Projektinhallinnan merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektinhallinnan merkitys"

Transkriptio

1 6. ei ole työvaihe, vaan se on läsnä koko tuotteen elinkaaren ajan. Se siirtää ohjausvastuun pois kehitystiimiltä. Työvaihe sisältää prosessin ohjaukseen liittyviä tehtäviä: koko- ja kustannusarviot, aikataulun laadinta, riskien hallinta, henkilöhallinto, projektin seuranta. Projektinhallinnan merkitys kuuluu kaikkiin projekteihin. Ilman sitä projektit myöhästyvät, kustannukset ylittyvät, riskeihin ei varauduta ja laatu kärsii. Myös ketterissä prosessimalleissa on projektinhallintaa, vaikka niiden kuvauksissa siitä ei ehkä puhuta. Projektinhallinnan lait käsittelevät työvaiheen vaikutusta projekteihin. 1 2 Projektin hallinnan lakien suhde ohjelmistotuotantoon Projektinhallinnan lakien suhde ohjelmistotuotantoon 2 Seuraavassa ovat oppikirjassa esitellyt projektinhallinnan lait ja hypoteesit : Sackmanin toinen laki: henkilöhallinto Nelson-Jonesin laki: henkilöhallinto Boehmin kolmas laki: aikataulun laadinta, koko- ja kustannusarviot DeMarco-Glassin laki: koko- ja kustannusarviot Humphreyn laki: aikataulun laadinta, riskien hallinta, projektin seuranta Brooksin laki: henkilöhallinto, aikataulun laadinta Baumoilin laki (ei käsitellä): taloushallinto(!) Boehmin hypoteesi: riskien hallinta Woodfieldin laki: koko- ja kustannusarviot, aikataulun laadinta, riskien hallinta, projektin seuranta 3 4 Projektinhallinnan suhde ohjelmistotuotantoon Sackmanin toinen laki Projektinhallinnan lait kattavat aika hyvin kaikki projektinhallinnan työvaiheet. Tämä on luonnollista, sillä projektinhallintaa on aika helppo seurata tapaustutkimuksilla. Sen sijaan ohjattujen kokeiden tekeminen ei useimmiten onnistu. Ohjelmistotuotantoprojektien työntekijöiden tehokkuus vaihtelee merkittävästi. Sackmanin toinen laki on eräs vanhimmista ohjelmistotekniikan laeista. Sackman, Erikson ja Grant esittelivät sen Lain mukaan työntekijöiden kyvykkyydessä on erittäin merkittäviä eroja

2 Sackmanin toisen lain taustaa Sackmanin toisen lain taustaa 2 Sackmanin toinen laki on syntynyt Sackmanin ensimmäisen lain sivutuotteena. Sackmanin ensimmäinen laki käsitteli online- ja offline-virheenjäljityksen eroa. Sitä ei käsitelty kurssilla. Kuten toisinaan käy, Sackmanin toinen laki ohitti merkittävyydessä selvästi alkuperäisen ensimmäisen lain. Sackmanin toinen laki on intuitiivisesti selvä kaikille. Ihmiset ovat erilaisia, joten myös työpanokset ovat erilaisia. Sen sijaan osallistujien erojen suuruus yllättää. Erot voivat olla 25-kertaiset! Mikään uusi menetelmä ei anna näin isoja eroja, joten oikeiden henkilöiden palkkaaminen on tärkein projektien onnistumisen voimavara. 7 8 Sackmanin toisen lain perusteluja Sackman et al analysoivat ensimmäisen lain validoinnin yhteydessä 12 kokeneen ohjelmoijan työsuoritusta. Tulokset olivat erittäin yllättävät. Tulosten mukaan parhaat työntekijät voivat olla yli 25 kertaa huonoimpia työntekijöitä tehokkaampia. Kokeen yksityiskohdat ovat seuraavalla kalvolla: 9 Sackmanin toisen lain perusteluja 2 Mitattava suure Koodausaika (tunteja) Virheenjäljitysaika (tunteja) CPU-aika (sekunteja) Ohjelman koko (LOC) Suoritusaika (sekunteja) Paras tulos 651 0, Huonoin tulos ,0 Vaihteluväli Sackmanin toisen lain perusteluja 3 Sackmanin toisen lain tuloksia on kritisoitu. 12 ohjelmoijan otos on pieni. Ääripäiden etäisyyden laskeminen korostaa vaihtelua pienellä otoksella. Kaikki kokeessa olijat eivät käyttäneet samaa ohjelmointikieltä. Ottamalla kritiikki paremmin huomioon virheenjäljitykselle saadaan 7:1 suhde. 11 Sackmanin toisen lain perusteluja 4 Vaikka koejärjestelyjen anomaliat otetaan huomioon, tulokset ovat silti hurjia. Kaikki kokeeseen osallistuneet ovat olleet ammattilaisia, ja siitä huolimatta tehokkuudessa on seitsenkertainen ero. Sackmanin tuloksia ei ole validoitu myöhemmin. Ilmeisesti kukaan ei odota tulosten muuttuvan erityisemmin. 12 2

