Projektinhallinnan merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektinhallinnan merkitys"

Transkriptio

1 6. ei ole työvaihe, vaan se on läsnä koko tuotteen elinkaaren ajan. Se siirtää ohjausvastuun pois kehitystiimiltä. Työvaihe sisältää prosessin ohjaukseen liittyviä tehtäviä: koko- ja kustannusarviot, aikataulun laadinta, riskien hallinta, henkilöhallinto, projektin seuranta. Projektinhallinnan merkitys kuuluu kaikkiin projekteihin. Ilman sitä projektit myöhästyvät, kustannukset ylittyvät, riskeihin ei varauduta ja laatu kärsii. Myös ketterissä prosessimalleissa on projektinhallintaa, vaikka niiden kuvauksissa siitä ei ehkä puhuta. Projektinhallinnan lait käsittelevät työvaiheen vaikutusta projekteihin. 1 2 Projektin hallinnan lakien suhde ohjelmistotuotantoon Projektinhallinnan lakien suhde ohjelmistotuotantoon 2 Seuraavassa ovat oppikirjassa esitellyt projektinhallinnan lait ja hypoteesit : Sackmanin toinen laki: henkilöhallinto Nelson-Jonesin laki: henkilöhallinto Boehmin kolmas laki: aikataulun laadinta, koko- ja kustannusarviot DeMarco-Glassin laki: koko- ja kustannusarviot Humphreyn laki: aikataulun laadinta, riskien hallinta, projektin seuranta Brooksin laki: henkilöhallinto, aikataulun laadinta Baumoilin laki (ei käsitellä): taloushallinto(!) Boehmin hypoteesi: riskien hallinta Woodfieldin laki: koko- ja kustannusarviot, aikataulun laadinta, riskien hallinta, projektin seuranta 3 4 Projektinhallinnan suhde ohjelmistotuotantoon Sackmanin toinen laki Projektinhallinnan lait kattavat aika hyvin kaikki projektinhallinnan työvaiheet. Tämä on luonnollista, sillä projektinhallintaa on aika helppo seurata tapaustutkimuksilla. Sen sijaan ohjattujen kokeiden tekeminen ei useimmiten onnistu. Ohjelmistotuotantoprojektien työntekijöiden tehokkuus vaihtelee merkittävästi. Sackmanin toinen laki on eräs vanhimmista ohjelmistotekniikan laeista. Sackman, Erikson ja Grant esittelivät sen Lain mukaan työntekijöiden kyvykkyydessä on erittäin merkittäviä eroja

2 Sackmanin toisen lain taustaa Sackmanin toisen lain taustaa 2 Sackmanin toinen laki on syntynyt Sackmanin ensimmäisen lain sivutuotteena. Sackmanin ensimmäinen laki käsitteli online- ja offline-virheenjäljityksen eroa. Sitä ei käsitelty kurssilla. Kuten toisinaan käy, Sackmanin toinen laki ohitti merkittävyydessä selvästi alkuperäisen ensimmäisen lain. Sackmanin toinen laki on intuitiivisesti selvä kaikille. Ihmiset ovat erilaisia, joten myös työpanokset ovat erilaisia. Sen sijaan osallistujien erojen suuruus yllättää. Erot voivat olla 25-kertaiset! Mikään uusi menetelmä ei anna näin isoja eroja, joten oikeiden henkilöiden palkkaaminen on tärkein projektien onnistumisen voimavara. 7 8 Sackmanin toisen lain perusteluja Sackman et al analysoivat ensimmäisen lain validoinnin yhteydessä 12 kokeneen ohjelmoijan työsuoritusta. Tulokset olivat erittäin yllättävät. Tulosten mukaan parhaat työntekijät voivat olla yli 25 kertaa huonoimpia työntekijöitä tehokkaampia. Kokeen yksityiskohdat ovat seuraavalla kalvolla: 9 Sackmanin toisen lain perusteluja 2 Mitattava suure Koodausaika (tunteja) Virheenjäljitysaika (tunteja) CPU-aika (sekunteja) Ohjelman koko (LOC) Suoritusaika (sekunteja) Paras tulos 651 0, Huonoin tulos ,0 Vaihteluväli Sackmanin toisen lain perusteluja 3 Sackmanin toisen lain tuloksia on kritisoitu. 12 ohjelmoijan otos on pieni. Ääripäiden etäisyyden laskeminen korostaa vaihtelua pienellä otoksella. Kaikki kokeessa olijat eivät käyttäneet samaa ohjelmointikieltä. Ottamalla kritiikki paremmin huomioon virheenjäljitykselle saadaan 7:1 suhde. 11 Sackmanin toisen lain perusteluja 4 Vaikka koejärjestelyjen anomaliat otetaan huomioon, tulokset ovat silti hurjia. Kaikki kokeeseen osallistuneet ovat olleet ammattilaisia, ja siitä huolimatta tehokkuudessa on seitsenkertainen ero. Sackmanin tuloksia ei ole validoitu myöhemmin. Ilmeisesti kukaan ei odota tulosten muuttuvan erityisemmin. 12 2

