LAUSUNTO LUONNOKSESTA JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLISTA TARJOAMISTA JA TYÖELÄMÄKOKEILUA KOSKEVASTA KOKEILUSTA

Transkriptio

1 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvosto LAUSUNTO LUONNOKSESTA JULKISTEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUIDEN ALUEELLISTA TARJOAMISTA JA TYÖELÄMÄKOKEILUA KOSKEVASTA KOKEILUSTA Oulun kaupunkiseudun kuntien kanta työllisyyskokeilun toteuttamiseen Oulun kaupunki eivätkä Oulun kaupunkiseudun kunnat lähde toteuttamaan alueen työllisyyskokeilua resursoinnilla, joka ei vastaa riittävällä tasolla kohderyhmän volyymia ja ota huomioon asiakaskohderyhmän palvelutarpeita. Oulun kaupunki ja kaupunkiseudun kunnat ovat valmiita arvioimaan uudelleen kantaansa kokeilun toteutukseen, mikäli kokeiluun käytettävissä olevissa resursseissa tapahtuu olennainen muutos. Alueellisen työllisyyskokeilun valmisteluprosessin aikana käydyissä resurssikeskusteluissa on heijastunut esiin tilannekuva, jonka mukaan Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluiden kuormittuneisuus on, erityisesti Oulun kaupunkiseudun kuntien työnhakijoiden palveluiden osalta, muuta maata korkeampi. Oulun kaupunki toivoo, että tulevissa valtakunnallisissa TE-palveluiden resursoinneissa edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Tämä on olennaista sekä kuntien että työnantajien ja -hakijoiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Mikäli mahdollisuus kokeilun käynnistymiselle syntyy, kokeilun alueen kohderyhmää täsmennetään siten, että kohderyhmään kuuluisivat myös kaikki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain soveltamisalan piiriin kuuluvat. Edellä tarkoitettuja ovat työttömät, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 300 päivää, 25 vuotta täyttäneet, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ja alle 25-vuotiaat, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä arvioidaan olevan monialaisen yhteispalvelun tarve. Oulun kaupunkiseudun työllisyyskokeilun osallistujatahojen kesken on nähty parhaimpana ajankohtana kokeilun mahdolliselle käynnistymiselle alkaen. Lausunnon perustelut Oulun kaupunkiseutu hakeutui ja valittiin yhdeksi työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun toteuttaja-alueeksi tavoitteenaan edistää kuntien ja muiden toimijoiden tuottamien alueellisten työllisyyspalveluiden kehittymistä. Samanaikaisesti alueellisen kokeilun kanssa on ollut valmistelussa laki alueiden kehittämisestä ja

2 2(5) kasvupalveluista, ja joka on myös parhaillaan lakiehdotuksena lausuntokierroksella. Oulun kaupunkiseudun kunnat kokevat ristiriitaisena sen, että alueellisten kokeiluiden näkökulma ja tavoitteet eivät näyttäydy tehdyssä valmistelussa lakiin alueellisesta kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistukseen liittyvässä lausunnossaan Oulun kaupunki on linjannut, että vastuu työllisyyden osalta tulee olla yhdellä toimijalla. Lisäksi Oulun kaupunki ja kaupunkiseudun kunnat ovat esittäneet, että kasvupalveluiden ja kotouttamispalveluiden järjestämisvastuu tulee antaa suurille kaupunkiseuduille omilla toimialueillaan. Kuntaliitto on nostanut omissa kommenteissaan ( /Erja Lindberg) esille sen, että työllisyyskokeilun tulokset ja uudet toimintamallit otettaisiin huomioon tulevassa maakuntamallissa niin, että suurilla kaupungeilla tai kaupunkiseuduilla olisi kokeilun tulosten perusteella mahdollisuus laajempaan järjestämis- ja/tai tuottamisvastuuseen kasvupalveluiden osalta. Oulun kaupunkiseudun kokeilussa mukana olevat kunnat tukevat osaltaan tätä esitystä, mutta lausuntokierroksella olevassa alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulain tekstien osalta tämä yhteys näyttäytyy hyvin ohuena. Tulevassa lakiesityksen mukaisessa mallissa kunnat voisivat toimia maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajina kilpailullisilla markkinoilla edellyttäen, että ne olisivat yhtiöittäneet palvelutuotantonsa. Toistaiseksi kunnat eivät vielä ole yhtiöittäneet työllisyys-palvelujaan, vaan kuntaorganisaatio tuottaa palveluja osana kunnallista palvelutuotantoa. Kokeilun työllistymistä edistävien palvelujen sisällöllisen kehittämisen tavoitteena on saada tietoa siitä, millaisilla palveluilla tai palvelukokonaisuuksilla voitaisiin parhaiten edistää työttömän työllistymistä ja työvoiman kohtaantoa. Näin kokeilu osaltaan tukisi kasvupalvelu-uudistuksen tavoitetta vastata asiakkaiden erilaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Tulevat maakunnat voisivat hyödyntää kokeilusta tuotettua tietoa maakunnallisten toimintamallien ja palveluhankintojen suunnittelussa. Kokeilun tavoitteena on tarjota kokeilussa mukana oleville kunnille mahdollisuuden valmistautua tulevien kasvupalvelujen tuottajarakenteen muutokseen. Kokeilulla on mahdollisuus tukea tulevia rakenteellisia uudistuksia ja sen avulla varmistaa paikallisella ja seudullisella tasolla elinvoima-, työllisyys- ja koulutusasioiden entistä vahvempi kytkentä toisiinsa. Kokeilun kautta on mahdollisuus saada kokemuksia ja käytännön työvälineitä kuntien, maakuntien ja valtion väliin muodostuvien yhdyspintojen toimivuuden tueksi. Uudessa mallissa tarvitaan uudenlaisia menettelytapoja ja toimintamalleja, joilla erilaisten kohderyhmien tarpeita ja eri toimijoiden intressejä sovitetaan yhteen. Esityksen mukaan laki voi tulla voimaan aikaisintaan ja olisi voimassa asti. Maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Maakuntauudistuksen toteuttamiseen on kaavailtu useita vuosia kestävä siirtymäaika. Näin ollen julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevaa kokeilua tulee voida jatkaa maakuntauudistuksen siirtymäajalla vuoden 2020 loppuun. Kokeilun toiminta-aikaa kasvattamalla on mahdollista selvittää ja analysoida kokeiluissa luotujen toimintamallien pidempiaikaisia tuloksia ja tuoda niitä tukemaan kasvupalvelulain toteutusta erityisesti vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden palveluihin. Nämä asiakasryhmät ovat nykyisessä kasvupalveluesityksessä jääneet vaille huomiota.

3 3(5) Oulun kaupunkiseudun kunnilla on ollut tavoitteena kokeilun kautta luoda toimintamalli työllisyyspalveluiden lähipalvelutarjonnan toteuttajana mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja monialaisen palvelutarpeen työnhakijoille. Kuntien roolin pilotoiminen työllisyyspalveluiden lähituottajana julkisen työllisyyspalveluiden yhdennetyn (valtio ja kunta) työroolin kautta vähentäisi päällekkäistä työtä ja toisi tarkoituksenmukaisella tavalla uusia mahdollisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Markkinaehtoisten palvelutuottajien tulo näiden kohderyhmien palvelutuotantoon on erityisesti pienten kuntien ja pitkien etäisyyksien Suomessa epäuskottavaa. Lakiesityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla Oulun kaupunkiseudun kokeilualueella kohderyhmään kuuluisivat alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat sekä iästä riippumatta kaikki yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttöminä työnhakijoina olleet. Alueella käydyissä keskusteluissa on ollut erilaista käsitystä monialaisen yhteispalvelun asiakkaiden osalta. Muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat TYP-asiakkaat eivät näin erään tulkinnan mukaan kuuluisi kohderyhmään yhtäjaksoisen työttömyyden kriteerin osalta. Tämän vuoksi alueen kohderyhmää täsmennetään siten, että kohderyhmään kuuluisivat myös kaikki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain soveltamisalan piiriin kuuluvat. Edellä tarkoitettuja ovat työttömät, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 300 päivää, 25 vuotta täyttäneet, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ja alle 25-vuotiaat, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä arvioidaan olevan monialaisen yhteispalvelun tarve. Kuntapohjaisissa kokeiluissa kunta vastaisi kokeilun asiakaskohderyhmän palveluprosessista ja julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta. Työllistymisen kannalta haasteellisimmat asiakasryhmät siirretään kokeilussa kokonaan kunnan vastuulle niin asiakohtaisen palvelujen suunnittelun ja tarjoamisen kuin palvelujen järjestämisen osalta. Kokeilualueilla lakia työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, lakia kuntouttavasta työtoiminnasta ja lakia kotoutumisen edistämisestä sovellettaisiin poikkeavasti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto ei osallistuisi kohderyhmän osalta laeissa määriteltyjen suunnitelmien laatimiseen ja niissä sovittujen palveluiden tarjoamiseen. Vastuu asiakasprosessista on näissä palveluissa vaativa ja se olisi suhteutettava kokeilun resursointiin. Lakiluonnoksen yleisiin perusteluihin on kirjattu, että resurssikartoitusta ja henkilöstösuunnittelua on tarkoitus tehdä yhdessä kokeilukuntien kanssa. Kokeilualueilla TE-toimistolta kunnille siirtyvät resurssit tulisi suhteuttaa asiakasmäärään ja kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeisiin. Nämä eivät ole verrannollisia TEtoimiston jäljelle jäävän asiakaskunnan palvelutarpeiden kanssa. Kokeilun henkilöstöresursointiin vaikuttaa kuntapohjaisissa kokeiluissa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstön tehtävien muutoksia koskevan yhteistoimintamenettelyn aikataulu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) johdolla on ollut tarkoitus käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut mahdollisista henkilöstösiirroista ja tehtävien uudelleen järjestelyistä kokeilualueiden työ- ja elinkeinotoimistoissa keväällä Tammikuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistossa oli asiakkaana kaikkiaan työnhakijaa, heistä oli työssä olevia, noin , joista oli yleisillä työmarkkinoilla

4 4(5) toimivia ja palkkatuella työllistettynä. Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli , joista oli työllistymistä edistävässä palvelussa, koulutuksessa ja muualla työvoiman ulkopuolella (joista mm. kuntien vastuulla olevassa kuntouttavassa työtoiminnassa henkilöä). KEHA:n laskelmien mukaan kokeilun kohderyhmä kausivaihtelut huomioivana poikkileikkaustietona on henkilöä. Tässä ei ole otettu huomioon mm. työvoiman ulkopuolelle kirjattuja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa jo kuntavastuulla olevia henkilöitä. Oulun kaupunkiseudun kokeilualuetta koskien resurssikartoitus ja henkilöstösuunnittelu eivät ole edenneet molempien osapuolia tyydyttävällä tavalla. Kokeilualueen kuntien valmius kokeiluun on ehdollinen resursseja koskevalle yhteisymmärrykselle, jota alueella ei ole saavutettu lausuntoa kirjoitettaessa. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston esitys siirtyvien resurssien osalta on ollut 25 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaisi KEHAn esittämän poikkileikkaustiedon mukaan keskimäärin asiakasta /virkailija. Turun ja Tampereen kaupunkiseudun neuvotteluissa siirtyvän resurssineuvottelun pohjana on pidetty n. 300 asiakasta /virkailija. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan periaatteena resurssisiirroissa on ollut, että TEtoimistosta siirtyvä asiantuntijaresurssi suhteutetaan siihen resurssiin, jonka TE-toimisto on tähän asti varannut kokeiluun siirtyvän asiakasryhmän palveluihin. Valtakunnallisessa tarkastelussa alueet eroavat näiden kokeilun neuvottelutilannekuvien perusteella merkittävästi toisistaan. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluiden kuormittuneisuus on siten, erityisesti Oulun kaupunkiseudun kuntien työnhakijoiden palveluiden osalta, muuta maata korkeampi. Tämä tilanne on heijastunut myös kokeilun suunnitteluun ja käytyihin resurssikeskusteluihin. Oulun kaupunkiseudun kunnat edellyttävät, että henkilöstö- ja muut resurssit siirtyvät kohderyhmän määrän eli työttömien työnhakijoiden osuuden, nykyisen olemassa olevan henkilöstön lukumäärän sekä asiakkaiden palvelutarpeiden vaatima työpanos huomioiden oikeudenmukaisella ja riittävällä tasolla TE toimistolta ja kehittämis- ja hallintokeskus KEHAlta kokeilukunnille. Toteutetun riskianalyysin mukaisesti kunnat toteavat, että neuvotteluiden aikana esitetyt TE-toimiston siirtyvät resurssit ovat riittämättömiä kokeilun käynnistämiselle sekä sen lainmukaiselle toteuttamiselle. Lisäksi kokeilukunnat haluavat olla mukana vaikuttamassa siihen, mitkä osaamis- ja henkilöstöresurssit siirtyisivät kokeilussa niiden työnjohdon alle. Lisäksi lakitekstiin toivotaan tarkempaa määrittelyä kohtiin, joissa sanamuotona käytetään termiä kunta eli tässä ei tarkoiteta kokeilukuntaa/-kuntia niiden nykyisessä palvelulaajuudessaan. Kun kunta vastaa em. palveluiden kokonaisvaltaisesta järjestämisestä, se edellyttää, että kunnan resursseja on ensin täydennetty nykyisestä riittävällä ja oikeudenmukaisella tavalla TE-toimiston resursseilla. Kokeilualueen työllisyyspalveluiden järjestäminen ja palvelut toteutetaan täten ns. yhteisvastuullisuuden periaatteella yhdessä TE-toimiston paikallisten että valtakunnallisten verkko- ja puhelinpalvelutoimintojen kanssa. Tämän vuoksi laissa tulisi käyttää muotoilua Kokeilualue ts. kunta ja TE-toimisto yhdessä vastaavat kohderyhmän palveluprosessista. Tämä tarkoittaa käytännössä myös mm. järjestelyitä työttömyysturvalausuntojen ja hankintojen toteuttamisessa, jotka jäisivät lakiesityksen mukaisesti TE-toimistolle. Tästä voi tulla uusi palveluita hidastava pullonkaula. Työttömyysturvalausuntojen antamisesta

5 5(5) ei saa syntyä pitkiä odotusaikoja asiakkaalle. Prosessi on yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti rakennettava joustavaksi TE-toimiston ja kokeilualueen kuntien välillä. Oulun kaupunkiseudun työllisyyskokeilussa alueella noudatettaisiin kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lainsäädännön sijasta korvaavana palveluna työelämäkokeilua ja sosiaalista kuntoutusta. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kunnille osoitettu valtion korvaus 10,09 /asiakas/toimintapäivä tulee siirtää kokeilualueisiin kuuluvien kuntien osalta korvamerkittyinä sekä uuteen työelämäkokeiluun että kuntouttavan työtoiminnan korvaavaan sosiaaliseen kuntoutukseen. Kokeilun toteuttamiseen ei ole saatavilla erillisrahoitusta, joten on kohtuutonta laittaa kuntia maksumiehiksi STM:n toivomien kuntouttavaa työtoimintaa koskevien uudistusten kokeilemisessa. Valtion korvauksen saaminen myös sosiaaliseen kuntoutukseen on edellytys etenkin pienempien kuntien mukaan lähtemiselle. Lisäksi palvelun asiakkaille tulee turvata sekä uudessa työelämäkokeilussa että sosiaalisessa kuntoutuksessa samat taloudelliset kannustimet kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Pitkään työelämästä poissa olleita asiakkaita on vaikea saada aktivoitumaan ja lähtemään pois kotoa ilman heitä hyödyttäviä kannustimia. Lakiesityksen 18 :n mukaan toimeentulotuen saajalle maksetaan työelämäkokeilun ajalta kulukorvauksen suuruinen toimintaraha osallistumispäiviltä, mutta ei erillisiä matkakorvauksia. Matkakorvaukset kunta voi korvata esityksen mukaan ehkäisevänä toimeentulotukena. Esityksen mukaisena prosessi olisi hidas, lisäisi uutta byrokratiaa ja hajauttaisi nykyisten toimeentulotukiprosessien mukaisesti matkoja koskevat korvaukset Kelan perustoimeentulotukipäätösten pullonkaulojen taakse. Koska kokeilulla tähdätään uuteen, vuoden 2019 jälkeiseen malliin, ei kuntouttavaa työtoimintaa korvaavan työelämäkokeilupalvelun sisältöjä tule määritellä kokeilulakiesityksessä mainitulla tavalla. Tarkoitus ei ole tehdä palvelusta rinnasteista työkokeilulle, vaan luoda erilainen palvelu asiakkaan palvelutarpeeseen ja työmarkkinoiden kohtaannon edistämiseksi. Vastaavanlaista tarkkuutta ei ole lausuntokierroksella olevissa kasvupalvelulaissa eikä myöskään uudessa laissa rekrytointija osaamispalveluista, joten myös kokeiltavien palveluiden osalta tulisi sallia uutta luovien mallien kehittyminen. Lain voimaantulon ajankohta on esitetyllä aikataululla haasteellinen, mikäli laki saadaan voimaan juuri ennen kesälomia. Oulun kaupunkiseudun työllisyyskokeilun osallistujatahojen kesken on nähty parhaimpana ajankohtana käynnistää kokeilu alkaen. Lain voimaantulon aikataulu ja kokeilun jäljelle jäävä toteutusaika ovat haasteita, jotka tulevat osaltaan vaikuttamaan kokeilun kautta saataviin käytännön tason tuloksiin. Tämän vuoksi maakuntauudistuksen ja siihen liittyvien lakien alueellisesta kehittämisestä ja kasvupalveluista koskevien siirtymäaikojen tulisi koskea myös alueellisia työllisyyskokeiluita. Päivi Laajala Vs. kaupunginjohtaja