3 Sackmanin toisen lain teoria 6.2. Nelson-Jonesin laki Ohjelmointi ja virheenjäljitys ovat esimerkkejä luovasta toiminnasta. On luonnollista, että toiminnassa on eroja ihmisten välillä. Mielenkiintoisempaa on, miksi erot ovat näin suuria. Tuskin missään muussa toiminnassa saadaan ammattilaisten välille seistenkertaisia eroja. Tähän oppikirja ei anna vastausta. 13 Monet tekijät vaikuttavat ohjelmistotuotantoprojektien työntekijöiden tehokkuuteen. Siinä missä Sackmanin laki esittää, että työntekijöissä on isoja eroja, Nelson- Jonesin laki yrittää selittää niitä tekijöitä, miksi näin on. Nelson-Jonesin laki sanoo myös, että erojen syyt eivät ole vain henkilöissä. 14 Nelson-Jonesin lain taustaa Nelson-Jonesin lain perusteluja On selvää, että tuottavuus riippuu muustakin kuin yleisestä tiedosta. Projektissa käytettävien tekniikoiden hallinta, työympäristö, projektin tyyppi ja oma motivaatio ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työtehoon. Projektipäälliköillä on vaikea tehtävä löytää sellaiset työntekijät, jotka ovat parhaimmillaan tietyssä projektissa. 15 Nelson-Jonesin laki sisältää Nelsonin 1964 tekemän tutkimuksen ja Jonesin 2000 tekemän tutkimuksen. Kokeilla on siis 36v ero, mutta tuloksilla ei. Nelsonin tapaustutkimuksiin perustuvan tutkimuksen mukaan tuottavuus on ainakin 15 tekijän summa. Jonesin 600 projektin konsultointiin perustuva tulos sanoo tekijöiksi Nelson-Jonesin lain perusteluja 2 Jones jaottelee mm. projektit seuraavien tekijöiden mukaan: Tehtävän ohjelmatuotteen tyyppi (22kpl): ei-proseduraalinen, applet, interaktiivinen sovellus, ym. Projektin luonne (10kpl): uusi projekti, tuotteen parannus, ylläpito ym. Projektin tavoite (10kpl): aliohjelma, moduuli, tuhottava proto ym. 17 Nelson-Jonesin lain perusteluja 3 Projektin luokka (17kpl): henkilökohtainen ohjelmisto yksityiseen käyttöön, henkilökohtainen usean käyttäjän ohjelmisto, akateeminen ohjelmisto, paikallinen yhden käyttäjän ohjelmisto ym. Kaikkiaan Jones saa tulokseksi jo neljällä parametrilla 10x10x17x22 = tyyppiä projekteja. Oikea luku on hiukan pienempi, sillä tekijät eivät ole toisistaan riippumattomia. 18 3

