Sisällysluettelo POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERI- TUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERI- TUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 6.11.2002"

Transkriptio

1

2 15700 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERI- TUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Sisällysluettelo LIITEAINEISTO... 4 ESIPUHE JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE Hankkeesta vastaava Tutkimus hankkeen tavoitteet Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu HANKKEEN KUVAUS Hankkeen yleiskuvaus Hankkeen sijoittuminen ja maankäyttötarve Liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin Uusiutuvien energialähteiden edistäminen Liitännäishankkeet Arvioidut vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen Arvioidut vaihtoehdot Hanketta ei toteuteta Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt sijoitusvaihtoehdot Teknistaloudelliset selvitykset Oikeudelliset edellytykset ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Lainsäädännön velvoitteet Hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Arviointiin liittyvät epävarmuudet ja oletukset Arvioinnin ja vaikutusalueen rajaukset YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Merialueen tila, eliöstö ja kalasto Linnusto Alueiden käyttö Maisema Suojelualueet Rantojensuojeluohjelma Lintuvesiensuojeluohjelma Natura 2000 verkosto Luonnonsuojelualueet Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu Melu

3 5.7 Turvallisuus Liitännäishankkeet Sähkönsiirtoverkosto Maa-ainesten otto Perustusten rakentaminen Liikenne Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset Määritelmät ja oletukset Kansalaiskysely Osallistuminen ympäristövaikutusten arviointiin Vaihtoehtojen vertailu Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Tekninen toteuttamiskelpoisuus Taloudellinen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus ARVIOINTIMENETTELY Menettelyn kulku Tiedottaminen TOIMENPITEET ARVIOINTIMENETTELYN JÄLKEEN Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset Ehdotus seurantaohjelmaksi LÄHTEET LIITTEET - Ympäristöministeriön päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Pohjolan Voima Oy:n Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshanke Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kokkolan edustan merituulivoimalaitos, Pohjolan Voima Oy, Kokkola, Luoto, Kälviä, Lohtaja Suomenkielinen tiivistelmä Kartat: Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/02 Valokuvat: Matti Kautto, Kirsti Lampilahti, Erkki Poikolainen ja Toni Uusimäki 3

4 LIITEAINEISTO - Liiteaineistona tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen kuuluvat erillisistä selvityksistä laaditut osaraportit: Ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma, Plan för undersökning av miljökonsekvenserna Kansalaiset ja merituulivoimalaitos Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Program för miljökonsekvensbedömning Merituulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset Kansalaisten osallistuminen Käytön aikaiset meluvaikutukset Liitännäishankkeiden ympäristövaikutukset Merituulivoima-alueen pesimä- ja lepäilijälinnuston selvitys Teknistaloudellinen raportti Turvallisuusvaikutukset Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan Vaikutukset linnustoon Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon Vaikutukset suojelualueisiin - Kaikki osaraportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta (Hankkeet ja T&K -> Merituuli -> Raportit). - Kaikki osaraportit ovat luettavissa seuraavissa paikoissa tämän arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana: Kokkolan kaupunki: kaupungintalo ja pääkirjasto Lohtajan kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Luodon kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Kälviän kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Länsi-Suomen ympäristökeskus: Vaasa ja Kokkola 4

5 ESIPUHE Tuuli on uusiutuva energianlähde. Tuulivoimalaitokset ovat päästötön sähköntuotantomuoto. Sen tekniset kehittämisedellytykset Suomessa ovat kohtalaisen hyvät. Tuulisähkön tuotanto on toistaiseksi meillä ollut pienimuotoista ja hajautettua. Teknisten ja taloudellisten edellytysten parantuessa ja yhteiskuntasuunnittelun edetessä tulee mahdolliseksi myös suurten keskitettyjen tuulivoimapuistojen toteuttaminen. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tällöin tulevat kysymykseen erityisesti merialueet, koska merellä tuulisuus on hyvä ja merialueella ei yleensä muu alueiden käyttö estä useiden neliökilometrien laajuisten tuulivoimalaitosalueiden perustamista. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukainen tuulivoiman tuotantokapasiteetin tavoite on 500 MW eli 1 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä vuonna Edistämisohjelman taustaraportissa esitetään visiona, että tämän jälkeen tuulivoimalaitosten teho lisääntyisi 100 MW vuosittain ja olisi vuonna 2025 yhteensä MW. Vuonna 2002 Suomen tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli 40 MW. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen teho olisi 300 MW. Sen tai sitä vastaavan merituulivoimalaitoksen toteuttaminen muualle Suomen rannikkoalueelle olisi merkittävä edistysaskel kohti KTM:n asettamaa tavoitetta. Tuulivoimalaitosten tekninen kehitystyö etenee Suomessa. Tuulivoimalaitosyksikön kaupallinen yksikkökoko kasvaa edelleen. Suurin osa Suomen nykyisistä tuulivoimalaitosyksiköistä on teholtaan alle 1 MW. Tällä hetkellä on kaupallisesti tarjolla n. 2,5 MW:n kokoisia voimalaitoksia. Kokkolan edustan suunnitelmat on laadittu jopa 5 MW:n yksikkökoolla. Näin samalta alueelta saadaan suurempi teho. Merituulivoimalaitosten osalta erityisinä haasteina nähdään sähköverkkoon liityntä ja Suomen pohjoisten merialueiden jääolosuhteet kestävä perustustekniikka. Suomessa tuulivoiman erityispiirteitä ovat Lapin tunturien arktiset olosuhteet, rannikon ja saariston monimuotoisuus, jääolosuhteet sekä offshore-tuulivoimalaitosten rakentamismahdollisuus matalikoille ja luodoille. Tuulivoimarakentamisen edellytyksiä ympäristölainsäädännön kannalta on selvitetty vuosina ympäristöministeriön työryhmän voimin. Tuulivoimatyöryhmän mietintö pyrkii selkeyttämään tuulivoimarakentamista koskevia kaavoitus- ja lupamenettelyjä. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeen tavoitteena oli Suomessa ensimmäisen kerran selvittää teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen rakentamisen edellytyksiä. Tutkimushankkeeseen sovellettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka tämän arviointiselostuksen myötä saadaan päätökseen. Tässä arviointiselostuksessa kuvataan ja arvioidaan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnin tiivistelmä on tämän selostuksen liitteenä. Selostus perustuu taustaselvityksiin ja tutkimuksiin, jotka on julkaistu 14 osaraporttina. Ympäristövaikutusten arviointi osoitti, että kaikilla tutkituilla merituulivoimalaitosalueilla on oma vaikutuksensa ympäristöön. Merituulivoimalaitoksen merkittävin positiivinen vaikutus on siinä, että se tuottaa sähköenergiaa ilman maahan, ilmaan, tai veteen kohdistuvia päästöjä. Myös hankkeen työllistävä vaikutus Suomessa on huomattava. Haitalliset ympäristövaikutukset kohdistuvat voimalaitoksen lähiympäristöön. Siksi ratkaisevaa vaikutuksen merkittävyyden kannalta on se, onko rakentamispaikassa tai sen lähistöllä häiriintyviä kohteita. Arviointi osoitti, että suuri merituulivoimalaitos voidaan sijoittaa Kokkolan edustalle ilman, että se merkittävästi heikentää luontokohteiden tai luontokokonaisuuksien arvoa.laajin voimalaitoksen aiheuttama muutos liittyy maisemaan. Siten arviointiselostuksessa on päädytty arvioon, että merituulivoimalaitos voidaan rakentaa esitetyille alueille ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisella tavalla. Merituulivoimalaitoksen tutkimuksen osana selvitettiin kokkolalaisten suhtautumista tuulivoimalaitoksiin. Tutkimus osoitti, että valtaosa väestöstä kannattaa tuulivoimalaitosten rakentamista. Kansalaiset arvioivat tuulivoimalaitosten aiheuttamia vaikutuksia hyvin eri tavalla. Osan mielestä tuulivoimalaitokset pilaavat maiseman, osa piti niitä kauniina maisemaa monipuolistavina elementteinä. Kokkolan merituulivoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää merialueen kaavoittamista tähän tarkoitukseen. Ennen toteuttamista on myös ratkaistava lukuisia teknisiä ongelmia. Tutkimus osoitti myös, että nykyisillä taloudellisilla lähtökohdilla voimalaitos ei ole taloudellisesti kannattava. 5

