan heidän mietteitään siitä, vastasiko yliopisto-opetus työelämän tarpeita. Kaaviossa 1 on esitetty vuonna 2007 valmistuneiden kemistien, biokemistien, biotieteilijöiden ja biologien arviot asteikolla 0 5 siitä, mitä taitoja he arvioivat oppineensa yliopistossa verrattuna siihen, mitä taitoja he ovat tarvinneet työelämässä. Kyselyn tulokset ovat työelämässä tarvittavien taitojen osalta pysyneet samoina koko 2000-luvun ajan. Kuten kaaviosta 1 nähdään, valmistuneet kokevat oman alan osaamisensa tärkeäksi työssään, ja he myös kokevat yliopiston kehittäneen sitä hyvin. Sen sijaan työelämässä tarvittavia organisointitaitoja, projektinhallintaa ja esiintymistä on tarvittu työelämässä enemmän kuin yliopiston on koettu opettavan. Pääaineen substanssiopetuksen kehittämistarpeet eivät käy ilmi tästä kyselystä, mutta prosessitaitojen opetuksen puute on kyselyn tulosten perusteella ilmeinen. Opetuksen kehittämisen kannalta tärkeää olisikin ottaa valmistuneiden palaute huomioon ja integroida näitä prosessitaitoja opetukseen. Yliopistojen ja työelämän tarpeiden vastaavuus Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallinta Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Esiintymistaito Esimiestaito Ryhmätyö- ym sosiaaliset taidot Ongelmanratkaisutaidot Tieto- ja viestintätekniikka Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi Englannin kielen viestintä Suomen kielen viestintä Tiedonhankintataidot Yritystoiminnan perusteet Analyyttisen, systemaattisen ajattelun tietojen merkitys Oman alan teoreettinen osaaminen Muiden kielten viestintä Ruotsin kielen viestintä 2,0 1,0 0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Erotus Kehittyminen yliopistolla Merkitys työssä KAAVIO 1: Aarresaaren kyselystä tehty vertailu vuonna 2007 valmistuneille kemisteille, biokemisteille, biologeille ja biotieteilijöille. Tärkeää on toki huomata myös, että kyselytulosten mukaan oman alan teoreettisen osaamisen taso vastaa valmistuneiden mielestä työelämän tarpeita. Kehitystarve oman alan osaamisen kehittämisessä kohdistuu yleisesti koulutuksen laatuun, menetelmien osaamiseen, lainsäädäntöön ja laadunvalvontaan, joiden opettamista suositellaan vahvasti. Oman alan teoreettinen osaaminen luo pohjan, jota prosessitaidot täydentävät opiskelijan ja vastavalmistuneen hakiessa koulutustasoa vastaavaa työtä. Huomioitava seikka näiden lisäksi on oman osaamisen tunnistaminen. Oman alan teoreettinen osaaminen luo pohjan työnhaulle, mutta yksi suurimpia vaikeuksia työnhaussa on oman osaamisen ilmaiseminen. Työelämätaitojen opettaminen ei auta, jos opiskelija ei tunnista omaa osaamistaan ja työelämätaitojaan. Tämän vuoksi työelämälähtöisen opetuksen kannalta on tärkeää keskittyä myös oppimistavoitteiden selventämiseen sekä kurssin alussa että lopussa. Aineen opinnoissa voi havainnollistaa esimerkein opetettavan asian sovelluksia työelämässä. Erillisillä ura-/työelämäkursseilla voidaan käydä läpi sitä, miten opinnoissa opetettuja asioita käytetään eri työtehtävissä. Tämä auttaa opiskelijaa urasuunnittelussa, omien taitojen hahmottamisessa ja niiden kirjoittamisessa työhakemukseen.

8 8 4. Työelämäopintojen nykytilanne luonnontieteissä TÄSSÄ OSIOSSA on pyritty kuvaamaan, miten laitokset rakentavat työelämäorientaatiota opintoihin ja mitä ne tavoittelevat työelämäopetuksessa. Jotkut tiedekunnat ovat laatineet tavoitteet työelämälähtöiselle opetukselleen, ne on pyritty esittämään kunkin osion johdannossa. Kurssit on jaoteltu alaa esitteleviin kursseihin (esimerkiksi orientoivat opinnot, jos niissä on painopiste alan ja työllistymismahdollisuuksien esittelyssä), erillisiin työelämäkursseihin (työnhaku, uravaihtoehdot) sekä menetelmäkursseihin (projektinhallinta, laatujärjestelmät), joilla työelämäorientaatio käy ilmi erilaisten menetelmien opettelemisen kautta. Lisäksi raporttiin on listattu harjoittelukäytänteitä pääaineittain. Kurssilistaus kunkin tiedekunnan työelämäopinnoista ei välttämättä ole täydellinen, mutta ne on tarkoitettu esimerkeiksi ja vertailukohdaksi oman laitoksen opintojen kehittämiselle. Useilla paikkakunnilla on tarjolla ura- ja rekrytointipalveluiden kautta työnhakuun ja uraneuvontaan liittyviä palveluita opiskelijoille. Niitä ei kuitenkaan ole listattu tässä raportissa, ellei urapalveluiden tarjontaa ole erikseen sisällytetty tiedekunnan tarjoamaan työelämäkurssiin HELSINGIN YLIOPISTO Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut on julkaissut yliopiston kattavan raportin työelämäopinnoista: Tulevaisuus tässä ja nyt Työelämäorientaatio Helsingin yliopistossa 10 vuotta. Raportissa on kuvattu kattavasti yliopiston tekemä työ työelämäyhteyksien parantamiseksi, ja esitelty tiede kunnittain kunkin tiedekunnan näkemykset työelämäorientaation järjestämisestä sekä kandidaatti- että maisterivaiheessa. Raportti on luettavissa Helsingin yliopiston sivuilla Urapalvelut-osiossa: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäorientaation rakentamisen perusteet vaihtelevat koulutusohjelmittain. Työelämäorientaation rakentumisen pohjana on opiskelijan tukeminen urasuunnittelussa, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan omien taitojensa kehittyminen. Kandidaattivaiheessa opiskelijoille on tarjolla yleinen alan esittelyyn keskittyvä työelämäkurssi. Maisterivaiheessa opiskelijoilla on työharjoittelua, ja tiedekunta järjestää vuosittain urakurssin. Urakurssin sisällössä on elementtejä muun muassa oman uran suunnittelusta, työnhausta ja verkostoitumisesta. Työelämäkursseja: Fysikaalisten tieteiden esittely, Fysiikka 3 op - Ensimmäisen vuoden opiskelijoille - Kurssilla esitellään fysiikan alalta työllistymistä. Joka luentokerralla on luennoitsijana eri alan asiantuntija, yleensä laitoksen professori. Kustakin luennosta pitää kirjoittaa lyhyt yhteenveto ja palaute luennoitsijalle. Kurssin voi korvata työharjoittelulla Työelämäorientaatio, Geologia 2 op - Suositellaan 3. vuoden opiskelijoille - Opiskelija tutustuu työelämään luentojen, vierailijaluentojen ja työpaikkavierailujen avulla. Kurssiin kuuluu yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen luennoimat osuudet urasuunnittelu opintojen osana ja työnhakuosaaminen.