4 Nelson-Jonesin lain teoria 6.3. Boehmin kolmas laki Ohjelmistojen ja järjestelmien monimuotoisuus johtuu niiden käyttöympäristöjen monimuotoisuudesta. Lisäksi jokainen ohjelmistoprojekti on erilainen, sillä täsmälleen samaa tuotetta ei kannata speksata ja toteuttaa kahdesti. Projektien ja ympäristön erilaisuus tulee huomioida projektinhallinnassa. 19 Kehitystyöhön vaadittava työmäärä on tehtävän tuotteen koon (eilineaarinen) funktio. Boehmin kolmas laki on ohjelmistoyhtälöiden peruslaki. Laki selittää, miten meidän on mahdollista arvioida edes jollain tarkkuudella ohjelmistojen tekekemisen kustannuksia ennen ohjelmistoprojektin alkua. 20 Boehmin kolmannen lain taustaa Boehmin kolmannen lain perusteluja Boehm esitteli 1981 ehkä merkittävimmän ohjelmistoyhtälöperheen, COCOMOn (Constructive Cost Model). COCOMO, kuten muutkin ohjelmistoyhtälöt, vaatii ohjelmiston kokoarvion. Tämä arvio muunnetaan sitten ohjelmiston kehitystyön kustannusarvioksi. 21 COCOMOn validoinnissa Boehm analysoi 63 teollisuuden projektia. Boehm tutki projektien keston ja ohjelmakoon välistä korrelaatiota. Näin hän päätyi yleiseen kaavaan: E = c x S g, ja T = 2,5 x E h E = työmäärä (htk), S = koko (KLOC), T = käytetty aika (kk), c,g,h = vakioita. 22 Boehmin kolmannen lain perusteluja 2 Boehmin työn lisäksi usea tutkija on kehitellyt omia ohjelmistoyhtälöitä. Kaikki nämä yhtälöt perustuvat päättyneiden projektien analyysiin. Ehkä mielenkiintoisimmat viimeisimmät tulokset ovat Putnamin ja Myersin kaavat vuodelta Boehmin kolmannen lain perusteluja 3 Putnam ja Myers analysoivat omaan kaavaansa yli 4000 ohjelmistoprojektia. Heidän kaavansa seuraavat samaa eksponentiaalista mallia kuin COCOMOn kaavat. Vain kertoimet eroavat Boehmin kertoimista. Samoin muilla ohjelmistoyhtälöitä kehittäneillä kaavat ovat eksponentiaalisia. 24 4

5 Boehmin kolmannen lain teoria Kuten aikaisemmista laeista (Simonin laki, McCaben hypoteesi) on havaittu, ohjelman kompleksisuus korreloi parhaiten ohjelman koon kanssa. Tästä seuraa koon ja kustannuksen yhteys. Lisäksi ohjelman kompleksisuus moduulien liittymien määrän kanssa. Liittymien määrä kasvaa lineaarista nopeammin koon kasvaessa DeMarco-Glassin laki Projektin kustannusarviot jäävät helposti liian mataliksi. Kaikille ohjatuille ohjelmistotuotantoprojekteille pitää tehdä koko- ja kustannusarviot. DeMarcon 1982 julkaistun artikkelin ja Glassin vuosituhannen vaihteen aikoihin tehtyjen tulosten mukaan arviot jäävät järjestään liian pieniksi. Ohjelmisto ei pysy sille asetetuissa raameissa. 26 DeMarco-Glassin lain taustaa DeMarco-Glassin lain taustaa 2 Arvioita tarvitaan ja niitä tehdään yleensä projektin elinkaaren alussa, usein jopa ennen vaatimusmäärittelyä. Näin ollen arviot tehdään ennen kuin on täysin ymmärretty tehtävää ongelmaa ja toimintaympäristöä. Näin ei ole ihme, että arviot menevät helposti vikaan. Miten ne voisivat yleensä onnistua noilla ehdoilla? 27 Järkevä paikka arviolle olisi suunnitteluvaiheen jälkeen, sillä vasta silloin voidaan arvioida, miten annettu ongelma ratkaistaan, miten paljon toteutetaan itse, mitä meillä on jo valmiina ja miten paljon ostetaan. Jopa tällaisessa tapauksessa arvio voi vanhentua, saati sitten silloin, kun se tehdään ennen vaatimusmäärittelyä. 28 DeMarco-Glassin lain taustaa 3 DeMarco-Glassin lain perusteluja Usein aikataulujen suunnittelussa toteutuu Parkinsonin efekti: aikatauluun lisätty joustovara tulee aina käytettyä. Parkinsonin efekti on seuraus yleisemmästä organisaatiolaista: jokaisella organisaatiolla on taipumus pitää itsensä täystyöllistettynä. DeMarcon (1982) mukaan vain ammattiarvioijien pitäisi tehdä arvioita. 29 Myöhästyneiden projektien tutkimuksessaan 1998 Glass määrittelee karanneet projektit (runaway projects) sellaisiksi, jotka ylittävät kustannusarvionsa vähintään 30%. Ei tiedetä, onko karanneiden projektien lukumäärä kasvussa vai vähenemässä. Ilmeisesti ainakin aikataulun ylityksiä on enemmän kuin kustannusten ylityksiä. 30 5