6 1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy käynnisti vuonna 1999 tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tutkimushankkeen tavoitteena oli Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkittiin merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Näiden selvitystyössä sovellettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tutkimushanke on tuottanut yhteensä 14 osaraporttia. Tutkimus valmistui vuoden 2002 alussa. Tutkimushanke on saanut tukea kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Länsi-Suomen ympäristökeskus lähetti ympäristöministeriölle kirjeen Se sisälsi aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshankkeeseen. Siinä esitettiin, että hankkeeseen sovellettaisiin ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sovellettavaa arviointimenettelyä. Pohjolan Voima Oy ilmoitti , että se hyväksyy arviointimenettelyn soveltamisen. Ympäristöministeriö päätti , että hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui Yhteysviranomainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus asetti sen nähtäville väliseksi ajaksi ja antoi siitä lausuntonsa Tutkimusprojektia ja ympäristövaikutusten arviointia ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Pohjolan Voimasta, ympäristöministeriöstä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Kokkolan kaupungista. Vuorovaikutteisen tutkimuksen ohjauksen toteuttamiseksi koottiin seurantaryhmä. Siihen osallistui viranomaisten lisäksi eri intressiryhmien edustajia. Seurantaryhmään kutsuttiin edustajat mm. kalastajien, loma-asukkaiden, luonnonsuojelijoiden sekä lintuharrastajien järjestöistä. Kansalaisten osallistumisesta koottiin oma raportti. Tutkimushankkeen osaraportteja ovat laatineet Pohjolan Voima Oy, PVO-Engineering Oy, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy sekä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Ympäristövaikutusten arvioinnin on laatinut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Tutkimushankkeen kohdealueeksi Pohjolan Voima Oy valitsi Kokkolan edustan merialueen, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos. Tutkimuskohteen valintaan vaikuttivat seuraavat seikat: Kokkolan kaupunki oli käynnistämässä merituulivoimalaitoksen osayleiskaavoitusta. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on vireillä Kokkolan kaupunki on Pohjolan Voima Oy:n osakas ja Kokkolan Voima Oy on Pohjolan Voiman tytäryhtiö. Ykspihlajan satama-alue antaa hyvät puitteet voimalaitosten ja niiden perustusten rakentamiselle, Trullevin kalasatama niiden huollolle. Kokkolan edustalta löytyy teknisesti toteuttamiskelpoisia eli riittävän matalia vesialueita. Kokkolassa on runsaasti sähköä käyttävää teollisuutta ja Ventusnevan sähköaseman kautta alue on kytketty valtakunnalliseen sähköverkkoon. Valtio omistaa huomattavia merialueita Kokkolan edustalla. Kuva 1.1. Näkymä Harrinniemestä Santapankkiin. 6

7 Erityispiirteenä tutkimusalueella oli se, että merkittävä osa tarkasteltavasta merialueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin, kuten lintuvesiensuojeluohjelmaan, rantojensuojeluohjelmaan ja Natura-2000 verkostoon. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeen raporteista on tehty erillinen painettu tiivistelmä, joka on tämän arviointiselostuksen liitteenä. 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy. Sen omistajina on merkittäviä metsä- ja teollisuusyhtiöitä sekä kuntia ja kaupunkeja. Pohjolan Voima Oy on valtakunnallinen sähköntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka toimintaajatuksena on tuottaa sähköenergiaa omistajilleen. Yhtiön omistajat saavat kunkin voimalaitoksen tuottamasta sähköstä omistusosuutensa mukaisen osan. Pohjolan Voiman sähkön hankinta vuonna 2001 oli noin 25 % koko Suomen kulutuksesta. Sen sähkön hankintakapasiteetti vuoden 2001 lopussa MW. Sähkö tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, kaasu-, turve- ja prosessivoimalaitoksissa. Kuva 2.1 Pohjolan Voiman sähkönhankinta vuonna Taulukko: Pohjolan Voiman omistajat Omistajat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Helsingin kaupunki Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Kemira Oyj + Eläkesäätiö Neliapila Kokkolan kaupunki Kotkan Energia Oy Kymppivoima Oy Kyro Oyj Abp Oy Metsä-Botnia Ab M-real Oyj Myllykoski Oyj Oulun kaupunki Perhonjoki Oy Porin kaupunki Päijät-Hämeen Voima Oy Stora Enso Oyj TXU Nordic Energy Oy UPM-Kymmene Oyj Vantaan Energia Oy Yhteensä % 4,3 1,4 4,4 4,5 2,1 1,3 2,1 0,2 1,5 2,5 1,5 0,1 1,9 1,2 1,3 16,0 14,5 38,7 0,5 100,0 7