3 Sackmanin toisen lain teoria 6.2. Nelson-Jonesin laki Ohjelmointi ja virheenjäljitys ovat esimerkkejä luovasta toiminnasta. On luonnollista, että toiminnassa on eroja ihmisten välillä. Mielenkiintoisempaa on, miksi erot ovat näin suuria. Tuskin missään muussa toiminnassa saadaan ammattilaisten välille seistenkertaisia eroja. Tähän oppikirja ei anna vastausta. 13 Monet tekijät vaikuttavat ohjelmistotuotantoprojektien työntekijöiden tehokkuuteen. Siinä missä Sackmanin laki esittää, että työntekijöissä on isoja eroja, Nelson- Jonesin laki yrittää selittää niitä tekijöitä, miksi näin on. Nelson-Jonesin laki sanoo myös, että erojen syyt eivät ole vain henkilöissä. 14 Nelson-Jonesin lain taustaa Nelson-Jonesin lain perusteluja On selvää, että tuottavuus riippuu muustakin kuin yleisestä tiedosta. Projektissa käytettävien tekniikoiden hallinta, työympäristö, projektin tyyppi ja oma motivaatio ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työtehoon. Projektipäälliköillä on vaikea tehtävä löytää sellaiset työntekijät, jotka ovat parhaimmillaan tietyssä projektissa. 15 Nelson-Jonesin laki sisältää Nelsonin 1964 tekemän tutkimuksen ja Jonesin 2000 tekemän tutkimuksen. Kokeilla on siis 36v ero, mutta tuloksilla ei. Nelsonin tapaustutkimuksiin perustuvan tutkimuksen mukaan tuottavuus on ainakin 15 tekijän summa. Jonesin 600 projektin konsultointiin perustuva tulos sanoo tekijöiksi Nelson-Jonesin lain perusteluja 2 Jones jaottelee mm. projektit seuraavien tekijöiden mukaan: Tehtävän ohjelmatuotteen tyyppi (22kpl): ei-proseduraalinen, applet, interaktiivinen sovellus, ym. Projektin luonne (10kpl): uusi projekti, tuotteen parannus, ylläpito ym. Projektin tavoite (10kpl): aliohjelma, moduuli, tuhottava proto ym. 17 Nelson-Jonesin lain perusteluja 3 Projektin luokka (17kpl): henkilökohtainen ohjelmisto yksityiseen käyttöön, henkilökohtainen usean käyttäjän ohjelmisto, akateeminen ohjelmisto, paikallinen yhden käyttäjän ohjelmisto ym. Kaikkiaan Jones saa tulokseksi jo neljällä parametrilla 10x10x17x22 = tyyppiä projekteja. Oikea luku on hiukan pienempi, sillä tekijät eivät ole toisistaan riippumattomia. 18 3

