KAAVALUONNOS / selostus INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY. Tilat: , , , , , 249-

Transkriptio

1 1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA SAARIJÄRVEN, ISO- LITVASEN, ISO-VUORIJÄRVEN, PIRTTIJÄRVEN JA JOKIJÄRVEN RANTA-ALUEILLA KAAVALUONNOS / selostus Tilat: , , , , , , , , , , , ja Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 Linnankatu 9, Hämeenlinna puh/fax sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Kaavan käsittelyt : Kaupunginhallitus : Kaupunginvaltuusto:

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet Liiteasiakirjat Muu käytetty lähdemateriaali LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Rakennettu ympäristö Maanomistus Palvelut Vesistö Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallisluettelo Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleistä Mitoitus Aluevaraukset Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Tekninen huolto Tiealueet KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi Maakuntakaava Yleiskaavan Ranta-asemakaava Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Ympäristö- ja maisemavaikutukset Muut vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja sen ajoitus Toteutuksen seuranta... 9 LIITTEET 1-3

3 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijoittuvat Haapamäen ja Pihlajaveden taajamien pohjois- ja itäpuolisille alueille maantien 6122 molemmin puolin. Liitekartta. 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet Uuden ranta-asemakaavan tavoitteena on liittää tila 17-3 mukaan viereisiin kaavaalueisiin Saarijärvellä omarantaisena rakennuspaikkana. Tilan alue on jostain syystä jäänyt pois voimassaolevasta viereisestä kaava-alueesta. Tila 17-3 on vanha jo aiemmin rakennettuna ollut rantatila ( torppa ). Kaavamuutosten tavoitteena on nostaa ranta-asemakaavassa jo olevien lomarakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta nykyisin Keuruulla käytettävän normin mukaiseksi huomioiden kuitenkin kaava-alueen vesistöjen pienehköt koot. 1.4 Liiteasiakirjat - yleiskartta kaava-aluerajaukset - voimassaolevat ranta-asemakaavat, 2 kpl - luontoselvitykset 2013, Suomen Luontotieto Oy - kaavakartat A4 1:2000 ja kaavamääräykset 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - Keski-Suomen Liiton maakuntakaavojen aineistot - voimassaolevan ns. Haapamäen ympäristön ranta-asemakaavojen aineistot 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen tiloille ei ole rakennettu tähän mennessä yhtään lomarakennuksia. Tilan 17-3 alueella on vanhoja tilan alueella sijainneen torpan aikaisia talousrakennusten jäänteitä. Kaavamuutosalueet ovat metsämaata, tonteille on rakennettu tiestö valmiina ja voimassaolevan kaavan tontit on lohottu ja merkitty maastoon. Kaava-alueen vesistöt ovat suhteellisen pieniä metsäjärviä. Erityisiä luonnonarvoja

4 4 tai muita ei kaava-aluerajauksilla ole Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu viiden eri vesistön rannoilla olevista kaavanmukaisista lomarakennuspaikkatonteista ( 11 kpl ) ja yhdestä rakentamattomasta rantatilasta. Kaavamuutosalueeksi on rajattu kaavan tavoitteen mukaan vain nykyiset kaavanmukaiset lomarakennustontit. Nykyiset lomarakennustontit ovat metsämaata, tontteja on osittain jo raivattu puuston osalta tulevaan tonttikäyttöön. Tonttien taakse tulee valmiit jo rakennetut tiet Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Kaava-alueelta tehtiin luontoselvitykset syksyllä Kaava-alueilta ei löytynyt erityisiä suojelukohteita tai -lajeja. Seuraavassa ote selvityksen yhteenvedosta: Suunnittelualueilla ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteilla ei myöskään ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Selvityksessä ei alueella havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteilla ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Lintudirektiivin liitteen I pesimälajeista Jokijärven kohteella esiintyy pyy. Alueilla ei esiinny liito-oravia, eikä alueella ole liito-oravalle optimaalista elinympäristöä. Alueilla ei myöskään ole lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja, kuten laajoja louhikoita. Kohteille suunniteltu maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolossa Keurusseudun Luonnonystävät on antanut mielipiteitä alueen maankäyttötavoitteista ja luontoarvoista Jokijärven osalta Rakennettu ympäristö Maanomistus Palvelut Kaavamuutosalueet on rakentamatonta metsätalousmaata. Uudella kaava-alueella on ollut aikoinaan vanha torppa, josta on enää jäljellä talousrakennusten jäänteitä. Alueella on valmis metsäautotiestö. Kaava-alueen järvillä on Jokijärveä lukuunottamatta jo muuta vanhempaa loma- ja pysyvää asutusta. Kaava-alueet ovat yksityis- ja yhtiöomistuksessa. Lähimmät kaupallisia, kunnallisia ja muita peruspalveluja saa Keuruulta ja Haapamäen keskustasta ( noin 6-15 km autolla).

5 Vesistöt Kaava-alueen järvet ovat pienehköjä metsäjärviä. Vesistöistä osa laskee Keurussellän suuntaan ja osa Pihlajavedelle. 2.2 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa eikä vaihekaavassa ole osoitettu aluevarauksia kaava-alueille. Yleiskaava Kaava-alueilla ei ole yleiskaavoja. Kaavassa huomioidaan yleiskaavojen yleiset sisältövaatimukset. Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueet sisältyvät 1990-luvulla laadittuun Haapamäen ja ympäristön vesistöjen laajahkoon ranta-asemakaavaan. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Kaavamuutosalueet on osoitettu ranta-asemakaavassa omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Rakennusjärjestys Keuruun kaupungin uusi rakennusjärjestys on hyväksytty Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastotietokannan aineistoja. 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan suunnittelun tarve on tullut ajankohtaiseksi, kun tilan 17-3 omistaja halusi liittää tilansa voimassaolevaan ranta-asemakaavaan ja Finsilva Oyj liittyi kaavaan mukaan tavoitteena nostaa vielä toteutumattomien lomarakennuspaikkojensa rakennuspaikkakohtaista mitoitusta lähemmäksi Keuruulla ja yleisesti nykyisin käytettyjä arvoja Kaavamuutoksessa huomioidaan muutosalueen järvien pienet koot ja suhteutetaan rakennusoikeudet niiden mukaan. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset

6 6 Kaavan ja -muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien vireilletuloilmoituksella Keuruun kaupungille ( ). Kaavan osalta on järjestetty MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu Kaavahakemus on käsitelty kaupunginhallituksessa Keuruun kaupunki on kuuluttanut kaavan vireilletulleeksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaavaan liittyviä tavoitesityksiä Keurusselän Luonnonystävät ry:ltä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisluettelo Maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: - Keuruun kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen maakuntamuseo Yhteisöt ja yhdistykset : - Keuruun Sähkö Oy - Keurusseudun luonnonystävät ry Vireilletulo Kaava laitettiin vireille aikana Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ELYkeskuksen kanssa Kaavaluonnos pidetään MRL:n mukaisesti nähtävillä kaupungin virastossa 30 päivän ajan xx.xx.2014 välisen ajan ja osallisilla on oikeus lausua siitä mielipiteensä. Viranomaisosallisilta pyydetään luonnosvaiheessa lausunnot.

7 7 Kaavaehdotus pidetään mahdollisten korjausten ja täydennysten jälkeen nähtävillä 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa ja saada kaupungin perusteltu vastine muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pidetään nähtävilläolon ja lausuntojen / muistutusten saannin jälkeen vain tarvittaessa MRL:n 26 :n mukainen toinen viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisen (kaupunginvaltuusto) jälkeen muistutuksen tehneille lähetetään kirjallinen tieto kaavan hyväksymisestä. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleistä Mitoitus 4.2 Aluevaraukset Kaavalla on osoitettu 12 kpl omarantaista RA-rakennuspaikkaa, joista yksi on kokonaan uusi tilalle Kaava-alue ei sisällä muita aluevarauksia, koska rajaus käsittää vain nykyisen kaavan RA-tontit ja tilan 17-3 koko alueen tonttimaana. Kaavamuutoksella on voimassaolevien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta nostettu tonttia kohti 80 k-m2:stä 250 k-m2:iin. Muutoksessa on rajattu erillisen loma-asuntorakennuksen koko 150 k-m2:iin. Muutos noudattaa nykyisin yleisesti muissakin kunnissa käytössä olevia rakennusoikeusmääriä. Kaava-alueelta ei ole tehty uusia mitoituslaskelmia, koska kyse on voimassaolevan kaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostosta tonteilla. Tila 17-3 on vanha ne. emätila, jolla olisi jo muutenkin oikeus yhteen rantarakennuspaikkaan Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. Loma-asuntorakennus saa olla enintään 250 k-m2. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään, rakennuspaikan ollessa yli 3000 m2, 40 m2 ja jos rakennuspaikka on yli 5000 m2, enintään 60 m2. Muut rakennukset saunarakennuksia lukuunottamatta tulee sijoittaa keskiveden mukaisesta rantaviivasta vähintään 30m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 sekä savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Erillinen saunarakennus ja savusauna tulee sijaita vähintään 15 m:n etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 6 kpl.

8 Tekninen huolto RA-rakennuspaikkojen jätevesihuolto on toteutettava haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mukaisesti. Käyttövesi saadaan rakennettavista tonttien yhteisistä tai rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueiden jätehuoltopisteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri korttelialueille tulevien pääsyteiden alkupäähän. Sähköverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan kaava-alueelle Tiealueet Tiealueet on osoitettu ohjeellisina metsätalousalueilla. Rakennuspaikkojen tarvitsemat tiet ovat jo rakennettu ja valmiita käyttöön. 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutusten arviointi Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Kaavalla ei ole vaikutusta maakuntakaavaan tai vaihekaavaan. Kaavan voidaan katsoa noudattavan yleiskaavojen yleisiä sisältövaatimuksia sovellettuna ranta-asemakaavaan. Kaavamuutoksella ei vähennetä vapaita rantaalueita eikä muutos ei lisää tonttien määrää. Uusi lomarakennuspaikka sijoittuu vanhojen tonttien väliin. Alueiden toteuttamista varten ei tarvita uusia tieyhteyksiä. Kaavamuutosalueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaavamuutoksella ei muuteta ranta-asemakaavan ratkaisuja muilta kuin rakennusoikeuden noston osalta tonttikohtaisesti. Ottaen huomioon kaupungin rakennusjärjestyksen sallimat rakennusoikeusmäärät vesistöjen pinta-alasta riippumatta, muutoksen ei voida katsoa loukkaavan kaava-alueen järvien muiden maanomistajien oikeuksia Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Koska kyseessä on maanomistajien ranta-asemakaava, kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat rajoitettuja. Kaavaan tulevan loma-asutuksen uudet rakennuspaikat omalta osaltaan tukevat Haapamäen ja Pihlajaveden palvelujen säilymistä ja muuta matkailu- ja muiden palvelujen kysyntää. Kaavan yhdyskuntatekniset kustannukset koostuvat kiinteistökohtaisen vesihuollon, sähköverkoston, rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista. Koska kyseessä on maanomistajien toteutettava kaava, kustannukset jäävät myös nykyisten ja tulevien tontinomistajien kustannettavaksi. Keuruun kaupungille kaavasta ei aiheudu mitään toteuttamiskustannuksia.

9 Ympäristö- ja maisemavaikutukset Kaavalla ei tule olemaan käytännössä heikentäviä ympäristövaikutuksia huomioiden. Alueen luontoarvot on kartoitettu v liito-oravien ja muiden suojeluarvojen osalta. Maisematekijöitä on huomioitu kaavassa mm. tonttien rakennusalojen sijoitteluissa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksillä rannasta Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaava toteutus tapahtuu maanomistajien päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Voimassaoleva ranta-asemakaavat / muutosalueiden rajaukset Erillinen liite: - Luontoselvitykset v. 2013, Suomen Luontotieto Oy KAAVAKARTAT 1: erilliset määräykset

10 Maanmittauslaitos Kiinteistötietopalvelu Karttatuloste Tulostettu Kaava-alueet, sijainti Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: E: Tuloste ei ole mittatarkka. 1 / :52

11 KAAVAMUUTOSALUEET KAAVA-ALUEEN LAAJENNUS

12 KAAVAMUUTOSALUEET