8 Tuulivoiman rooli Pohjolan Voiman sähköntuotannossa Pohjolan Voiman energiantuotanto on monipuolista. Yhtiö haluaa tuottaa sähköä kaikilla teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisilla tavoilla. 2.2 Tutkimushankkeen tavoitteet Merituulivoima teollisena energialähteenä tutkimusprojektin tehtävänä oli aloittaa merituulivoiman laajamittaiseen hyödyntämiseen liittyvän tiedon tuottaminen Suomessa. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää Tuulivoimaa pidetään ilmastopoliittisesti erinomaisena energiantuotantomuotona. Sekä EU:ssa että Suomessa tuulivoiman lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Energia- ja ilmastopoliittisena tavoitteena on tuulivoiman lisääminen yhdeksi merkittäväksi sähkön tuotantomuodoksi. Pohjolan Voima -konserniin kuuluu PVO-Innopower Oy, joka rakentaa ja käyttää tuulivoimalaitoksia. Teollisen mittakaavan tuulivoiman tuottamista tutkitaan konsernin tutkimus- ja kehitysohjelmassa, jonka tavoite on se, että yhtiöllä on tekniset valmiudet aloittaa laajojen tuulivoimapuistojen rakentaminen kymmenen vuoden sisällä. Kuva 2.2 Pohjolan Voiman voimalaitokset. suuren merituulivoimalaitoksen rakentamisen tekniset ja taloudelliset lähtökohdat ja toteutusvaihtoehdot, suuren merituulivoimalaitoksen rakentamisen ympäristövaikutukset, ne vaikutukset, joista tarvitaan yksityiskohtaisempia tutkimusprojekteja merituulivoiman laajemman käyttöönoton aloittamiseksi ja merituulivoimalaitoksen rakentamisen oikeudelliset edellytykset. Teknisistä ja taloudellisista lähtökohdista ja toteutusvaihtoehdoista on valmistunut Teknistaloudellinen raportti. Oikeudellisia edellytyksiä on käsitelty raportissa Merituulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset. Ympäristövaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen YVA-menettelyn aikana arviointiohjelmassa, useissa osaraporteissa ja tässä arviointiselostuksessa. Kuva 2.3. Näkymä Hällskärsuddenista kohti Munakari-Poroluodon sijoitusaluetta. 8

9 2.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu Tutkimushankkeen esiselvitykset ja tutkimustyön organisointi aloitettiin kesällä Tutkimus ja arviointi valmistui vuoden 2002 loppuun mennessä. Voimalaitoshankkeen toteutusaikatauluun vaikuttavat seuraavat tekijät: Suomen oloissa käyttökelpoisten ja taloudellisten teknisten ratkaisujen kehittäminen edelleen hankkeen taloudellisesti kannattavien lähtökohtien muodostuminen kaavoituksen eteneminen Edellisen perusteella arvioidaan, että mahdollinen investointihanke voidaan toteuttaa aikaisintaan vuonna Kuva 2.4. Prosessikaavio ja aikataulu merituulivoimalaitoshankkeen etenemisestä. 9

10 3 HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeen yleiskuvaus Arvioitavana hankkeena on suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen rakentaminen Kokkolan ja osittain myös Luodon ja Kälviän kuntien edustan merialueelle. Merituulivoimalaitos muodostuu merialueelle rakennettavista tuulivoimalaitosyksiköistä. Mikäli kaikki alueet toteutetaan käyttäen suurinta 5 MW tuulivoimalaitosyksikköä, muodostuu voimalaitoksen kokonaistehoksi noin 350 MW. Merituulivoimalaitos voidaan toteuttaa myös osa-alueittain, jolloin voimalaitoksen kokonaistehoksi muodostuu noin MW. Mikäli ei käytetä suurinta mahdollista yksikkökokoa, voimalaitoksen kokonaisteho jää alhaisemmaksi. Tämän hankkeen toteuttamisen minimiteho on 100 MW. 3.2 Hankkeen sijoittuminen ja maankäyttötarve Voimalaitoksen sijoittelua tutkittiin Kokkolan edustalle määritellyn tutkimusalueen sisäpuolella niillä alueilla, joissa vesisyvyys on 3 8 metriä. Sijoittelun lähtökohtana olivat tekniset ja taloudelliset näkökohdat. YVA-prosessin aikana sijoittelua on tarkennettu ympäristönäkökohdat huomioiden. Tarkempi yksittäisten voimalaitosyksiköiden sijoittelu suunnitellaan hankkeen toteutusvaiheessa mm. luonto- ja maisemanäkökohdat huomioiden. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnitellut sijoitusalueet: 1. Tankarin Djupörenin alue 2. Santapankin alue 3. Munakarin Poroluodon alue 4. Trullevin ranta 5. Santapankin laajennus pohjoiseen Näistä sijoitusalueista Trullevin ranta-alueen (4) osalta oli ennakoitavissa loma- ja muiden asukkaiden kielteinen suhtautuminen tuulivoimalaitoksiin. Alueen toteutettavuus on kuitenkin muiden vertailussa mukana olevien vaihtoehtojen kaltainen, joten myös Trullevin ranta-alue on otettu mukaan arviointiin. Toteuttamisen kannalta ongelmallinen alue on myös Santapankin laajennus pohjoiseen (5). Tämä johtuu osaltaan alueen vesisyvyydestä ja osaltaan alueelle sijoitettavien yksiköiden vähäisestä määrästä. Merialueilla sijoitusalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 60 km 2. Maa-alueella merituulivoimalaitos edellyttää sähköaseman ja voimalinjojen alueet. Lisäksi rakentamisen aikana käytetään kuljetusreittejä ja varastointialueita. Perustuksiin tarvittavan kiviaineksen hankintaan tarvitaan maa-ainesten ottoalueita. Perustukset rakennetaan allastelakalla. Kartta 3.1.Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnittelualueet: 1. Tankarin Djupörenin alue, 2. Santapankin alue, 3. Munakarin Poroluodon alue, 4. Trullevin ranta, 5. Santapankin laajennus pohjoiseen. 10

