Mikolle jäseniltä tulleet sähköpostit koskien laatukäsikirjan versiota

Transkriptio

1 Mikolle jäseniltä tulleet sähköpostit koskien laatukäsikirjan versiota Posti 1 Terve Mikko, lukaisin pikaisesti Sakarin lähettämän luonnoksen. En ole lukenut aikaisempaa laatukäsikirjaa, mutta kaikesta päätellen on erittäin hyvä homma, että sinä olet tuota tekemässä. Mun kokemuksellani ei tuohon ole suurempia kommentteja mutta kysymys: käsitin luonnoksesta, että jatkossa purjehduksenohjaaja voi olla kouluttajana vain purjehtijakursseilla. Tähän saakka PORY:n sivujen mukaan ohjaaja on voinut olla purjehtija- ja perämieskursseilla kouluttamassa. Tämä on siis muutos? Ja erittäin pieni havainto, että avomerikoulutusjutun yhteydessä käytetään termiä "tutor" - tästä tulee mieleen vanhempi opiskelija ;) monissa yhteyksissä käytetään termiä "mentori". Molemmat varmaan käy - tää voi olla makuasia. Mukavaa vuoden jatkoa! Pian kesä... Posti 2 Mikko, Olet ollut ahkerana :-) Lukaisin nopsaan heti käsikirjan. Pari asiaa tuli mieleeni 1. hienoa että kansainvälisyydessä olet huomioinut muutkin tutkinnot ja niiden vastaavuudet esim. RYA. Sivulla 36 on näitä RYAn kursseja mainittua mutta ehkä niitä pitäsi hieman tarkentaa koska shorebased kursseja on sekä tidal että non-tidal. Rannikkopäällikkökurssilla ja tutkinnossa varmasti pitää olla jo tidal samoin sitten kun hakee kv-lupakirjaa. 2. entäs muut ei-suomalaiset eurooppalaiset tutkinnot? Nythän matopurkki/pandoran lipas on auki - voisiko joku ihmetellä miksi vain RYA. Pitäisikö sitä perustella? 3. entä jos kansaivälisyyden hengessä joku RYAn tutkinnot (käytännön) suorittanut haluaisi tulla tänne kouluttajaksi? Siihen et tainnut ottaa kantaa. Riittäisikö esim. RYAn avomeritutkinto (Yachtmaster Offshore tai Ocea jolle ei taida enää olla vastinetta suomalaisessa järjestelmässä)? Entäs jos tuolla olisi RYAn kouluttajapätevyydet? 4. opetuskielistä ei puhuta - pitäisikö siihen ottaa kantaa? En tiedä. Nämä on vain ajatuksia jotka tulivat mieleeni. Hienoa jälkeä!

