Samoajien ryhmänohjaajakoulutus tukimateriaali

Transkriptio

1 Samoajien ryhmänohjaajakoulutus tukimateriaali

2 2

3 Toimituskunta: Heini Salo Silja Pietikäinen Max Isaksson Marjo Aalto Pia Aalto Hanna Holmroos Ida Michelsson Maarit Pirinen Noora Rinne Jaakko Sarsala Matti Väätäinen Riina Aspila Pirjo "Pipa" Lundén Hyväksytty Ohjelmavaliokunnassa

4 Sisällys ALKUSANAT RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUKSEN TOTEUTUS PARTIOMENETELMÄ ROKILLA RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUKSEN TAVOITTEET RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUKSEN KOULUTTAJAT KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Johtamiseen liittyviä aktiviteettiaiheita: Ryhmän toimintaan liittyviä aktiviteettiaiheita: Ryhmänjohtamistaitoihin liittyviä aktiviteetteja: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Koulutuksen suunnittelu Tiedottaminen samoajille Koulutuksen talous Koulutettavien määrä Kurssipaikka Koulutuksen aikana Koulutuksen arvionti ja päättäminen KOULUTUSMENETELMÄT SAMOAJAIKÄINEN NUORI ERILAISIA TAPOJA JÄRJESTÄÄ ROK ARKI-ILTOJEN ROK KOKO VUODEN ROK VIIKONLOPPU-ROK ALUEELLISESTI JÄRJESTETTÄVÄ ROK KAHDEN VIIKONLOPUN ROK KOLO-ILTOJEN JA VIIKONLOPUN YHDISTELMÄ-ROK AKTIVITEETIT JOHTAMISTA TYYLILLÄ JOHTAJA KEHITTYY JOHTAJAN MUOTOKUVA JOHTAJANA PARTIOSSA RYHMÄ ELÄÄ JA KEHITTYY RYHMÄ RAKENTUU YHDESSÄ RYHMÄN ANATOMIAA SAMOAJA KOULUTTAA TARPOJIEN KANSSA TARPOJIEN MAAILMA TYÖKALUPAKKI JOHTAMISEEN VASTUU PAINAA AIKA ON RAJALLISTA Minä johdan Johtamisharjoittelukeskustelu TERVETULOA SAMOAJIEN ROK-VIIKONLOPPUUN!

5 A LKUSA NAT Kädessäsi on tukimateriaali ryhmänohjaajakoulutuksen järjestämiseen lippukuntasi tai alueesi samoajille. Ryhmänohjaajakoulutus eli ROK on osa samoajien ohjelmaa ja sen toteuttaminen on lippukunnan vastuulla. Lippukuntien kannattaa toki tehdä yhteistyötä ja järjestää ryhmänohjaajakoulutusta esimerkiksi alueellisesti. Ryhmänohjaajakoulutuksen jälkeen samoaja on valmis johtamisharjoitteluun, josta on myös mainittu tässä tukimateriaalissa. Tämä tukimateriaali antaa esimerkkejä siitä, kuinka ROKin voi järjestää. Kerää siis paketista teille sopivat asiat ja muokatkaa vinkkejä ja tapoja teille sopivammaksi ja tehkää teidän näköisenne ROK. Suunnittelu ja toteutus kannattaa tehdä huolella, sillä ROK on samoajille ensimmäinen partiokoulutuskokemus ja siksi myös hyvin tärkeä. Partiokoulutus on hauskaa ja partiomenetelmän mukaista toimintaa. Hyvä mielikuva ensimmäisestä koulutuksesta luo samoajalle hyvän pohjan ja innostuksen partiokoulutukseen jatkossakin. On myös hyvin tärkeää antaa samoajaikäiselle nuorelle mahdollisuus toteuttaa oman ikäkautensa ohjelmaa yhdessä muiden samoajien kanssa. Siksi mm. ryhmähenki ROKilla nousee arvoon arvaamattomaan. On myös muistettava, että johtamisharjoittelu voi kestää vain sen puoli vuotta, jos samoaja itse niin haluaa. Johtajana oleminen ei ole kaikille luonnollista ja mukavaa, mutta sitä on kuitenkin harjoiteltava. Luotsin antaman palautteen kautta samoaja kehittyy pikkuhiljaa. Suurkiitos tukimateriaalipaketin esityön tehneille, Lounais-Suomen Partiopiirin ja Hämeen Partiolaisten työryhmille. Heidän tekemistään paketeista on kerätty tähän tukimateriaaliin mm. aktiviteettien toteutusvinkkejä ja erilaisia järjestämistapoja. Tämä tukimateriaalipaketti on tehty avuksi samoajien ryhmänohjaajakoulutuksen järjestäjille lippukunnassa ja Koulutus lippukunnassa -moduulin kouluttajille piirissä. Espoossa Heini Salo 5

6 1. RY H MÄ NO H JAAJA KOULU TUKSEN TOTEUTUS Ryhmänohjaajakoulutus ajoittuu ensimmäiseen samoajavuoteen, joten koulutuksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, kun lippukunnassa aloittaa uusi samoajavartio. Koulutus voidaan järjestää esimerkiksi puolen vuoden aikana samoajien kokousten merkeissä tai viikonloppukoulutuksena. Koulutukseen voidaan mainiosti yhdistää esimerkiksi Tervetuloa samoajaksi -taskun aktiviteetteja, etenkin silloin, jos koulutus järjestetään retken muodossa. Ryhmänohjaajakoulutus on partiotapahtuma, joten se toteutetaan partiomenetelmää hyödyntäen. Samoajan johtajana kehittyminen ja oman toiminnan arviointi kannattaa toteuttaa kahdessa osassa, joista toinen osa on vasta sen jälkeen, kun on saatu käytännön kokemuksia johtamisesta. Viikonloppukoulutus voi sisältää myös yksilö- tai ryhmätehtäviä, joihin samoajat valmistautuvat etukäteen, esimerkiksi toimintasuunnitelman laatiminen aktiviteetissa Tarpojien maailma. Ryhmänohjaajakoulutus kuuluu pakollisiin varusteisiin samoajien ohjelmassa, jolloin kaikki samoajat käyvät ohjelmassaan läpi ryhmänohjaajakoulutuksen. Koulutuksen toteuttaminen on lippukunnan vastuulla. Lippukunnat voivat tehdä yhteistyötä ja pitää yhteisen ryhmänohjaajakoulutuksen esimerkiksi alueellaan. Jos koulutukseen on osallistumassa lippukunnasta vain muutama samoaja (1-3 samoajaa), kannattaa toteuttaa koulutus useamman lippukunnan voimin. Alueellisesti järjestetty ryhmänohjaajakoulutus saattaa antaa samoajalle paljon, kun hän pääsee tutustumaan alueensa muihin samoajiin. Koulutuksesta voi tulla myös paljon rikkaampi, kun mukaan tulee erilaisia kouluttajia, osallistujia ja toimintatapoja. Alueellisesti järjestetyssä ryhmänohjaajakoulutuksessa tulee kuitenkin huomioida lippukuntien omat käytännöt ja tarpeet. 2. PA RT IO ME NE TELMÄ ROKILLA Partiomenetelmä kertoo meille, miten partiossa tehdään asioita. Samoajat tutustuvat partiomenetelmään ja pohtivat, mikä tekee partiosta partiota Johtajana partiossa - aktiviteetissa. Tämän jälkeen heidän tulisi osata käyttää partiomenetelmää omassa toiminnassaan. 6

7 Partiomenetelmän käyttöä oppii myös mallintamalla. Tämän vuoksi on hyvä ottaa huomioon kaikki menetelmän osat jo koulutusta suunniteltaessa. Menetelmän osat voisivat näkyä Ryhmänohjaajakoulutuksessa seuraavin tavoin: Sitoutuminen partion arvoihin: Lipunnosto, aamu- ja iltahartaus, partiohuivi, ruokalaulut, iltanuotio ja samoajalupaus, mikäli samoajavartio suorittaa Tervetuloa samoajaksi -vaihetta. Symboliikka: Kurssivartion nimi, huuto ja tunnus. Myös lippukuntien symboliikka on esillä. Samoajien vihreä väri näkyy koulutuksen aikana. Nousujohteisuus: Koulutus aloitetaan helpoimmilla aktiviteeteilla ja viimeisenä pidetään haastavimmat aktiviteetit. Vartiojärjestelmä: Samoajat toimivat vartioissa, ja kukin vartion jäsen toimii vuorollaan vartionjohtajana. Tekemällä oppiminen: Koulutukset ovat toiminnallisia. Aikuinen tuki: ROKin johtaja on aikuinen, ja aikuinen on mukana kaikilla koulutuskerroilla ja koulutusrupeamissa. Päivän hyvä työ: Koulutuspaikan siivous. Toiminta luonnossa: Koulutukset viedään maastoon. 3. RY H MÄ NO H JAAJA KOULU TUKSEN TAVO ITTEET Ymmärtää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet sekä samoajaihanteiden ja - lupauksen merkityksen ja pyrkii ottamaan ne huomioon toiminnassaan. Koulutettavat asiat on syytä sitoa partioliikkeen perustuksiin, ihanteisiin. Partioihanteita on käytävä koulutuksessa läpi esimerkiksi iltaohjelman merkeissä ja pohtia ensisijaisesti sitä, mistä ihanteet ovat peräisin ja miten ne kytkeytyvät samoajan omaan elämään. Samoajan oman esimerkin merkitystä on myös korostettava. 7