6 DeMarco-Glassin lain perusteluja 2 Myöhemmässä tutkimuksessaan Glass listaa syitä, miksi kustannusarviot jäävät liian mataliksi: liika optimistisuus, arviot tehdään liian aikaisin, arvion tekijät eivät osallistu kehitystyöhön: asiakas tai markkinointi vastaa arviosta, arviota ei säädetä projektin edetessä, kukaan ei ole vastuussa aikataulusta. 31 DeMarco-Glassin lain teoria Arviointien tekeminen on vaikeaa. Kokonaisuuteen kuuluu paljon pieniä yksityiskohtia. Arvioija unohtaa yksityiskohtia helpommin kuin lisää ylimääräisiä. Yllätykset (tai riskit) kuuluvat jokaiseen projektiin. Vaikka yllätyksiin varauduttaisiin miten hyvin, ne vaikuttavat aina projektin aikatauluun Humphreyn laki Humphreyn lain taustaa Kehittyneet prosessit ja henkilökohtainen kurinalaisuus parantavat suunnittelua, lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. Humphrey on parhaiten tunnettu mittauksiin perustuvasta prosessimallista PSP ja prosessien kypsyysmallista CMM. Humphrey on yksi maailman merkittävimmistä ohjelmistotuotannon kehittäjistä. 33 Humphreyn laki ja ennen kaikkea lakiin johtanut työ on yksi merkittävimmistä ohjelmistotuotannolle tehdyistä asioista. Humphreyn työn ansiosta ymmärryksemme kurinalaisista kehittyneistä prosesseista on korkealla tasolla. CMM on sittemmin saanut monia johdannaisia, mutta Humphreyn aloittama on alkuperäinen. 34 Humphreyn lain taustaa 2 Humphreyn lain taustaa 3 Sekä CMM että PSP perustuvat tasojen kautta tapahtuvaan kehitykseen. Tietyllä tasolla oleva henkilökohtainen tai yritysprosessi täyttää sille kyseiselle tasolle asetetut ehdot. Tasoissa voidaan nousta askel kerrallaan. Humphreyn mukaan jokainen askelma parantaa prosessia. 35 CMM:n tasot ovat: 1. Lähtötaso: ei vaatimuksia 2. Toistettava: mm. projektin seuranta 3. Määritelty: mm: katselmoinnit 4. Hallittu: mm. laadunvalvonta 5. Optimoiva: mm. virheiden välttäminen PSP:n tasot ovat: 1. Henkilökohtainen mittaus: mm vikojen laskenta 2. Henkilökohtainen arviointi: mm. kokoarviot 3. Henkilökohtainen laatu: mm. katselmoinnit 4. Skaalautuvuus: syklinen kehitystyö 36 6

7 Humphreyn lain perusteluja Humphreyn lain perusteluja 2 Varsinkin CMM:sta on tehty paljon empiiristä tutkimusta. Seuraavassa on Diazin ja Sligon 1997 Motorolalle tekemä tutkimus CMM:n tasojen vaikutuksesta laatuun. Tutkimuksessa kirjoittajat kävivät 34 projektia ja 13 yritystä läpi. Kypsyystaso CMM 1 CMM 2 CMM 3 CMM 4 Projektien määrä Virheitä/KLOC n/a 4,4 2,1 1,0 Syklin tiivistyskerroin 1,0 3,2 2,7 5,0 Tuottavuuskerroin n/a 1,0 0,8 2,3 Tulokset ovat seuraavalla kalvolla: CMM 5 9 0,6 7,8 2, Humphreyn lain perusteluja 3 Humphreyn lain perusteluja 4 Taulukossa: Syklin pituus kerroin = kuinka paljon nopeampaa kehitystyö on ollut verrattuna vastaavaan vertailuprojektiin. Tuottavuuskerroin = tuottavuuden kasvu CMM:n tasolta tasolle normalisoituna keskimääräiseen kakkostason projektiin. Diaz ja Sligo määrittelevät tuottavuuden kaavalla tehty työmäärä / työhön kulunut aika. 39 Vastaavia tutkimuksia on viime aikoina tehty myös PSP:sta, joskin PSP:ta on lähinnä testattu opiskelijoilla. Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaiset kuin CMMtutkimuksissa. PSP-projektit pysyvät paremmin aikataulussa ja tuottavat keskimäärin virheettömämpää koodia kuin tavalliset projektit. 40 Humphreyn lain teoria Oppikirjassa Humphreyn lain teoria on lähinnä filosofista pohtimista: Hyvä laatu ja tuottavuus ovat tavoittelemisen arvoisia ja saavutettavissa kurinalaisella työskentelyllä. Parannuksia ei saavuteta kerralla vaan osana asteittain kehittyvää prosessia. Jokainen oppii parhaiten analysoimalla omaa suoritustaan Brooksin laki Uusien työntekijöiden lisääminen myöhässä olevaan projektiin saa sen myöhästymään lisää. Brooksin laki on todennäköisesti tunnetuin ohjelmistotekniikan laki. Brooks on esittänyt lakinsa 1975 alan klassikkokirjassa F. Brooks, The Mythical Man-Month Esasys on Software Engineering. Addison-Wesley