2 Posti 3 Moi, nopean lukaisun perusteella kiinnitin huomiota siihen, että kohdassa rehtorilta vaaditaan vuokraveneenkuljettajan lupakirja. Tosin kohdassa 7.2 tätä on lievennetty niin, että tämä vaatimus koskee vain kaupallisia kouluja. Kuitenkin pykälät ovat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi itselläni ei kyseistä lupakirjaa ole, enkä näe sitä tarpeelliseksi seurakouluttajalle. Terveisin/Hälsningar Posti 4 Terve! Kävin koko laatukäsikirjan läpi. Olin tekemässä jo edellistä laatukäsikirjaa kommentoiden, viilaillen ja sisältöä parannellen, joten tausta on tuttua. Laitoin Sakarin mukaan vastaanottajaksi. Pudotin muut jakelussa olevat pois, jotten postittele heidän laatikkoonsa sellaista täytettä, jota he eivät tarvitse. Jos on tarve, niin välittänet tämän kaikille niille, joita asia koskee. Ohessa on siis laatukäsikirjan pdf, johon olen merkinnyt kommenttini. Toivottavasti saat ne lukukelpoisena auki. Maalasin kaikki asiat keltaisella, mihin sitten kirjoitin viereen komenttini. Mikäli et onnistu avaamaan noita, niin voin tehdä erillisen kommenttikokoelman. Se vaatii hieman enemmän työtä, mutta on tehtävissä. Iso osa kommenteistani on kirjoitusvirheitä ja vastaavia asioita, joiden korjaaminen ei ole kovin työlästäkään. Asia, josta olen vahvasti eri mieltä, on ennen tutkintoa vaadittava päällikköpäivien määrä. Tämän hetkiset vaatimukset ovat yhdestä viiteen päivään, jotka eivät minusta anna mitään kokemusta. Kun noita vertaa siihen, mitä tutkittavan päällikön pitäisi osata, niin nuo mitat eivät vastaa toisiaan. Onko tuo asia, joka on jossain vaiheessa päätetty vai onko se tullut mukaan vasta tämän laatukäsikirjan myötä? Pieni seikka, voisiko tuon laatukäsikirjan luetuttaa jollain, joka osaa hyvin suomen kielen pilkutuksen. Useassa kohdassa olisin ollut lisäämässä pilkkuja, mutta koska en ole itse asiassa mikään guru, niin jätin sen tekemättä. Ystävällisin terveisin,

3 Posti 5 Moi, vaikuttaa hyvältä, alla joitakin kommentteja. terv Luku 2.4 Jonkinlaisen toimnta-ajatuksen soisi esitettävän (ei vain "seurattavia tavoitteita") Luku 5.1 "Rannikkopäällikkötutkinnon hyväksytysti suorittaneen henkilön katsotaan kykenevän kipparoimaan matkapurjevenettä rannikkoalueille suuntautuvilla merimatkoilla päivällä ja yöllä sääolosuhteissa." - ilmeisesti sana "suotuisissa" tms. puuttuu ennen sanaa "sääolosuhteissa. Taulukko 9. "Veneenkäsittely kovassa säässä" jää määrittelemättä, voiko kova sää esim. tarkoittaa että on hyvin kuuma ja tulee helposti jano. Kappale joka alkaa: "Päällikkötutkintojen laadukas arviointi on haastava tehtävä..." toistuu, jompikumpi pois. Kappale "Ennen tutkintopurjehduksen aloitusta"... siis kuka se päällikkö loppujen lopuksi on? jää epäselväksi. Otsikko Cevni -> CEVNI

4 Posti 6 Hei! Tässä havaintoja ja ehdotuksia laatukäsikirjan luonnoksesta. Laatukäsikirjan tulisi olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Käytännössäkin on tullut tilanteita, joissa vaikkapa tutkintopäivien epäselvä määrittely laatukäsikirjassa on johtanut vääriin raportointeihin ja ylimääräiseen työhön, kun koulutuspäiviä on jälkikäteen pitänyt lisätä Poryn rekisteriin. Olenkin tehnyt muutamia huomioita ja ehdotuksia selkeyden lisäämiseksi. Lisäksi luettavuutta auttaa hyvä kieliasu, tähän olen puuttunut myös. Toivon, että nämä muutokset saadaan tehtyä joka tapauksessa. Olen myös tehnyt joitain huomioita asioista, jotka mielestäni olisi tarkoituksenmukaisempaa päättää toisin. Tuon ne myös tässä keskustelun pohjaksi. terveisin (kieliasu) 3. rivi: "Tutkintotarkastustoimintaan kuuluu myös tutkintotodistus kirjoittaminen" -> "Tutkintotarkastustoiminnasta vastaavan henkilön tehtäviin kuuluu myös tutkintotodistuksen kirjoittaminen" Muuten tästä voi saada mielikuvan, että tutkintotarkastaja kirjoittaa todistuksen. Olisiko tarkoituksenmukaisempaa, että tutkintotarkastaja todellakin kirjoittaa todistuksen? Silloin todistuksen saisi nopeammin, kun tarkastaja antaisi sen suoraan tutkinnon päätteeksi ja lisäksi työaikaa säästyisi Poryn päässä. Raportti toimitettaisiin luonnollisesti Poryyn (kieliasu) "Reklamaatiotilanteissa laatupäällikkö käsittelee asian reklamaatioon liittyvien tahojen kanssa." -> esim. reklamaatioon

5 osallisten kanssa "Mikäli reklamaatiota ei saada hoidettua laatupäällikön toimesta asia siirtyy yhdistyksen hallituksen käsiteltäväksi." -> esim. "Mikäli reklamaatiota ei saada hoidettua laatupäällikön ja osallisten kesken asia siirtyy yhdistyksen hallituksen käsiteltäväksi." (selkeys, sisältö) Tässä kappaleessa laatupäällikkö koittaa ensin hoitaa reklamaation ilman hallitusta, edempänä samassa paperissa edellytetään hallituksen joka tapauksessa ottavan reklamaation käsittelyyn. Tulisi päättää, kumpi tavoista otetaan laatukäsikirjaan ja päivittää se joka kohtaan "Koulutuspäällikkö koordinoi purjehduskoulutuksen kuluttajatuotteiden kehityshankkeita" Tuote voi tarkoittaa joko pelkkää tavaraa tai sitten sekä palveluita että tavaroita. Yritin arvata, että tällä tarkoitetaan kirjoja ja sen sellaista. Silloin selkeämpää olisi kirjoittaa kuluttajatarvikkeet tai jotain sen suuntaista. Toisaalta jos halutaan sisällyttää koulutuspäällikölle myös kurssien kehittämisen koordinoinnin niin senkin voisi kertoa selkeämmin. 2.4 (kieliasu) "Tavoitteisiin tehdään tarvittaessa tarkennuksia hallituksen toimesta." -> "Hallitus tekee tarvittaessa tarkennuksia tavoitteisiin." "Toiminnan määrää ja laatua voidaan mitata muun muassa seuraavien mittarien avulla:... - purjehduskoulujen järjestämät purjehduskurssit ja niihin osallistuneiden määrä..." Olisi hyvä olla tietoa myös muista kursseista ja niiden osallistujamääristä. Ehdotus: "- purjehduskoulujen järjestämät eri kurssit ja niihin osallistuneiden määrät" 2.6 "Koulut ovat velvollisia toimittamaan tilastointia varten kauden oppilasmäärät viimeistään joulukuun alussa." Olisi kohtuullista kerätä kalenterivuoden tiedot vasta kalenterivuoden

6 päätyttyä, joku voi pitää vaikkapa teoriaosuuksia loppuvuonnakin. 3.1 Taulukko 1 "Yksi tunti vastaa 60 minuuttia" -> "Yhden tunnin pituus on 60 minuuttia." (selkeys, sisältö) "Käytännön kurssilla voi olla luokkahuoneessa aikaisemmin tapahtuva teoriaopetus. Tämän osuus ei saa ylittää kahdeksaa tuntia (25%). Teoriaopetuksen voi järjestää myös veneessä." Ehdotan, että maksimin ja ajankohdan sijaan määritellään minimikesto veneellä: "Käytännön kurssilla voi olla myös sisätiloissa tapahtuvaa opetusta. Kuitenkin vähintään 75 % kurssin minimikestosta (24 tuntia) tulee järjestää veneellä." Perusteluja: on tärkeää, että koulutus tapahtuu riittävästi todellisessa ympäristössä. Siksi vaatimus 75 % minimistä veneessä on perusteltu. Erilaisia sisätiloja voi toisaalta hyödyntää monessa kohtaa kurssia: alussa teoriaan, keskellä ensiapuharjoitukseen, lopussa palautteeseen ja muisteluun. Jos kurssi on pidempi kuin vähimmäismittainen, voisi myös sisäopetukseen käyttää aikaa hiukan enemmän, jos se on kouluttajien mielestä järkevää. Ainakaan laatukäsikirjan ei pitäisi estää sitä. Toinen tarkoituksenmukaisuuskysymys on päivän pituus ja tarve säätää siitä laatukäsikirjassa. Purjehdusoppilaan oppimiskyky on rajallinen, joten laskisin tehokkaaksi koulutusajaksi enintään 10 tuntia, ehkä mieluummin 8 tuntia päivässä, jotteivät kurssit typistyisi tyyliin pe-iltana kaikki teoria ja la-su koko käytäntö. 3.2 Olisiko syytä säätää oppilaiden enimmäismäärä veneessä kouluttajaa kohden? Esim. yksi kouluttaja alkavaa neljää oppilasta kohden. 3.6 Numero esiintyy kahteen kertaan, korjatkaa numerointi. "Yhdistyksen hallitus käsittelee valitukset osapuolia ja tarvittaessa asiantuntijoita kuultuaan."

7 Joko maininta, että laatupäällikkö käsittelee ensin ja hallitus tarvittaessa, kappaleen mukaisesti, tai muutettava. 4.2 (kieliasu) "Kurssin pääkouluttaja on henkilö, joka vastaa kurssin pidettävästä purjehduskurssista." ->??? (selkeys, sisältö) Avustavat kouluttajat: Selkeyden vuoksi voisi olla hyvä mainita, että kouluttajan apuna voi olla avustavia kouluttajia. Niiden käytöstä on ollut paljon hyviä kokemuksia itse kurssilla, ja näin olemme myös saaneet kasvatettua hyviä uusia varsinaisia kouluttajia. Myös kappaleessa 4.3 edellytetään kurssin seuraamista ennen kouluttajakoulutusta. Mielestäni laatukäsikirjassa ei tarvita avustaville kouluttajille muodollisia pätevyysvaatimuksia, vaan kouluttaja ja tarvittaessa rehtori voivat arvioida heidän kyvykkyyttään ja osaamistaan ja antaa sen mukaisesti tehtäviä ja vastuuta. Ehkä on kuitenkin syytä mainita, että kulussa olevassa veneessä tulee aina olla vähintään yksi varsinainen, koulutettu kouluttaja. "Yhdistyksen hallitus käsittelee valitukset osapuolia ja tarvittaessa asiantuntijoita kuultuaan." Joko maininta, että laatupäällikkö käsittelee ensin ja hallitus tarvittaessa, kappaleen mukaisesti, tai muutettava. Uusien kouluttaja-auktorisointien kesto: Jos halutaan, että uuden purjehduskouluttajan auktorisointi on voimassa nykykäytännön mukaan neljä kalenterivuotta eikä kuluvan nelivuotiskauden loppuun, se tulisi lukea selkeästi laatukäsikirjassa, esim. näin: "Uuden kouluttajan valtuutus on voimassa neljä kalenterivuotta auktorisoinnista lukien. Tämän jälkeinen jatkovaltuutus on voimassa kuluvan nelivuotisen jakson loppuun." Opetuskokemus jatkovaltuutuksissa: "hakijalla on edellisen jakson aikana vähintään 8 koulutuspäivää" Päivän määrittely puuttuu laatukäsikirjasta. Ehdotan, että opetusmäärä

8 kirjataan suoraan tunteina: "Pätevyys uusitaan hakemuksesta, jos hakijalla on opetuskokemusta edellisen jakson aikana vähintään 64 tuntia." Jostain syystä on käytännössä toisinaan ollut epäselvää, että myös opettaminen teoriaosuudella lasketaan mukaan koulutuspäiviin tai -tunteihin. Siksi olisi hyvä määritellä, mikä opetus hyväksytään: "Opetukseen lasketaan opettaminen PORY:n auktorisoiduilla purjehdusja muilla kursseilla, sekä veneellä että sisätiloissa pidettävässä osuudessa." Itse kannatan sitä, että kaikille opettajatasoille olisi samat jatkovaltuutusedellytykset, nykyinen 64 tuntia voisi olla ihan hyvä määrä. Mielestäni myös muu purjehduskoulutus tulisi hyväksyä opetustunneiksi. Jos vaikkapa seura siirtyy SPL:n järjestelmään ja kouluttaja siinä mukana on kohtuullista pitää portti auki siirtyä takaisin PORY:n puolelle. Taidot varmastikin säilyvät sellaisessakin opetuksessa. Ehdotus lisälauseeksi: "Opetukseksi katsotaan myös muu käytännön purjehduskoulutus." 4.3 Taulukko 6 selvennettävä: nyt on epäselvää, ovatko puolipisteellä erotetut seikat vaihtoehtoisia vai täytyykö kaikkien täyttyä. Jos taulukkoa 6 tulkitaan niin että joka tapauksessa on oltava osallistunut Poryn purjehduskursseille, jää iso osa hyvistä ehdokkaista rannalle. Siksi ehdotan, että muuta-rivin seikat muutetaan vaihtoehtoisiksi. 5.1 "Rannikkopäällikkötutkinnon hyväksytysti suorittaneen... päivällä ja yöllä sääolosuhteissa." Tarkennus: missä sääolosuhteissa Taulukko 8: (kieliasu) "Saaristonavigointi tasoinen" -> "Saaristonavigointitasoinen" tai

9 "Saaristonavigoinnin tasoinen", vastaavasti Rannikkonavigointi Ehdotan, että vaatimus "SRC-todistus (meri-vhf)" muutetaan muotoon meri-vhf:n käyttöön oikeuttava todistus. Tällöin yksiselitteisesti hyväksyttäisiin myös mm. LRC, ROC, GOC ja vanha rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus, jotka myös oikeuttavat meri-vhf:n käyttöön. Ehdotan, että ensiapukurssi tulisi olla voimassa ja että se vaadittaisiin jo rannikkopäällikkötutkinnossa kuten tähänkin asti (kieliasu) "Rannikkopäällikkö ja avomeripäällikkötutkintoon" -> Rannikkopäällikkö- ja avomeripäällikkötutkintoon Ehdotan, että vaatimus rehtorin vuokraveneenkuljettajan pätevyydestä poistetaan. Tätä ei tarvita seurakoulussa, joka kouluttaa vain jäseniään. 7.2 "hakemuksen edellytyksenä olevien voimassaolon" -> asioiden? 7.3 (kieliasu) "Reklamaatioiksi katsomaan" -> "Reklamaatioiksi katsotaan" 7.6 Ajankohta raportoinnille pitäisi olla vasta tarkastelujakson loppumisen jälkeen, eli kalenterivuoden koulutuksista raportoidaan seuraavan vuoden puolella. Nytkin on käytännössä jouduttu pyytämään lisäaikaa, kun raporttia on pyydetty jo syyskuussa. "Koulut ovat velvollisia raportoimaan PORY:lle koulutustoiminnassa tapahtuneista poikkeamista" jonkinlainen selitys tarvitaan, mitä tällä tarkoitetaan.

10 Posti 7 Terve Mikko, Oheisena ajatuksiani laatukäsikirjasta. Laitoin mukaan kaikki ajatukseni, jotka tulivat mieleen. Muutoslista ei missään nimessä ole epäluottamuslause sinua kohtaan. Tosin siellä on pari kohtaa, joista pitäisi vaihtaa mielipiteitä. Käytä lausuntoani vapaasti hyväksesi, toivottavasti lausunnostani on hyötyä, jos ei juuri nyt, niin jatkokehistysvaiheessa. Olen seuraavat kaksi viikkoa merellä ja minut tavoittaa osoitteesta oj8756@sailmail.com. Tuo osoite on veneen osoite ja toimii SSBradion ja modemin avulla. Systeemi on ajoittain erittäin hidas. Ei liitteitä eikä yli A4:n kokoisia tekstejä. Posti 8 Hei Mikko, Lueskelin kiinnostuneena käsikirjaluonnoksen tarkasti purjehtijakurssia koskevilta osin, joka on käytännössä Tahitia Sailingin realistinen toimialue. Muilta osin luin pikaisemmin. Muutama kommentti: - Ihan hyvä ja varsin perusteellinen kirja - Vaikka kyseessä on PORY:n laatukäsikirja, siinä voisi ehkä olla kuvaus veneilyn järjestökentästä ja erilaisista rooleista laajemminkin, koskien lähinnä SPV:tä ja Navigaatioliittoa. Miten esim. ns. seurakoulut sijoittuvat kuvioon? Mahdollisesti liitteenä, jotta sen uusiminen on helpompaa, kun kenttä elää - Purjehtijakurssista ei ole todistusmallia. Minusta tosin erillistä todistusta ei tarvitakaan, jos kansainvälinen suorituskirja on jatkossakin käytössä - Taulukossa 2, kohta 10 MOB, sivu 14, todetaan "osaa toimia ohjatusti mies yli laidan tilanteessa". Jättäisin pois sanan ohjatusti. Pitää siis osata toimia silloinkin, kun kippari on pudonnut veteen. - jonkin verran pieniä kirjoitusvirheitä eli oikolukeminen on paikallaan huolellisemman kuvan antamiseksi jämptistä toiminnastamme Hyvää kevään odotusta,

11 Hei, Unohtui äskeisestä viestistä se, että toivottavasti käsikirja hyväksymisen jälkeen jaetaan jokaiselle koululle, ettei tarvitse itse printtailla. Posti 9 Hei Viimeistä päivää tätä tamminkuuta, joten huomenna voi sanoa että ensi kuun jälkeen on huhtikuu. Viikko Venemessuihin mitä vielä? Mistä voisi valittaa? No täällä rannan reunalla on ollut huonot hiihtokelit eikä meren jäälle ole päässyt luistelemaan. Sitten voi valittaa tai olla muuten vaan negativiinen, kun antaa palautetta PORYn uudesta laatukäsikirjasta. En tosiaan tässä liitteenä olevassa kommentissa ole käynyt kohta kohdalta kehumaan, jos kohta en kohta kohdalta moittimaankaan. Joka tapauksessa luonnos on riittävän hyvä, että voi arvostella :) Kokonaisuutta koetan arvioida, ja olen Esan (Kalervo) kanssa ihan samaa mieltä että turhan ja tarpeettoman yksityiskohtainen tämä opus monelta osin on. Toinen juttu on myös kieliasu; on sekavaa, ei-ymmärrettätvää, ei alalla käytettyä, epäyhtenäistä ilmaisua yllättävän paljon. Kannattaisi tarkistaa jollakin ihan ulkopuolisella, joka ei arvaa että tässä tarkoitetaan varmaankin sitä ja tuohan on sama asia kuin tämä. Itse vihjaan, että LAATUKÄSIKIRJAN rinnalle kannattaisi kehittää OMAVALVONTAA. Se olisi jo nykypäivääkin palvelutuotannossa, mitä opetus, koulutus nimenomaan on. Se kantaisi tulevaisuuteenkin. Kuten asioita tänä päivänä ymmärretään, niin onneksi materiaalituotannon kriteereitä ei enää sovelleta yksioikoisesti palvelutuotantoon eikä niin ollen myöskään toiminnanohjausta toteuteta samalla tavalla kuin vaikkapa perunanviljelyä tai kakkosnelosten sahausta. Toivottu kommentteja ja tässä niitä nyt sitt tulee. Toivottavasti en jää ainoaksi kommentaattoriksi ;)