LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

Transkriptio

1 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu Hämeenlinna puh/fax juha.poutanen(at)kolumbus.fi

2 2 Sisällysluettelo 1. RAKENNUSTAPAOHJEET 1.1 Yleistä Rakennusten sijoittelu ja massoittelu Rakennusten määrä rakennuspaikoilla Rakennusten ulkoasut ja materiaalit Rakennuksen piha, tonttitiet ja järjestelyt, kasvillisuus Toteutusmalliesimerkki, yhteisrantaiset RA-1 korttelit 5-8 Havainnepiirrosesimerkki, koko alue,

3 3 1. RAKENNUSTAPAOHJEET 1.1 YLEISTÄ Rakentamisohjeisto sisältää alueen laatutavoitteet, rakentamisen massoitteluperiaatteet, rakennusten määrät tonteilla, rakennusten ulkoasut ja materiaalit sekä suositukset pihajärjestelyistä ja rakenteista. Ohjeet on tarkoitettu rakennusten suunnittelijoille, rakentajille ja rakennusvalvontaviranomaisille alueen rakentamiseen liittyvissä suunnittelu-, ohjaus-, valvonta- sekä rakentamistehtävissä. Lähtökohta on, että rakennetaan ohjeita noudattaen, rakennusvalvonta voi antaa poikkeuksia ohjeista harkintansa mukaan, mikäli poikkeamiset ovat perusteltuja ja johtavat hyväksyttävään alueen rakentamis- ja ympäristökuvaan. Rakentamista ohjaavat sitovasti kaavamääräykset sekä kunnan rakennusjärjestys siltä osin kuin kaavassa ei ole rakennusjärjestyksestä poikkeavia määräyksiä. Rakennustapaohjeiden tavoitteena on laatia kaavoitusta täydentävät ohjeet ohjaamaan kaava-alueen rakennus- ja pihasuunnittelua sekä rakentamisen toteutusta. Ohjeiden päämääränä on viihtyisä ja maisemakuvallisesti riittävän yhtenäinen rakentamisen toteutus jättäen kuitenkin vapauksia yksilöllisille tontinkäyttöratkaisuille. Tavoitteena on luonnonympäristön, puuston ja maaston ominaispiirteiden säilyttäminen myös tonttikohtaisesti sekä varmistaa, että syntyy riittävän yhtenäinen ja harmoninen vapaa-ajanalue. 1.2 RAKENNUSTEN SIJOITTELU JA MASSOITTELU Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu jo kaavasuunnitteluvaiheessa maastoolosuhteet siten, että rakennuspaikat sijaitsevat mahdollisimman suotuisilla paikoilla ilmansuuntien, runkotiestön sekä alueelle ja alueelta pois johtavien vapaa-alueyhteyksien kannalta. Kaava määrää yhteisrantaisilla tonteilla päärakennusten ja muiden rakennusten osalta sallittavan rakennusalarajauksen, omarantaisilla tonteilla rantasaunat voivat sijaita rakennusalan ulkopuolella kaavamääräyksen mukaisesti. Kaavan tavoitteena on, että yhteisrantaisilla tonteilla päärakennukset ja autotallivarastot sijoittuvat tonttiteiden varsille, jolloin muut tontin osat muodostavat yhtenäisiä vapaa-alueita ja teiden varsille syntyy rakennusten muodostamaa rytmitystä. Yhteisrantaisten tonttien erilliset saunarakennukset voidaan sijoittaa muualle rakennusalan sisällä. Omarantaisilla rakennuspaikoilla kaavan tavoitteena, että korttelin 5RA tonteilla 3-6 päärakennukset sijoittuvat tonttiteiden lähelle rakennuspaikkojen yläosaan. Tonttien 5RA/ 1-2 osalta päärakennukset voidaan myös sijoittaa tontin tasaisemmalle alaosalle rakennusalan mukaisesti.

4 Rakennuspaikoille tulevat rakennelmat ( grillikatokset, leikkimökit, huvimajat ) tulisi pyrkiä sijoittamaan myös rakennusalojen sisään, mutta ne voidaan perustelluista syistä sijoittaa myös muualle tontin alueella. Rinteisillä rakennuspaikoilla rakennuksen maastoon sovittamiseen on kiinnitettävä huomiota välttämällä leikkauksia ja pengerryksiä. 4 Rinteisillä omarantaisilla tonteilla ( 5RA / 3-6) on sallittu ns. kellarillinen ratkaisu 1/2k I, muilla tonteilla kerrosluku on I sekä korttelin 5RA / tonteilla 1-2 Iu1/2. Parvi on sallittu myös I-kerroksisissa loma-asuntorakennuksissa. Räystäät tulee olla avoräystäitä, koteloituja umpiräystäitä ei ole suositeltavaa käyttää. Kattotyyppeinä on käytettävä harja- tai pulpettikattoja tai niiden yhdistelmiä. Kattokaltevuudet voivat vaihdella harjakattojen osalta 1:1.5 ja 1:3 välillä ja pulpettikattojen osalta 1:2 ja 1:12.5 välillä. Rakennusten ja rakennelmien etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Muuten rakennusten etäisyyksien osalta noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Rajanaapurin suostumuksella rakennusten etäisyys naapuritilan rajasta voi olla pienempi kuin 5 m huomioiden kuitenkin rakennusten etäisyyksistä annetut paloturvallisuusmääräykset. 1.3 RAKENNUSTEN MÄÄRÄ RAKENNUSPAIKOILLA Rakennuspaikkaa (= tonttia ) kohti saa rakentaa varsinaisen loma-asuntorakennuksen ( sisäsauna saa olla myös loma-asuntorakennuksen yhteydessä ), erillisen saunarakennuksen yhteisrantaisilla ja rantasaunan omarantaisilla tonteilla kaavamääräysten mukaisesti ja lisäksi rakennuksina varasto/autokatoksen ja vierasaitan eli yhteensä siis enintään 4 erillistä varsinaista rakennusta. Lisäksi saa rakentaa rakennelmina 1 kpl grillikatos/ huvimaja enintään 10 m2, 1 kpl leikkimökki, 1 kpl kasvihuone, molemmat enintään 7 m2. Rakennelmia saa olla enintään 3 kpl. Rakennusten osalta tulee noudattaa kaavan enimmäiskerrosalamääräyksiä. 1.4 RAKENNUSTEN ULKOASUT JA MATERIAALIT Seinämateriaalina on käytettävä puuta ( lauta, lankku, hirsi, lamelli ) Rakennuspaikan eri rakennukset on toteutettava mahdollisimman paljon samaa tyyppiä olevilla julkisivumateriaaleilla. Rakennuspaikan muut rakennukset on sovitettava päärakennuksen tyyliin, materiaaleihin, kattomuotoihin ja katemateriaaleihin. Autosuojat on suositeltavaa rakentaa erillisinä talous-/ varastorakennukseen eli ei loma-asuntorakennukseen kiinni. Rakennuspaikan eri rakennusten ja rakennelmien värityksissä on käytettävä rakennuspaikkakohtaisesti samanhenkisiä värisävyjä. Julkisivujen käsittelyssä suositellaan ympäröivän metsän ja muun lähiympäristön värisiä kuultovärejä. Julkisivujen osalta tulee välttää puhdasta julkisivupuun väriä samoin kuin kirkkaita heijastavia värejä.

5 5 Katteiden väreinä suositellaan tummanharmaa, männynrungon punertava tai musta. Kirkkaita ja heijastavia kateaineita tai värejä ei saa käyttää. Värillisiä lasipintoja ei tulisi käyttää seinärakenteissa. Ikkunoissa suositellaan käytettäväksi puurakenteita. 1.5 RAKENNUKSEN PIHA, TONTTITIET JA - JÄRJESTELYT JA KASVILLISUUS Ilmansuuntien puolesta lämpimin oleskelupihan paikka on rakennuksen etelä- ja länsipuolella. Oleskelualueita jäsentävät terassit, kuistit, katokset, laatoitukset. Teiden, pihojen, ja terassien pintana ja materiaaleina suositellaan käytettäväksi hiekkaa, puuta ja luonnonkiveä. Tonttiliittymät tehdään korkeusasemiltaan kokoojateihin ja maastoon sopeutuvina. Tontille tulevan pihatien leveys enintään noin 2,5m. Autoille tulee osoittaa paikka autokatokseen tai vajaan ja vieraspaikka katoksen eteen. Tonttikohtaiset jäteastiat sijoitettava auto-/ varastokatokseen tai erilliseen pienkatokseen. Tontin ja rakennuksen ulkovalaistuksen tulisi olla ilmeeltään pehmeä, valon värin lämmin ja valaisinten matalia ja ympäröivään maastoon sopivia. Puu- ja metallirakenteisia aitoja ei tulisi käyttää tonttien rajoilla. Tontin puusto on säilytettävä rakennusten, piha-alueiden ja terassien ulkopuolisilla alueilla. Kukkaistutukset sijoitetaan kasviryhmäksi terassien ja rakennuksen välittömään läheisyyteen. Tonteille ei suositella ruokamultakerrosta laajemmin kenttäkerroksen päälle. Nurmetusta suositellaan sijoitettavaksi vain rakennusten ja terassien välittömään yhteyteen. Tonttikohtainen lipputanko on suositeltava. Lipputangon pituudet noin 8-11 m. Alueelle istutettavien puiden ja kasvillisuuden suositellaan olevan tuoreen kangasmetsän alkuperäisiä siellä jo olevia lajeja. Olemassa olevat puut sekä muu herkästi vaurioituva luonnon aluskasvillisuus on huolellisesti suojattava rakennusaikana. Rakennus- ja maastotöiden aiheuttamat vauriot pintakasvillisuudessa tulee korjata rakentamisen jälkeen. 1.6 TOTEUTUSMALLIESIMERKKEJÄ Koko alueen osalta on esitetty havainnepiirros toteutusmallista. Piirros on luonteeltaan ohjeellinen, jota ei sellaisenaan tarvitse noudattaa rakennusten sijoittelussa. Yhteisrantaisten RA-1 tonttien osalta on osoitettu malliesimerkkeinä yhden tontin osalta perspektiivikuvia rakennusten massoittelusta sijoittelusta, rakennusten yhtenäisistä julkisivu- ja katemateriaaleista sekä tontin muun osan käytöstä.

6 ESIMERKKI, RAKENNUSTEN SIJOITTELU, RA-1 TONTIT 6

7 ESIMERKKI, ERILLINEN SAUNARAKENNUS, RA-1 TONTIT 7

8 ESIMERKKI, RAKENNUSTEN YHTENÄINEN ULKOASU 8

9 9 KAAVA-ALUE, HAVAINNEPIIRROS