11 3.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin Uusiutuvien energialähteiden edistäminen Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (4/1999). Siinä on asetettu tavoitteeksi tuulisähkön tuotantokapasiteetin lisäys 500 MW:iin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla sähköä 1,1 TWh. Tämä on noin 1 % Suomen arvioidusta sähkön kulutuksesta vuonna Vuonna 2001 Suomessa toimi 64 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden kapasiteetti oli 39 MW. Mikäli Kokkolan edustalle toteutetaan tämä hanke kokonaisuudessaan, kasvaa tuulisähkön tuotantokapasiteetti enintään 350 MW. Tällä lisäyksellä on jo vaikutuksia rikki- ja typenoksidipäästöjä sekä kasvihuonepäästöjä koskevien kansainvälisten sitoumusten noudattamiseen. Laajamittaisella tuulisähkötuotannolla on myös vaikutusta valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumiseen Liitännäishankkeet Laajamittainen sähkön tuotanto tuulivoimalla tarvitsee tueksensa säätövoimaa tasaamaan tuulisuuden vaihteluja. Merialueella tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan voimalinjoja sekä merikaapeleina että ilmajohtoina. Kasuuniperustusten rakentamiseen tarvitaan huomattavat määrät kiviaineksia, jotka on louhittava maa-ainesten ottoalueilta. Perustukset rakennettaisiin todennäköisimmin joko olemassa olevalla telakalla (esim. Rauma tai Naantali) tai Kokkolan Ykspihlajan alueelle rakennettavalla allastelakalla. Maa-alueille tarvitaan huoltotukikohta ja varastorakennus. Varsinaiset korjaukset toteutetaan tapauskohtaisesti tarvittavalla kalustolla merellä. 3.4 Arvioidut vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen Arvioidut vaihtoehdot Merituulivoimalaitos voidaan toteuttaa osaalueittain, jolloin voimalaitoksen kokonaistehoksi muodostuu noin MW. Mikäli ei käytetä suurinta mahdollista yksikkökokoa, voimalaitoksen kokonaisteho jää alhaisemmaksi. Hanke on jaettu viiteen osa-alueeseen, joista suurimmat (alueet 1-3) voidaan toteuttaa erillisinä. Hankkeen teknistaloudellisessa suunnitelmassa ja kustannusarvioissa on lähtökohtana ollut näiden kolmen suuren alueen rakentaminen kolmen vuoden projektina. Tässä ratkaisevaa on perustusten rakennustekniikka, sähkönsiirron verkoston rakentaminen ja voimalaitosten rakentaminen ja pystyttäminen sarjatuotantona. Hankkeen toteuttamisen minimiteho on 100 MW. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Toteutetaan alueet Toteutetaan alueet Minimivaihtoehto on toteuttaa yksi 100 MW tehoinen alue kokonaisuudessaan (1, 2 tai 3). Mikäli tähän päädytään, vaihtoehdon kustannus- ja tekniset lähtökohdat tulee tarkastella uudelleen. Tekniset toteutusvaihtoehdot Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi seuraavia toteutusvaihtoehtoja: 1. Voimalaitosyksikön koko 1,5 5 MW 2. Voimalaitosyksikön perustustapa, rakentaminen merialueelle tai saareen 3. Muuntoasemien sijoittaminen 4. Merikaapelien tai ilmajohtojen käyttö Hanketta ei toteuteta Jos hanketta ei toteuteta, tuotetaan vastaava sähkö jossain muussa tarkoitukseen soveltuvassa voimalaitoksessa. Näitä voivat olla: merituulivoimalaitos jollain muulla rannikkoalueella fossiilista polttoainetta, kivihiiltä, turvetta, maakaasua tai biopolttoainetta käyttävä lauhdevoimalaitos soveltuvalla paikkakunnalla Suomessa sähköntuonti ulkomailta lähinnä Venäjältä, Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt sijoitusvaihtoehdot Rakennetut teollisuus- ja satama-alueet Ympäristövaikutusten arviointiohjelman käsittelyn yhteydessä tehtiin useita esityksiä tuulivoimalaitosten rakentamisesta jo teolliseen käyttöön otetuille Kokkolan ranta-alueille. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO- Innopower Oy rakentaa kaksi 1 MW suuruista tuulivoimalaitosyksikköä Kokkolan syväsataman alueelle. Tämän kaltaisia pienempiä rakennushankkeita saattaa lähivuosina käynnistyä satamien ja rannikolla olevien teollisuusalueiden yhteydessä. Ne eivät kuitenkaan korvaa hanketta suuren merituulivoimalaitoksen rakentamiseksi. Maa-alueet Useissa lausunnoissa esitettiin myös tuulivoimalaitosten sijoittamista meren sijasta maa-alueille. Periaatteessa tuotannoltaan Kokkolan merituulivoimalaitoksen kokoinen tuulipuisto voitaisiin rakentaa myös maa-alueille. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että heikompien tuuliolosuhteiden vuoksi tuulivoimatuotantoon tarvittava alue olisi arviolta noin kaksi kertaa Kokkolan merialuetta suurempi, koska voimalaitosyksiköitä tarvittaisiin kaksinkertainen määrä. Tämä tarkoittaisi noin 120 km 2 suuruista tuulivoimatuo- 11

12 Kokkolan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeessa on selvitetty nimenomaan merialueelle rakennettavan tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriön päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta koski Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshanketta. Maa-alueille rakentaminen ei tässä yhteydessä ole todellinen vaihtoehto ja siten ympäristövaikutukset sen osalta jätetään tarkemmin arvioimatta. Edellä esitettyjen näkökohtien, kuten vaadittavien maa-alueiden koon ja melun rajaarvojen myötä voidaan kuitenkin perustellusti olettaa, että maa-alueille rakentamisessa ympäristövaikutukset olisivat myös merkittäviä. 3.5 Teknistaloudelliset selvitykset Merituulivoimalaitoksen teknistaloudelliset selvitykset, suunnitelmat ja kustannuslaskelmat on koottu erilliseen teknistaloudelliseen raporttiin. Merituulivoimalaitoksen sijoitussuunnittelu tehtiin teknisin perustein viidelle MW tuulivoimalaitosyksikön ryhmälle. Yksittäisten tuulivoimalaitosyksiköiden teho vaihteli välillä 1,5 5 MW. Sijoituskohteet valittiin siten, että vesisyvyys ei lähtökohtaisesti ylittänyt 8 metriä. Jos kaikki alueet toteutetaan, on voimalaitosyksiköitä kpl Suunnittelun perustaksi tutkittiin 250 km 2 :n alue Kokkolan edustalta. Teknisen sijoitussuunnittelun jälkeen määriteltiin viisi merituulivoimalaitoksen sijoitusaluetta, joiden pinta- Kuva 3.2. Kuvasovite Kokkolan satamaan rakenteilla olevista tuulivoimalaitosyksiköistä. tantoon varattua aluetta. Kokkolan meluselvitysten perusteella edellisen kokoisen alueen sisäpuolella ei myöskään voisi olla asuinalueita. Edelleen alueella tulisi olla kohtalaisen hyvä infrastruktuuri (tiestö, sähköverkko) jotta rakentamisedellytykset olisivat riittävän hyvät. Kuva 3.3. Merituulivoimalaitoksen Kokkolan edustalla. sijoitus 12

13 ala on yhteensä 60 km 2. Näillä alueilla voimalaitosyksiköt sijoittuvat noin 600 m etäisyydelle toisistaan. Yksittäinen voimalaitosperustus vie merenpohjasta noin m 2 :n alan. Näin voimalaitosyksiköt varaavat meren pohjasta yhteensä enintään 16 ha pintaalan. Merituulivoimalaitoksen perustusten mitoituksessa määräävänä perusteena oli ahtojäiden aiheuttama kuormitus. Meriperustusten osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Yksittäisen meriperustuksen kustannus on noin miljoona euroa. Kustannus on moninkertainen verrattuna maa-alueilla tapahtuvaan rakentamiseen. Perustusten rakentamisesta tarkemmin luvussa 5.8 liitännäishankkeet. Sähköverkkoon liittyminen on suunniteltu alustavasti, mutta laajamittaisen tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon vaatii lisäselvityksiä. Liittymisehtoihin tarvitaan erillisiä ehtoja tai suosituksia tuulivoiman osalta. Nykytekniikalla toteutettavan merituulivoiman investointikustannukset ovat noin euroa/kw ( mk/kw). Valtion osuus investointikustannuksista on voimassa olevan tukijärjestelmän mukaan enintään noin 30 %. Alustavassa laskennassa sähköntuotannon kustannukset ovat edellinen tuki huomioon otettuna 6,2 7,4 snt/ kwh (37 44 p/kwh). Lopulliseen hintaan vaikuttaa sähköveron palautus, jonka suuruus tällä hetkellä on 0,69 snt/kwh. 3.6 Oikeudelliset edellytykset Merituulivoimalaitoksen rakentamisen oikeudellisista edellytyksistä laadittiin oma raporttinsa. Se osoitti, että merituulivoimalaitoksen rakentamisessa tarvitaan useita kaavoitusja lupamenettelyn vaiheita. Ympäristövaikutusten arviointi Mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen Natura - arviointi Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Mahdollinen valtioneuvoston poikkeuslupa Natura - alueille Maa-ainesten ottolupa ja sen mahdollinen YVA Vesilupa ja siihen liittyvät korvauskysymykset Ympäristölupa Sähkömarkkinaviranomaisen lupa voimajohdoille Rakennuslupa Korvauksista sopiminen Kuva 3.4. Perustusten rakentamista Tanskassa. Taulukko 3.5. Suuren merituulivoimalaitosten rakentamisen mahdollisia kaavoitus- ja lupavaiheita. Ympäristövaikutusten selvittäminen liittyy lähes jokaiseen menettelyyn. Maa-alueille suunnitellun lainsäädännön soveltaminen merialueella on uutta, ja myös lopputulokseen liittyy epävarmuutta. Jokaiseen esitettyyn menettelyyn liittyy useita vaiheita, kuten sidosryhmien ja asianosaisten kuulemisia. Päätöksistä on mahdollista valittaa kahteen oikeusasteeseen. 13

14 4 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAI- KUTUKSET Arvioitavat ympäristövaikutukset 4.1 Lainsäädännön velvoitteet Ympäristöministeriö teki päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshankkeeseen. Ministeriön mukaan kysymyksessä on YVA-lain 4 :n 2 momentin mukainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Siksi ministeriö päätti YVA-lain 6 :n nojalla, että tähän hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristöministeriön päätöksen perusteluissa todetaan mm., että hankkeen todennäköiset vaikutukset alueen luontoon ja luonnonvarojen käyttöön tulisivat olemaan pitkäaikaisia ja merkittäviä. Huomattavan laajalle alueelle ulottuisivat hankkeen maisema- ja meluvaikutukset. Edelleen ministeriö totesi, että hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin ja lajeihin voivat olla merkittäviä ja pysyviä. Kokkolan edustan rannikko- ja merialue on luokiteltu arvokkaimpien luontoalueiden joukkoon. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon eri tyyppisiä kehitysvaiheita jokisuistoista ulkosaaristoon. Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan arvokkaita saaria ja luotoja. Alueen rantaluonto on monipuolinen ja sen kasvistoon kuuluu monia alueellisesti uhanalaisia ja endeemisiä lajeja. 4.2 Hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 2 ja uuden maankäyttö- ja rakennuslain 9. Näiden lakien ympäristövaikutusten käsite voidaan jakaa seuraavasti: Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto,kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Kuva 4.1. Arvioitavat ympäristövaikutukset. 4.3 Arviointiin liittyvät epävarmuudet ja oletukset Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi muodostettiin osallistumisjärjestelmä, jonka tavoitteena oli: välittää tietoa eri intressitahojen ja viranomaisten sekä tutkimushankkeesta vastaavan kesken, ohjata tutkimustyötä niin, että tulokset palvelevat mahdollisimman hyvin eri tahojen tarpeita sekä varmistaa, että tutkimuksessa tulevat esiin eri tahojen tärkeinä pitämät vaikutukset. Osallistumisjärjestelmä toteutettiin ohjausryhmä- ja seurantaryhmätyöskentelyn, yleisö- ja tiedotustilaisuuksien sekä kyselyiden avulla. Osallistumisjärjestelmää ja ryhmien työskentelyä on kuvattu tarkemmin osaraporteissa Kansalaiset ja merituulivoima ja Kansalaisten osallistuminen. Hankkeen arviointi on toteutettu kirjallisuuteen, tutkimuksiin, aiempiin arviointeihin, maastokäynteihin, alueen viistoilmakuvaukseen ja asiantuntijalausuntoihin sekä seuranta- ja ohjausryhmän huomioihin pohjautuen. Merenpohjan tilaa selvitettiin videokuvauksen ja näytteen oton avulla. Maisemavaikutuksia selvitettiin kuvasovitteilla sekä meluvaikutuksia mittauksin ja melumallinnuksella. Tanskan merituulivoimalaitosten rakentamiseen tutustuttiin opintomatkoilla. Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksista Suomen rannikon olosuhteissa ei ole tutkimustietoa. Käytännön kokemuksia on kertynyt yksittäisistä tuulivoimalaitosyksiköistä, jotka nekin pääasiassa sijaitsevat rannalla. Tuulivoimalaitosyksiköt eivät ole maisemassa kovin tuttuja suomalaisille. Usean tuulimyllyn ryhmän näkee Suomessa vain Porissa. Sielläkin tuulimyllyt liittyvät kiinteästi rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty vertailuaineistona Tanskan merialueilla, muualla maailmassa ja mantereellakin sijaitsevien tuulivoimalaitosten havaittuja vaikutuksia mm. linnustoon, kalastoon ja maisemaan. 4.4 Arvioinnin ja vaikutusalueen rajaukset Hankkeen välittömät vaikutukset ulottuvat laajimmillaan voimalaitoksen ja voimalinjan maisemavaikutusten alueelle. Laajimmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimalaitosten rakentamistekniikan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen kautta. Hankkeen toteutumisella on pieni vaikutus myös maamme sähköntuotannon päästötaseeseen. Hankkeen toteutuminen voi myös edistää tuulivoimalaitosten rakentamista Suomen rannikkoalueilla. Ympäristövaikutusten käsittelyn kannalta vaikutusalueena ovat Kokkolan kaupunki sekä Luodon ja Kälviän kunnat sekä niiden edustan merialueet. 14

15 Kuva 4.2. Vaikutusalueen rajaus ympäristövaikutusten käsittelyn kannalta. 5 YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIOI- DUT YMPÄRISTÖVAIKUTUK- SET Tähän lukuun on koottu tutkimushankkeen osaraporteissa esitettyjen ympäristön tilan kuvausten ja arvioitujen vaikutusten olennaiset ja tärkeimmät osat mahdollisine arvioinnin kuluessa tehtyine lisäyksineen. Tarkempia tietoja saa kustakin osaraportista Luettelo liiteaineistosta sivulla Merialueen tila, eliöstö ja kalasto Merialueen tilaa, eliöstöä ja kalastoa käsitellään osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Kuva 5.1. Merikartta Kokkolan edustan merialueesta. Keltaisella on osoitettu alle 10 m syvät alueet. Kokkolan edustan merialueelle on tyypillistä saarten vähälukuisuus ja siitä johtuva rannikkomeren avonainen luonne. Rannikkovedet kuuluvat matalan veden vyöhykkeeseen, jossa keskimääräinen vesisyvyys on alle 10 metriä. Kauimmaksi rantaviivasta ulottuu Santapankin matalan veden alue, jossa vesisyvyys on vain muutamia metrejä. Kokkolan edustan avonaisesta luonteesta johtuen pohjat ovat enimmäkseen eroosiolle alttiina. Pehmeitä aineksia kertyy vain tiettyihin syvänteisiin, kuten Perängön ja Rummelgrundin syvänteiden sedimentaatiopohjille. Hankealueilla kivi- ja hiekkapohjat ovat vallitsevia. Santapankin pohja on laadultaan pääosin hienojakoista hiekkaa, joka liikkuu meriveden virtausten mukaisesti ja muodostaa aaltomaisia harjanteita pohjan pinnalle. Reuna-alueilla hiekan joukossa on myös kiviä. Kuva 5.2. Santapankin pohjaa kesällä

16 Vuosien vedenlaatutulosten perusteella Kokkolan rannikkovedet kuuluvat käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä (paikoin välttävä), hieman ulompana luokkaan hyvä ja uloimpana syvän veden alueella luokkaan erinomainen. Kuva 5.3. Kokkolan edustan vedenlaatua kuvaava kartta. Pohjoisesta sijainnista ja meriveden vähäsuolaisuudesta johtuen merialueella pohjaeläimistö on vähälajinen. Kovilla kallio-, kivitai hiekkapohjilla lajisto on luontaisestikin erittäin niukkaa. Vuoden 1999 pohjaeläinkartoituksessa pohjaeläinryhmiä tai lajeja tunnistettiin yhteensä 24 kpl. Repskärin tasolle asti merialueen verkkopyynnissä saaliiksi saatava kalalajisto koostuu mm. seuraavista lajeista: ahven, hauki, särki, kiiski, made, siika, säyne, lahna, kuore ja silakka. Erityisesti ahvenkanta näyttäisi olevan vahva luvun loppupuolella siikakanta on voimakkaasti heikentynyt Kokkolan merialueella. Vuosia kestänyt väyläruoppaus ja jätevesien johtaminen rannikon edustalle ovat todennäköisiä siikakannan heikentäjiä. Vaikutukset Merituulivoimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset merialueen ekologiaan jakautuvat ohimeneviin ja pysyviin vaikutuksiin. Ohimeneviä vaikutuksia ovat vaikutukset veden laatuun ja osittain myös vaikutukset melutasoon. Kokonaan pysyviä vaikutuksia ovat vaikutukset veden virtauksiin ja osittain pysyviä vaikutuksia kohdistuu olosuhteisiin pohjalla, kalastoon ja pohjaeläimistöön. Virtausten ja vedenliikkeiden muutokset voivat vaikuttaa pohjan läheisten vesien happipitoisuuteen ja siten pohjayhteisöön. Pohjayhteisön muutokset taas voivat vaikuttaa kalojen ravinnonsaantiin ja lisääntymiseen. Perustustöiden aikana pohjan kaivu ja massojen läjitys karkottavat kohdealueella esiintyvät kalat laajalta alueelta. Melun karkottava vaikutus riippuu mm. kalalajista ja kalan iästä. Perustusten ja kaapeleiden asentaminen merenpohjaan tuhoaa näillä alueilla esiintyvän pohjaeliöstön, mutta töiden jälkeen pohjaeläimistö vähitellen palautuu en- nalleen ja korvautuu uusilla kovia pintoja suosivilla lajeilla. Vaikutukset merialueen tilaan, eliöstöön ja kalastoon aiheutuvat siis pääosin tuulivoimalaitoksen rakentamisen ja mahdollisen purkamisen aikana. Rakennusvaiheen vedenalaiset ympäristövaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin muidenkin laajoja ruoppauksia vaativien rakennusprojektien, kuten laivaväylien syvennys- ja satamanrakennustöiden, aiheuttamat vaikutukset. Meren pohja muuttuu pysyvästi 50 metriä halkaisijaltaan olevien perustusten kohdalta. Rakentamisvaiheen päätyttyä häiriöt vähenevät ja olosuhteet merellä palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi. Perustuksista muodostuu uusia elinalueita ja ne voivat jopa lisätä merenpohjan biologista monimuotoisuutta ja siten vaikuttaa positiivisesti meren eliöyhteisöihin. Uuden elinympäristön lisäämisestä johtuvia muutoksia eliöyhteisön rakenteessa on kuitenkin vaikea ennustaa pitkällä tähtäimellä. Kuva 5.4. Näkymä Trullevin kalasatamasta. 16

17 5.2 Linnusto Kokkolan edustan linnustoa ja hankkeen vaikutuksia linnustoon käsitellään osaraporteissa Merituulivoima-alueen pesimä- ja lepäilijälinnuston selvitys ja Vaikutukset linnustoon. Kokkolan saariston alueella tavataan yleisten ja runsaslukuisten saaristolintulajien lisäksi muutamia uhanalaisiksi luokiteltuja pesimälajeja. Näitä ovat valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneiksi luokitellut räyskä, selkä- ja naurulokki sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu kaakkuri. Erityisesti selkälokkiesiintymät ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä, sillä Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Kokkolan saaristo on lajin parasta esiintymisaluetta koko maassa. Kokkolan saaristo on merkittävä pesimäalue myös ainakin merihanhelle, haahkalle, karikukolle, riskilälle, harmaa- ja merilokille, räyskälle ja merikihulle. Myös monien muiden lintulajien osalta alue on vähintäänkin maakunnallisesti merkittävä pesimäalue. Merkittävimmän saaristolinnuston tärkeimmät pesimäalueet sijaitsevat puuttomilla luodoilla sekä muutamien suurimpien saarten, kuten Tankarin ja Trullögrundin pohjoispään avoimilla kallioalueilla. Sen sijaan suuret metsäiset saaret sekä rakennetut rantaosuudet ovat pesimälinnuston kannalta vähemmän merkittäviä. Näin ollen suunnitelluista tuulivoimala-alueista Tankarin Djupörenin alue ja Munakarin Poroluodon alue ovat pesimälinnuston kannalta arvokkaimmat. Muuttoaikana Kokkolan saaristossa havaitaan lepäilevänä ja ruokailevana jonkin verran alueen läpi muuttavia vesi- ja lokkilintuja sekä kahlaajia. Uhanalaisiksi luokitelluista lajeista aluetta käyttävät vaarantuneet merikotka, räyskä, nauru- ja selkälokki sekä silmälläpidettävät kaakkuri ja mustalintu. Lepäilijöille ja ruokailijoille tärkeimpiä alueita ovat edellisten lisäksi myös Trullevin rannan alue. Kaikkiaan Kokkolan ulkosaaristoa voidaan pitää merkittävänä merilinnuston pesimisalueena. Se on yksi BirdLifen luokittelemista Euroopan tärkeistä lintualueista (IBA). Lintudirektiivin liitteen 1 lajeista (jotka toimivat perusteena valittaessa linnustonsuojelualueita EU:n Natura 2000 verkostoon) merituulivoimalaitosten läheisillä luodoilla pesivät kalatiira ja räyskä. Kuva 5.6. Harmaalokki on kookkaimpia Kokkolan edustan lokkilintuja. Vaikutukset linnustoon Linnut törmäävät toisinaan erilaisiin rakennelmiin ja esteisiin, vaikka niillä on erinomainen näköaisti ja hyvä lentokyky sekä esteiden väistökyky. Erityisesti päiväpetolinnut ovat osoittautuneet alttiiksi törmäyksille tuulivoimalaitoksiin. Ne metsästävät tarkkailemalla maastoa tähystyspisteestä tai paikallaan lekuttaen/kaarrellen. Kuva 5.5. Riskilöitä lintuluodolla. 17

18 Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan voidaan lintujen törmäysriskin arvioinnin peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa suuruusluokka 0,1 vakavaa törmäystä vuodessa yhtä voimalaitosyksikön tornia kohden. Voimalaitoksen tornin rakenne, valaisu ja sähkönsiirtoverkoston ilmajohtojen määrä vaikuttavat osaltaan törmäysten määriin. Myös tuulivoimalaitoksen sijainti vaikuttaa mm. siten, että Pohjois-Suomessa ja yli kilometrin päässä erityisiltä lintukosteikoilta tai muilta vastaavilta alueilta törmäysmäärä on pienimmillään. Suomen nykyiset 60 tuulivoimalaitosyksikköä aiheuttavat em. arvion mukaan vuosittain noin 10 lintutörmäystä. Majakat ja valonheittimet aiheuttavat vuosittain noin linnun kuoleman ja törmäyksissä sähköverkon ilmajohtoihin kuolee noin lintua vuodessa. Yleisin lintujen törmäyskohde on kuitenkin valaistut rakennusten ikkunat, jotka aiheuttavat vuodessa jopa lintukuolemaa. Arviot perustuvat eri tutkimuksissa saatuihin tyypillisiin lukumääriin, jotka on sovellettu Suomen olosuhteisiin. Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja kuulevat ne kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo metrin etäisyydeltä, tutkahavaintojen mukaan myös yöllä. Aiempien vertailulaskelmien mukaan Kokkolan edustalla voisi sattua vuosittain 1-2 lintutörmäystä voimalaitosyksikköä kohti eli noin 150 törmäystä vuodessa koko merituulivoimalaitosta kohden. Laskelma perustuu mantereella sijaitsevilla tuulivoimalaitoksilla tehtyihin lintutörmäysten seurantoihin. Ympäristöministeriön teettämien selvityksen laskelmien mukaan törmäyksiä Kokkolan edustalla sattuisi vain noin vuosittain. Todellinen törmäysmäärä lienee jotakin näiden arvioiden väliltä. lintutörmäysten määrän huomattavaa kasvua. Lintutörmäysten riskiä voidaan minimoida myös siten, että tuulivoimalaitoksesta tulee meri/maakaapelit kohtaan, josta koko voimalaitoksen sähkönsiirto jatkuu yhtenä ilmajohtona. Lintujen törmäysriskin arvioinnissa puoli kilometriä ilmajohtoa vastaa noin yhtä voimalaitosyksikköä. Törmäysriskin lisäksi tuulivoimalaitokset vaikuttavat linnustoon epäsuorasti häiritsemällä niiden oleskelua tai pesintää. Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, ettei suurikaan tuulivoimalaitos muuta voimakkaasti pesimäympäristöjä ja linnustoa. Paikallinen populaatio voi häiriintyä tai tuhoutua, jos tuulivoimala tai sen rakentamisen aikaiset järjestelyt tuhoavat pesimäpaikan tai häiritsevät pesintöjä merkittävästi. Pienten ulkoluotojen pesijöistä räyskä todennäköisesti hylkää luodon, jos sinne rakennetaan tuulivoimalaitosyksikkö. Kuitenkin esim. Tanskassa Tunø Knobin tuulivoimalaitoksen alueella haahkat välttelivät pyöriviä potkureita vain 100 metrin etäisyydelle saakka ja ruokailivat normaalisti heti tuon turvaetäisyyden ulkopuolella. Tuulivoimalaitoksen vaikutus haah- kamääriin tuolla alueella oli hyvin pieni, ja se jäi täysin alueen sinisimpukkakannan vuotuisten muutosvaikutusten peittoon. Tuulivoiman linnustovaikutukset rajoittuvat pääasiassa alle 500 metrin etäisyydelle voimalaitosyksiköstä. Merialueilla pysyvät elinympäristömuutokset lintujen kannalta ovat pienempiä kuin maalle rakennettaessa. Rantaviivaan, saarille ja luodoille sijoitettuna tuulivoimalaitoksen linnustovaikutukset olisivat suurimmat. Tuulivoimalaitoksia ei Kokkolan suunnitelmassa ole sijoitettu lintuluotojen ja saarten välittömään läheisyyteen. 5.3 Alueiden käyttö Tätä aihepiiriä on käsitelty tarkemmin osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Nykyinen alueiden käyttö Kokkolan edustan meri- ja ranta-alueet tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja retkeilypaikkoja sekä mahdollisuuden tarkkailla luontoa. Talvisin jääalue on monille tärkeä hiihtopaikka. Myös veneily ja kalastus ovat kokkolalaisille tärkeitä vapaa-ajanviettomuotoja. Tuulivoimalaitoksia ei saisi valaista öisin, koska huonossa säässä tämä kasvattaa oleellisesti öistä törmäysvaaraa ns. majakkaefektin mukaisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että jatkuva kirkas valo on linnuille haitallisempi kuin vilkkuva valo. Punaiset lentoestevalot ovat intensiteetiltään niin pieniä, etteivät ne yksinään todennäköisesti aiheuta Kuva 5.7. Linnut käyttävät Tunø Knobin voimalaitosten perustuksia levähdyspaikkoina. 18

19 Vuoden 2001 syyskuun tilanteeseen perustuen Kokkolan edustan merialueella oli rekisteröityjä ammattikalastajia yhteensä 69 henkilöä. Vuonna 2000 Kokkolan kalastajaseuran ja Öjan kalastuskunnan myymien lupien määrä kotitarvekalastajille oli yhteensä 588 kpl. Verkkopyynti on merialueella selvästi yleisintä. Talvella vapaa-ajankalastajien keskuudessa pilkkiminen on suosittua. Mereen pystytettävän tuulivoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikaisista kalataloudellisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkimustietoa. Aiempien tulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että rakenteilla oleva voimalaitos karkottaa kaloja kauemmas merelle ja käytössä oleva voimalaitos jopa houkuttelee niitä lähialueelle. Kokkolan valtuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa tuulivoimalaitosten alueet on merkitty vesialueiksi. Osa seutukaavan virkistysalueiden saarista on merkitty retkeilyalueiksi (VR) ja osa suojelualueiksi (SL). Suojelualueille ei ole merkitty suojavyöhykkeitä. Munakarin itäpuolella sijaitseva Rebbådan saari on merkitty yleiskaavassa suojelualueeksi ja siitä noin 200 metrin päässä on lähin alueelle alustavasti suunniteltu voimalaitosyksikkö. Vaikutukset Vaikutuksia nykyiseen alueiden käyttöön on lähinnä tuulivoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Rajoituksia liikkumiseen ei tuulivoimalaitoksen käyttövaiheessa enää tule, eikä tuulivoimalaitos suoranaisesti estä mitään alueen nykyisistä käyttömuodoista. Kalastuksen harjoittaminen seisovilla pyydyksillä on sijoitusalueilla edelleen mahdollista. Samoin etenkin vapaa-ajankalastajille voimalaitosyksiköiden perustusten lähiympäristö voi osoittautua hyväksi kalastuspaikaksi. Tuulivoimalaitos ei pääsääntöisesti muuta alueen kaavaan merkittyä pääkäyttötarkoitusta. Seutukaavan virkistysalueille voidaan sijoittaa voimalaitosyksiköitä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien siitä heikentymättä. Rauhoitettuun saareen tai aivan sen lähialueille ei kuitenkaan voida sijoittaa tuulivoimalaitosta. Voimalaitosyksikön etäisyys suojelualueisiin ja laivaväyliin tulee olla vähintään metriä. Yleiskaavan vesialuetta voidaan lähes rajoituksetta käyttää kaavan mukaiseen tarkoitukseensa. Tuulivoimalaitosten alueita ei kuitenkaan ole merkitty seutukaavaan eikä yleiskaavaan. Tuulivoimarakentamisen oikeudellisten edellytysten selvityksen mukaan voimalaitosten alueet tulee merkitä maakuntakaavaan ja yleiskaavaan. Alueelle tulee myös laatia asemakaava. Kuva 5.8. Veneily ja kalastus ovat Kokkolassa suosittuja vapaa-ajan viettomuotoja. Kaavoitustilanne Merituulivoimalaitoksen sijoitusalueet merellä sijaitsevat Keski-Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavojen alueilla. Kaavat on vahvistettu vaiheittain vuosina 1981, 1990 ja Sijoitusalueet ovat seutukaavoissa virkistysalueina (VI-1 ja VI-2) tai kokonaan vailla merkintää. Sijoitusalueisiin sisältyvistä saarista Poroluodonkari on suojelualuetta (SU-1 ja SU-4). Lisäksi Poroluodonkarille on merkitty kalastuksen tukikohta (LV- 2). Yksi alustavasti suunnitelluista voimalaitosyksiköistä sijaitsee merellä Poroluodonkarin SU-1 alueella. Kuva 5.9. Yhdistelmä Keski-Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavoista. 19

20 5.4 Maisema Tarkemmin aiheeseen voi tutustua osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Maiseman nykytila Kokkolan ja Kälviän ulkosaaristo on avara alue, koska saaria on suhteellisen vähän. Kuva Maiseman nykytila Kokkolan edustan merialueilla. Alueelle ovat luonteenomaisia luode-kaakkoissuuntaiset pitkät niemet ja syvät lahdet. Monimuotoinen rantaviiva luo alueelle vaihtelevia näkymiä ja erilaisia ympäristöjä. Maisemaa kuitenkin hallitsee avoin merialue. Kuva Alueelle tyypillisiä pitkiä saaria Poroluodon eteläpuolella. 20

Kokkolan edustan merituulivoimalaitos YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 22 2 2001 Valokuva Tuno Knob, Tanska 1 13010 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Leena Ivalo 2. YVA-menettely, ELY-keskus Leena Ivalo 3. Voimamylly Oy:n

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS TURVALLISUUSVAIKUTUKSET 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 RAKENTAMISEN AIKAISET TURVALLISUUSVAIKUTUKSET...

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3.

Kuvassa 1 on esitetty hankealueen rajaukset vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3. MRa/JHu 10413 25.11.2010 VOIMAVAPRIIKKI OY FORSSAN KIIMASSUON TUULIVOIMAPUISTO LISÄYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAAN JOHDANTO Voimavapriikki Oy:n Forssan ja Tammelan kuntien alueelle suunniteltua

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 SEURANTARYHMÄN TOIMINTA... 4 4 OHJAUSRYHMÄN

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Biokaasulaitosten YVAmenettely

Biokaasulaitosten YVAmenettely Biokaasulaitosten YVAmenettely Jyväskylä 9.9.2004 Tekes STREAMS Programme Juhani Suvilampi FT Watrec Oy Juhani Suvilampi Watrec Oy 1 Watrec Oy tarjoaa asiantuntemustaan teollisuudelle sekä jätehuollon

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

13007 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET LINNUSTOON

13007 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET LINNUSTOON 1 13007 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET LINNUSTOON 1 JOHDANTO... 2 1.1 Tausta... 2 1.2 Tavoitteet... 4 2 MERITUULIVOIMALAITOKSEN YLEISKUVAUS... 4 2.1 Hankkeen sijainti

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET:

POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET: POHJOIS-POHJANMAAN POHJANMAAN YVA-MENETTELYHANKKEET: 1. Valtatie 4 Iin kohdalla 2. Valtatiet 4 ja 8, Kempele-Liminka Liminka- Temmes 3. 400 kv:n voimajohto, Oulu-Muhos 4. 400 kv:n voimajohto, Muhos - Ruotsin

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET SUOJELUALUEISIIN

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET SUOJELUALUEISIIN 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET SUOJELUALUEISIIN 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 RANTOJENSUOJELUOHJELMA... 4 3.1 Yleistä... 4 3.2 Kokkolan edustan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN

POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN 1 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERITUULIVOIMALAITOS VAIKUTUKSET ALUEIDEN KÄYTTÖÖN JA MAISEMAAN 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1 Lähtötiedot ja tehdyt selvitykset... 4 2.2 Vaikutusten

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot