Uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmä
|
|
- Aimo Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO 1(9) Antti Kohopää Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: Lausuntopyyntö TEM/1753/ /2017 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 :n muuttamisesta. Uusiutuvan sähkön tuotantotukijärjestelmä Kiitoksia mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksen luonnoksesta. Esityksen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä kahden terawattitunnin vuosituotannon verran uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tämä on tarkoitus tehdä teknologianeutraalisti sekä mahdollisimman kustannustehokkaasti. On hyvä, että tuotantotukijärjestelmän osoitetaan selkeästi olevan siirtymäkauden ratkaisu matkalla tulevaisuuteen, jossa investointeja energiajärjestelmään ohjaavat markkinahinnat tukijärjestelmien sijaan. On myös hyvä, että tukijärjestelmä on kilpailtu. Uusiutuvan sähkön hankkeita on paljon kehitteillä ja aika kilpailulle on otollinen. Jatkovalmistelussa onkin tärkeää huolehtia, että suuresta määrästä ja kovasta kilpailusta huolimatta uusiutuvaa sähköä tuottavia hankkeita toteutetaan edullisuusjärjestyksessä. Energiateollisuus ry (ET) on vastustanut nyt lausuttavana olevan uuden tuotantotukijärjestelmän käyttöönottoa. Tuotantotukijärjestelmä on markkinoille haitallinen yritystuki. Yritystuista luopumisesta puhutaan paljon ja elinkeinoelämää moititaan haluttomuudesta osoittaa tuista leikkaamista, joten on varsin erikoista, ettei ET:n neuvoa ole kuultu. Markkinahinnat ohjaamaan investointeja energiajärjestelmään Sähköjärjestelmän koko toiminnan keskeinen edellytys on kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino. Tasapainon löytämisen työkaluksi on valittu sähkömarkkinat. Toimivilla markkinoilla valtion rooli on mahdollisimman pieni. Sähkömarkkinoilla, kuten lähes kaikilla muilla toimivilla hyödykemarkkinoilla tuotteen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta. Mitä suurempi on kysyntä ja tarve kulloisenakin ajankohtana tuotteelle sitä korkeampi on tuotteen hinta kyseisenä ajankohtana. Toisaalta, mikäli tuotteesta on paljon tarjontaa ja/tai kysyntä on heikkoa, niin tällöin hinta laskee. Sähkömarkkinoilla markkinamekanismi ohjaa investointeja sekä tuotantoon että kysyntään. Ostajat arvioivat jatkuvasti millä hinnalla on järkevää ostaa ja olla ostamatta (kysyntä joustaa) ja tuottajat arvioivat millä hinnalla he voivat tarjota tuotetta saataville (tuotanto joustaa). Markkinat löytävät näiden väliltä tasapainon tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Osa Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
2 tuottajista ja ostajista suojautuu hintojen vaihtelulta ja markkinoilla tähän on kehitetty tehokkaita keinoja. 2(9) Kaikki tukijärjestelmät sekoittavat hieman tämän mekanismin toimintaa. Kun tuki on kuitenkin päätetty ottaa käyttöön, tulisi tukijärjestelmä suunnitella siten, että markkinoihin vaikutetaan mahdollisimman vähän. Tukijärjestelmien käyttöönoton jälkeenkin markkinahintasignaalin tulisi ohjata tuotantoa sekä investointeja erilaisiin tuotantolaitoksiin. Nyt valittu liukuvan ja kiinteän preemion yhdistelmä (preemiomalli) ei ota tätä huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Preemiomalli tukee tuotantoa sitä enemmän, mitä enemmän siitä on tarjontaa eli päinvastoin mitä markkinahintasignaali ohjaa. On kuitenkin hyvä, että preemiomalliin on säädetty 30 euron viitehinta. Tästä viitehinnasta ei tule luopua eikä sitä tule laskea. Toisaalta on hyvä, että tuottajat voivat hyötyä mahdollisista markkinahinnan nousuista eivätkä joudu maksamaan tukea takaisin valtiolle sähkön markkinahinnan noustessa viitehinnan ja preemion summan yläpuolelle. Preemiomalli sopii lähtökohtaisesti tuottajalle ja tuotantomuodolle, joka ei ajoita tuotantoaan kysynnän mukaan. Sen sijaan tukijärjestelmä, jossa markkinahintasignaalit ohjaavat investointeja, kannustaa rakentamaan tuotantoa vastaamaan asiakkaiden kysyntää, ohjaa rakentamaan varastoja markkinaehtoisesti ja ohjaa markkinaehtoiseen kysyntäjoustoon. Mitä enemmän järjestelmää rakennetaan ja tuetaan markkinahintasignaaleista riippumatta, sitä enemmän tulee painetta tukea jotain muuta järjestelmän osaa. Paine johtuu paitsi siitä, että tuetaan ylipäätään myös siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa eikä markkinahinta muodostu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Olennaista on tunnistaa, että vaikka tämä yksittäinen tukijärjestelmä saataisiinkin valtiontalouden näkökulmasta kohtuullisilla kustannuksilla syntymään, tulee pitkällä aikavälillä valtion tai asiakkaiden maksettavaksi markkinahäiriön lieveilmiöt. ET pitää hallituksen esityksen luonnoksessa mainittua, niin kutsuttua kiinteän preemion mallia paremmin markkinoille soveltuvana, kuin nyt valittua preemiomallia. Esitetty tukijärjestelmä ei ole teknologianeutraali, vaikka näin väitetään Lausuttavana olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa korostetaan, että valmisteltava tukijärjestelmä on teknologianeutraali. Näin ei kuitenkaan ole, sillä jo luonnoksen mukaan tukijärjestelmään ei voisi osallistua vesivoimalaitoksella. Energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Eduskunnan talousvaliokunta on energia- ja ilmastostrategiasta antamassaan mietinnössä korostanut, että tukijärjestelmän tulee olla teknologianeutraali. Sille, että vesivoimalaitos on jätetty pois tukilain soveltamisalasta, ei esitetä juurikaan perusteluita. Suurvesivoiman lisäyspotentiaalin todetaan olevan rajallinen ja sijaitsevan pääosin suojelluissa vesistöissä. Lisäksi suurvesivoimainvestoinnin arvioidaan olevan kannattava myös ilman tukea. Perustelut ovat varsin hataria. Perusteluissa ei esitetä tarkempia arvioita kannattavuudesta. Parhaiten vesivoiman kustannustehokkuus olisi mitattavissa ottamalla se tukijärjestelmään mukaan. Yksi lain tavoitteista on selvittää eri tuotantomuotojen kustannustasoa, joten tästäkin näkökulmasta vesivoiman tulisi osallistua kilpailuun. Valtiolla tässä olisi vain voitettavaa, mikäli kustannustehokkaampia hankkeita toteutuisi. Mikäli järjestelmästä rajataan ulkopuolelle jotain teknologioita, pahimmillaan käy niin että yhteiskunnan resursseilla tuetaan kalliimpia investointeja, kun samaan aikaan kustannustehokkaimmat jää toteutumatta. Tukijärjestelmästä halutaan esityksen perusteluiden mukaan mahdollisimman kustannustehokas. Tällöin on perusteltua mahdollistaa myös vesivoiman osallistuminen kilpailuun.
