METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE. Rakentamistapaohjeet mäkiseen maastoon Metistön asemakaava (1-138)

Transkriptio

1 METISTÖN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje koskee 4. päivänä maaliskuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1

2 Metistön alueen yleispiirteitä Jotta alueesta muodostuu yhtenäinen, luonteva ja omaleimainen kokonaisuus on asemakaavamääräysten lisäksi annettu seuraavassa esitettyjä rakentamista koskevia määräyksiä. Nämä määräykset on esitetty kuvin ja esimerkein tässä rakentamistapaohjeessa. METISTÖN KESKEISIMMÄT SUUNNITTELUPERIAAT- TEET: Kuva: Metistön kaavaehdotuksen havainnekuva. Metistön alue sijaitsee Rajamäen taajaman kaakkoisosassa noin 1,5 kilometrin päässä taajaman keskustasta. Alue on metsäinen ja maastomuodoiltaan hyvin vaihteleva. Se vaatii piha- ja rakennussuunnittelulta paneutumista, mutta mahdollistaa myös monimuotoisen tonttitarjonnan. 1) Rakentaminen on sovitettava vallitseviin maastonmuotoihin, eikä maastoa rakennuksiin. Rinteeseen ei tule sijoittaa tasamaaratkaisua. 2) Hulevesiratkaisuissa, pihasuunnittelussa ja viemäröinnissä huomioidaan maastonmuotoihin liittyvät tonttikohtaiset erityistarpeet. 3) Rakennukset sijoittuvat pääosin kadun läheisyyteen. Maisema pihoihin säilyy parhaimmillaan jatkossakin suojaisena. Metistön tonttikadut kulkevat vaihtelevassa maastossa. Yksittäisillä tonteilla se tarkoittaa sitä, että kadun vastakkaisilla puolilla toiset pihoista saattavat sijaita ala- ja toiset ylämäessä. Pihan suunnittelu edellyttää siis rinteen suunnan huomioimista. Kuva: Metistön kaava-alueen maastonmuodot. 2

3 Pihojen muodostuminen Metistön suojaisat pihatilat muodostuvat kohteesta riippuen erilaisin keinoin: 1) Istutuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa istutettava alueen osa merkintä) 2) Rakennuksin rajattavat tontinreunat (kaavassa rakennusalan ja mahdollisen rakennuksen sivun sijaintia osoittavan nuolen paikka tontin kadun puoleisella reunalla) 3) Muu istutettu kasvillisuus ja aidat. 1) Uusilla AO -korttelialueilla autotalli-, talousym. aputilat on sijoite ava päärakennuksen yhteyteen. Vaihtoehtoises autopaikat tulee sijoi aa rakennusalan sisälle katokseen tai parkkipaikka rajata kadulle päin noin 1,5 metriä korkealla aidalla täydenne ynä pensasaidalla tai puurivillä. 2) AP-korttelialueilla autopaikat tulee sijoittaa autotalliin tai katokseen. Kyse voi olla erillisestä rakennelmasta, mutta sen tulisi kuitenkin sijaita rakennusalan sisällä. Rakennusten ja kasvillisuuden sijoittelussa on hyvä huomioida valaistusolosuhteet. Rakennuksen sijoittelussa keskeistä on miettiä, millaisiin toimintoihin pihaa halutaan käyttää ja mihin aikoihin. Energiatalouden ja pihan valoisuuden kannalta paras puoli pihalle on lounaan ja etelän suunnassa. Itäpuolella saadaan nauttia aamu- ja länsipuolella ilta-auringosta. Valaistusolojen takia rajalle istutettava pensasaita vaatii naapureiden suostumuksen ja on syytä toteuttaa yhteisymmärryksessä. AUTOPAIKAT Tontin suunnittelussa on syytä huomioida myös toimivat ajoyhteydet autopaikoille. Autosuojan sijoituksella voidaan istuttaa rakennusta maastoon ja rajata pihaaluetta. Autosuojan sijoitukseen vaikuttaa lisäksi tontin muoto ja rakennusalan suhde katuun. Autopaikkojen sijoittelussa on huomioitava, että ajoneuvon tulee voida kääntyä tontilla ennen katualueelle ajamista. Tämä määräys on liikenneturvallisuusnäkökohta ja samalla peruutusvara muodostaa tilavarauksen lyhytaikaista vierasautopaikkaa varten. Autopaikan mitat ovat. n. 2,7 x 5,0 m. Kummaltakin autopaikalta tulee päästä kadulle siirtämättä ensin toista ajoneuvoa. Enimmäiskaltevuus tontin ajoliittymän pituuskaltevuudelle on 1:10. Maastonmuotojen ja tontin tilavuuden mukaan autopaikkamääräykset alueella on jaoteltu kahteen ryhmään: 3 KASVILLISUUS Istutuksilla luodaan alueen tunnelma, mutta niiden korkeudella ja tiheydellä voi olla vaikutusta pihojen valaistusoloihin. Alueen metsäisen luonteen ja vaihtelevan maaston takia tontit on hyvä pitää kasvillisuudeltaan mahdollisimman luonnontilaisina. Tarvittaessa uutta kasvillisuutta tulee istuttaa asemakaavakarttaan merkityille alueille. Puiden vähimmäismäärä riippuu tontin koosta. Pihojen rajaaminen katutilasta ja naapuritontista lisää pihojen viihtyisyyttä ja ylläpitää Metistölle tyypillistä suojaisaa tunnelmaa. Osan puista tulee olla rakennusta korkeammaksi kasvavia lajeja, myös havupuita tulee käyttää. Rajalle istutettavan kasvillisuus ja sen korkeus on kuitenkin syytä sopia naapurin kanssa yhteisymmärryksessä.