9 Harjoittelu ja tutkimusprojektit: Harjoittelua tai työelämään orientoivia opintoja, Matematiikka/fysiikka 1 3 op - Kandidaattivaiheessa ja maisterivaiheessa omat 1 3 op kurssit - Harjoittelijan palkka on kokopäiväisessä harjoittelussa vähintään euroa/kk (2015). Tavoitteena on, että työn antajat vastaavat harjoittelijoiden palkkauskustannuksista vähintään 1 kuukauden ajalta Tutkimusprojekti, Kemia 9 op - Opiskelija voi hankkia itse harjoittelupaikan yrityksestä ja tehdä harjoittelun palkallisena, tai tehdä harjoittelun tutkimusryhmässä palkattomana harjoitteluna Työharjoittelu, Geologia, 4 op - Opintojakso koostuu vähintään 2 kk kestävästä työharjoittelusta kentällä ja laboratoriossa vanhemman geologin johdolla. Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikan & Työharjoittelu (LuK & FM), Maantiede 2 4 op - Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa, minkälaisten asioiden parissa maantieteilijät työskentelevät, ja on selvillä oman alansa vahvuuksista työmarkkinoilla. Opiskelija osaa myös suunnitella omia taitojaan, osaamistaan ja opiskeluvalintojaan niin, että sijoittuminen kiinnostavalle alalle helpottuu. Opiskelija on selvillä henkilökohtaisista vahvuuksistaan työmarkkinoilla sekä osaa laatia taitopohjaisen ansioluettelon ja työhakemuksen. Kurssi koostuu lähiopetuspäivistä sekä itsenäisestä työskentelystä, joka pitää sisällään vierailuja ja haastatteluja maantieteen alan kannalta keskeisillä työpaikoilla. Lisäksi opiskelijoiden tulee tuottaa kirjallinen ansioluettelo ja työhakemus. - Maisterivaiheen harjoittelussa laitos maksaa työnantajalle kahden kuukauden harjoittelutuen palkkana. Vastaanottava organisaatio rahoittaa yleensä kolmannen harjoittelukuukauden. 9 Menetelmäkurssit: Laatujärjestelmät ja mittausten luotettavuus, Kemia 3 op - Kurssin tavoitteena on selventää kansainvälisiä laatustandardeja, niiden laajuutta, sisältöä ja yleisiä vaatimuksia. Dokumentaation, akkreditoinnin ja sisäisten laatuauditointien merkityksestä laadunvalmistuksessa keskustellaan Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on pakollisena kurssina Ammattikuvakurssi (kuvattu alla). Alan työkokemusta omaavat voivat korvata kurssin työkokemuksen ja muutaman itsenäisen tehtävän perusteella. Työelämäopinnoilla pyritään opiskelijan urasuunnittelun tukemiseen. Maisterivaiheen opinnoissa on viime vuosina järjestetty projektikurssi, jossa opiskelijat toteuttavat ryhmissä projektin työnantajalle. Kaikissa pääaineissa on myös maisterivaiheen opiskelijoille harjoittelujakso, joka suoritetaan pääsääntöisesti tutkimusryhmässä. Aineopintoihin on mahdollista sisällyttää 3 op edestä harjoittelua, maisterivaiheessa 4 8 opintopisteen edestä. Työelämäkursseja: Ammattikuvakurssi 3 op - Kurssi on suunnattu erityisesti 2. vuoden opiskelijoille - Kaikille yhteisessä osiossa työelämään siirtyneet entiset tiedekunnan opiskelijat (alumnit) esittelevät erilaisia ammattikuvia ja niissä tarvittavia taitoja. Lisäksi ura- ja rekrytointipalvelut luennoivat työnhausta ja urasuunnittelusta. - Toisessa osioissa jakaannutaan toiveammattien mukaisiin ryhmiin (esim. tutkimus-, hallinto ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus-, yritysmaailma-, tiedeviestintä-, kansainväliset tehtävät -ryhmät), joissa syvennytään ammattikuviin tarkemmin ja tehdään omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvä tehtävä. Saadakseen kurssista hyväksytyn arvosanan opiskelijan on laadittava oma ansioluettelo eli CV, kirjoitettava pohdinta alumniesityksistä, haastateltava vähintään yksi alumni sekä tehtävä toiveammattiryhmissä jaetut tehtävät. C

10 Molekyylibiotieteet tutuiksi 1 op - Kurssi on ensimmäisen vuoden opiskelijoille alkusyksystä - Luennoilla tutustutaan molekyylibiotieteiden eri osa-aloihin eli biokemian, biotekniikan, perinnöllisyystieteen ja mikrobiologian alojen toimintaan ja tutkimukseen Viikin kampuksella sekä koulutuksen tavoitteisiin ja työelämä näkymiin. Lisäksi tutustutaan opiskelutaitoihin yliopistossa ja tieteellisen tiedon hakemiseen Viikin tiedekirjastossa. Harjoittelu ja tutkimusprojektit: Bio- ja ympäristötieteiden alan työharjoittelu, 2 12 op - Opiskelija työskentelee täysipäiväisesti yhdessä tai useammassa bio- ja ympäristötieteiden alan tehtävässä vähintään kahden viikon ajan. Opiskelija saa ensimmäiseltä alan työskentelykuukaudelta yhden opintopisteen yhtä täysipäiväistä työskentelyviikkoa kohden. Myöhemmiltä työskentelykuukausilta saa kaksi opintopistettä. Lisäksi halutessaan opiskelija voi saada yhden ylimääräisen opintopisteen harjoittelun ensimmäiseltä kuukaudelta kirjoittamalla harjoittelustaan normaalia raporttia laajemman. Opiskelija ei voi kuitenkaan saada työharjoittelusta enempää kuin 12 opintopistettä. Työharjoitteluksi käyvät yhtä hyvin niin yliopiston harjoittelutuella kustannetut työsuhteet kuin opiskelijan itsensä järjestämät palkalliset tai palkattomat harjoittelujaksot. Palkatonta työskentelyä ei kuitenkaan suositella kuin erityistapauksissa Työpaikkaharjoittelu, biokemia ja biotekniikka 4 8 op - Työharjoitteluksi kelpaa myös työskentely tutkimusryhmässä. Opintosuorituksena: 1 kk kokopäivätyö/4 op, seuraavat kuukaudet 2 op/kk, yhteensä enintään 8 op. Työpaikkaharjoittelu suositellaan jätettäväksi opintojen loppuvaiheeseen. Suoritus saadaan rekisteriin tuomalla työtodistuksen kopio sekä itse kirjoitettu työselostus tehdystä työstä biokemian opintoneuvojalle. - Opintosuorituksena: 1 kk kokopäivätyö/4 op, seuraavat kuukaudet 2 op/kk, yhteensä enintään 8 op. Ekologia ja evoluutiobiologia, projektikurssi 4 10 op - Opiskelijat perehtyvät projektisuunnittelun ja -hallinnan teoriaan ja tekevät pienryhmissä todellisia projekteja alan työnantajille. Opiskelijaryhmät esittelevät omat projektinsa muille loppuseminaarissa. Kurssista saatava opinto pistemäärä (4 10) riippuu projektin laajuudesta. - Kurssille hyväksytään enintään 12 opiskelijaa (mieluiten maisterivaiheeseen edenneitä), jotka valitaan motivaatiokirjeen ja CV:n perusteella 4.2. TURUN YLIOPISTO Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnassa työelämäorientaatio rakentuu alan esittelyille erillisillä työelämäkursseilla, kuten Biologina työelämässä. Alaa esittelevien kurssien lisäksi on myös mahdollisuus suorittaa palkallinen tai palkaton harjoittelu oman alan yrityksessä tai laitoksella tutkimusryhmässä. Opiskelijat ja henkilökunta järjestävät myös erillisiä alakohtaisia tapahtumia, kuten Nuoret Tutkijat ja Kemian Kevät, joissa esitellään alaa, tutkimusta ja työllistäviä yrityksiä. Työelämäkurssit: BIOL2202 Biologian laitoksen tutkimus tutuksi / Tutkimus biologian laitoksella 2 op - Kurssi esittelee Biologian laitoksella tehtävää ekologista, evoluutiobiologista, geneettistä ja fysiologista tutkimusta ja tutkimusryhmiä. Tutkijat ja projektit esittelevät ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa biologian eri alojen perus- ja soveltavien tutkimuksiensa kysymyksenasetteluista ja tuloksista seminaareissa. - Kurssilla tutkijat ja projektit esittelevät tutkimuskohteitaan ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa biologian eri alojen perus- ja soveltavien tutkimuksiensa kysymyksenasetteluista ja tuloksista seminaareissa. BIOL3012 Biologina työelämässä ja HOPS 2 op - Kurssin tavoitteena on tutustua mahdollisuuksiin toimia biologina työelämässä, hankkia perustiedot työelämän lainsäädännöstä, opetella asettamaan itselleen ammatillisia tavoitteita ja laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma yhteensopivaksi tavoitteiden kanssa.

11 KEMI5197 Katalyytti - Kemian orientoivat opinnot I 2 op - Kurssilla tutustutaan kemian laitoksen tutkimukseen ja tutkimusryhmiin sekä laitoksella työskentelevään henkilökuntaan. Kemian laitoksen henkilökunta esittelee oman alansa opetusta ja tutkimusta sekä laitoksen tutkimuksen vahvuusalueisiin liittyviä asioita. Kurssin yhteydessä laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. KEMI4156 Aktivaattori - Kemian orientoivat opinnot II 2 op - Kurssi on tarkoitettu kemian toisen vuoden opiskelijoille. Kurssilla saadaan tietoa kemian laitoksen opetuksesta ja tutkimuksesta. Orientaatiopäivän ohjelmassa on alumnien puheenvuoroja ja yliopistoyhteisön luentoja. 11 Harjoittelu ja tutkimusprojektit: EKOL3007 Työharjoittelu, Ekologia 3 op - Työharjoittelun voi suorittaa yliopistojen tutkimusprojekteissa tai yliopiston ulkopuolisissa työpaikoissa. Harjoittelusta sovitaan vastuuhenkilön kanssa ennen harjoittelun aloittamista. Neljän viikon palkallisesta harjoittelusta saa kaksi opintopistettä. Työharjoittelua voi myös suorittaa tutkimusprojekteissa palkattomana. Tällöin 27 h työskentely projektissa vastaa 1 op. BKEM Harjoitustyö biokemian tutkimusryhmässä I & II, Biokemia 8+8 op - Neljän viikon mittainen itsenäinen harjoitustyö, jossa tutustutaan tutkimusryhmien käyttämiin tutkimustekniikoihin. BKEM3540 Työharjoittelu, Biokemia 4 op - Työskentely tutkijana tutkimusryhmässä tai yliopiston ulkopuolella biokemian alaan liittyvässä työtehtävässä. Työharjoittelun sopivuudesta korvaaviksi opinnoiksi on hyvä neuvotella etukäteen linjan professorin tai linjan yliopistonlehtorin kanssa. Jos harjoittelu suoritetaan muualla kuin laitoksessa, tulee siitä kirjoittaa raportti, joka jätetään linjan professorille tai yliopistonlehtorille. FYGE4201 Työharjoittelu, Fysiologia ja genetiikka 2 6 op - Neljän viikon palkallisesta harjoittelusta saa kaksi opintopistettä. Työharjoittelua voi myös suorittaa tutkimus projekteissa palkattomana. Tällöin 27 h työskentely projektissa vastaa 1 op. BTEK1017 Työharjoittelu, Biotekniikka 2 4 op - Neljä harjoitteluviikkoa vastaa kahta opintopistettä ja maksimissaan työharjoittelua voidaan sisällyttää tutkintoon 4 op. BTEK4020 Työskentely tutkimusprojektissa, Biotekniikka 4 op - Opiskelija tutustuu omakohtaisesti johonkin häntä kiinnostavaan biotekniikan tutkimusprojektiin noin neljän viikon mittaisen laboratorioharjoitustyön aikana, joka voi liittyä aiheeltaan myös erikoistyöhön. FFYS7040 Työharjoittelu, Fysiikka 0 6 op - Yrityksessä tehty työ kelpuutetaan harjoitteluksi, jos työ vaatii fysikaalisten tieteiden osaamista. Harjoittelusta saa opintopisteitä 2 op harjoittelukuukautta kohden Lääketieteellinen tiedekunta Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa on biolääketieteen tutkinto-ohjelma, jonka työelämä-opinnot on esitetty tässä. Työelämäorientaatiota tuodaan esille johdantokursseilla ensimmäisestä vuodesta alkaen, lisäksi opiskelijoille on tarjolla mm. yrittäjyyskursseja. Työelämäkurssit: BIOT1104 Ammatillinen identiteetti 1 op - Kurssin tavoitteena on esitellä biotieteilijän erilaisia urapolkuja. Kurssi sisältää harjoittelukokemusten läpikäyntiä, työpaikkavierailuja, tutkijaesittelyjä, tutkimusetiikkaa, tieteenfilosofiaa ja oman osaamisen tunnistamista. Opiskelumuotona on itseopiskelu esim. esseitä kirjoittamalla. BIOT1105 Urapolut 1 op - Opiskelija tutustuu työtehtäviin ja toimintaympäristöihin, joissa terveyden biotieteiden koulutuksen saaneet henkilöt toimivat. Opiskelija tutustuu erilaisiin työskentelymahdollisuuksiin biotieteiden alalla ja myös sen kansainväliseen kenttään erilaisine kulttuureineen. Opiskelija saa myös käsityksen tieteen filosofiasta sekä eettisen keskustelun luonteesta ja siihen osallistumisesta. Kurssi toteutetaan osallistumalla seminaaripäivään ja laatimalla siihen kuuluvia tehtäviä. C

12 12 Menetelmäkurssit: BIOT1506 Laatujärjestelmät 2 op - Perehdytään laatujärjestelmiin yleisesti, erityisesti laboratorioita koskeviin laatujärjestelmiin sekä laadunvarmistuksen menettelytapoihin. FALL0009 Entrepreneurship Applied IDEATE 5 op - The IDEATE course helps students to understand innovation and entrepreneurship potential within an interdisciplinary context, but connected to their own discipline. After completing the course the students should be able to: 1. Demonstrate entrepreneurial behaviour in a given context 2. Demonstrate transdisciplinary collaboration skills relevant to entrepreneurship 3. Develop and communicate innovative ideas into opportunities and set feasible strategies 4. Reflect on personal performance in terms of theoretical underpinning of entrepreneurial concepts and processes including ethical and professional standards - Restricted attendance! The number of students is limited to four. FALL1501 Bioentrepreneurship I 3 op - The course provides lectures on business project management; technology development and industry aspects in Europe and in Finland. Furthermore the steps of the process of innovation development from needs screening to business model planning and innovation management are discussed. - Students will work in small project teams based on already existing or future innovations or technologies in the local businesses and companies. The teams will prepare a final report and presentation which will be jointly discussed and commented in the class TAMPEREEN YLIOPISTO Biolääketieteellisen teknologian yksikössä työelämäorientaation rakentaminen keskittyy pääosin tutkimustyön tekemiseen ja tutkimusprojekteihin. Opintojen alussa ei ole erityistä työelämän esittelyä alan tutkimuksen esittelyn lisäksi. Matematiikan ja tilastotieteen yksikössä ainut erillinen työelämäorientaatiota rakentava kurssi on harjoittelu. Harjoittelu ja tutkimusprojektit: BTK1085 Projektiharjoittelu 5 8 op - Työharjoittelujakso (2 4 kk) tutkimusryhmässä tai alan yrityksessä Suomessa tai ulkomailla. Etukäteen kirjoitetaan suunnitelma ja jälkikäteen raportti työharjoittelusta. BTK4032 Tutkimusprojekti 8 op - Maisterivaiheen tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa toimimaan oman alan tutkimusryhmässä. Menetelmäkurssit: BTK4100&4110 BioBusiness I II 4+4 op - BioBusiness I -kurssilla perehdytään yritystoiminnan menestystekijöihin ja liiketoiminnan analyyseissä tarvittavia menetelmiä: markkina-analyysit, kilpailu-seuranta, liiketoimintastrategiat, kilpailuetuuksien saavuttaminen ja riskien hallinta. Opintojaksolla perehdytään em. lisäksi laadunhallintaan, immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja sopimuskäytäntöihin. - BioBusiness II on yritystoiminnan strategiatekijöihin keskittyvä kurssi. Kurssilla käsitellään rahoitusratkaisuvaihtoehtoja, rahoituksen hankintaa ja osakkaiden vaatimuksia ja johtamiseen liittyviä strategioita. Real-time Business -pelissä harjoitellaan käytännönläheisesti yritystoiminnan johtamista ja yrityskentän toiminnan hallinnointia, kun luodaan omaa yritystoimintaa ja sille kilpailukykyä.

13 4.4. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 13 Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa työelämäopetuksen tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat opintojen aikana hyvät ja monipuoliset työelämävalmiudet. Lähtökohtana on ajatus, että työelämäorientaatio on opiskelijoille yliopiston kolmannen tehtävän toteuttamista. Kaikille opiskelijoille annetaan kandidaattivaiheessa pitkälle yhtenäinen koulutus, jossa keskeistä on tieteellinen ajattelutapa, avainkäsitteiden ymmärtäminen ja hyvät ongelmaratkaisutaidot. Tiedekunnassa on pyritty tehostamaan opintojen ohjausta ja työelämään orientoimista (esim. valmentaminen harjoittelu- ja työpaikkojen hakemiseen, yritysten ja yritystyöpaikkojen esittely). Tässä tärkeässä osassa on HOPS-ohjaus. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty omaopettaja, opettajatutor tai HOPS-ohjaaja. Tavoitteena on, että ohjaustapaamisissa tuodaan esille myös työelämänäkökulmaa. Fysiikassa, kemiassa sekä bio- ja ympäristötieteissä järjestetään uusille opiskelijoille myös orientaatiojakso, jossa työelämäkysymykset ovat mukana. Matematiikassa ja tilastotieteessä ei ole orientoivaa opintojaksoa, mutta jo aloittavien opiskelijoiden ohjelmaan kuuluu työelämäluentoja. Työelämässä tarvittavia taitoja on pyritty integroimaan substanssiopetukseen esimerkiksi kehittämällä opetusmenetelmiä vuorovaikutteisempaan ja ratkaisukeskeisempään suuntaan. Pisimmälle tätä on viety fysiikan laitoksella, mutta elementtejä on käytössä tiedekunnan kaikissa oppiaineissa. Jo perusopinnoissa opiskelijoita kannustetaan ja opetetaan toimimaan ryhmässä, pohtimaan ongelmia yhdessä ja samalla oppimaan työelämässä tarvittavia työskentelytapoja. Valmistuneet ovat usein tuoneet esille sen, että projektiosaaminen on taito, joka puuttuu opinnoista. Tämän vuoksi projektiajattelua on pyritty tuomaan näkyvämmäksi osaksi opiskelua. Esimerkiksi fysiikan laitoksella kandidaatintutkielma tehdään projektimuotoisesti kurssina, johon kuuluu yksilö- ja ryhmäohjausta, seminaaritapaamisia sekä itsenäistä työskentelyä. Myös ekologiassa ja akvaattisissa tieteissä kandidaatintutkielmaan liittyy kursseja, joilla tutkielmaa työstetään projektiluonteisesti. Työelämässä tarvittavaa monitieteistä ja laaja-alaista ajattelua on tuotu opetukseen esimerkiksi bio- ja ympäristötieteen uudessa perusopintokokonaisuudessa, jossa samaa ilmiötä lähestytään eri näkökulmista. Tiedekunnan laitokset tukevat opiskelijoiden harjoittelua tutkimuslaitoksissa, yrityksissä tai laitosten tutkimusryhmissä. Usein työharjoitteluun pyritään liittämään opinnäytetyö, jonka opiskelija voi tehdä harjoittelupaikan tarjoamasta aiheesta ja ainakin osittain harjoittelun aikana. Työelämän tarpeista tehdyt opinnäytetyöt ovat tiedekunnassa tavallisia ja hyvä keino sisällyttää työelämäosaamista tutkintoon. Työharjoittelussa kannustetaan opiskelijoita varsinaisen työn lisäksi pohtimaan työssä tarvittavia taitoja ja omaa osaamista sekä maisterin koulutuksen saaneiden työtehtäviä ja vastuita työpaikassa. Kemian laitoksella harjoittelua käydään läpi myös vertaisryhmässä, jossa opiskelijat jakavat kokemuksiaan työpaikoista ja mahdollisuuksista ja saavat siten käsityksen useammasta harjoittelupaikasta. Tarkoituksena on, että maisterin tutkinnon suorittaneella on syvällinen oman pääaineensa tietämys, hän kykenee itsenäiseen työhön ja tieteellisen tiedon käyttöön ja hänellä on valmiudet toimia oman alansa tutkijana, opettajana tai asiantuntijana. Oman osaamisen tunnistaminen on osoittautunut usein opiskelijoille haasteeksi. Tämän vuoksi osaamisen sanallistamiseen on pyritty kiinnittämään huomiota. Esimerkiksi kemiassa massaspektrometrian kurssilla opittua on konkretisoitu työelämäorientaation suhteen tutkimalla työpaikkailmoituksia, joissa vaatimuksena on kurssilla opittuja asioita. Maisterivaiheessa kaikilla laitoksilla järjestetään menetelmällisiä kursseja, joissa on työelämään orientoivia elementtejä. Varsinaisten työelämäkurssien lisäksi esimerkiksi bio- ja ympäristötieteen laitos järjestää tutkimuksen suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen sekä tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä kursseja. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat peruskoulutusvaiheen aikana hyvät ja monipuoliset työ elämävalmiudet. Työelämäorientaatiota pyritään jatkossa kehittämään edelleen sekä erillisinä kursseina, että muuhun opetukseen integroituna. Tärkeä kehityskohde on osaamisen tunnistaminen ja sanallistaminen. Suunnitelmissa on myös alumnien entistä aktiivisempi ja monipuolisempi hyödyntäminen osana työelämäyhteistyötä. C

14 14 Työelämäkursseja: MTKS020 Kohti työelämää (2 op) tiedekunnan yhteinen työelämäkurssi EKOS900 HOPS ja työelämään orientoituminen (2 op) WETP503 Akvaattisten tieteiden ammatit (2 op) SMBS914 Työelämään orientoituminen (2 op) YMPP900 HOPS ja ympäristöalan ammatit (1 op) KEMP010 Alkukeitos (2 op) FYSP010 Lentävä lähtö fysiikkaan (2 op) Tutkimustyöhön liittyviä opintoja: BIOA903 Tutkimuksen suunnittelu ja arviointi (4 op) BIOS909/ WETS121/EKOS909/ SMBS802/ YMPS411 Työskentely tutkimusryhmässä (2 6 op) WETS908 Rahoitushakemuksen laatiminen (2 op) EKOS908 Tieteellinen kirjoittaminen (4 op) YMPS409 Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus (2 op) KEMY003 Kemian tiedonhankinta (1 op) BIOP201 Tieteen etiikka (2 op) SMBS110 Bioinnovaatiot ja liiketoiminta (4 op) Projektiopintoja: YMPS352 Ekotoksikologian projektityö (5 8 op) YMPS430 Ympäristötieteen projektityö (5 8 op) YMPS440 Ympäristötekniikan projektityö (5 8 op) FYSA291 Kandidaatintutkielma (9 op) (kurssimuotoinen) Lisäksi lukuisa joukko menetelmällisiä kursseja, joihin työelämäorientaatio tulee käytännön menetelmien kautta, esimerkiksi: FYSS380 CAD-kurssi (2 op) KEMS535 Massaspektrometrian käytännön menetelmät (2 op) KEMS704 Laboratoriotyöt kemian opetuksessa (5 op) YMPS445 YVA-projektityö, 5 op BIOA906 Tutkimusaineistojen analysointi I (2 op) KEMS319 ICP-OES Workshop (2 op) Harjoittelukäytänteet vaihtelevat laitoksittain, mutta kukin laitos myöntää harjoittelutukea yhden kuukauden verran. Fysiikan laitoksella laitos myöntää euron suuruisia apurahoja kandidaatin tutkielman tekemiseen yhdistettynä kesäopintoihin, maisterivaiheen harjoitteluun on mahdollista saada laitokselta palkkaa / kk (2015). Kemian laitoksella tutkintoon voi sisältyä yhteensä 10 op työharjoittelua. Opiskelija, joka on suorittanut kandidaatin tutkinnon tavoiteajassa, voi saada laitokselta harjoittelutukea kemian alan työharjoitteluun. Opintopisteitä on mahdollista saada 5 op / kk. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella harjoittelutukea (1 170 /kk, vuosi 2015) voi hakea joko laitoksen kautta saatuun harjoittelupaikkaan tai opiskelijan itse hankkimaan alan työpaikkaan.

15 4.5. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Kuopion kampus Biolääketieteessä työelämävalmiuksien opettamista on pyritty sisällyttämään kaikkeen opetukseen. Yksi tällainen uudistus on HOPS-kurssin sisällyttäminen kaikille LuK-vaiheen vuosikursseille. Työelämätaitoja tuodaan esille erityisesti laboratoriokursseilla, joissa painotetaan tutkimuksen lisäksi suunnittelua, hyviä laboratoriokäytänteitä ja raportointia. Uraidentiteetin rakentumista autetaan kannustamalla opiskelijaa suuntaamaan opintojaan omien mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti. HOPS-kursseilla käydään läpi omia oppimistavoitteita ja erikoistumisvaihtoehtoja sekä käydään yritysvierailuilla. Opintojen edetessä painotetaan työelämävalmiuksia, kuten projektityöskentelyä, uuden tiedon tuottamista ja tuotetun tiedon raportointia suullisesti ja kirjallisesti. Ensimmäisen vuoden aikana keskitytään opiskelijan sitouttamiseen omaan pääaineeseen. Opiskelijoille järjestetään tutkimukseen ja työelämään perehdyttäviä tutustumiskäyntejä ja yritysesittelyjä, joissa hyödynnetään yliopiston ulkopuolisia asiantuntijoita. Toisen opiskeluvuoden aikana tuetaan opintojen suunnittelua ja konkretisoidaan opintojen tarjoamia uravaihtoehtoja. Toisen vuoden opintoihin kuuluu Biolääketiedepäivä, jonka päämääränä on harjoitella erilaisten tapahtumien järjestämistä ja tutustua oman alan toimijoihin. Kolmantena opiskeluvuotena HOPS3-kurssin osana autetaan tieteellisessä kirjoittamisessa ja harjoitellaan muun muassa työpajatyyppisiin seminaareihin osallistumista, joissa analysoidaan tieteellisten artikkeleiden rakennetta. Maisterivaiheen laboratoriotyöskentelyyn ja harjoitteluun on alettu rakentamaan miniprojekteja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota työn etukäteissuunnitteluun ja raportointiin. Harjoitustöissä laaditaan opettajan antaman kehyksen pohjalta tutkimussuunnitelma, joka sisältää aikataulutuksen ja kustannuslaskelman. Tavoitteena on opettaa, miksi mitäkin menetelmiä käytetään, ja mitä uutta tieteellistä tietoa tutkimuksella pyritään saavuttamaan. Sovelletun fysiikan laitoksella työelämäorientaatioon kuuluu toistaiseksi pääosin valmistuneiden fyysikoiden esittäytymiset eri tapahtumissa sekä harjoittelu (0 6 op). Työelämäkurssit: Terveyden biotieteiden HOPS-opintojakso (1 2) op - HOPS1: Terveyden biotieteiden koulutusohjelman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS:n) erityispiirteet ja HOPS:n laadinta pienryhmissä. Koulutusohjelman opetuksen/tutkimustilojen/ tutkimuksen esittely. - HOPS2: Lukuvuoden aikana opiskelija perehtyy koulutusohjelman tutkintorakenteeseen niin, että hän kykenee esittelemään koulutusohjelman sisällön esimerkiksi oman lukionsa oppilaille ja pohtimaan, millaisia työelämävalmiuksia koulutusohjelma hänelle antaa ja sen perusteella hahmottamaan mahdollisia tulevaisuuden työpaikkoja. - HOPS3: HOPS3-opintojakson aikana opiskelija valitsee LuK-työnsä aiheen häntä kiinnostavalta ter veystieteiden osa-alueelta, tutustuu syvällisemmin tieteelliseen kirjoittamiseen ja kirjoittaa LuKtutkielman. Opintojaksoon on integroituna kirjoitusviestintää ja puheviestintää biolääketieteen opiskelijoille, muodostaen yhdessä tieteellisen viestinnän opintokokonaisuuden Bioentrepreneurship, 3 op - After this course the students will have a holistic understanding of the bioentrepreneurship both from theoretical and practical points of view. Furthermore, the students will understand different firm functions and their role in new business development and develop their presentation skills to market a new venture. C

16 16 - This course offers to the students theoretical knowledge and practical insight in the principles of new business development in Bio Sciences. The course provides lectures on technology invention and innovation. Furthermore, the steps of the process of innovation from needs screening to business model planning, innovation management including IPRs issues, market assessment, risk assessment and funding are discussed. Students will work in small project teams based on already existing or future innovations or technologies Bioentrepreneurship II, 2 op - During the second course block the students are expected to deepen jointly agreed angle(s) of one industrial innovation or business idea. Students are expected to deliver a written term paper and present the work two times during the course, once in the beginning of the course (topic analysis) and once in the end of the course (results). Harjoittelu ja tutkimusprojektit: Terveyden biotieteiden harjoittelu, 1 9 op - Kolme viikkoa kokopäiväistä harjoittelua vastaa 2 opintopistettä Harjoittelu, Sovellettu fysiikka 0 6 op Joensuun kampus Joensuun kampuksella on tarjolla projektimuotoisia tutkimukseen liittyviä kursseja, sekä alaa esitteleviä, yleisiä työ elämäkursseja, kuten Luonnontieteiden työelämäyhteydet. Työelämäkursseja: Luonnontieteiden työelämäyhteydet, Fysiikka ja matematiikka 3 op - Oppimistavoitteina opiskelija ymmärtää matemaattis-luonnontieteellisille aloille rakentuvan työelämän ja elinkeinoelämän osaamistarpeita sekä syventyy erilaisten yritysten toimialoihin, tuotantoon ja henkilöstön toimenkuviin. Kurssilla esitellään elinkeinoelämän keskeiset käsitteet opiskelijan pääaineen ja ammattialan näkökulmasta. Harjoittelu ja tutkimusprojektit: Projektityö: soveltava biologia käytännössä, 3 op - Käytännön perehtyminen soveltavan biologian menetelmiin tai tuotekehittelyyn. Osallistuminen aihepiiriin kuuluvan tuotantolaitoksen tai yrityksen käytännön toimintaan ja seminaariesitys Biologian projektityö (EnvBio), 1 9 op - Projektityön suunnittelu tutkimusryhmässä, kirjallisuushakujen tekeminen, käytännön työ ohjauksessa, tulosten kirjallinen raportointi Biologian tutkimusseminaari, 2 op - Biologian laitoksen seminaarisarja esittelee tutkimusta ja ajankohtaisia aiheita laitoksen tutkijoiden, vierailijoiden ja opiskelijoiden pitämien esitelmien avulla. Seminaarisarjaan kuuluvat kuukausittaisten esitelmien lisäksi Ekokerhon esitelmät ja lisensiaattiseminaarit Kemian harjoittelu, 3 op Biologian syventävä harjoittelu (EnvBio), 5 10 op Harjoittelu, Fysiikka 2 4 op Laboratorioprojekti, 9 op - Valitussa kemian laitoksen tutkimusryhmässä työskentelyä tutkimusryhmän jäsenenä tai poikkeuksellisesti kemian laitoksen erillisellä suostumuksella kemian laitoksen ulkopuolisessa tutkimusryhmässä tehty tutkimuspainotteinen työ. Tutkimusraportti. Projektin tuloksista pidetään esitelmä syksyn seminaarisarjassa.

17 4.6. OULUN YLIOPISTO Luonnontieteellinen tiedekunta Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa työelämäorientaation rakentaminen pohjaa toistaiseksi harjoittelun ja projektityöskentelyn varaan. Opintojen alkua on kehitetty mm. omaopettajilla, mutta erillisiä työelämäkursseja ei ole opinto-oppaassa. Harjoittelu ja tutkimusprojektit: A Projektityö, Biologia 2 14 op - Sellaista projektityöskentelyä, jota ei hyvitetä muiden opintojaksojen yhteydessä (esim. työskentely tutkimusryhmässä laitoksella tai muualla, itsenäinen projektitehtävä maasto- ja/tai laboratoriotöineen, lintuasematoiminta, uhanalaisprojekteissa toimiminen) S Harjoittelu, Biologia op - Harjoittelun minimiaika on kaksi kuukautta kokopäiväistä työskentelyä, josta opiskelija saa 10 op:n merkinnän. Jos harjoitteluaika on vähintään kolme kuukautta, siitä voidaan harkinnan mukaan antaa 15 op:n merkintä edellyttäen, että harjoittelu on ollut hyvin tarkoitustaan vastaavaa ja monipuolista. Harjoittelun voi suorittaa joko Suomessa tai ulkomailla S Työharjoittelu, Biofysiikka 3 9 op - Yksi harjoittelukuukausi vastaa 1,5 opintopistettä. Työharjoittelusta voi sisältyä perustutkinnon (LuK tai FM) opintopistemäärään (180/120 op) neljä opintopistettä A Työharjoittelu, Geofysiikka 5 op - Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen. Opiskelija toimii työntekijänä sopivaksi katsotuissa paikoissa vähintään kaksi kuukautta A Työharjoittelu, Fysiikka 3 6 op - Yksi harjoittelukuukausi vastaa 1,5 opintopistettä. Työharjoittelua voi sisältyä LuK- ja/tai FMtutkintoon yhteensä enintään 6 op. Yliopiston harjoittelutuki yrityksiin on vähintään / kk, mutta enintään / kk. Harjoittelutuen saamiseksi harjoittelun on kestettävä vähintään 1,5 kk S Harjoittelu, Maantiede 5 op - Harjoittelu työpaikassa vähintään kuuden viikon ajan. Harjoittelun voi suorittaa työharjoitteluna työpaikassa ilman harjoittelutukeakin. Tuen suuruus määritellään vuosittain, viime vuosina se on ollut euroa, jolla opiskelija on voitu palkata 1,5 kuukauden (6 viikon) ajaksi harjoitteluun. Halutessaan työnantaja voi kustantaa lisää harjoitteluaikaa (esim. toisen 1,5 kk:n jakson) A Työharjoittelu teollisuudessa I, Kemia 2 op - Teollisuudessa tai tutkimuslaitoksessa suoritettu ohjattu työharjoittelu. Kolme työviikkoa vastaa kahta opintopistettä. Suurin työharjoittelusta saavutettava opintopistemäärä on 8 opintopistettä. C

18 Molekyylibiotieteiden tiedekunta Molekyylibiotieteiden tiedekunnassa opintojen alussa on orientoiva jakso, jossa opiskelijat perehdytetään yliopisto-opintoihin, mutta uravaihtoehtojen esittelyä ei opintojen alussa ole kursseihin sisällytettynä. Pienryhmäohjauksen osana on usein ollut erillinen tapahtuma Ammattina biokemisti, jossa alumnit käyvät esittelemässä uraansa ja työnkuvaansa. Useissa kursseissa on mukana esitysten pitämistä ja ryhmäkeskusteluita. Työelämäkursseja: P Valmiustaitoja biokemisteille, 2 op - Kurssi on suunnattu 1. vuoden opiskelijoille. - Kurssilla perehdytään toimisto-ohjelmien käyttöön sekä käydään läpi perusteet suullisen esityksen pitämisestä ja perehdytään tutkimustyön etiikkaan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin S Tieteellinen kokousesitelmä, Biokemia 1 2 op - Opiskelija laatii esityksen, osallistuu kokoukseen ja pitää siellä posteriesityksen tai esitelmän tai vastaavan. Esityksen sisällön on oltava riittävässä määrin opiskelijan omaa tutkimustyötä, esim. erikoistyön tuloksia. Harjoittelu ja tutkimusprojektit: S Orientation to research work, Biokemia 0 20 op - This module provides an introduction to research work via the active integration of students into research groups and/or via one to two week advanced practical courses. The integration into groups can be either full-time or part-time research work, with 1.5 op being awarded for each full-time week equivalent worked. A maximum of 6 op can be awarded for working in one research group A Työharjoittelu, Biokemia 4,5 op A Tutkimusprojekti, Biokemia 12 op - 3. vuoden opiskelijoille oman alan tutkimuksesta.

19

20