3 3(9) Teknologianeutraalia tuotantotukea koskevan lain ei tule rajata mitään tuotantomuotoa järjestelmän ulkopuolelle, vaikka potentiaali olisikin rajallinen. Suomessa on varsin kehittynyt ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö sekä tähän liittyvä lupajärjestelmä. Mikäli mitä tahansa teknologiaa oleva tuotantolaitos on toteutettavissa ympäristösääntelyn puitteissa ja sillä on asianmukaiset luvat, ei sitä tule ympäristöperusteilla rajata tukijärjestelmän ulkopuolelle. Tukijärjestelmän valmistelussa tulee kunnioittaa ympäristölupaviranomaisten osaamista ja kykyä arvioida hankkeiden toteutettavuus. Nyt näyttää siltä, ettei tähän osaamiseen luoteta. Vesivoima on myös energiajärjestelmän näkökulmasta tärkeä tuotantomuoto sen tarjotessa järjestelmälle tärkeää säätökapasiteettia. Energia- ja ilmastostrategiassa on korostettu, että tulevaisuudessa säätökykyisen kapasiteetin rooli järjestelmässä tulee korostumaan. Esitämmekin että 5 :n 16 kohtaa muutettaan seuraavasti sekä lisätään vastaava vesivoimalan käsite lakiin: uusiutuvan energian voimalaitoksella tarkoitetaan tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoaine-voimalaa, aurinkovoimalaa, vesivoimalaa tai aaltovoimalaa, joka on yhtenäisellä alueella sijaitseva itsenäinen ja toiminnallinen kokonaisuus, taikka saman sähkön tuottajan hallinnassa olevista useista samaa uusiutuvaa energialähdettä käyttävistä uusiutuvan energian pienyksiköistä koostuvaa kokonaisuutta. Vaatimus laitosten uutuudesta heikentää resurssien tehokasta käyttöä Hallituksen esitysluonnoksen 30.1 :n 2 kohdan mukaan laitoksen tulee olla kokonaisuudessaan uusi eikä laitos saa sisältää käytettyjä osia. Esityksen perusteluissa on lisäksi tarkennettu mitä uudella tarkoitetaan. Kohdassa 4 edellytetään lisäksi, ettei laitosta rakenneta sellaisen samalla paikalla sijaitsevan voimalaitoksen tilalle, jonka investointia varten on myönnetty valtiontukea. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset rakennetaan aina olemassa olevan teollisuuslaitoksen, kaupungin tai taajaman yhteyteen. Suomessa yhteistuotantoa on hyödynnetty laajasti jo vuosikymmeniä ja se muodostaa suomalaisen energiajärjestelmän perustan. Tämän takia täysin uusien, kokonaan uudelle paikalle rakennettavien yhteistuotantolaitosten rakentamispotentiaali on hyvin rajallinen, kuten hallituksen esityksen luonnoksessa todetaankin. Usein uusien uusiutuvaa sähköä tuottavien yhteistuotantovoimalaitosten rakentaminen tapahtuukin olemassa olevia laitoksia jossain määrin korvaten. Tällöin laitos rakennetaan samalla paikalle vanhan voimalaitoksen kanssa ja hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Kun rakennetaan uutta vanhan tilalle, on taloudellisesti järkevää pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia rakennuksia sekä mahdollisesti olemassa olevia ja käyttökelpoisia osia vanhasta voimalaitoksesta. Tämä pienentää uusiutuvan sähkön tuottamiseksi tarvittavia investointeja, pienentää asiakkaiden maksettavaksi päätyvää hintalappua sekä vähentää yhteiskunnan tukien ja resurssien tarvetta monessa mielessä. Sen lisäksi että toiminta on taloudellisesti järkevää, se edistää kiertotaloutta sekä vähentää tarvetta ympäristöä muuttaville ja rasittaville investoinneille. Myös sähkömarkkinoiden ajatuksena on se, että tarvittavat tuotantoinvestoinnit olivat ne sitten täysin uusia, vanhan korvaamista tai tehon korotuksia tapahtuvat edullisuusjärjestyksessä. Aivan vastaavasti tulisi voida käyttää tuulivoimainvestoinneissa jo rakennettuja kohteita, missä tiet ja perustukset ovat jo valmiina, ja jotka tuuliolosuhteiltaan ovat parhaat, sen sijaan, että tuella ohjattaisiin rakentamaan uutta tuotantoa neitseelliseen luontoon. Nyt asetettavat osallistumisen ehdot rajoittavat tämän periaatteen toteutumista. Huonoimmillaan voi käydä niin, että edulliset investoinnit jäävät kokonaan tekemättä sen takia, ettei olemassa olevan rakennuksen hyödyntäminen ole sallittua. Samalla valtion tukemana ja huomattavasti korkeammalla tuella rakennetaan täysin uusia vastaavia laitoksia. Samalla myös olemassa oleva infrastruktuuri jää hyödyntämättä ja toisaalle rakennetaan uutta.
4 4(9) Usein uutta uusiutuvaa sähköä tuottava voimalaitos korvaa jonkin olemassa olevan fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotantolaitoksen tai vanhan tuotantolaitoksen, joka on käyttöikänsä päässä. Usein vanhat laitokset ovat saaneet johonkin investointiin tukea. Tällöin 30.1 :n kohdan 4 vaatimus rajaa tällaisen korvausinvestoinnin esitetyn tukijärjestelmän ulkopuolelle. Emme näe perusteita sulkea tukijärjestelmän ulkopuolelle sellaisia laitoksia, jotka korvaavat olemassa olevia tuotantolaitoksia. Kilpailussa tukitason voidaan olettaa jäävän sen verran alhaiseksi, ettei tukitaso itsessään muodosta kannustinta korvata toimivaa, uusiutuvaa sähköä tuottavaa voimalaitosta, jolla on merkittävästi elinkaarta jäljellä. Esitämme, ettei tukijärjestelmää rajattaisi koskemaan ainoastaan täysin uusia voimalaitoksia. Käytännössä tämän voisi toteuttaa siten, että 30.1 :n 4 kohta poistetaan. Lisäksi esitämme, että esitys muutetaan 30.1 :n 2 kohdan osalta sellaiseen muotoon, että tukeen on oikeutettu uuden voimalaitoksen lisäksi uutta uusiutuvaa sähköä tuottava investointi. Edellytystä voisi täsmentää siten, että uutta uusiutuvaa sähköä tuottavia laitoksia ovat olemassa olevia rakennuksia hyödyntävät voimalaitokset, investoinnit joissa investoidaan uuteen turbiiniin ja/tai generaattoriin uusiutuvan sähköntuotannon mahdollistamiseksi tai olemassa oleva turbiinin tai generaattorin yhteyteen rakennetaan uusi kattila, jossa käytetään uusiutuvaa polttoainetta. CHP-laitosten osallistumisen tulee olla tosiasiallisesti mahdollista Esitysluonnoksen 33.1 :n 5c) ja 5b) kohdissa edellytetään, että puupolttoainelaitoksessa tai biokaasuvoimalaitoksessa tukeen oikeuttavalla polttoaineella on tuotettu kalenterivuoden aikana vähintään 90 % laitoksen vuosituotannosta. Mikäli voimalaitoksessa jäädään alle 90 prosentin rajan, on tukeen oikeutetun sähkön määrä tämän vuoden osalta nolla. Esitetty raja heikentää yhteistuotantolaitosten mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen ja mahdollisesti nostaa tukijärjestelmän kustannuksia, ja on olennaisesti teknologianeutraaliusedellytyksen vastainen. Täytyy huomata, että siihen tuottaako mikä tahansa laitos sähköä ja minkä verran jonain ajanjaksona, vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin tuki. Vaikka tukea maksetaankin, niin kaikki tuotanto kilpailee sähkömarkkinoilla muun tuotannon kanssa ja voi tulla syrjäytetyksi markkinoilla tuesta huolimatta. Tuotannosta osa hankkii polttoaineita, joiden saatavuus ja käytettävyys voi vaihdella ja vaikuttaa tuotantoedellytyksiin. Jo ulkolämpötila ja tuulisuus vaikuttavat huomattavasti eri tuotantomuodoilla eri tavoin tuotannon määrään. Myös moni muu asia toimintaympäristössä sekä politiikassa voi muuttua riippumatta tuotantomuodosta ja vaikuttaa tuotantoon. Erityisesti nämä riskit liittyvät CHP-tuotantoon. Esitämme, että kilpailuun osallistumisen ehdoksi asetetaan, että puupolttoainevoimalaitoksen on teknisesti mahdollista käyttää vähintään 90 % uusiutuvaa polttoainetta. Tämän lisäksi esitämme, että puupolttoainelaitoksille (kuten muillekin laitoksille) tukea tulee maksaa sen mukaan, mitä on tukijärjestelmään osallistuessaan ilmoittanut tuen avulla tuottavansa. Tällöin esimerkiksi puupolttoainevoimalaitoksella kilpailuun osallistuva toimija itse määrittelisi millä osuudella tuotannosta tämä osallistuu tukijärjestelmään. Tuottaja mitoittaisi itse määrän minkä uusiutuvaa sähköä tuottaa ottaen huomioon paikallisen polttoaineen saatavuuden, polttoainemarkkinat sekä suhteuttaisi tarjouksensa riskeihin joita teknologiaan, polttoainemarkkinaan, sähkömarkkinoihin tai muutoin toimintaympäristöön liittyy. Samalla myös mahdolliset paikalliset vaikutukset puu- ja sivutuotemarkkinoihin jäävät pienemmiksi. Tällöin tuotannolle maksetaan tukea enintään sen mukaan, millä on järjestelmään osallistunut, vaikka tuottaja tuottaisi enemmän. Toisaalta tuottaja voisi kohtuullisella riskillä sitoutua tuottamaan tarjoamansa tuotantomäärän ottaen kuitenkin huomioon 33 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn joustavuuden tuotantomäärissä tukijakson aikana :n 5 c kohdassa edellytetään lisäksi, että tukeen oikeuttava sähkö tulee tuottaa muilla polttoaineilla kuin lain 25 :n 4 momentissa tarkoitetulla metsähakkeella. Esitetty rajaus tukeen oikeuttaviin polttoaineisiin on tarpeeton ja rajoittaa tuottajien mahdollisuuksia käyttää saatavilla olevia uusiutuvia polttoaineita tukeen oikeuttavassa tuotannossa.
5 5(9) Mikäli em. rajaus kuitenkin laissa säilytetään, tulisi esitystä vähintäänkin puupolttoainevoimalan osalta muuttaa siten, että laissa asetetun tuotantovelvoitteen toteuttamisessa voisi käyttää puupolttoaineita rajoituksetta. Tällöin tukea maksettaisiinkin vain sille osalle, jonka on tuottanut tukeen oikeuttavalla polttoaineella. Tukiaika tulisi olla lyhyempi Luonnoksen 32 :n 2 momentissa esitetään enintään 12 vuoden tukiaikaa investoinneille. Mitä pidempi tukiaika on, sitä suuremmaksi toiminnanharjoittajan riskit polttoaineen saatavuuteen ja hintaan sekä muutoinkin toimintaympäristön vakauteen liittyen kasvavat. Ehdotammekin, että tukiaikaa lyhennetään 8 vuoteen. Investoijan näkökulmasta arvokkaimpia ovat investoinnin alkuvaiheessa tuottamat kassavirrat. Toisaalta tukiaika altistaa tuottajat aiemmin markkinahinnoille, mikä tulee olla pidemmän aikavälin tavoite. Toisaalta myös valtion rahoja sitoutuu lyhyemmäksi ajaksi. Selvityshinta on markkinaehtoisempi tuen määräytymistapa Hallituksen esityksessä esitetään, että tukitaso määräytyisi kunkin tarjoajan tarjouksen mukaan (pay as bid). ET:n näkemyksen mukaan selvityshinta (clearing price) olisi toimivan kilpailun ja tehokkuuden kehittymisen näkökulmasta parempi hinnan määräytymismalli. Tällöin kaikki kilpailussa pärjäävät hankkeet saisivat yhtenäisen tukitason. Uusiutuvan sähkön hankkeita on valmisteilla moninkertainen määrä suhteessa kilpailutuksen kokoon, joten kilpailu tuesta tulee olemaan kovaa ja johtaa siihen, ettei suurta eroa kilpailussa menestyvien hankkeiden välille muodostu. Käyttöomaisuuden käsitettä on täsmennettävä 30 1 momentin 5 kohdassa todetaan, että tukijärjestelmään voi osallistua voimalaitoksella, mihin liittyvän käyttöomaisuuden hankkimisesta tai rakentamistyön aloittamisesta ei ole tehty sitovaa päätöstä. Kohtaa tulisi täsmentää, sillä käytännössä kohta voi rajoittaa edellytyksiä kilpailuun osallistumiselle. Yrityksillä on usein ennen investointipäätöstä jotain investointiin liittyvää käyttöomaisuutta hankittuna. Tällaisia ovat esimerkiksi maa-alueet tai rakennukset, jotka ovat edellytyksiä hankkeen olemassaololle. On syytä selkeyttää, että esimerkiksi olemassa olevan tuulipuiston laajentaminen tulisi olla mahdollista hyödyntäen olemassa olevaa infrastruktuuria ja käyttöomaisuutta. Vaikka varsinaista investointipäätöstä ei olisi tehty, voi käyttöomaisuutta olla hankittuna. Kustannustehokkuuden näkökulmasta monet olemassa olevin laitosten laajennukset ovat järkeviä eikä niiden tule rajautua pois järjestelmästä. Maankäyttö- ja rakennuslain kaavan, luvan tai päätöksen lainvoimaisuuden käsite hyvä täsmentää 30 :n 1 momentin 6 kohdassa osallistumisen edellytykseksi asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen, lupien tai päätösten lainvoimaisuus. Lainkohdan sanamuoto ja perustelut eivät ole selvät siltä osin, mitä lainvoimalla tarkoitetaan. Perusteluissa todetaan, että kaavan, luvan ja päätöksen lainvoimaisuudella tarkoitetaan, että siihen ei voi enää hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Tämä toteamus on varsin suppea eikä kovin informatiivinen. Lisäksi sekaannuksenvaaraa lisäävät hallituksen esityksessä MRL:n muuttamisesta (HE 81/2006) ja oikeuskirjallisuudessa esitetyt kannat, joiden mukaan valitusluvanvaraisissa asioissa päätös tulisi lainvoimaiseksi, kun se on annettu. Luultavasti nyt lausunnolla olevan hallituksen esityksen tavoitteiden kannalta olisi tarkoituksenmukaista tarkentaa, että kaava, lupa tai päätös on lainvoimainen, jos siitä ei valiteta määräajan puitteissa. Jos kaavaa, lupaa tai muuta päätöstä koskevasta hallinto-
6 6(9) oikeuden ratkaisusta valitetaan, on se lainvoimainen sitten, kun sitä koskeva valituslupahakemus jätetään tutkimatta tai hylätään taikka asiassa annetaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Tämä pitäisi todeta perusteluissa selkeästi. Perusteluissa voisi myös kuvata, miten päätöksestä tulee lainvoimainen oikaisuvaatimusvaiheessa. Hallituksen esityksen perusteluissa tulisi suoraan ilmaista, että ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, menetetyn määräajan palauttaminen ja purku. Hankkeen on siis mahdollista osallistua tarjouskilpailuun, vaikka kaavaan, lupaan tai päätökseen liittyen olisi vireillä ylimääräinen muutoksenhaku. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että esityksen perusteella tarjouskilpailuun osallistumisen edellytyksenä on, että osallistumishetkellä toiminnanharjoittajalla on voimassa oleva rakennuslupa. Rakennusluvan ei sen sijaan edellytetä olevan voimassa tai lainvoimainen koko rakentamisen ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminnanharjoittajan rakennuslupa voi vanhentua kilpailun järjestämisen jälkeen ja hankkeelle tulee hakea uusi rakennuslupa. Osallistumisen edellytykset liittyvät tältä osin kiinteästi luonnoksessa esitettyihin osallistumisja rakentamisvakuuksiin. ET pitää vakuuksia hyvinä ja ensisijaisina tapoina varmistaa kilpailuun osallistuvien hankkeiden toteutettavuus. Vakuuksien ollessa ehdotetun suuruisia, ne myös kannustavat toiminnanharjoittajia tarjoamaan aidosti toteuttamiskelpoisia hankkeita kilpailuun. Mikäli vakuudet ovat ehdotetun kaltaiset, emme näe luvitusta tai kaavoitusta koskevien edellytysten täydentämistä tarpeellisena. Sähköverkonhaltijan liittymistarjous on hyvä menettely varmistaa hankkeen liitettävyys On sinänsä hyvä, että laissa ehdotetaan joustavaa menettelyä voimalaitoksen liitettävyyden varmistamiseksi. Lain sanamuotoa ja perusteluita pitää kuitenkin tarkentaa, jotta jatkossa vältytään epäselvyyksiltä. Tarjouskilpailun ja sähkömarkkinalain mukaisen liittämisvelvollisuuden yhteensovittaminen on kuitenkin haastavaa. 30 :n 1 momentin 7 kohdan sanamuotoa tulisi tarkentaa seuraavasti: sähköverkonhaltijalta on saatu liittymistarjous tehdä sähkömarkkinalaissa tarkoitettu liittymissopimus, joka mahdollistaa voimalaitoksen liittämisen sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitettuun sähköverkkoon ottaen huomioon tarjouksessa asetetut verkon kapasiteettiin liittyvät ja muut ehdot, taikka jos sähköverkonhaltijalta ei ole saatu mainittua liittymistarjousta, sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu liittymissopimus voimalaitoksen liittämiseksi sähköverkkoon. Perusteluissa täytyy tuoda esiin, että sähköverkonhaltijan velvollisuudet määritellään sähkömarkkinalaissa. Tuotantotukilaki ei aseta velvoitteita sähköverkonhaltijoille. Tuotantotukilailla ei tule säädellä sitä, minkä sisältöisiä liittymistarjouksia verkonhaltijat voivat ylipäätään antaa. Tuotantotukilailla voidaan säätää vaatimuksista, joita asetetaan tarjouskilpailuun osallistuvalle hankkeelle. Verkonhaltija ei ole velvollinen antamaan liittymistarjouksia, jotka mahdollistavat osallistumisen tarjouskilpailuun. Sähkömarkkinalaki ei aseta nimenomaisia rajoituksia liittymistarjouksen voimassaoloajalle eikä myöskään sen ehdoille. Hallituksen esityksessä ei myöskään esitetä verkonhaltijalle aikaa, jonka kuluessa verkonhaltijan on annettava liittymistarjous. Tämä siis jää verkonhaltijoiden harkinnan varaan, kunhan ne kohtelevat toimijoita tasapuolisesti. Lain sanamuodon tulisi heijastaa käytäntöä. Liittymissopimus ei synny siten, että asiakas vastaa hyväksyvästi tarjoukseen, vaan käytännössä aina edellytetään liittymissopimuksen allekirjoittamista. Tuotantotukilain tavoitteena on, että verkonhaltija olisi velvollinen tekemään liittymistarjouksen mukaisen liittymissopimuksen vain sellaisen hankkeen osalta, joka hyväksytään preemiojärjestelmään. Tästäkin syystä sääntely ei saa rajoittaa sitä, minkälaisia ehtoja liittymistarjouksiin voi sisältyä. Liittymistarjouksiin tulee voida sisältyä esimerkiksi ainakin seuraavia ehtoja: liittymistarjoukseen ei voi vastata hyväksyvästi eikä niihin perustuvia liittymissopimuksia voi tehdä ennen tarjouskilpailun lopputuloksen selviämistä; liittymistarjous raukeaa välittömästi, jos Energiavirasto ei hyväksy voimalaitosta preemiojärjestelmään; liittymisen kustannukset voivat muuttua tarjouskilpailun lopputuloksen perusteella; sähköverkonhaltija voi muuttaa liittymistarjousta lainsäädännön muutoksen, viranomaisen
7 päätöksen tai verkonhaltijasta riippumattoman olosuhteiden muutoksen johdosta. Perusteluissa tulee tarkentaa, että liittymistarjous voi sisältää erilaisia varaumia ja ehtoja, kunhan liittymistarjous mahdollistaa sen, että verkonhaltija liittää preemiojärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen sähköverkkoon Energiaviraston määräämässä etusijajärjestyksessä. 7(9) Sähkömarkkinalain 20 :n mukaan verkonhaltijalla on liittämisvelvollisuus. Tarjouskilpailun ja liittämisvelvollisuuden yhteensovittaminen on haastavaa. Liittämisvelvollisuuden takia on mahdollista, että liittymistarjouksen antamisen jälkeen verkonhaltija on velvollinen liittämään verkkoonsa sen kapasiteettiin vaikuttava käyttöpaikka tai voimalaitos, joka ei osallistu tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailun kestoa ei ole lain tasolla määritelty. joten verkonhaltija voi joutua antamaan useamman kuukauden voimassa olevan liittymistarjouksen. Jos verkonhaltija on antanut sitovia tarjouksia, ne vaikuttavat verkon kapasiteettiin, kunnes tarjoukset eivät enää ole voimassa. Riski verkon kapasiteettiin vaikuttavan liittymissopimuksen tekemisen velvoitteesta kasvaa, mitä pidemmäksi aika liittymistarjouksen antamisen ja tarjouskilpailun lopputuloksen selviämisen välinen aika kasvaa. Hallituksen esityksessä ei myöskään esitetä verkonhaltijalle oikeutta kieltäytyä liittymissopimusten tekemisestä ennen tarjouskilpailua tai tarjouskilpailun aikana. Liittämisvelvollisuuden takia liittymistarjouksiin tulee myös voida sisältyä ehtoja, joiden mukaan sähköverkonhaltija voi muuttaa liittymistarjousta, jos Energiavirasto velvoittaa sähköverkonhaltijan tekemään verkon kapasiteettiin vaikuttavia liittymissopimuksia tarjouksen antamisen jälkeen. Perusteluissa tulisi tarkentaa, kuinka pitkään liittymistarjouksen tulee korkeintaan olla voimassa. Liittymistarjouksen riittävänä voimassaoloaikana voidaan pitää [30] päivää siitä, kun Energiavirasto on tehnyt hyväksymistä koskevan päätöksen. Liittymistarjouksen voimassaoloaikaan ei vaikuta se, onko Energiaviraston päätös lainvoimainen vai ei. Selkeyden vuoksi olisi hyvä, että lain tai vähintään asetuksen tasolla määrättäisiin siitä, kuinka kauan tarjouskilpailukierros voi kestää. Perusteluissa tulisi myös tarkentaa, että liittymissopimukset pysyvät voimassa, vaikka Energiavirasto ei hyväksyisi liittymissopimuksen tehneitä hankkeita preemiojärjestelmään. Luonnollisesti liittymissopimus voidaan päättää sen ehtojen mukaisesti. Preemiojärjestelmästä tuettavan sähkön määrälle katto lakiin Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että kilpailutettava määrä on kaksi terawattitunnin verran vuosituotantoa. Luonnoksen 32 :n 1 kohdan mukaan energiavirasto voi tarjouskilpailun perusteella hyväksyä preemiojärjestelmään enintään kilpailutettavan sähkön vuosituotannon määrän mukaisesti voimalaitoksia. Saman pykälän 5 momentin nojalla tarkempia säännöksiä tarjouskilpailussa kilpailutettavan sähkön vuosituotannon määrästä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Selvyyden vuoksi olisi hyvä lisätä 32 pykälän 1 momenttiin tai lain tavoitteisiin lause, että preemiojärjestelmään voidaan hyväksyä kuitenkin yhteensä enintään kahden terawattitunnin verran vuosituotantoa. On oltava selvää, ettei kilpailutettavaa vuosituotannon määrää tule voida muuttaa valtioneuvoston asetuksella tätä suuremmaksi, vaikka kilpailutukselle annetussa taloudellisissa raameissa tai budjetissa pysyttäisiinkin. Hyväksyminen preemiojärjestelmään 32 :n 1 momentin 4 kohdan perusteella voimalaitosta ei voida hyväksyä preemiojärjestelmään, mikäli energiavirastolla on perusteltua syytä epäillä tarjotun preemion johtavan tilanteeseen, jossa sähkön tuottajan saama korvaus ylittäisi merkittävästi kohtuullisena pidettävät hyväksyttävät sähkön tuotantokustannukset. Esityksessä on valittu strategiselle tarjouskäyttäytymiselle altis tuen määräytymismalli, jossa tuki määräytyy kunkin tarjoajan tarjouksen perusteella pay as bid. Vaikka esityksen perusteluissa tarkennetaan
8 8(9) hieman kohdan soveltamista, on se kaikesta huolimatta varsin tulkinnanvarainen. Selvää ei ole myöskään miten kohtuullisena pidettävissä hyväksyttävissä tuotantokustannuksissa arvioitaisiin toiminnanharjoittajan arvioimien riskien vaikutusta tämän itsensä tai rahoittajan tuottovaatimukseen. Perusteluissa olisikin syytä vähintäänkin mainita, että myös erilaisilla riskeillä on vaikutusta tukitasoon. 32 :n 2 momenttia tulee täydentää siten, että Energiaviraston päätöksessä pitää olla määräys preemiojärjestelmään hyväksyttyjen hankkeiden etusijajärjestyksestä. Energiaviraston pitää päättää missä järjestyksessä järjestelmään hyväksytyt hankkeet liitetään sähköverkkoon silloin, kun usea järjestelmään hyväksytty hanke on saman verkon alueella. Tuotannon verkkoon liittäminen 33.1 :n 2 ja 3 kohdissa asetetut kolmen ja viiden vuoden määräajat tuotannon aloittamiselle on perusteltuja sekä mahdollistavat erilaisten hankkeiden toteuttamisen. Sähköverkon käsitettä olisi hyvä täsmentää hieman joltain osin. Esityksen perusteella tukeen voi olla oikeutettu myös sellainen sähköntuotanto, jota ei syötetä sähkömarkkinalaissa tarkoitettuun sähköverkkoon ja joka on mitattu tuottajan tai käyttäjän mittarilla. Toisaalta esimerkiksi luonnoksen 33.1 :ssä edellytetään, että voimalaitos on liitettävä sähköverkkoon em. määräaikojen kuluessa. Lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa puhutaan myös kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisestä verkosta. Sähköverkon tai verkon käsitettä käytetään esityksessä useammassa merkityksessä, joten tämä voisi olla syytä selventää. Vaikutukset säätösähkömarkkinoihin arvioitava Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu tukijärjestelmän vaikutuksia sähköjärjestelmän tasehallinnan kannalta, vaikka tuella on vaikutus siihen, mikä on tukea saavan toimijan kiinnostus osallistua säätösähkömarkkinoille ja pyrkiä olemaan taseessa (tekemään mahdollisimman oikeanmukaisen tuotantosuunnitelman ja seuraamaan tuotantosuunnitelmaa). Onkin syytä arvioida tukijärjestelmien vaikutuksia sähkömarkkinoihin laajemmin. Luonnoksessa esitetään, ettei tukea makseta sähkön markkinahinnan ollessa negatiivinen. Tämä on hyvä sääntö. Luonnoksessa ei kuitenkaan yksilöidä mitä markkinahintaa tällä tarkoitetaan. Olemassa olevaa tukijärjestelmän kohdalla tämän on tulkittu tarkoittavan nk. spot-hintaa, joka määräytyy päivää edeltävällä markkinalla. Tämän lisäksi sähkökauppaa tehdään päivän sisäisillä markkinoilla ja säätösähkömarkkinalla. Fingrid ylläpitää säätösähkömarkkinoita tehotasapainon ylläpitämiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Säätösähkömarkkinalla Fingrid ostaa säätösähköä, kun tarvitaan lisää tuotantoa järjestelmään tai vähennetään kulutusta. Vastaavasti, kun tuotannosta on ylitarjontaa, Fingrid myy säätösähköä toimijoille, jotka pystyvät vähentämään tuotantoa tai lisäämään kulutusta. Säätösähkömarkkinalla alassäätöhinta voi mennä myös negatiiviseksi, vaikka spot hinta olisikin kyseiselle tunnille positiivinen. Myös säätösähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen jouston tulisi toteutua kustannusjärjestyksessä. Tuettu tuotanto käyttäytyy kuitenkin säätösähkömarkkinoilla tätä periaatetta vastaan. Voi olla tilanteita, että säätösähkömarkkinoilla hinta on negatiivinen tai hyvin matala, ja kustannusjärjestyksessä voisi olla järkevää vähentää hetkellisesti tuettua tuotantoa. Koska tuotanto saa kyseiseltä tunnilta tuotetusta sähköstä kuitenkin tukea, ei tuottajan kannata vähentää tuotantoa ennen kuin negatiivinen hinta on korkeampi kuin tuottajan saama tuki kyseisestä tuotannosta. Samalla tukijärjestelmä ei myöskään kannusta tukijärjestelmään kuuluvia toimijoita pysymään näiden tuotantotaseessa. Ylipäätään säätösähkömarkkinoiden ja lähellä kulutushetkeä tehtävän kaupan rooli korostuu tulevaisuudessa. Tällöin olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei tuotantoon liittyvillä tuilla häirittäisi markkinoiden tehokasta toimintaa.
9 9(9) Tuen pysyvyys Esitysluonnoksen 37 :n 2 momentin mukaan energiavirasto voi muuttaa preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevaa päätöstä, jos EU-oikeudessa tapahtuneen muutoksen seurauksena polttoainetta ei enää hyväksytä uusiutuvaksi energialähteeksi tai sen käytön edistäminen tukijärjestelmän avulla ei ole enää sallittua taikka päätöksessä annetun määräyksen perusteessa tapahtuu pysyväksi katsottava muutos. Esityksessä olisi syytä tarkemmin kuvata mitkä ovat tuensaajan oikeudet ja velvollisuudet tilanteessa, jossa laitoksen käyttämästä polttoainejakeista osaa tai jopa kaikkea ei katsottaisi enää uusiutuvaksi. Lähtökohtana tulee olla kohtuullinen riskienjako, joka mahdollistaa CHP-investoinnit. Ylipäätään tuen pysyvyyteen on syytä kiinnittää huomiota. Mikäli tukijärjestelmä luodaan ja tuki luvataan investoinnin toteuttamiseksi toiminnanharjoittajalle, ei tukeen voida takautuvasti puuttua suoraan tukea leikkaamalla, tukiaikaa lyhentämällä, välillisin keinoin tai millään muullakaan tavalla. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa tuotetaan myös lämpöä Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että yhteistuotannolla on energiajärjestelmän näkökulmasta hyviä ominaisuuksia. Perusteluissa ei kuitenkaan huomioida, että yhteistuotantolaitoksessa tuotettaessa sähköä yhden yksikön (MWh) verran saadaan samalla kaksi yksikköä (MWh) lämpöä, joka käytetään kotien lämmittämiseen tai teollisuuden tarpeisiin. Tukijärjestelmän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että sähköntuotantoon käytetyllä tukieurolla saadaankin uusiutuvan sähkön kaupantekijäisinä kaksinkertainen määrä uusiutuvaa lämpöä. Kyky tuottaa tehokkaasti sähköä ja lämpöä samaan aikaan sekä silloin kun tuotteille on kysyntää, on yhteistuotannon keskeisin vahvuus eikä tätä tule unohtaa tuotantotukia suunniteltaessa. Monet tukijärjestelmän suunnittelussa tehdyt valinnan määrittelevät onko CHP:llä mahdollisuuksia osallistua kilpailuun. Luonnoksessa esitetyt hyvin tiukka uutuusvaatimus, valittu preemiomalli, laitoksen paikkaa koskevat vaatimukset yhdistettynä 90 prosentin rajaan, polttoainevalikoiman rajaukseen, pitkään tukiaikaan sekä ankariin sanktioihin (alituotantokorvaus) tekevät kaukolämpöön liittyvien CHP-laitosten osallistumisen sekä kilpailussa pärjäämisen erittäin vaikeaksi. Nyt lausuttavana olevalla esitysluonnoksella ei edesauteta kaukolämpöön liittyvien yhteistuotantolaitosten toimintaedellytyksiä tai niiden kustannustehokasta rakentamista. Lisätietoja: antti.kohopaa@energia.fi, Jari Kostama Johtaja Energiateollisuus ry
Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson
Kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Kilpailutusasiantuntija Roland Magnusson Sisällys Miksi kilpailutetaan? Tuoreita tilastoja tuotantokustannuksista Tarjouskilpailuun
LisätiedotUusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä
Uusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä Hallituksen esitys laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anja Liukko LUONNOS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anja Liukko 15.5.2018 LUONNOS VNA UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTO- TUESTA ANNETUN VNA:N MUUTTAMISESTA 1 Laki uusiutuvilla
LisätiedotVNA UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTO- TUESTA ANNETUN VNA:N MUUTTAMISESTA
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Anja Liukko 17.8.2018 VNA UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTO- TUESTA ANNETUN VNA:N MUUTTAMISESTA 1 Laki uusiutuvilla energialähteillä
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotEsitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa
Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa 22.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Verolainsäädäntö Lisää uusiutuvaa energiaa
LisätiedotSähkön tuottajan velvollisuudet preemiojärjestelmässä. Lakimies Inkeri Lilleberg ja Lakimies Nicoleta Kaitazis
Sähkön tuottajan velvollisuudet preemiojärjestelmässä Lakimies Inkeri Lilleberg ja Lakimies Nicoleta Kaitazis Rakentamisvakuuden asettaminen Jos voimalaitos hyväksytään preemiojärjestelmään, sähkön tuottaja
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi anja.liukko@tem.fi 4.10.2017 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi uusiutuvilla energialähteillä
LisätiedotLaki. uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotPäätös. Laki. tuulivoiman kompensaatioalueista. 2) sähkön tuottajalla tuotantotukilaissa tarkoitettua
EDUSKUNNAN VASTAUS 84/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuulivoiman kompensaatioalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotHE 124/2011 vp. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uusiutuvilla energialähteillä
LisätiedotMaksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät
LisätiedotSain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto
Sain kiintiöpäätöksen, mitä nyt? Energiavirasto 21.10.2014 Hanna Riski Energiavirasto Mitä tapahtuu kun kiintiöpäätös on saatu: Voimassaolo ja 2 v määräaika Muutoksenhaku ja lainvoima Muuttaminen Ilmoitusvelvollisuus
LisätiedotTuotantotukilain muutokset
Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)
LisätiedotLausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti
Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi 20.6.2016 Lausunnon antaja: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Aihe: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti Viitteenne: TEM/1993/00.04.01/2015
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotKuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
1 (2) Talousvaliokunta 15.3.2017 Kuultava: Asiantuntija: Seppo Savolainen Kuuleminen: 15.3.2017 Aihe: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Viitteenne: VNS
LisätiedotEnergiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotAsiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa
Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1
LisätiedotAjankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM
Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotSyöttötariffijärjestelmän vuosiraportti
Syöttötariffijärjestelmän vuosiraportti 2017 5.10.2018 Pörssisähkön ja päästöoikeuksien kallistuminen leikkaa vuoden 2018 tuotantotuen kustannuksia Vuonna 2011 käynnistyneestä syöttötariffijärjestelmästä
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotTuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj
Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotLausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
04.10.2017 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@tem.fi Lausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Viite: TEM/1753/03.01.01/2017
LisätiedotSyöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös. Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä
Syöttötariffiin hakeutuminen ja kiintiöpäätös Hankekehityksestä tuotantoon -tuulivoimaseminaari 21.4.2015 Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Esityksen sisältö Tuulivoiman syöttötariffi Kiintiöpäätöksen
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO OM 192/43/ Työ- ja elinkeinoministeriölle. Lausuntopyyntönne TEM/1753/03.01.
OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO OM 192/43/2017 4.10.2017 Työ- ja elinkeinoministeriölle Lausuntopyyntönne 15.9.2017 TEM/1753/03.01.01/2017 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAEIKSI UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
Lisätiedotsähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 58/2003 vp Hallituksen esitys laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta sekä laiksi sähkömarkkinalain 9 ja 14 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSuomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry
Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari , Helsinki
Älykäs kaupunkienergia Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019, Helsinki Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2016 älyverkkotyöryhmän, jonka
LisätiedotEtunimi Sukunimi
1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS
Suomen Sähkönkäyttäjät ry Lausunto 14.05.2018 Asia: TEM/1561/03.01.01/2017, TEM046:00/2017 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS.
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotMarkkinatoimikunta 4/5/2017 Eveliina Seppälä. Tietoisku niukkuushinnoittelusta
Markkinatoimikunta 4/5/2017 Tietoisku niukkuushinnoittelusta Käsiteltävät asiat Mitä tarkoitetaan niukkuushinnoittelulla? Tulevaisuuden toimintaympäristö Miksi niukkuushinnoittelu on ajankohtainen? Säätösähkömarkkinoiden
LisätiedotUusiutuvan energian tarjouskilpailuun valmistautuminen
tarjouskilpailuun valmistautuminen Ohje preemiojärjestelmään liittyvän tarjouskilpailun osallistumisen valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä 1595/702/2018 25.7.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotLausunto hallituksen lakiesitykseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (HE 175/2017 vp)
Ympäristövaliokunta, HE 175/2017 vp, Helsinki 17.11.2017 00100 Helsinki Lausunto hallituksen lakiesitykseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (HE 175/2017 vp) kiittää mahdollisuudesta
Lisätiedotenergiavirasto energimyndigheten
1 (7) Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta pyyntö 10.11.2017 Hallituksen esitys laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotHallituksen esitysluonnos laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta
LAUSUNTO 10.2.2014 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: Lausuntopyyntö TEM/151/00.06.02/2014 Hallituksen esitysluonnos laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotMaksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 2.2.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset 1
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotValtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä
Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa
LisätiedotHakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä. Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.
Hakeutuminen syöttötariffijärjestelmään ja asiointi SATU-järjestelmässä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä 28.8.2014 Outi Vilén Esityksen sisältö Tukitasot Säädökset ja ohjeet Todentajan rooli Toiminnallisten
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotEnergiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund
Energiatukien kohdentaminen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Pekka Grönlund Agenda Energiatuki vuosina 2013-2016 Keskeisimmät muutokset 2018 Tukilinjaukset 2018 Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotMaksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 18.9.2015 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotHE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet
Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta Asiantuntija kuuleminen Ympäristövaliokunta 17.10.2017 Tutkimusprofessori
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotFingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys
Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin
LisätiedotEsittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:
Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 14.03.2019 The
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotNÄIN MEILLÄ LAPPEENRANNASSA
NÄIN MEILLÄ LAPPEENRANNASSA Aurinkovoimalat eri kokoluokissa -tukijärjestelmät ja erityispiirteet Kotitalouksien voimalat Asuinkiinteistöt, pl. kotitalouksien yksityisessä hallinnassa olevat PK-yritykset,
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
Lisätiedot21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään
21 kuukautta aikaa hakeutua syöttötariffijärjestelmään Johtava asiantuntija Maiju Seppälä Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tuulivoimarakentaminen 26.1.2016 Sisältö Tuotantotukilain muutos Milloin hyväksymistä
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
Lisätiedot