8 Osaa hyödyntää partiomenetelmää partiotoiminnassa. Partiomenetelmä on se tapa, jolla tavoitteisiin päästään. Samoajan tulee ymmärtää partiomenetelmän osa-alueiden merkitys kaikessa partiotoiminnassa. Ryhmänohjaajakoulutus kannattaakin toteuttaa partiomenetelmää käyttäen. Tietää vartionjohtajan tehtävät tarpojavartiossa, ymmärtää vartion toiminnan tavoitteet sekä johtajan vastuun ja oikeudet. Samoajalla tulee olla selkeä kuva siitä, mihin on vartionjohtajana ryhtymässä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita tarpoja- tai samoajavartion toiminnalle on lippukunnassa asetettu. Hallitsee vartion toimintaan liittyvät rutiinit lippukunnassaan. On erittäin tärkeää, että samoaja hallitsee lippukunnan perusrutiinit vartionjohtajapestissään: kuinka lippukunnan kämppä varataan, miten ilmoitetaan retkistä, miten merkit ja raha-asiat hoidetaan jne. Alueellisesti järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa näille asioille on jätettävä aikaa tai ne käydään lippukunnassa läpi ennen vartionjohtajaksi ryhtymistä. Osaa erottaa hyvät ja huonot johtamissuoritukset toisistaan. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asioita koulutetaan, jotta niistä välittyy hyvä malli tuleville vartionjohtajille. Johtamistaitoja oppii parhaiten käytännössä ja vanhempia johtajia seuraamalla samoaja voi arvioida myös omaa toimintaansa. Kykenee johtamaan tarpojavartiota koulutustilanteissa ja retkillä. Käytännön harjoittelulla oppii aina parhaiten ja siksi koulutuksessa tulee luoda mahdollisimman realistisia harjoittelutilanteita. Koulutusrupeamat voivat esimerkiksi noudattaa vartion kokouksen kaavaa. Osaa järjestää laadukasta, turvallista ja mielekästä toimintaa vartiolleen. Samoajan tulee osata johtaa tarpojavartion kokous ja retki. Tämän lisäksi tulee osata, miten tietoja ja taitoja koulutetaan tarpojille. Osaa käyttää tarpojien ohjelmaa ja kykenee kouluttamaan ohjelman mukaisia taitoja vartiossa. Koulutuksessa on tärkeä käydä läpi tarpoja- ja/tai samoajaohjelman rakenne sekä varmistaa, että samoaja osaa järjestää ohjelman aktiviteetteja vartiolleen. Lisäksi samoajan täytyy tuntea turvallisuusohjeet ja osata johtaa vartiotaan siten, että toiminta on mielekästä. Osaa suunnitella ajankäyttöään ja ymmärtää ajanhallinnan merkityksen. Koulutuksessa tulee käydä läpi myös samoajan ajankäyttöä ja harjoitella ajanhallintaa. Ymmärtää ryhmän toimintaa sen eri vaiheissa. Samoajan tulee tietää miten epämääräisestä joukosta kehittyy ryhmä ja tietää, että oman ryhmän tunnusmerkit ovat tärkeitä. Lisäksi koulutuksessa tehtävien ryhmäyttämistehtävien idea ja tarkoituksenmukaisuus on keskeistä käydä läpi. Luottaa omiin kykyihinsä ja osaa arvioida toimintaansa vartionjohtajana. Koulutuksessa samoaja harjoittelee ja saa palautetta johtamisestaan. Hän osaa myös itse arvioida toimintaansa siten, että tietää missä on hyvä ja missä olisi kehitettävää. 8

9 4. RY H MÄ NO H JAAJA KOULU TUKSEN KOULU TTA JAT Ryhmänohjaajakoulutuksen järjestämisestä vastaa aikuinen, mielellään lippukunnan ikäkausivastaava tai samoajaluotsi. Hän kokoaa tarvittavan määrän kouluttajia toteuttamaan koulutusta. Kouluttajina voi toimia lippukunnan aikuisia partiolaisia. Myös kouluttamisesta kiinnostuneille vaeltajaikäisille tehtävä sopii mainiosti. Kouluttajat tarvitsevat perustiedot johtamisesta ja ryhmän toiminnasta. Kouluttajien tulee perehtyä huolellisesti myös tarpojaohjelmaan. Koulutuksessa on annettava tilaa samoajien omille ajatuksille ja oivalluksille. Koulutusta järjestettäessä on pidettävä mielessä, että samoajalle tapahtuma on ensimmäinen kokemus johtamiskoulutuksesta. Kouluttajat saavat tukea ja palautetta ryhmänohjaajakoulutuksen järjestäjältä sekä toisiltaan. Piireissä on tarjolla myös partiokouluttajakoulutusta. Koulutusjärjestelmän Koulutus lippukunnassa -moduuli keskittyy nimenomaan samoajien ryhmänohjaajakoulutukseen ja sen toteuttamiseen. Hyviä valintoja kouluttajiksi ovat mm. - samoajaluotsi - tarpojaluotsi - ikäkausivastaavat - lippukunnanjohtaja - kokeneemmat samoajat - vaeltajat - lippukunnan ja alueen kokeneet kouluttajat - partion ulkopuoliset asiantuntijat 5. KOULUTUKSEN SISÄ LTÖ Ryhmänohjaajakoulutus rakentuu 13 aktiviteetista. Aktiviteettien myötä opitaan johtamisesta, ryhmän toiminnasta ja tarpojien vartionjohtajana toimimisesta. Kunkin aktiviteetin ohjeissa on kerrottu koulutuksen sisällöistä ja annettu vihjeitä miten koulutusta voi toteuttaa JOHTAMISEEN LIITTYVIÄ AKTIVITEETTIAIHEITA: Johtajan muotokuva: Käsitellään perustiedot johtamisesta ja ohjaamisesta. Avataan myös hieman, mitä eroa on johtamisella ja ohjaamisella. Johtamista tyylillä: Tutustutaan erilaisiin johtamistyyleihin ja mietitään myös, mikä on oma tapa johtaa. Johtajana partiossa: Avataan käsitettä partiomenetelmä ja pohditaan, minkälaista johtaminen partiossa on. Mietitään myös, mikä tekee partiosta partion. 9

10 Vastuu painaa: Opitaan, mitä tarkoittaa johtajan vastuu ja mitä se merkitsee samoajajohtajalle. Aika on rajallista: Perehdytään ajanhallinnan merkitykseen ja keinoihin. Johtaja kehittyy: Opetellaan arvioimaan omaa toimintaa johtajana RYHMÄN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ AKTIVITEETTIAIHEITA: Ryhmän anatomiaa: Määritellään, mikä on ryhmä ja tutustutaan erilaisiin ryhmiin. Ryhmä elää ja kehittyy: Perehdytään ryhmäprosessin vaiheisiin ja keskustellaan myös, missä vaiheessa oma ryhmä on juuri sillä hetkellä. Ryhmä rakentuu yhdessä: Osallistutaan ryhmäyttämistehtävään omassa vartiossa. Samalla saadaan käsitys ryhmäytymisen merkityksestä ja tutustutaan erilaisiin keinoihin ryhmäyttää RYHMÄNJOHTAMISTAITOIHIN LIITTYVIÄ AKTIVITEETTEJA: Samoaja kouluttaa: Opetellaan keinoja, miten partiossa koulutetaan partiotaitoja nuoremmille. Tarpojien maailma: Tutustutaan tarpojaohjelmaan ja toiminnan suunnitteluun. Vaikka samoajat ovat itse käyneet tarpojaohjelman läpi, on silti tarpeellista hahmottaa ohjelma kokonaisuutena. Näin voi opetella tekemään toiminnan suunnittelua esimerkiksi puoleksi vuodeksi eteenpäin. Tarpojien kanssa: Perehdytään tarpojavartion toimintaan, ja opetellaan suunnittelemaan tarpojien kokoukset ja retket. Työkalupakki johtamiseen: Tutustutaan, mistä osista partiokokous koostuu ja miten se suunnitellaan niin, että aika riittää ja toimintaa on koko ajaksi. 10

11 Ryhmänohjaajakoulutukseen liittyvien aktiviteettien lisäksi samoajien pakollisiin varusteisiin kuuluu Johtaminen, joka sisältää johtamisharjoittelun sekä siihen liittyvän palautekeskustelun. Koska Ryhmänohjaajakoulutuksessa valmistaudutaan ensisijaisesti puolen vuoden johtamisharjoitteluun, ovat nämä kaksi aktiviteettia myös kuvattu tässä vihossa. Minä johdan: Johdetaan tarpojavartiota tai omaa samoajavartiota vähintään puoli vuotta. Johtamisharjoittelukeskustelu: Keskustellaan oman luotsin kanssa johtamisharjoittelusta. 6. KÄYTÄNNÖ N TOTEUTUS 6.1. KOULUTUKSEN SUUNNITTELU Ryhmänohjaajakoulutuksen suunnittelu tulee aloittaa ajoissa, jotta halutut kouluttajat ehditään rekrytoimaan ja halutut tilat varaamaan. Lisäksi koulutettavien samoajien tulee saada tieto koulutuksesta hyvissä ajoin. Kouluttajien on oltava hyvissä ajoin perillä omista koulutusaiheista. Koulutuksen johtaja tulee rekrytoida ajoissa, jotta hänellä on aikaa valmistautua koulutuksen suunnitteluun. Koulutuksen johtajan tulee suunnitella sopiva etenemisaikataulu. Aikaa kurssin suunnitteluun ja valmisteluun kannattaa varata useampi kuukausi. Koulutukselle voi valita sopivan teeman, jota on helppo käyttää viestinnässä ja ohjelmassa. Koulutuksen johtajana voi toimia useampikin henkilö esim. samoajaluotsi ja ikäkausivastaava yhdessä. Käytännössä suunnittelu kannattaa aloittaa kolmea kuukautta ennen ensimmäistä koulutusta tässä vaiheessa tosin riittää, että suurin osa kouluttajista on tiedossa ja koulutuksen päivämäärät voidaan antaa tiedoksi. Koulutuspaikat on myös syytä varata viimeistään tällöin. Suunnittelukokousten määrä riippuu lippukunnan perinteistä ja siitä kuinka kokeneita kouluttajia on mukana. Useampia suunnittelukokouksia kannattaa järjestää silloin, kun lippukunnassa aletaan järjestää ensimmäistä samoajien ryhmänohjaajakoulutusta, jotta jokaisella on samanlainen käsitys koulutuksesta. Vastaavanlainen tilanne on myös silloin, kun koulutusta järjestetään useamman lippukunnan voimin. Ensimmäinen suunnittelukokous kannattaa pitää heti, kun kurssipäivämäärät on päätetty. Varsinkin kokemattomille kouluttajille on tärkeää saada oma vastuualueensa selväksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ensimmäisen kokouksen pääasiana tulisi olla kouluttajien eli staabin jäsenten tutustuminen ja koulutuksen yleisistä linjoista päättäminen. 11

12 Ensimmäisessä suunnittelukokouksessa on hyvä käydä ainakin seuraavat asiat läpi: tutustuminen, jos koulutuksen staabi ei ole entuudestaan tuttu yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ryhmänohjaajakoulutuksen tavoitteiden läpikäynti mitä oikein ollaan tekemässä kouluttajien omat tavoitteet koulutukselle edellisten koulutusten palautteeseen ja loppuarviointiin tutustuminen jotta osataan ottaa tällä kertaa huomioon oikeat asiat osallistuvien samoajien valmiuksien arviointi koulutuksen rytmityksestä päättäminen, jos sitä ei ole vielä tehty aktiviteettien jakaminen eri osiolle ja kouluttajille koulutusmuotojen painotuksesta päättäminen: kuinka paljon ollaan sisällä ja ulkona, kuinka paljon käytetään kurssivartioita, käytetäänkö kurssimateriaalina Samoajien kalenteria jne. alustavaa keskustelua käytettävistä menetelmistä muonituksen, yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien alustava suunnittelu Suunnittelukokous lähempänä koulutusta on hyvä pitää muutamaa viikkoa ennen koulutusta, jotta tarvittaessa on vielä aikaa muuttaa suunnitelmia ja tehdä ainakin hienosäätöä. Tässä kokouksessa käydään aktiviteettien suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi. Erityisesti tulee tarkistaa, että kaikki oleellinen tulee varmasti käsiteltyä. Kouluttajien kokeneisuudesta tai kokemattomuudesta riippuen voi olla tarpeen käydä läpi myös koulutusmenetelmät. Jälkimmäisessä suunnittelukokouksessa olisi hyvä käydä läpi seuraavat asiat: tarkka suunnitelma aktiviteeteista menetelmät aikataulut avustajatarve ennakkovalmisteluissa ja itse koulutustilanteessa aktiviteettien alkumenot, leikit ja lopetus yleisjärjestelyjen ja oheisohjelmien tarkat suunnitelmat vastaako toteutumassa oleva koulutus samoajien ryhmänohjaajakoulutuksen tavoitteita Alueellisesti tai useamman lippukunnan yhteisesti järjestettävässä ryhmänohjaajakoulutuksessa on otettava huomioon lippukuntien omat toiveet. Jo ensimmäisessä suunnittelukokouksessa tulisi käydä läpi lippukuntien toiveet ja miettiä aktiviteetit, jotka olisi hyvä jättää suoritettavaksi lippukuntiin. Osa aktiviteeteistä on hyvä suorittaa omassa samoajaryhmässä lippukunnassa TIEDOTTAMINEN SAMOAJILLE Tulevasta koulutuksesta on tiedotettava hyvissä ajoin, jotta samoajat osaavat suunnitella omaa toimintaansa myös sen perusteella. Henkilökohtaisessa kutsussa pyydetään ilmoittautumaan koulutukseen tiettyyn päivämäärään mennessä. Samassa yhteydessä on muistettava kysyä myös ruokavalio- ja terveydentilatietoja. Myös taitojen tämänhetkistä osaamista voi kysellä etukäteen. Mahdollisen koulutusmaksun suuruus tulee myös ilmoittaa. Ilmoittautumisen jälkeen koulutettaville tulee lähettää osallistujakirje, jossa kerrotaan milloin ja missä koulutus on. Myös mukaan otettavat varusteet tulee ilmoittaa samoajille ajoissa, varsinkin, jos he tarvitsevat mukaansa jotain erityistä. 12

13 Jos ryhmänohjaajakoulutus järjestetään viikonloppumuotoisena, on muistettava kerätä samoajilta myös huoltajien allekirjoittama ns. lupalappu, jotta vakuutukset ovat kunnossa koulutuksen ajan. Lupalapun voi kerätä joko ilmoittautumisen yhteydessä (ilmoittautumisen vahvistus) tai pyytää tuomaan sen koulutukseen (osana kurssikirjettä). Tiedottamiseen kannattaa panostaa erityisesti ja tehdä ryhmänohjaajakoulutuksesta houkutteleva. Erilaisilla mainoksilla saa huomion kiinnitettyä sellaisiin asioihin, joista samoajaikäinen nuori kiinnostuu. Muista tiedottamisesta siis seuraavat asiat: kiinnostava mainos kololle kiinnostava kutsu samoajalle henkilökohtaisesti kurssikirje lupalappu Liitteenä (vihon perässä) kurssikirjemalli KOULUTUKSEN TALOUS Koulutuksen talousarviota laadittaessa tulee pitää huoli siitä, ettei ylitetä käytössä olevia varoja tai etteivät koulutuksen kustannukset tule yllätyksenä lippukunnan rahaston hoitajalle. Samoajilta perittävän maksun suuruus on ilmoitettava heille ennen koulutusta. Suurimmat kuluerät muodostuvat seuraavista seikoista: - koulutuspaikkojen vuokrat - ruoka - mahdolliset kuljetukset - materiaalikustannukset (monistus, askartelutarvikkeet) - postimaksut Olisi suotavaa, että kaikilla samoajilla olisi koulutuksen aikana käytössään oma Samoajien kalenteri. Ihanteellista olisi, jos lippukunta pystyy sen samoajille kustantamaan tai maksamaan osan. Usean lippukunnan yhteiskoulutuksessa on talousarvion laadinnassa oltava erityisen huolellinen. Etukäteen on syytä sopia kaikkien järjestävien lippukuntien kesken siitä, mitä asioita sisältyy koulutuksen talousarvioon ja miten mahdollinen tappio jaetaan. Lisätietoja talousarvion tekemiseen saa mm. Partiojohtajan käsikirjasta ja Lippukuntakansiosta KOULUTETTAVIEN MÄÄRÄ Sopiva kurssilaisten määrä on hyvin kurssikohtaista. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytettävissä olevat koulutustilat ja kouluttajat. Koulutuksen voi järjestää vähintään yhdelle samoajavartiolle. Isot kurssit ovat kustannustehokkaampia, mutta suuri osallistujamäärä voi vaikuttaa kurssihenkeen. Iso kurssi vaatii myös kouluttajilta paljon. Osallistujamäärää mietittäessä on kuitenkin tärkeintä lippukunnan omat tarpeet. 13

14 6.5. KURSSIPAIKKA Kurssipaikka tulee valita ajoissa, jotta se ehditään varata ja paikan tarjoamat mahdollisuudet tai rajoitukset osataan huomioida kurssin ohjelman suunnittelussa. Sopivaa kurssipaikkaa miettiessä kannattaa muistaa seuraavat asiat: - Tarvitaanko kurssilla sisätiloja vai onko mahdollista toteuttaa kurssi kokonaan ulkona? Sisätiloissa pidettävästä kurssista voi helposti muodostua luentomainen, toisaalta ulkona pidettävä kurssi asettaa omia rajoituksia. - Yövytäänkö kurssilla sisällä vai ulkona? Ainakin yhtenä yönä on syytä yöpyä ulkomajoitteessa samoajien retkeilytaitojen vahvistamiseksi. - Kurssin koko vaikuttaa paikkaan, toisaalta valittu paikka saattaa rajoittaa kurssilaisten määrää. - Kurssipaikan sijainti, kuljetusyhteydet ja sopiva matka kaikille kurssilaisille on otettava huomioon. - Paikan hinnan on oltava kurssibudjettiin sopiva KOULUTUKSEN AIKANA Kouluttajat Aktiviteettien tekemisen suunnittelua ei saa jättää koulutuksen aikana tapahtuvaksi. Kouluttajia voidaan tarvita avustajiksi muihin aktiviteetteihin. Jokaisen kouluttajan tulisi varautua viettämään aikaa myös samoajien kanssa. Toisaalta staabin tulee olla valmis muuttamaan koulutuksen sisältöä tai toimintatapoja koulutuksen aikana, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Kun koulutus alkaa, on jokaisella kouluttajalla omat tehtävänsä, jolloin koko staabin kokoontuminen saattaa olla hankalaa. Aika kokoontumiselle pitäisi kuitenkin löytää, jotta staabi voi keskustella miten koulutus etenee. Kokoontumiset on kuitenkin syytä pitää lyhyinä, sillä koulutukselle ei ole eduksi, jos staabi jättää samoajat keskenään pitkäksi aikaa. Yllättävien tapahtumien sattuessa täytyy olla myös valmiutta poiketa suunnitellusta aikataulusta ja ohjelmasta. Tämä vaatii kuitenkin aina koulutuksen johtajan päätöksen. Hyvä henki Palaute Samoajien ryhmänohjaajakoulutuksessa on tärkeää hyvä henki. Hyvän ryhmähengen saavuttaminen ja ylläpito kuuluu jokaisen kouluttajan tehtäviin. Hyvän hengen muodostumiseen liittyviä asioita olisi hyvä käydä kouluttajien kanssa läpi jo ennen koulutusta. Tärkein tekijä hengen muodostumiselle on kouluttajien suhtautuminen samoajiin. On tärkeä muistaa, ettei koulutuksessa ole tarpeen korostaa kouluttajien ja koulutettavien samoajien aseman erilaisuutta, vaan pikemminkin kouluttajien tulisi viettää aikaa samoajien kanssa erityisesti ruokailujen ja aktiviteettien välisenä aikana. Koulutettavilta samoajilta tulee kerätä palautetta koulutuksen onnistumisesta. Jokaisen aktiviteetin jälkeen tulisi käydä lyhyesti läpi kyseisen aktiviteetin onnistuminen. Palaute voidaan kerätä nopeasti muutaman kysymyksen avulla ja saadut kysymykset kirjata muistiin koulutuksen loppuarviointia varten. Samoajien palaute kertoo opin perille menon lisäksi siitä, kuinka hyvin kouluttaja on onnistunut tehtävässään. 14

15 Palautetta voidaan kerätä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Mikä oli mielestäsi kaikkein oleellisinta äskeisessä koulutuksessa tai mitä opit? - Kuinka helppona tai vaikeana uskoisit näiden asioiden soveltamisen käytännössä olevan? - Tuntuuko tällä hetkellä, että sait riittävästi tietoa/oppia tästä aiheesta? - Miten, missä ja koska toivoisit jatkossa samaa asiaa käsiteltävän? - Luuletko, että koulutustuokiossa olleita leikkejä, aloitus tai lopetusta pystyisi hyödyntämään oman vartion kokouksessa? Muutamia muita hyviä tapoja kerätä palautetta samoajaikäiseltä nuorelta, on esittää kysymyksiä, joihin samoaja voi vastata peukalolla joko nostamalla sen ylös tai alas. Myös erilaiset janatyyppiset palautteet ovat hyviä. Niissä kukin menee janalla siihen kohtaan, mitä mieltä kysytystä asiasta on. Janan päät kuvaavat mielipiteen ääripäitä. Lisätietoja palautteen keräämisestä ja sen antamisesta saa mm. Partiojohtajan käsikirjasta. Koulutuksen lopuksi kerätään palautetta koko koulutuksesta: yleisjärjestelyistä, ennakkotiedotuksesta, puitteiden toimivuudesta jne. Kerätyn palautteen perusteella, seuraavan ryhmänohjaajakoulutuksen järjestäjät pystyvät taas kehittämään koulutusta. Kouluttaminen Kouluttaminen partiossa on aina myös tilaisuus omien kouluttajataitojen kartuttamiseen. Samoajien palautteen lisäksi myös muiden kouluttajien antama palaute on tärkeää. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että jokaista kouluttajaa seuraa ja havainnoi toinen kouluttaja. Koulutuksen jälkeen kouluttajalle kerrotaan havainnoista: - Olivatko kaikki mukana, säilyikö mielenkiinto? - Miten aikataulu piti, miten kouluttaja onnistui toteuttamaan suunnitelmansa mukaisen rupeaman? - Toimivatko valitut työskentelytavat kuten oli ajateltu? - Näyttivätkö kaikki ymmärtävän ja oppivan asian? - Täyttyivätkö aktiviteetin tavoitteet? - Kouluttajan on hyvä oppia itsekin havainnoimaan näitä asioita KOULUTUKSEN ARVIONTI JA PÄÄTTÄMINEN Kun koulutus on saatu päätökseen, on aika arvioida, mitä tulikaan tehtyä. Tämä tarkoittaa sitä, että staabin on vielä kerran kokoonnuttava yhteen ja käytävä läpi koulutuksen tapahtumat ja kirjata ylös huomiot ja palautteet. Koulutuksen kannalta arviointi on tärkeää monelta kannalta: - Seuraavan ryhmänohjaajakoulutuksen järjestämistä varten on hyödyllistä tietää, miten edellinen koulutus on mennyt. - Jatkon kannalta samoajaluotsin ja -ikäkausivastaavan on hyvä saada käsitys siitä, mitä samoajat ovat koulutuksen aikana oppineet. - Jokaisella kouluttajalla on oikeus saada palautetta omasta toiminnastaan. - Lippukunnat ovat kiinnostuneita tietämään koulutuksesta ja sen onnistumisesta yleisesti. 15

16 Seuraavien koulutusten järjestäjien on arvokasta tietää, kuinka onnistuneiksi koulutuksessa tehdyt ratkaisut osoittautuivat. Koulutuksen onnistuminen voidaan jakaa kahteen osaan: 1. Järjestelyjen onnistuminen ja sujuvuus sekä osallistujien tyytyväisyys 2. Koulutuksen tuottama hyöty samoajille Arviointi voidaan tehdä heti koulutuksen jälkeen seuraavasti: - Kootaan rupeamakohtainen palaute ja katsotaan onnistuiko kouluttaja välittämään tärkeimmät asiat samoajille? - Uskoivatko samoajat pystyvänsä soveltamaan oppimaansa? - Käsiteltiinkö asioita samoajien mielestä sopivan laajasti? - Luetaan koko koulutusta koskevat palautteet sekä samoajien ennakko-odotukset ja selvitetään vastasivatko sisällöt samoajien tärkeinä pitämiä asioita? - Millaisista menetelmistä samoajat pitivät? - Olivatko samoajat tyytyväisiä yleisjärjestelyihin (ruoka, paikka)? Tarkastellaan koulutuksen toteutumaan suhteessa staabin itselleen antamiin tavoitteisiin ja katsotaan - Mitkä tekijät vaikuttivat koulutuksessa vallinneeseen ilmapiiriin? - Mihin ennalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin ja miksi? - Kuinka yleisjärjestelyt tukivat kurssin tavoitteita? Koulutuksen päättäminen Kerätään seuraavaa koulutuksen järjestäjää mahdollisesti kiinnostavat dokumentit:: - Kurssikirjeet - Talousarvio - Kurssina ikataulu Näistä asioista kannattaa kirjoittaa raportti ja tallentaa sellaiseen paikkaan, josta seuraava koulutuksen järjestäjä sen varmasti löytää. Jos kyseessä on useamman lippukunnan yhteinen ryhmänohjaajakoulutus, niin raportti on hyvä lähettää kaikkiin lippukuntiin. Tällöin tulee lähettää myös talouslaskelma eikä pelkästään talousarviota. 7. KOULUTUSMENETELMÄ T Ryhmänohjaajakoulutuksessa tulee käyttää mahdollisimman toiminnallisia oppimismenetelmiä. Toiminnallisten menetelmien avulla johtaminen ja ryhmän toiminta asettuvat sellaiseen laajuuteen ja ympäristöön, jonka samoaja pystyy käsittämään. Toiminnallisten menetelmien käyttö ja partiomenetelmän toteutuminen koulutuksessa toimii samoajille myös arvokkaana esimerkkinä, jota he voivat itse noudattaa toiminnassaan ryhmänjohtajina. Partiomenetelmää on käsitelty erikseen tämän ohjeen luvussa 3. Esimerkkejä toiminnallisista menetelmistä: - Vartiossa toiminen, vaikka teltan pystytys tai ruuanlaitto ja niiden havainnoiminen. - Johtamistilanteiden harjoitteleminen ja kokeileminen, tehtävien ohjeistaminen - Koulutustilanteiden harjoitteleminen ja kokeileminen, tietojen ja taitojen opettaminen muille 16

17 - Ryhmäytymisharjoitus eli toiminnallinen tehtävä, jossa ryhmän on toimittava yhdessä - Draaman keinot: erilaiset ryhmätilanteet improvisoimalla, erilaiset johtamistyylit roolien kautta - Kädentaidot, piirtäminen, valokuvaus, videointi, Internet, seinälehdet Harjoitusten purku Partiossa tehdään ja opitaan taitoja tekemällä. Ryhmänohjaajakoulutuksessa tekemisen lisäksi pohditaan ja keskustellaan, miksi asioita tehdään. Toiminnallisten harjoitusten jälkeen on olennaista pohtia ja keskustella harjoituksen sisällöstä ja vaikutuksista esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Mitä tehtiin? Mitä tapahtui? Mitä havaitsin? - Miksi tehtiin? - Miten meni? Missä onnistuin? - Mitä opin? Miten voin soveltaa oppimaani ryhmänjohtajana? Kannattaa myös hyödyntää aiempia kokemuksia oman samoajavartion ja muiden ryhmien toiminnasta sekä tilanteista, joissa on ollut johtajana tai johdettavana. 8. S A MOA JA IKÄ INEN NUORI Jotta ryhmänohjaajakoulutus olisi samoajille mielekäs ja että jotain asioita jäisi mieleen, täytyy kouluttajien ymmärtää millainen samoajaikäinen nuori on. Toivottavasti tämän luvun jälkeen koulutusrupeamien suunnittelu sekä koulutuksessa samoajien kysymyksiin vastaaminen on helpompaa. Samoaja on vuotias nuori, joka on juuri käynyt läpi isoja fyysisiä ja biologisia muutoksia. Muutosten rauhoittuessa samoajan on aika keskittyä elämässään vahvistamaan omaa minäkuvaansa ja persoonaansa. Sukupuolten väliset kehityserot ovat vielä tässä vaiheessa selvästi näkyvissä. Tytöillä murrosikä on jo ikäkauden loppupuolella päättymässä, kun taas pojilla voi murrosikä olla ikäkauden alkupuolella vasta alkamassa. Samoajavartiot ovat normaalisti erillisryhmiä (tytöt ja pojat erikseen), mutta ryhmänohjaajakoulutuksessa voi ja kannattaakin olla molempia sukupuolia. Itsenäistymisessä ja aikuiseksi kasvamisessa tarvitaan läheinen suhde luotettavaan aikuiseen. Oma vanhempi on usein tähän liian lähellä. Samoajat tarvitsevat aikuisen esikuvan, henkilön, johon voi samaistua ja jonka toimintaa voi ihailla. Partiotoiminnassa samoajalle sopiva esikuva on luotsi. Luotsina toimivan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että samoaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. On tärkeää, että samoajille on tarjolla erilaisia esikuvia oman luotsin ohella. Sen vuoksi ryhmänohjaajakoulutuksen kouluttajien tulisi olla mahdollisimman erilaisia, esimerkiksi sekä vaeltajia että aikuisia, eri sukupuolta ja erityyppisiä henkilöitä. 17

18 Samoajien toimintaa ja ajatusmaailmaa leimaa voimakas aatteellisuus. Aatteita ilmaistaan myös ulkoisessa olemuksessa pukeutumisen ja elämäntyylin avulla. Samoajien kehitysvaihetta kuvaaviksi sanoiksi valitut kyseenalaistaminen ja kapinointi liittyvät oleellisesti aatteellisuuteen. Samoajaikäinen nuori voi alkaa näkyvästi jonkin aatteen kannattajaksi. Samoin ajattelevien joukosta löytyy itselle mieluinen, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoava, viiteryhmä. Nuori punnitsee arvoja ja aatteita, joita hänelle tarjotaan. Vanhempien kannattamia arvoja saatetaan lähentyä uudelleen, kun pahin kuohuntavaihe elämässä jää taakse. Samoajalle kehittyy vähitellen kyky hyväksyä ja ymmärtää myös toisin ajattelevia ja aatteellisesti eri aaltopituuksilla olevia. Valtaosin aatteellisuus on vielä melko mustavalkoista. Ikäkauden loppupuolella kiinnostuksen kohteet voivat olla suuria ja maailmanlaajuisia asioita. Maapallon tulevaisuus huolettaa siinä missä omakin tulevaisuus. Myös yhteiskunnallisiin asioihin aletaan ottaa kantaa. Jos ryhmänohjaajakoulutuksessa esimerkiksi iltanuotiolla tai hiljentymisessä sivutaan aatteellisuutta tai hengellisyyttä, kannattaa samoajien vahva mustavalkoisuus ottaa huomioon ja antaa heidän olla vahvasti jotain mieltä. Kouluttamisessa yleisesti kannattaa keskittyä yhteen - kahteen oivallukseen / pääviestiin ja jättää teoreettisempi pohdinta vaeltajaikäisten tai aikuisten kouluttamiseen. Samoaja on kiinnostunut ympäristöstään ja haluaa tutkia uusia maisemia. Hän selviytyy jo itsenäisesti tilanteista ja kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä. Toisaalta samoaja osaa opettaa asioita myös muille, samalla kun haluaa kehittää itseään. Nämä ominaisuudet tekevät samoajanuoresta erityisen aktiivisen ja toimintakykyisen. On kuitenkin aina muistettava, että vaikka samoaja onkin selkeästi itsenäisesti ajatteleva ja toimiva nuori, hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen. Ryhmänohjaajakoulutuksessa voi luottaa paljon samoajien omaan aktiivisuuteen ja ymmärtämiseen. Kaikkea ei tarvitse vääntää rautalangasta, - sen sijaan toiminnallisten menetelmien käyttö ja parin oivalluksen poiminen, ovat parhaita tapoja kouluttaa samoajia. Samoaja-ikäinen on energinen ja aikaansaava silloin, kun tekemiseen on vahva, oma motivaatio. Harrastuksiin ja ehkä kouluunkin käytetään runsaasti aikaa. Esimerkiksi harrastuspiireissä vietetty aika ei aina ole tehokasta aikaa, vaan oman porukan kanssa rento yhdessäolo on hyvin tärkeää. Toiminnallisen ja tehokkaan koulutuksen lisäksi on tärkeää tarjota samoajille myös rennompaa yhdessäoloa. 18

19 Samoajille kaveriporukassa toimiminen ja kokemusten kartuttaminen on tärkeää. Samoaja sitoutuu ystävyyssuhteisiin usein omien aatteidensa pohjalta. Toisaalta kavereiden mielipiteet vaikuttavat oman aatteen valintaan erityisesti ikäkauden alkupuolella. Samoajaikäisistä nuorista monet saattavat seurustella. Toisaalta vuotiaiden elämässä pohditaan vielä huolestuneena omien kokemusten vähyyttä seurustelusta, läheisyydestä ja seksuaalisuudesta. Tukea ajatuksilleen samoaja saattaa hakea esimerkiksi kavereiltaan, lehtien palstoilta sekä Internetistä. Aikuinen voi oikealla ja rohkaisevalla tavalla onnistua luomaan samoajien kanssa myönteisen keskusteluyhteyden, jossa hämmentäviäkin aiheita voidaan puida yhdessä puhuen. Vaikka nämä asiat eivät kuulukaan ryhmänohjaajakoulutuksen sisältöön, vaan ovat enimmäkseen Ritarin rohkeudella taskun aktiviteetteja, voi asioista silti tulla puhetta. Sitä ei kannata säikähtää, päinvastoin lähteä keskusteluun mukaan kertomaan hieman vanhemman ihmisen perspektiiviä ja ajatuksia. 19

20 9. E R ILA ISIA TA POJA JÄRJE STÄÄ ROK Ryhmänohjaajakoulutuksen aktiviteetit voi järjestää osana samoajien muuta ohjelmaa eri tavoin. Tässä luvussa esitellään muutama vaihtoehtoinen tapa järjestää samoajien ryhmänohjaajakoulutus. Nämä tavat ovat nimenomaan esimerkkejä, muitakin tapoja on! Aktiviteetteihin kannattaa tutustua ajoissa ennen aikataulusuunnitelmien tekemistä. Aktiviteettien järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan ja mitä aktiviteettejä kannattaisi mahdollisesti yhdistää ARKI-ILTOJEN ROK On syytä ottaa huomioon samoajien ohjelman kulkeminen koulutuksen rinnalla: kuinka saadaan puolen vuoden periodista haastava ja mielekäs samoajalle? Kouluttajina voivat toimia muutkin kuin samoaja/tarpojaluotsi tai ikäkausivastaava. Vaihtoehtoisia kouluttajia on mielekästäkin hankkia, koska siten samoajat tutustuvat lippukunnan eri toimijoihin. Viikko Aihe Kouluttaja Välitehtävä Muuta 1 Ryhmä rakentuu yhdessä Ryhmän anatomia Samoajaluotsi Minkälainen on hyvä johtaja? 2 Johtamista tyylillä Johtajan muotokuva Ko-Gi-kurssin suorittaneen vierailu Tutustu tarpojien ohjelmaan 3 Tarpojien ohjelma - aktiviteetteihin tutustuminen Tarpojaluotsin vierailu 4 Työkalupakki johtamiseen Tarpojien kanssa 5 Partiomenetelmä Koulutuskonkarin vierailu 6 Ryhmänjohtaminen 7 Vastuu painaa Lpkj:n vierailu Johtaja kehittyy 8 Ryhmä elää ja kehittyy 9 Samoaja kouluttaaa KoVan vierailu suunnuttelu vrt Toimintasuunnitelma Aika on rajallista Tarpojaluotsin vierailu 11 Retki Eräkonkarin vierailu, Kämpällä rahastonhoitajan vierailu 12 Samoaja kouluttaa toteutus vrt. 9 20

21 9.2. KOKO VUODEN ROK Pitkällä aikavälillä toteutettava ROK vaatii sitoutumista luotsilta ja muilta kouluttajilta. Tapa mahdollistaa samoajien ohjelman aktiviteettien suorittamisen ROKin ohessa. Sopii erityisesti lippukuntiin, joissa ei ole riittävästi tarpojia samoajille johdettavaksi. Toteutuksessa kannattaa miettiä tarkoin koulutuksen jaksottaminen ja samoajien kouluttautumisen tukeminen muulla ohjelmalla. Toteutus toimii koulutusvartioperiaatteella, joka on ollut aikanaan lippukunnissa käytössä ennen siirtymistä vartionjohtajaksi. Ajankohta Aihe Muuta elokuu Johtajana partiossa - projekti Projektin oltava samoajan kokoinen syyskuu Johtajan muotokuva lokakuu Tarpojien maailma Ikäkausivastaava kouluttaa marraskuu Tarpojien kanssa Käytännön harjoittelua pienin askelin joulukuu tammihelmikuu maalis-huhtikuu Aika on rajallista Ryhmän anatomia Ryhmä elää ja kehittyy Ryhmä rakentuu yhdessä Vastuu painaa Samoaja kouluttaa Johtamista tyylillä Johtaja kehittyy Työkalupakki johtamiseen Toteutetaan retkenä 21

22 9.3. VIIKONLOPPU-ROK Koulutus on aina tehokkaampaa jos kohderyhmä on aidosti paikalla. Siksi olisi hienoa, jos viikonlopun ROKissakin päästäisiin jo tositoimiin tarpojien kanssa. Tämä olisi varmasti mielekästä niin samoajille kuin tarpojillekin. Viikonloppu sopii erityisesti suurille ryhmille, jossa koulutettavia samoajia on paljon. Ajankohta Aihe PE Saapuminen klo Ryhmä rakentuu yhdessä - ryhmäytymisleikkejä, keskustelua ryhmäytymisen tarpeista klo Ryhmän anatomiaa - ryhmän tunnusmerkit, oman ryhmän tunnusmerkin teko Ryhmä elää ja kehittyy - teoriaa ryhmän kehitysvaiheista, näytelmät eri kehitysvaiheista klo Iltapala Iltaohjelma LA klo 9.00 klo 13.oo klo klo SU klo näytellään näytelmät Johtajan muotokuva - johtamisen ja ohjaamisen ero, miten toimit johtajana tilanteessa x - näytelmä Johtamista tyylillä - testi jolla selviää oma johtamistyyli - kouluttajat esittävät erilaisia tyylejä Johtajana partiossa - mikä tekee partiosta partion, kirjoitetaan vanhaan nigeriin mikä kiertää kursseilla Lounas Samoaja kouluttaa - ryhmäharjoitus eri oppimistyyleistä Tarpojien maailma - tarpojaohjelman teoria, tehdään toimintasuunnitelma tarpojille Tarpojien kanssa - suunnitellaan mallikokous Päivällinen Tarpojia saapuu Työkalupakki johtamiseen - vedetään tarpojille suunniteltu mallikokous - purku Kouluttajien vetämä iltaohjelma Vastuu painaa - pohditaan fläppien avulla eri rooleille vastuita, keskustelu Aika on rajallista - perehdytään ajanhallintaan, katsellaan tulevaa vuotta lpk:n toimintasuunnitelman avulla, keskustellaan omista toiveista tulevaisuuden suhteen Johtaja kehittyy - tarkastellaan johtamista lippukunnassa tapahtuneiden hyvien ja huonojen esimerkkien kautta 22

23 9.4. ALUEELLISESTI JÄRJESTETTÄVÄ ROK Alueellisesti järjestettävässä ROKissa on otettava huomioon lippukuntien tarpeet ja toiveet. Osa aktiviteeteista on hyvä jättää tehtäväksi lippukunnissa oman samoajavartion kanssa. Tässä esimerkissä on jätetty lippukuntiin suoritettavaksi seuraavat aktiviteetit: Aika on rajallista, Työkalupakki johtamiseen, Tarpojien kanssa, Samoaja kouluttaa ja Johtaja kehittyy. On hyvä käydä läpi samoajien kanssa koulutusviikonlopun jälkeen aktiviteetit, jotka jäivät tekemättä ja miten niiden tekeminen lippukunnissa jatkuu. Ajankohta PE klo klo klo LA klo 9.00 klo klo klo klo SU klo 9.00 klo Aihe Saapuminen ja majoittuminen Tutustuminen Ryhmän anatomiaa Iltapala Iltaohjelma Ryhmä rakentuu ja elää - yhdistetty aktiviteeteistä Ryhmä rakentuu yhdessä ja Ryhmä elää ja kehittyy Lounas Ryhmä rakentuu ja elää - yhdistetty aktiviteeteistä Ryhmä rakentuu yhdessä ja Ryhmä elää ja kehittyy Kahvi Vastuu painaa Päivällinen Tarpojien maailma Iltaohjelma Partiokymppitonni (partionsanat tutuiksi) Johtajana partiossa Johtajan muotokuva Johtamista tyylillä Lounas Palaute ja jatkon ohjeistus - mitä jäi tekemättä ja miten lippukunnissa jatketaan 23

24 9.5. KAHDEN VIIKONLOPUN ROK Kahden viikonlopun koulutuksessa on hyvää pidempi aikaväli ja mahdolliset välitehtävät koulutusviikonloppujen välillä. Samoajat ryhmäytyvät mukavasti kahden viikonlopun aikana. Myös luotsi ja muut kouluttajat käyvät varmasti tutuiksi ja näin saadaan hyvä luottamus aikaan. Esimerkki tässä on kovin ulkoiluhenkinen, mutta mikään ei estä pitämästä toista osaa enemmän sisätilapainotteisena, mikäli se sopii paremmin lippukunnan perinteisiin. Ajankohta 1. vkl pe-ilta la-aamu la-päivä su 2. vkl pe-ilta la su Aihe Ryhmä rakentuu yhdessä - ryhmäytymistehtävä + purku Ryhmän anatomiaa - tehdään kurssiryhmälle jotain kivaa yhdessä - valmistaudutaan vaellukseen Vastuu painaa - tehdään vaellukselle ryhmän yhteinen sopimus (allekirjoitetaan) Vaellustehtävinä: Johtajana partiossa - partiomenetelmä tehtävien yhteydessä - käytäntö - purku illalla Johtajan muotokuva ja Johtamista tyylillä (vaellustehtävissä yksi ryhmästä toimii johtajana ja johtaja vaihtuu tehtävästä toiseen) Yöpyminen ulkona Ryhmä elää ja kehittyy - puretaan, missä vaiheessa oma kurssiryhmä on? Lähdetään vaellukselle Samoaja kouluttaa Yöpyminen ulkona Aika on rajallista Tarpojien maailma Tarpojien kanssa Yöpyminen ulkona Työkalupakki johtamiseen Johtaja kehittyy 24

25 9.6. KOLO-ILTOJEN JA VIIKONLOPUN YHDISTELMÄ-ROK Lippukunnan kannattaa pohtia, voiko kolo-iltoja ja viikonloppuja yhdistää koulutuksessa? Esimerkkinä on ilta- ja viikonloppumalli, mutta iltatapaamisia voisi olla myös useampia, jotta ilta ei venyisi kovin pitkäksi. Myös välitehtävät ovat hyvä ja toimiva ratkaisu sitomaan kokonaisuutta yhteen. Viikonloppuun kannattaa panostaa myös rentouttavilla ja hauskoilla koulutusmenetelmillä ja oheisohjelmalla. Samoajat kaipaavat rentoa yhdessäoloa! Tämä malli sopii hyvin myös alueellisesti järjestettävää ROKiin. Kolo-illat voi toteuttaa yhdessä tai omassa lippukunnassa. Ajankohta Aihe Kouluttaja Muuta Iltakokous Johtajana partiossa - mitkä asiat ovat minulle tärkeitä elämässä, entä partiossa Vastuu painaa - ryhmätehtäviä vastuista, keskustelua Luotsi 3 h + kahvitauko nyyttärit Viikonloppu pe-ilta la-aamupäivä la-iltapäivä la-ilta su Ryhmä rakentuu yhdessä Luottamus- ja tutustumisleikit Johtajan muotokuva Johtamista tyylillä Johtaja kehittyy - itse arviointi Aika on rajallista - kisa, jossa kaikkea ei vain ehdi tehdä Samoaja kouluttaa - käytännön harjoituksia Ryhmän anatomiaa - ryhmän tunnusmerkit, jäsentenvälinen vuorovaikutus Ryhmä elää ja kehittyy - luottamusleikkejä Tarpojien maailma - ohjelman kokonaisuuden läpi käyminen Tarpojien kanssa - retken ja kolo-illan suunnitelmat Työkalupakki johtamiseen - esimerkkikokous ja hyvät käytännöt Vaeltaja/luotsi Lpkj tai kokenut johtaja Lpkj tai kokenut johtaja Ikäkausivastaava Tarpojien ikäkausivastaava, kokeneet ryhmänohjaajat 25

26 10. A KTIVITEETIT Aktiviteetin yhteydessä on esitelty aktiviteetin kuvaus, tarkempi sisältökuvaus, toteutusvinkkejä sekä lisätiedon lähteitä kouluttajalle. Aktiviteetteihin kannattaa perehtyä kunnolla heti ensimmäisessä suunnittelukokouksessa, jotta saa selkeämmän kuvan koulutuksesta ja siitä miten aktiviteetteja voi yhdistellä ja missä järjestyksessä ne kannattaa tehdä JOHTAMISTA TYYLILLÄ Kuvaus: Kesto: Samoaja tutustuu erilaisiin johtamistyyleihin ja pohtii omaa tapaansa johtaa. 1,5 tuntia Tarkempi kuvaus sisällöstä: Johtamistyylit vaihtelevat ihmisten ja tilanteiden välillä. Erilaiset tyylit voidaan jaotella esimerkiksi autoritääriseen, demokraattiseen ja antaa mennä johtajuuteen. Autoritäärisessä tavassa johtaja on lähes kuin itsevaltias ja päättää sekä ohjeistaa, mitä ja miten tehdään. Demokraattisessa johtamisessa päätökset tehdään ryhmässä keskustelun pohjalta johtajan rohkaistaessa ryhmää tekemään päätöksiä. Antaa mennä tyylisessä johtamisessa ryhmä tekee päätökset yhdessä, mutta johtajan rooli ei korostu lainkaan. Eri tyylit sopivat erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi autoritäärinen johtaminen on paikallaan poikkeus- tai onnettomuustilanteissa, jolloin pitää nopeasti saada tehtyä asioita. Sellaisissa tilanteissa on tärkeää, että joku ottaa autoritäärisesti johtaminen käsiinsä. Demokraattinen johtaminen sen sijaan soveltuu monen ryhmän toimintaan normaalioloissa. Yleensä johtajuutta kaivataan jonkin verran, mutta parhaat päätökset saadaan aikaa yhdessä. Antaa mennä tyyli sopii vapaamuotoisempiin tilanteisiin, mutta yleensä ryhmän johtajalla on hyvä olla näkyvämpi rooli. Tyylien ja niiden tilannesidonnaisuuksien lisäksi on tärkeä käydä läpi kunkin omaa tapaa johtaa sekä pohtia lisää erilaisia tilanteita ja niiden sopivinta johtamistapaa. Toteutusvinkit: 1. Harjoitellaan pienten harjoitteiden kautta autoritääristä vs. demokraattista johtamista. Lavastetaan samat valitut harjoitukset autoritääriseksi ja ääridemokraattiseksi tilanteeksi ja lopuksi lippukunnan tyypillisimmäksi tilanteeksi. Jälkimmäisestä keskustellaan yhdessä, onko tapa hyvä. Mikäli tapaa pidetään huonona, sovitaan, miten yhdessä voidaan jatkossa vaikuttaa kulttuurin muuttumiseen. Esimerkkitilanteita (keksikää itse lisää, älkää käyttäkö aina vain näitä): - Lipunnosto - Kisavartion johtaminen rastilla - Kesäleirin iltatoimet 26

27 - Kämpän siivoaminen - Lippukunnan puurojuhla - Akelan tuuraaminen sudenpentuleirillä - Vartion toimintasuunnitelman tekeminen - Teltta palaa talvileirillä 2. Ryhmänohjaajan ongelmanratkaisu, voidaan jatkaa edellisen jälkeen tällä: Partiossa voi törmätä monenlaiseen ongelmaan johdettavien kanssa. Koska kyseessä on vertaisjohtajuus, voi suurin ongelma olla auktoriteetin puute tai liian kaverilliset välit johdettaviin. Seuraavassa on muutama keksitty tilanne mahdollisista ongelmista. Nämä voi joko suullisesti käydä läpi, tai esimerkiksi antaa johtamisharjoitteena kurssivartioille ja pohtia sen jälkeen kurssilaisten kesken miten tulisi toimia, miten näytelmässä toimittiin hyvin ja mitä olisi voinut parantaa. Tärkeää on myös, että samoaja saa palautteen omasta johtamisestaan. (Keksikää itse lisää, alkaa käyttäkö aina vain näitä): - Vartion jäsen tulee myöhässä kokoukseen. Miten toimit johtajana oikein? Miten toimisit väärin? - Yhdeltä vartion jäsenistä puuttuu sovitut varusteet hänen saapuessaan kokoukseen. Miten toimit? - Jussi on toistuvasti kiusannut Eeroa. Eero tulee luoksesi ja kertoo asiasta itkuisena. Miten toimit? - Olette käyneet läpi teorian nuotioiden sytyttämisestä eri sääolosuhteissa. On aika opetella asioita käytännössä, miten toimit? - Itsenäisyyspäivä on lähellä. Perinteinen lippuvartio pitäisi järjestää, ja olet sopinut muiden johtajien kanssa, että sinun vartiosi järjestää lippuvartion. Miten toimit? - Lippukunnan vanhempi johtaja Meku kertoo sinulle, että hän on havainnut telttojen olevan homeessa edellisen retkenne jälkeen. Mitä vastaat ja miten toimit? Johtajan palautteena antamisesta ja vastaanottamisesta keskustellaan ja harjoitellaan. 3. Johtajaidolit. Jokainen tuo mukanaan kuvan omasta johtajaidolistaan ja kertoo, mikä tekee juuri hänestä hyvän johtajan. > samoaja oppii ymmärtämään, että hyvät johtajat voivat olla hyvinkin erilaisia. Lisätietoa kouluttajalle: Johtajakansio sekä Johtamista tyylillä -aktiviteetti Partion johtamiskäsitys (PJ:n käsikirja) JOHTAJA KEHITTYY Kuvaus: Kesto: Samoaja harjoittelee arvioimaan toimintaansa johtajana. 1,5 tuntia Tarkempi kuvaus sisällöstä: Oman kehittymisen kannalta oman toiminnan arviointi on erittäin tärkeää. Siihen liittyy myös keskeisesti palautteen kerääminen muilta. 27

28 Arviointia voi tehdä kahdella tavalla: 1. arvioidaan tehdyn projektin onnistuminen verraten toteutumista tavoitteisiin 2. arvioidaan omaa johtamistapaa ja tyylejä sekä niiden soveltuvuutta eri tilanteisiin. Projektin arviointia voidaan tehdä samoajan muistikirjan avulla. Arvioinnissa tulisi huomioida alkuperäisten suunnitelmien ja tavoitteiden merkitystä sekä niiden toteutumista. Kun etukäteen on suunniteltu esimerkiksi tapahtuma tai retki hyvin ja on asetettu tavoitteita, on helpompi arvioida päästiinkö tavoitteisiin. Lisäksi voidaan miettiä, mikä meni hyvin ja mitä pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin. Kun arvioidaan omaa toimintaa johtajana, kannattaa ensin itse analysoida erilaisia tilanteita ja sitten kerätä palautetta sekä kouluttajilta että muilta samoajilta. Katsokaa myös Johtamista tyylillä ja Johtajan muotokuva aktiviteettien tilanteet. Toteutusvinkit: 1. Opetellaan tarkastelemaan omaa johtamista myös johdettavan kannalta. Lavastetaan esimerkiksi jokin tai joitakin seuraavista tilanteista (keksikää itse lisää, älkää käyttäkö aina vain näitä): - Edelliset 2 3 kertaa, jolloin vartion mielestä joku heistä tai joku muu johtaja lippukunnasta johti tilanteen tai tapahtuman hyvin. Mitkä asiat olivat ne, joita haluttiin nostaa esille onnistumisina? - Vastaava tehtävä, mutta tilanne, jossa johtaminen ei ollut onnistunutta. Miten vartiolaiset olisivat itse toimineet tilanteissa? Entä olisiko ratkaisu ollut oikea? 2. Jokainen toimii vuorollaan ryhmän johtajana. Kouluttaja kuvailee tilanteen (alla esimerkkejä) koko ryhmälle, ja johtajan pitää toimia tilanteessa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän jälkeen hän ensin itse arvioi toimintaansa ja sen jälkeen kouluttajat sekä muut samoajat voivat antaa palautetta. Esimerkkejä tilanteistä: - Lipunnosto (häliseviä vartiolaisia) - Kisavartion johtaminen rastilla (kätevyystehtävä) - Kesäleirin iltatoimet - Kämpän siivoaminen - Lippukunnan puurojuhla - Vartion toimintasuunnitelman tekeminen - Teltta palaa talvileirillä - Lippukunnan johtajiston kokous - Kadonneen etsiminen maastossa - Kokousajoista sopiminen lippukunnan aloituskokouksessa Lisätietoa kouluttajalle: Samoajan muistikirja PJ:n käsikirja Johtajakansion luku

29 10.3. JOHTAJAN MUOTOKUVA Kuvaus: Samoaja oppii tietämään, mitä on ohjaaminen ja johtaminen. Käsitellään perustiedot johtamisesta ja ohjaamisesta. Kesto: 1,5 tuntia Tarkempi kuvaus sisällöstä: Perusajatus johtamisen ja ohjaamisen erosta on seuraava: Johtaminen pyrkii johonkin tavoitteeseen tai päämäärään. Tämä tavoite voi olla johtajan itsensä asettama tai annettu, tai sitten se voi olla yhdessä päätetty, kuten partiossa useimmiten on. Huomaa myös, että yhdistelmä on mahdollinen. Johtajalla voi olla esimerkiksi jokin tai joitakin suuremman kokonaisuuden tavoitteita, joita hän pyrkii ajamaan, kun ryhmän kanssa päätetään yhdessä (todellisesti tai valitettavasti - nimellisesti). Ohjaamisessa ohjaaja tukee tai kannustaa henkilöä tai ryhmää heidän toiminnassaan kohti päämäärää. Päämäärä voi olla henkilön tai ryhmän itse valitsema tai annettu. Ohjaaja ei kuitenkaan anna päämäärää, mutta voi osallistua sen pohdintaan tukien esimerkiksi ideoinnissa. Toteutusvinkit: 1. Ryhmätyö, jossa ensin arvioidaan erilaisia johtajia. Valitaan erilaisia esimerkkejä ja arvioidaan, miten nämä johtavat tai ovat johtaneet. Mikä johtamisessa on ollut hyvää ja mikä huonoa? Mikä on johtamista ja mikä ohjaamista? Ryhmätyön johtajat voivat olla historiallisia tai fiktiivisiäkin henkilöitä tai hahmoja, jolloin ne saattavat olla tutumpia. 2. Mietitään ryhmissä, mitkä lippukunnan pesteistä ovat enemmän johtamista ja mitkä enemmän ohjaamista, miksi? Näytellään johtamis- tai ohjaamistilanne kaikille, ja muut saavat arvata, mikä pesti tai kuka lippukunnan henkilö on kyseessä ja onko hänen tehtävänsä enemmän johtamista vai ohjaamista. 3. Jokaiselle jaetaan paperi, johon on kirjoitettu yksi lippukunnan pesti. Osallistuja sijoittuu koulutustilassa tai maastossa nimettyyn paikkaan sen mukaan, onko hänen saamansa pesti enemmän johtamis- vai ohjaamispesti. Lopuksi oma sijoittuminen perustellaan kaikille. Pohditaan myös sitä, voiko mikään pesti olla puhtaasti johtamista tai ohjaamista. 4. Harjoitellaan johtamista pienten nopeasti toteutettavien tehtävien kautta, kuten teltan pystytyksen johtaminen, leirin ruokailun jälkeisen tiskauksen johtaminen, lipunnoston ja laskun johtaminen jne. Jälkeenpäin mietitään yhdessä, mitä johtamista ja mitä ohjaamista tilanteissa ilmeni ja milloin samoajan tulee johtaa ja milloin ohjata. 5. Mitä eroa on johtamisella ja ohjaamisella? Jokainen ottaa parin ja määritellään lyhyt kuljettava reitti. Ensimmäisellä kerralla toinen pareista johtaa parinsa reitin läpi. Tämän jälkeen vaihdetaan osia ja toinen pari ohjaa parinsa reitin läpi. Tämän jälkeen keskustellaan mitä eroa johtamisella ja ohjaamisella on. Kumpi toimi tilanteessa paremmin, miksi? 29