4 Nelson-Jonesin lain teoria 6.3. Boehmin kolmas laki Ohjelmistojen ja järjestelmien monimuotoisuus johtuu niiden käyttöympäristöjen monimuotoisuudesta. Lisäksi jokainen ohjelmistoprojekti on erilainen, sillä täsmälleen samaa tuotetta ei kannata speksata ja toteuttaa kahdesti. Projektien ja ympäristön erilaisuus tulee huomioida projektinhallinnassa. 19 Kehitystyöhön vaadittava työmäärä on tehtävän tuotteen koon (eilineaarinen) funktio. Boehmin kolmas laki on ohjelmistoyhtälöiden peruslaki. Laki selittää, miten meidän on mahdollista arvioida edes jollain tarkkuudella ohjelmistojen tekekemisen kustannuksia ennen ohjelmistoprojektin alkua. 20 Boehmin kolmannen lain taustaa Boehmin kolmannen lain perusteluja Boehm esitteli 1981 ehkä merkittävimmän ohjelmistoyhtälöperheen, COCOMOn (Constructive Cost Model). COCOMO, kuten muutkin ohjelmistoyhtälöt, vaatii ohjelmiston kokoarvion. Tämä arvio muunnetaan sitten ohjelmiston kehitystyön kustannusarvioksi. 21 COCOMOn validoinnissa Boehm analysoi 63 teollisuuden projektia. Boehm tutki projektien keston ja ohjelmakoon välistä korrelaatiota. Näin hän päätyi yleiseen kaavaan: E = c x S g, ja T = 2,5 x E h E = työmäärä (htk), S = koko (KLOC), T = käytetty aika (kk), c,g,h = vakioita. 22 Boehmin kolmannen lain perusteluja 2 Boehmin työn lisäksi usea tutkija on kehitellyt omia ohjelmistoyhtälöitä. Kaikki nämä yhtälöt perustuvat päättyneiden projektien analyysiin. Ehkä mielenkiintoisimmat viimeisimmät tulokset ovat Putnamin ja Myersin kaavat vuodelta Boehmin kolmannen lain perusteluja 3 Putnam ja Myers analysoivat omaan kaavaansa yli 4000 ohjelmistoprojektia. Heidän kaavansa seuraavat samaa eksponentiaalista mallia kuin COCOMOn kaavat. Vain kertoimet eroavat Boehmin kertoimista. Samoin muilla ohjelmistoyhtälöitä kehittäneillä kaavat ovat eksponentiaalisia. 24 4

5 Boehmin kolmannen lain teoria Kuten aikaisemmista laeista (Simonin laki, McCaben hypoteesi) on havaittu, ohjelman kompleksisuus korreloi parhaiten ohjelman koon kanssa. Tästä seuraa koon ja kustannuksen yhteys. Lisäksi ohjelman kompleksisuus moduulien liittymien määrän kanssa. Liittymien määrä kasvaa lineaarista nopeammin koon kasvaessa DeMarco-Glassin laki Projektin kustannusarviot jäävät helposti liian mataliksi. Kaikille ohjatuille ohjelmistotuotantoprojekteille pitää tehdä koko- ja kustannusarviot. DeMarcon 1982 julkaistun artikkelin ja Glassin vuosituhannen vaihteen aikoihin tehtyjen tulosten mukaan arviot jäävät järjestään liian pieniksi. Ohjelmisto ei pysy sille asetetuissa raameissa. 26 DeMarco-Glassin lain taustaa DeMarco-Glassin lain taustaa 2 Arvioita tarvitaan ja niitä tehdään yleensä projektin elinkaaren alussa, usein jopa ennen vaatimusmäärittelyä. Näin ollen arviot tehdään ennen kuin on täysin ymmärretty tehtävää ongelmaa ja toimintaympäristöä. Näin ei ole ihme, että arviot menevät helposti vikaan. Miten ne voisivat yleensä onnistua noilla ehdoilla? 27 Järkevä paikka arviolle olisi suunnitteluvaiheen jälkeen, sillä vasta silloin voidaan arvioida, miten annettu ongelma ratkaistaan, miten paljon toteutetaan itse, mitä meillä on jo valmiina ja miten paljon ostetaan. Jopa tällaisessa tapauksessa arvio voi vanhentua, saati sitten silloin, kun se tehdään ennen vaatimusmäärittelyä. 28 DeMarco-Glassin lain taustaa 3 DeMarco-Glassin lain perusteluja Usein aikataulujen suunnittelussa toteutuu Parkinsonin efekti: aikatauluun lisätty joustovara tulee aina käytettyä. Parkinsonin efekti on seuraus yleisemmästä organisaatiolaista: jokaisella organisaatiolla on taipumus pitää itsensä täystyöllistettynä. DeMarcon (1982) mukaan vain ammattiarvioijien pitäisi tehdä arvioita. 29 Myöhästyneiden projektien tutkimuksessaan 1998 Glass määrittelee karanneet projektit (runaway projects) sellaisiksi, jotka ylittävät kustannusarvionsa vähintään 30%. Ei tiedetä, onko karanneiden projektien lukumäärä kasvussa vai vähenemässä. Ilmeisesti ainakin aikataulun ylityksiä on enemmän kuin kustannusten ylityksiä. 30 5

6 DeMarco-Glassin lain perusteluja 2 Myöhemmässä tutkimuksessaan Glass listaa syitä, miksi kustannusarviot jäävät liian mataliksi: liika optimistisuus, arviot tehdään liian aikaisin, arvion tekijät eivät osallistu kehitystyöhön: asiakas tai markkinointi vastaa arviosta, arviota ei säädetä projektin edetessä, kukaan ei ole vastuussa aikataulusta. 31 DeMarco-Glassin lain teoria Arviointien tekeminen on vaikeaa. Kokonaisuuteen kuuluu paljon pieniä yksityiskohtia. Arvioija unohtaa yksityiskohtia helpommin kuin lisää ylimääräisiä. Yllätykset (tai riskit) kuuluvat jokaiseen projektiin. Vaikka yllätyksiin varauduttaisiin miten hyvin, ne vaikuttavat aina projektin aikatauluun Humphreyn laki Humphreyn lain taustaa Kehittyneet prosessit ja henkilökohtainen kurinalaisuus parantavat suunnittelua, lisäävät tuottavuutta ja vähentävät virheitä. Humphrey on parhaiten tunnettu mittauksiin perustuvasta prosessimallista PSP ja prosessien kypsyysmallista CMM. Humphrey on yksi maailman merkittävimmistä ohjelmistotuotannon kehittäjistä. 33 Humphreyn laki ja ennen kaikkea lakiin johtanut työ on yksi merkittävimmistä ohjelmistotuotannolle tehdyistä asioista. Humphreyn työn ansiosta ymmärryksemme kurinalaisista kehittyneistä prosesseista on korkealla tasolla. CMM on sittemmin saanut monia johdannaisia, mutta Humphreyn aloittama on alkuperäinen. 34 Humphreyn lain taustaa 2 Humphreyn lain taustaa 3 Sekä CMM että PSP perustuvat tasojen kautta tapahtuvaan kehitykseen. Tietyllä tasolla oleva henkilökohtainen tai yritysprosessi täyttää sille kyseiselle tasolle asetetut ehdot. Tasoissa voidaan nousta askel kerrallaan. Humphreyn mukaan jokainen askelma parantaa prosessia. 35 CMM:n tasot ovat: 1. Lähtötaso: ei vaatimuksia 2. Toistettava: mm. projektin seuranta 3. Määritelty: mm: katselmoinnit 4. Hallittu: mm. laadunvalvonta 5. Optimoiva: mm. virheiden välttäminen PSP:n tasot ovat: 1. Henkilökohtainen mittaus: mm vikojen laskenta 2. Henkilökohtainen arviointi: mm. kokoarviot 3. Henkilökohtainen laatu: mm. katselmoinnit 4. Skaalautuvuus: syklinen kehitystyö 36 6

7 Humphreyn lain perusteluja Humphreyn lain perusteluja 2 Varsinkin CMM:sta on tehty paljon empiiristä tutkimusta. Seuraavassa on Diazin ja Sligon 1997 Motorolalle tekemä tutkimus CMM:n tasojen vaikutuksesta laatuun. Tutkimuksessa kirjoittajat kävivät 34 projektia ja 13 yritystä läpi. Kypsyystaso CMM 1 CMM 2 CMM 3 CMM 4 Projektien määrä Virheitä/KLOC n/a 4,4 2,1 1,0 Syklin tiivistyskerroin 1,0 3,2 2,7 5,0 Tuottavuuskerroin n/a 1,0 0,8 2,3 Tulokset ovat seuraavalla kalvolla: CMM 5 9 0,6 7,8 2, Humphreyn lain perusteluja 3 Humphreyn lain perusteluja 4 Taulukossa: Syklin pituus kerroin = kuinka paljon nopeampaa kehitystyö on ollut verrattuna vastaavaan vertailuprojektiin. Tuottavuuskerroin = tuottavuuden kasvu CMM:n tasolta tasolle normalisoituna keskimääräiseen kakkostason projektiin. Diaz ja Sligo määrittelevät tuottavuuden kaavalla tehty työmäärä / työhön kulunut aika. 39 Vastaavia tutkimuksia on viime aikoina tehty myös PSP:sta, joskin PSP:ta on lähinnä testattu opiskelijoilla. Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaiset kuin CMMtutkimuksissa. PSP-projektit pysyvät paremmin aikataulussa ja tuottavat keskimäärin virheettömämpää koodia kuin tavalliset projektit. 40 Humphreyn lain teoria Oppikirjassa Humphreyn lain teoria on lähinnä filosofista pohtimista: Hyvä laatu ja tuottavuus ovat tavoittelemisen arvoisia ja saavutettavissa kurinalaisella työskentelyllä. Parannuksia ei saavuteta kerralla vaan osana asteittain kehittyvää prosessia. Jokainen oppii parhaiten analysoimalla omaa suoritustaan Brooksin laki Uusien työntekijöiden lisääminen myöhässä olevaan projektiin saa sen myöhästymään lisää. Brooksin laki on todennäköisesti tunnetuin ohjelmistotekniikan laki. Brooks on esittänyt lakinsa 1975 alan klassikkokirjassa F. Brooks, The Mythical Man-Month Esasys on Software Engineering. Addison-Wesley

8 Brooksin lain taustaa Brooksin lain perusteluja Brooksin lain mukaan ohjelmistoprojektissa työmäärä ja kestoaika eivät ole keskenään vaihdettavia mittoja. Tulos pätee sellaisiin ryhmätyöprojekteihin, joissa projektin aikana saatu tietotaito on oleellisessa roolissa. Mitä myöhemmin työntekijöitä lisätään, sitä vahvemmin Brooksin laki vaikuttaa. 43 Brooks perustaa lakinsa kokemuksiinsa OS/360 käyttöjärjestelmästä. Laki on sittemmin Brooksin mukaan validoitu kahdessa tutkimuksessa 1991 ja 1994, joita oppikirja ei esittele sen kummemmin (luultavasti kirjoittajat eivät ole löytäneet kyseisiä artikkeleita). Laki on kuitenkin yksi eot:n kulmakiviä. Kukaan ei kyseenalaista sitä. 44 Brooksin lain perusteluja 2 Brooksin lain teoria Brooksin laki pätee muuallakin kuin ohjelmistotekniikassa. Missä tahansa, missä työpanos riippuu projektin aikana opittavista tiedoista ja taidoista, uusien työntekijöiden lisääminen vähintään vaarantaa projektin aikataulun. Uusien työntekijöiden integrointiin vaadittava työmäärä on lähes aina heidän antamaa työpanosta suurempi. 45 Brooks luettelee kolme syytä, miksi hänen lakinsa on validi: koulutus vaatii lisäresursseja, työtehtävät pitää jakaa uudestaan, kasvanut kommunikointitarve vie vanhoilta työntekijöiltä kehitystyöhön varattua aikaa. Lisäksi on sellaisia tehtäviä, kuten vaatimusmäärittely, joita ei voi tiivistää, vaikka miten lisättäisiin henkilöitä Boehmin hypoteesi Boehmin hypoteesin taustaa Projektin riskit voidaan ratkoa tai niiden vaikutusta voidaan pienentää merkittävästi huomioimalla ne aikaisessa vaiheessa. Boehm on kaiken muun hienon lisäksi tutkinut riskien hallintaa. Hän on muun muassa kehittänyt kaikkien tunteman spiraalimallin, jossa riskien hallinta on erityisen merkittävässä roolissa. 47 Oppikirjan mukaan riskitön projekti on turha projekti. Tässä on paljon perää. Missä tahansa todellisessa projektissa on aina todellisia riskejä. Huolellisinkaan suunnittelu ei voi estää joitain riskejä toteutumasta. Riski saattaa syntyä projektin kestoaikana tai olla sellainen tekijä, johon ei voida vaikuttaa projektissa. 48 8

9 Boehmin hypoteesin perusteluja Boehmin perustelut hypoteesilleen ovat laadullisia. Hän on esitellyt spiraalimallin ja siihen perustuvan Win-Win mallin, joissa molemmissa riskien hallinta on tärkeässä roolissa. Sen sijaan hänen esittämänsä todisteet perustuvat yksittäisiin projekteihin. Tämän johdosta oppikirjan kirjoittajat eivät listaa hypoteesia Boehmin 4. laiksi 49 Boehmin hypoteesin perusteluja 2 Vaikka Boehmin hypoteesi ei ole laki, yleisesti ollaan sitä mieltä, että se pätee. Myös teollisuudessa tehdyistä tapaustutkimuksista näkee, että riskien hallinta auttaa projekteja. Toisaalta järkevien ohjattujen kokeiden tekeminen riskien hallinnasta ei onnistu. Aineiston pitää tulla oikeista projekteista Woodfieldin laki Jokaista 25% ongelman monimutkaisuuden kasvua kohden seuraa 100% kasvu ongelman ratkaisevassa ohjelmistossa. Suhdelukua ei voi kutistaa. Woodfieldin laki, vaikka vähän tunnettu, on eräänlainen ohjelmistotekniikan peruslaki. Itse tulos julkaistiin alun perin 1979 kahden sivun (!) mittaisessa artikkelissa. Woodfieldin lain taustaa Laki perustuu Woodfieldin 1979 tekemään tutkimukseen. Glass on tehnyt lain paremmin tunnetuksi omassa kirjassaan Facts and Fallacies of Software Engineering. Ohjelmistoja on vaikea määritellä, tuottaa ja ylläpitää. Woodfieldin laki selittää, miksi näin on Woodfieldin lain taustaa 2 Woodfieldin lain taustaa 3 Seuraavassa on muutamia Glassin luettelemia kysymyksiä, joihin Woodfieldin laki antaa vastauksen: Miksi työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara? Koska lahjakkuutta tarvitaan ratkaisemaan lisääntyneen monimutkaisuuden asettamat haasteet. Miksi arviointi on vaikeaa? Koska ongelmat vaikuttavat todellisia pienemmiltä. 53 Miksi vaatimusten määrä kasvaa määrittelystä suunnitteluun? Koska vaatimusmäärittely on 25% osaa ja suunnittelu on 100% osaa. Miksi iteratiiviset ja heuristiikkaan perustuvat menetelmät ovat suosittuja? Koska ongelmiin on harvoin yksinkertaisia helppoja ratkaisuja (100%-osa). Jne. Kaikkiaan Glass vastaa Woodfieldin lailla 13 kysymykseen. 54 9

10 Woodfieldin lain perusteluja Woodfield perustelee tuloksensa ohjatulla kokeella. Hän antoi 18 opiskelijalle ohjelmoitavaksi saman algoritmin kaksi eri versiota. Algoritmit tekivät saman asian, mutta toinen oli arvioitu 25% työläämmäksi kuin toinen. Ratkaisuissa oli keskimäärin 100% ero. Woodfieldin lain perusteluja 2 Woodfieldin koe oli varsin suppea, eivätkä tulokset sellaisenaan olisi olleet yleistettävissä. Käytetty ohjelmointikieli oli muun muassa Fortran. Onneksi Woodfieldin laki on evaluoitu jatkuvasti ohjelmistoprojekteissa. Laki on vähän tunnettu, mutta kaikesta huolimatta se näyttää olevan validi Woodfieldin lain teoria Woodfieldin lain ja Dyerin hypoteesin johtopäätös Sen paremmin Woodfield kuin Glass eivät esitä teoriaa tuloksen tueksi. Ehkä parhaiten Woodfieldin lakia selittää Dyerin hypoteesi. Ongelman monimutkaistuminen kasvattaa vaatimuksia. Kasvaneet vaatimukset lisäävät johdettuja vaatimuksia. Johdettujen vaatimuksien seurauksena työmäärä kasvaa. 57 Jos muistatte vain yhden empiirisen ohjelmistotutkimuksen lain, muistakaa Woodfieldin laki tässä muodossa: 25% lisäys määrittelyssä tarkoittaa 100% lisäystä toteutuksessa! Kun muistatte lisäksi Dyerin hypoteesin johdettujen vaatimusten määrästä, olette vähän paremmin valmistautuneita tuleviin projekteihin. 58 Esiteltyjen lakien seurauksia on varmaankin eniten eot:n menetelmin tutkittu osa-alue. Tämä ei ole ihme, sillä managerointi on yksi yritysten päättäjien kannalta mielenkiintoisimmista alueista. CMM:n tasoja luotaavalle projektille annetaan helpommin rahaa kuin jollekin kehitystyön työkalun evaluoinnille. Esiteltyjen lakien seurauksia 2 Vaikka tutkimuksen takana saattaa olla raadollisia syitä, itse tulokset ovat hyviä: Laadukas ohjelmistoprosessi kannattaa. Työntekijöissä on erittäin isoja eroja. Projektin vaatimaa työmäärää on mahdollista arvioida ohjelmistoyhtälöillä. Työntekijöiden lisääminen myöhässä olevaan projektiin ei kannata. Työmäärä ei kasva lineaarisesti

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina

7. Tutkimuksen teko. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina. Kevät 2005 Empiirinen ohjelmistotutkimus / Taina 7. 7.1. Johdanto Tämä luku perustuu kirjaan C. Wohlin et al., Experimentation in Software Engineering, An Introduction, Kluwer Academic Publishers, 2000. ISBN 0-7923-8682-5. Tähän asti olemme käsitelleet

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

arviointi edellyttää historiatietoja, esim. mittareiden kalibroimiseksi

arviointi edellyttää historiatietoja, esim. mittareiden kalibroimiseksi Työmäärän arviointi algoritmiset menetelmät asiantuntija-arviot analogiaan perustuvat arviot Parkinsonin laki: "Työ vie kaiken käytettävissä olevan ajan." hinnoittelu kilpailun mukaan top-down arviointi

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Korjattu väliraportti 2-31.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto Sisällysluettelo Rich Picture...3 Rich Picturen

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

8. Laadunvalvonta. Mitä laatu on?

8. Laadunvalvonta. Mitä laatu on? 8. Laadunvalvonta Ohjelmistojen laatu on parantunut paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä näkyy mm. siinä, että asiakkaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä tuotteiden toimintaan kuin 90-luvun alussa. Tähän

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

3. Projektinhallinta. Miksi ohjelmistoprojektin hallinta on erilaista?

3. Projektinhallinta. Miksi ohjelmistoprojektin hallinta on erilaista? 3. Projektinhallinta Ohjelmistoprojektien koon kasvaessa on törmätty projektinhallinnan ongelmiin, kuten jatkuva, osin huonosti hallittu kasvu, myöhästymiset, huono laatu, budjettien ylitykset, projektien

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 PROSENTTILASKENTA Prosentti on 1/100 tai 0,01. Esimerkki 40. Lukuarvo % 0,42 42 0,013 1,3 1,002 100,2 1/25 100/25=4 23/45 51,1

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia 1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Identifiointiprosessi

Identifiointiprosessi Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA

PROJEKTINHALLINTA 2900050 PROJEKTINHALLINTA Marko Seppänen marko.seppanen@tut.fi FB109, p. 3115 3655 2900050 PROJEKTINHALLINTA (2ov)! Luennot keskiviikkoisin klo 12-14 Pikku Sali 1 3.3. Kurssin tavoitteet, rakenne ja järjestelyt.

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Dierentiaaliyhtälöistä

Dierentiaaliyhtälöistä Dierentiaaliyhtälöistä Markus Kettunen 4. maaliskuuta 2009 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö 1 Dierentiaaliyhtälöistä 2 1.1 Johdanto................................. 2 1.2 Ratkaisun yksikäsitteisyydestä.....................

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

A. Työmäärän ja resurssien arviointi

A. Työmäärän ja resurssien arviointi Ohjelmistotuotanto Ohjelmistoprojekti - Työmäärän arviointi ja aikataulutus 1 A. Työmäärän ja resurssien arviointi Projektisuunnitelmassa projektin tehtävät aikataulutetaan ja niiden suorittamiseen varataan

Lisätiedot

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012

Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Johdatus tn-laskentaan torstai 16.2.2012 Muunnoksen jakauma (ei pelkkä odotusarvo ja hajonta) Satunnaismuuttujien summa; Tas ja N Vakiokerroin (ax) ja vakiolisäys (X+b) Yleinen muunnos: neulanheittoesimerkki

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä 1 MAT-1345 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen teknillinen yliopisto Risto Silvennoinen Kevät 9 Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä Yksi tavallisimmista luonnontieteissä ja tekniikassa

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN

OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN OHJELMISTOJEN LAADUN JA KOON MITTAAMINEN 80 Mitat ja mittaus You can t control what you can t measure Tom DeMarco, 1982. DeMarcon toteama on kaikkien mittausspesialistien motto: ilman mittausta ei ole

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat: Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) 21.2.-25.2.2011 OT 1. a) Määritä seuraavat summat: [2] 4 + [3] 4, [2] 5 + [3] 5, [2] 6 + [2] 6 + [2] 6, 7 [3]

Lisätiedot

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 1 2 TI-Nspire CX CAS kämmenlaite kevään 2013 pitkän matematiikan kokeessa Tehtävä 1. Käytetään komentoa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Mikko Männikkö 16.8.2004 Lähde: ((Gathen and Gerhard 1999) luku II.8) Esityksen kulku Algoritmien analysointia (1), (2), (3), (4) Klassinen kertolasku Parempi tapa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

5. OSITTAISINTEGROINTI

5. OSITTAISINTEGROINTI 5 OSITTAISINTEGROINTI Kahden funktion f ja g tulo derivoidaan kuten muistetaan seuraavasti: D (fg) f g + f Kun tämä yhtälö integroidaan puolittain, niin saadaan fg f ()g()d + f ()()d Yhtälö saattaa erota

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011 Neljännen viikon luennot Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011 Perustuu Trench in verkkokirjan lukuun 2.1. Esko Turunen esko.turunen@tut.fi Funktion y = f (x) on intuitiivisesti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä

7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä 7 Osa 7: Pidempiä esimerkkejä R:n käytöstä R:n pääasiallinen käyttö monelle on tilastollisten menetelmien suorittaminen. Käydään nyt läpi joitain esimerkkitilanteita, alkaen aineiston luvusta ja päättyen

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012. Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012. Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 9: Ohjelmistotuotanto, peruskäsitteitä Luentoaikataulu ke 12.9. Ohjelmistotuotanto ma 17.9. Mikroprosessori, konekieli, ohjelmointi ke 19.9. Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymisjutuista, ilmoittautumiskäytäntöä, Popista Työohjeen esivilkaisu Viime viikolla, erikoistamista, dynaamista

Lisätiedot