8 Brooksin lain taustaa Brooksin lain perusteluja Brooksin lain mukaan ohjelmistoprojektissa työmäärä ja kestoaika eivät ole keskenään vaihdettavia mittoja. Tulos pätee sellaisiin ryhmätyöprojekteihin, joissa projektin aikana saatu tietotaito on oleellisessa roolissa. Mitä myöhemmin työntekijöitä lisätään, sitä vahvemmin Brooksin laki vaikuttaa. 43 Brooks perustaa lakinsa kokemuksiinsa OS/360 käyttöjärjestelmästä. Laki on sittemmin Brooksin mukaan validoitu kahdessa tutkimuksessa 1991 ja 1994, joita oppikirja ei esittele sen kummemmin (luultavasti kirjoittajat eivät ole löytäneet kyseisiä artikkeleita). Laki on kuitenkin yksi eot:n kulmakiviä. Kukaan ei kyseenalaista sitä. 44 Brooksin lain perusteluja 2 Brooksin lain teoria Brooksin laki pätee muuallakin kuin ohjelmistotekniikassa. Missä tahansa, missä työpanos riippuu projektin aikana opittavista tiedoista ja taidoista, uusien työntekijöiden lisääminen vähintään vaarantaa projektin aikataulun. Uusien työntekijöiden integrointiin vaadittava työmäärä on lähes aina heidän antamaa työpanosta suurempi. 45 Brooks luettelee kolme syytä, miksi hänen lakinsa on validi: koulutus vaatii lisäresursseja, työtehtävät pitää jakaa uudestaan, kasvanut kommunikointitarve vie vanhoilta työntekijöiltä kehitystyöhön varattua aikaa. Lisäksi on sellaisia tehtäviä, kuten vaatimusmäärittely, joita ei voi tiivistää, vaikka miten lisättäisiin henkilöitä Boehmin hypoteesi Boehmin hypoteesin taustaa Projektin riskit voidaan ratkoa tai niiden vaikutusta voidaan pienentää merkittävästi huomioimalla ne aikaisessa vaiheessa. Boehm on kaiken muun hienon lisäksi tutkinut riskien hallintaa. Hän on muun muassa kehittänyt kaikkien tunteman spiraalimallin, jossa riskien hallinta on erityisen merkittävässä roolissa. 47 Oppikirjan mukaan riskitön projekti on turha projekti. Tässä on paljon perää. Missä tahansa todellisessa projektissa on aina todellisia riskejä. Huolellisinkaan suunnittelu ei voi estää joitain riskejä toteutumasta. Riski saattaa syntyä projektin kestoaikana tai olla sellainen tekijä, johon ei voida vaikuttaa projektissa. 48 8