4 Maastonmuodot piha-alueilla Korot, maanpinnan muokkaus ja hulevesien hallinta tulee esittää rakennusluvan nusluvan yhteydessä asemapiirustuksessa. MAANPINNAN MUOKKAUS Tonttien rajalla maanpinnan korkeusasemat tulee sovittaa toisiinsa. Tontin rajalla maaston tasoeroja saa muuttaa enintään 0,5 m puolellaan. Tukimuureja ei saa tehdä tonttien väliselle rajalle ilman pakottavaa syytä ja naapureiden keskinäistä sopimusta. Voimakasta maaston muokkaamista tulee välttää. Paras lopputulos saavutetaan, kun rakennukset istuvat ympäristöönsä eikä ympäristöä muokata raken- nuksen mukaan. Penkalle rakennettu rakennus näyt- tää usein luonnottomalta sijaitessaan huomattavasti ympäristöään korkeammalla. Vastaavasti kuoppaan rakennettu talo kerää lähiympäristön sadevedet tontilkaasti koverrettaessa tulee helposti häi- leen. Voimakkaasti rinneeksi veden luonnollisia kulkureittejä sekä maanpinnan alla että päällä. Maanrakentaminen ei myöskään ole halpa tapa sovittaa rakennusta maastoon. Louhiminen, suuret maamassojen kuljetukset sekä läjitetyn ja tiivistetyn maamassan heikko kantokyky saattavat tuoda lisäkustan- nuksia. Sen sijaan kulkuyhteyksien ja rakennuksesta poispäin tarvittavien kaatojen tekemiseksi maastoa on toden- näköisesti tarpeen muokata. Jos maastoa on näiden takia pengerrettävä, tulee lopputulos viimeistellä kiveyksin, tukimuurein tai kasveilla. Myös luiskan jyrkunnitella tarkkaan. Sortuvat jyrkät reunat antavat epäsiistin vaikutelman ja voivat olla jopa vaa- kyys tulee suunnitella rallisia. Luiskan enimmäiskaltevuus on 1:3. Korkeusasema rajalla säilyy. HULEVEDET Mäkisessä maastossa hulevesien kulkuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hulevedet ovat rakennetulla alueella kaduilta, pihoilta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadetai sulamisvettä. Hulevesiin luetaan kuuluvaksi myös perustusten kuivatusvedet. vedet. Sade-, sulamis- ja kuiva- tusvedet huuhtovat pinnoilta huuhtoutumisalueesta riippuen mukaansa epäpuhtauksia. Piharakentamisessa tulee käyttää pääosin vettä läpäiseviä pintoja ja maaston muotoilua. Veden poisjohtala tulee suunnitella aina niin että oman tai naapurin tontin rakennuksille tai piha-alueille ei ai- minen tontilla heudu haittaa. Suositeltava tava tapa on rakentaa tontin rajalle painanne, jolla valuvia hulevesiä hallitaan. KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan liittymiskorkeus on siis syytä huomioida rakennuksen nuksen sijoittelussa tontille. Osassa alarinteen tontteja kunnallistekniikan jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kunnan viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Viettoviemäriä voi käyttää, jos rakennuksen jätevesiputket sijoittuvat kunnallistekniikan liittymis- korkeuden yläpuolelle. 4

5 Kerrosluku mäkisessä maastossa Metistön alueella rakennuksen sallittu kerrosluku on yksi kerrosta, siten että lisäksi puolet kellarikerroksesta ja puolet ullakkokerroksesta voi käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. KERROSTEN SOVITTAMINEN MAASTOON Kellarin rakentaminen on rinnemaastossa usein taloudellisuutensa ja ulkoasun takia suositeltavaa. Kellari voi olla koko rakennuksen alla tai vain osittainen. Kunnallistekniikan liittymiskorkojen lisäksi on huomioitava, että lähteiden muodostuminen rakentamisen yhteydessä on yleistä Rajamäen alueella. Jos rinteen kaltevuus ei ole riittävän suuri kellarikerrokselle tai kellaria ei tarvita, ratkaistaan lattiatasojen sovitus ympäristöön esim. porrastamalla lattiatasoja useampaan tasoon. Rakennusten ja pihan korot tulee sovittaa olemassa oleviin maastomuotoihin ja ympäristöön. Rinnemaaston luonnollisia korkeuskäyriä tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennus sovitetaan rinteeseen kellarikerroksen tai maaston mukaan porrastettujen lattiatasojen avulla. Korkea sokkeli voidaan häivyttää julkisivulaudoituksella ja korkea julkisivu parvekkeella tai katoksella. Rakennusten arkkitehtuuria ohjaavat määräykset Metistön vaihtelevat maastonmuodot ja siitä aiheutuvat vaihtelevat tonttien sijoittelun linjat edellyttävät rakennusten yhtenäistä ulkoasua. Alueella julkisivujen tulee olla yksinkertaisia ja rauhallisia. Ikkunoiden tai julkisivupintojen voimakasta jäsentelyä ja laudoituksen suunnan vaihteluja tulee välttää, samoin kuin korkeita sokkeliosuuksia. Julkisivuissa tulee olla yksi selkeä päämateriaali, jota tulee käyttää samanvärisenä perustuksesta räystäälle asti. Kaikilla korttelialueilla pihapiirin rakennelmien tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua päärakennusten arkkitehtuuriin. Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto tai kaksilappeinen pulpettikatto. Rakennuksissa tulee olla avoräystäät. JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT Ohessa on kuvattu tarkemmin kaavamääräyksissä mainitut julkisivujen värisävyt: Rapatuissa julkisivuissa tulee käyttää luonnonvalkoista. Puujulkisivujen tulee olla väritykseltään luonnonvalkoisia tai vaalean, taitetun sävyisiä siniharmaita tai vaalean, taitetun sävyisiä lämpimän keltaisia. Lii yvissä osissa saa käy ää alla esitettyjä tummempia korostevärejä. Katon tulee olla materiaaliltaan tiiltä tai peltiä ja väritykseltään tummanharmaa. Sokkelin tulee olla harmaa. 5