9 Boehmin hypoteesin perusteluja Boehmin perustelut hypoteesilleen ovat laadullisia. Hän on esitellyt spiraalimallin ja siihen perustuvan Win-Win mallin, joissa molemmissa riskien hallinta on tärkeässä roolissa. Sen sijaan hänen esittämänsä todisteet perustuvat yksittäisiin projekteihin. Tämän johdosta oppikirjan kirjoittajat eivät listaa hypoteesia Boehmin 4. laiksi 49 Boehmin hypoteesin perusteluja 2 Vaikka Boehmin hypoteesi ei ole laki, yleisesti ollaan sitä mieltä, että se pätee. Myös teollisuudessa tehdyistä tapaustutkimuksista näkee, että riskien hallinta auttaa projekteja. Toisaalta järkevien ohjattujen kokeiden tekeminen riskien hallinnasta ei onnistu. Aineiston pitää tulla oikeista projekteista Woodfieldin laki Jokaista 25% ongelman monimutkaisuuden kasvua kohden seuraa 100% kasvu ongelman ratkaisevassa ohjelmistossa. Suhdelukua ei voi kutistaa. Woodfieldin laki, vaikka vähän tunnettu, on eräänlainen ohjelmistotekniikan peruslaki. Itse tulos julkaistiin alun perin 1979 kahden sivun (!) mittaisessa artikkelissa. Woodfieldin lain taustaa Laki perustuu Woodfieldin 1979 tekemään tutkimukseen. Glass on tehnyt lain paremmin tunnetuksi omassa kirjassaan Facts and Fallacies of Software Engineering. Ohjelmistoja on vaikea määritellä, tuottaa ja ylläpitää. Woodfieldin laki selittää, miksi näin on Woodfieldin lain taustaa 2 Woodfieldin lain taustaa 3 Seuraavassa on muutamia Glassin luettelemia kysymyksiä, joihin Woodfieldin laki antaa vastauksen: Miksi työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara? Koska lahjakkuutta tarvitaan ratkaisemaan lisääntyneen monimutkaisuuden asettamat haasteet. Miksi arviointi on vaikeaa? Koska ongelmat vaikuttavat todellisia pienemmiltä. 53 Miksi vaatimusten määrä kasvaa määrittelystä suunnitteluun? Koska vaatimusmäärittely on 25% osaa ja suunnittelu on 100% osaa. Miksi iteratiiviset ja heuristiikkaan perustuvat menetelmät ovat suosittuja? Koska ongelmiin on harvoin yksinkertaisia helppoja ratkaisuja (100%-osa). Jne. Kaikkiaan Glass vastaa Woodfieldin lailla 13 kysymykseen. 54 9

10 Woodfieldin lain perusteluja Woodfield perustelee tuloksensa ohjatulla kokeella. Hän antoi 18 opiskelijalle ohjelmoitavaksi saman algoritmin kaksi eri versiota. Algoritmit tekivät saman asian, mutta toinen oli arvioitu 25% työläämmäksi kuin toinen. Ratkaisuissa oli keskimäärin 100% ero. Woodfieldin lain perusteluja 2 Woodfieldin koe oli varsin suppea, eivätkä tulokset sellaisenaan olisi olleet yleistettävissä. Käytetty ohjelmointikieli oli muun muassa Fortran. Onneksi Woodfieldin laki on evaluoitu jatkuvasti ohjelmistoprojekteissa. Laki on vähän tunnettu, mutta kaikesta huolimatta se näyttää olevan validi Woodfieldin lain teoria Woodfieldin lain ja Dyerin hypoteesin johtopäätös Sen paremmin Woodfield kuin Glass eivät esitä teoriaa tuloksen tueksi. Ehkä parhaiten Woodfieldin lakia selittää Dyerin hypoteesi. Ongelman monimutkaistuminen kasvattaa vaatimuksia. Kasvaneet vaatimukset lisäävät johdettuja vaatimuksia. Johdettujen vaatimuksien seurauksena työmäärä kasvaa. 57 Jos muistatte vain yhden empiirisen ohjelmistotutkimuksen lain, muistakaa Woodfieldin laki tässä muodossa: 25% lisäys määrittelyssä tarkoittaa 100% lisäystä toteutuksessa! Kun muistatte lisäksi Dyerin hypoteesin johdettujen vaatimusten määrästä, olette vähän paremmin valmistautuneita tuleviin projekteihin. 58 Esiteltyjen lakien seurauksia on varmaankin eniten eot:n menetelmin tutkittu osa-alue. Tämä ei ole ihme, sillä managerointi on yksi yritysten päättäjien kannalta mielenkiintoisimmista alueista. CMM:n tasoja luotaavalle projektille annetaan helpommin rahaa kuin jollekin kehitystyön työkalun evaluoinnille. Esiteltyjen lakien seurauksia 2 Vaikka tutkimuksen takana saattaa olla raadollisia syitä, itse tulokset ovat hyviä: Laadukas ohjelmistoprosessi kannattaa. Työntekijöissä on erittäin isoja eroja. Projektin vaatimaa työmäärää on mahdollista arvioida ohjelmistoyhtälöillä. Työntekijöiden lisääminen myöhässä olevaan projektiin ei kannata. Työmäärä ei kasva lineaarisesti

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina 7. 7.1. Johdanto Tämä luku perustuu kirjaan C. Wohlin et al., Experimentation in Software Engineering, An Introduction, Kluwer Academic Publishers, 2000. ISBN 0-7923-8682-5. Tähän asti olemme käsitelleet

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

arviointi edellyttää historiatietoja, esim. mittareiden kalibroimiseksi

arviointi edellyttää historiatietoja, esim. mittareiden kalibroimiseksi Työmäärän arviointi algoritmiset menetelmät asiantuntija-arviot analogiaan perustuvat arviot Parkinsonin laki: "Työ vie kaiken käytettävissä olevan ajan." hinnoittelu kilpailun mukaan top-down arviointi

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Korjattu väliraportti 2-31.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto Sisällysluettelo Rich Picture...3 Rich Picturen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 PROSENTTILASKENTA Prosentti on 1/100 tai 0,01. Esimerkki 40. Lukuarvo % 0,42 42 0,013 1,3 1,002 100,2 1/25 100/25=4 23/45 51,1

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

3. Projektinhallinta. Miksi ohjelmistoprojektin hallinta on erilaista?

3. Projektinhallinta. Miksi ohjelmistoprojektin hallinta on erilaista? 3. Projektinhallinta Ohjelmistoprojektien koon kasvaessa on törmätty projektinhallinnan ongelmiin, kuten jatkuva, osin huonosti hallittu kasvu, myöhästymiset, huono laatu, budjettien ylitykset, projektien

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia 1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 1 2 TI-Nspire CX CAS kämmenlaite kevään 2013 pitkän matematiikan kokeessa Tehtävä 1. Käytetään komentoa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN

OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN 80 Mitat ja mittaus You can t control what you can t measure Tom DeMarco, 1982. DeMarcon toteama on kaikkien mittausspesialistien motto: ilman mittausta ei ole

Lisätiedot

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä 1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 9 Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä 7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä R:n pääasiallinen käyttö monelle on tilastollisten menetelmien suorittaminen. Käydään nyt läpi joitain esimerkkitilanteita, alkaen aineiston luvusta ja päättyen

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymisjutuista, ilmoittautumiskäytäntöä, Popista Työohjeen esivilkaisu Viime viikolla, erikoistamista, dynaamista

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LAADUNHALLINTA. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LAADUNHALLINTA Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TEHTÄVÄN LAADUNVARMISTUS Yksittäisen tehtävän hyvälle laadunvarmistukselle on ominaista, että: laatuvaatimukset on yksilöity ja konkreettisesti esitetty

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4

v 8 v 9 v 5 C v 3 v 4 Verkot Verkko on (äärellinen) matemaattinen malli, joka koostuu pisteistä ja pisteitä toisiinsa yhdistävistä viivoista. Jokainen viiva yhdistää kaksi pistettä, jotka ovat viivan päätepisteitä. Esimerkiksi

Lisätiedot

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Muunnoksen jakauma (ei pelkkä odotusarvo ja hajonta) Satunnaismuuttujien summa; Tas ja N Vakiokerroin (ax) ja vakiolisäys (X+b) Yleinen muunnos: neulanheittoesimerkki

Lisätiedot

NTG Projektinhallinta työajan seurantaan ja prosessien ja resurssienhallintaan. NTG Projektinhallinta

NTG Projektinhallinta työajan seurantaan ja prosessien ja resurssienhallintaan. NTG Projektinhallinta NTG Projektinhallinta työajan seurantaan ja prosessien ja resurssienhallintaan. NTG Projektinhallinta NTG Projektinhallinta - Yleistä NTG Projektinhallinta on palvelimella sijaitseva järjestelmä, jota

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012. Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012. Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä Luentoaikataulu ke 12.9. Ohjelmistotuotanto ma 17.9. Mikroprosessori, konekieli, ohjelmointi ke 19.9. Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014

Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014 Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014 Vastaa tehtävään 3 erilliselle konseptille. Tehtävät 1 ja 2 saavat olla samalla konseptilla. Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot