TOIMINTAKERTOMUS LUKUVUOSI

Transkriptio

1 INARIN KUNTA Koulu: Ivalon lukio TOIMINTAKERTOMUS LUKUVUOSI Päiväys: / 2017 Allekirjoitus: Koulun rehtori 1

2 TOIMINTAKERTOMUS KOULUSSA ANNETTU OPETUS Opetustunnit Yleisopetukseen (pakolliset ja syventävät kurssit) ja demonstraatioihin käytettiin 209 vuosiviikkotuntia. Lisäksi lukioresurssista varattiin soveltavien kurssien opetukseen, lisäkursseihin, itsenäisen opiskelun ohjaukseen ja tukiopetukseen yhteensä 5 vuosiviikkotuntia sekä suullisten kuulustelujen ja ylioppilastutkinnon kokeiden alustavaan tarkastukseen 4,5 vuosiviikkotuntia. Valtakunnalliset teemaopinnot Teemaopinnoista järjestettiin lukuvuonna valtakunnallinen syventävä kurssi TO3. Kurssi oli kansainvälisen toiminnan kurssi, jossa hyödynnettiin koulun Erasmus+ KA2 -hanketta. Tavoitteena oli kehittää oman alueen historian ja kulttuuriperinnön tuntemista sekä tutustua hankkeen partnerikoulujen opiskelijoiden kulttuuritaustaan ja siten ymmärtää omaa taustaa kansainvälisessä kontekstissa. TO3-kurssin lisäksi aiheisiin tutustuttiin muiden oppiaineiden, kuten englannin, maantieteen ja historian, kursseilla. Kurssin toteuttamisessa hyödynnettiin tieto- ja viestintätekniikkaa, esimerkiksi koulun pedanet-sivustoja. Kurssi järjestettiin hajautetusti jaksoissa 2-4. Kurssin vastuuopettajina toimivat Ulla Keskitalo ja Katariina Joutsen. Kurssin aikana tehtiin yhteistyötä Inarin kunnan nuorisotoimen viestintäpajan kanssa. Saamenkielinen ja saamen kielen opetus Ivalon lukiossa opiskeltiin lukuvuonna äidinkielenä inarinsaamea ja pohjoissaamea. Vieraana kielenä opiskeltiin inarinsaamea (A2-oppimäärä) ja pohjoissaamea (A2-oppimäärä ja B3- oppimäärä). Pohjoissaamen kielen opettaja antoi etäopetusta Rovaniemelle. Opiskelijan arviointi Jokaisen jakson päätyttyä opiskelijat saivat jaksotodistukset, joissa näkyivät jakson aikana opiskeltujen kurssien arvosanat. Lukuvuoden aikana opiskelijat suorittivat itsearviointia opiskelemissaan aineissa ja antoivat kurssipalautetta seuraavilla kursseilla: ÄI01, RUB11, RUB19, SAB3.1/SAB31, MAY01, KE2, ENA8, HI01, GE2, RUB4, ENA02, ENA5, MAA11, GE3, GE4, PS5, ÄI4, FI01, RAA4, TE01, MAA05, ÄIPSM3, MAB7, RUB6. Itsearviointeja ja kurssipalautetta hyödynnettiin opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. 2

3 2. OPETUKSEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTU MUU TOIMINTA Teemat ja tapahtumat Ivalon lukio valittiin keväällä 2016 kansalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, joka toimii kaksi vuotta. Verkoston ensimmäisenä toimintavuonna Ivalon lukiossa keskityttiin pedagogiikan kehittämiseen esim. järjestämällä opettajille koulutusta uusista opetusmenetelmistä. Lukuvuonna toisena teemana oli kansainvälisyys, jota toteutettiin hankkeiden avulla. Lisäksi lukuvuoden aikana järjestettiin koko koulun yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia seuraavasti: - Elokuu Ijahis Idja, yleisurheilukilpailut, Intti tutuksi-luento, ykkösten ryhmäytymisretki - Syyskuu Koulukuvaus, 1. vuosiluokan opiskelijoiden kuvataideryhmän vierailu Koppelossa, oppilaskunnan yleiskokous, syksyn yo-kokeet - Lokakuu Vanhempainilta (1. vuosiluokan opiskelijat) - Marraskuu Vanhempainilta (3. vuosiluokan opiskelijat), Palermon hankekokousmatka, Lapsen oikeuksien päivän juhla Saariselkä (1a:n opiskelijat), elokuvaesitys, United World College esittely, Lapin AMK:n esittely, Kaamosjazz-konsertti, ortodoksinen koululaisjumalanpalvelus - Joulukuu Vanhempainilta (2. vuosiluokan opiskelijat), Suomiysiysi-teematyöpajat, Lapin yliopiston abipäivät, ekumeeninen joulukirkko, puurojuhla - Tammikuu Oulun yliopiston ja Giellagas-instituutin esittely, Kaamoskuvat, Cernin matka, RIKU:n esittely, kansanedustaja Mikko Kärnän vierailu - Helmikuu SuomiSápmi juhla, penkkarit, vanhojen tanssit, Karasjoen lukion opiskelijoiden vierailu, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan esittely, Erasmus+ - hankekokous, Suomi Soikoon -konsertti - Maaliskuu Kevään yo-kokeet, kuntavaalipaneeli, ulkoiluiltapäivä - Huhtikuu Letwin Chakanetsan vierailu, oppilaskunnan vapputapahtuma, virtuaalitapaaminen alaskalaisten opiskelijoiden kanssa - Toukokuu Saamelaisnuorten taidetapahtuma, nuorten teatteripäivät Inarissa, opintomatka Karasjoelle - Kesäkuu Lukuvuoden päättäjäiset Hankkeet Ivalon lukio osallistui kaksi vuotta kestävään Erasmus + KA2 -kouluhankkeeseen, Migrations broadcasting a new outlook. Partnerikouluna oli Istituto Magistrale Statale Regina Margherita Palermosta, Italiasta. Ivalon lukion toimi hankkeen koordinaattorina ja hankkeesta vastasivat vararehtori Ulla Keskitalo, opettaja Katariina Joutsen ja rehtori Ulla Hynönen. Ensimmäinen hankekokous pidettiin marraskuussa 2016 Palermossa ja Ivalon lukiosta siihen osallistui neljä opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Keväällä, helmikuussa 2017, Ivalon lukio järjesti hankekokouksen, johon osallistui kolme opettajaa ja kahdeksan opiskelijaa Palermosta. 3

4 Inarin kunta sai Erasmus+ KA1 -hankerahoitusta opettajien ulkomailla tapahtuvaan täydennyskoulutukseen. Kaksi Ivalon lukion opettajaa osallistui täydennyskoulutukseen hankkeen kautta. Ivalon lukio koordinoi täydennyskoulutushanketta ja työstä vastasivat Ivalon lukion rehtori Ulla Hynönen ja vararehtori Ulla Keskitalo. Ivalon lukio osallistui opetushallituksen järjestämään CERN-tiedekouluun, jonka puitteissa neljä opiskelijaa ja yksi opettaja tekivät opintomatkan modernin fysiikan tutkimuskeskukseen CERN:iin tammikuussa Vastuuopettajana toimi Mikko Huttunen. 3. KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS Retket ja opintomatkat Opinto-ohjauksen puitteissa tehtiin opintoretki Rovaniemen abi-päiville joulukuussa. Matkalle osallistuivat toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. Toisen vuosiluokan opiskelijat tekivät kevätlukukaudella, toukokuussa, opintomatkan Norjaan, Karasjoelle. Syyslukukaudella Ivalon lukion neljä opiskelijaa ja kaksi opettajaa osallistui Erasmus+ KA2- hankkeen kokoukseen Palermossa, Italiassa. Kevätlukukaudella helmikuussa 2017 Ivalon lukio järjesti hankekokouksen Ivalossa. Neljä fysiikan opiskelijaa ja yksi opettaja tekivät tammikuussa 2017 opintomatkan Cerniin, jossa he osallistuivat tiedekouluun sekä tutustuivat modernin fysiikan tutkimukseen. Muut toiminta Saamen kielten opiskelijat osallistuivat saamelaisnuorten taidetapahtumaan Enontekiöllä. 4. OPISKELIJAHUOLTO Terveydenhuolto Lukion kouluterveydenhoitajana toimi Sirpa Aittokoski. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto oli lukion asuntolan tiloissa ja terveydenhoitaja oli paikalla lukiolla keskiviikkoisin. Muina aikoina tapaamisen saattoi sopia terveyskeskukseen. Terveydenhoitajan puhelinaika oli arkisin klo Kaikki lukion opiskelijat kutsuttiin terveydenhoitajan tarkastukseen. Lisäksi toisen vuoden opiskelijat kutsuttiin lääkärintarkastukseen. 4

5 Ryhmänohjaus Opiskelijat oli jaettu ohjausryhmiin ja jokaisella ryhmällä oli oma ryhmänohjaaja. 1a Janne Hannola, 1b Eija Palolahti 2a Satu Korkalo, 2b Mikko Huttunen 3a/4a Ulla Keskitalo, 3b/4b Helena Keskitalo Ryhmänohjaajat seurasivat opiskelijoiden edistymistä ja olivat tarvittaessa yhteydessä koteihin. Ryhmänohjaajat haastattelivat ryhmänsä opiskelijat 1-2 kertaa lukuvuodessa. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja antoivat opiskelijalle tietoa hänen käytettävissään olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja ohjasivat tarvittaessa hänet hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskeluhuoltoryhmät Moniammatillinen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontui lukuvuoden aikana kolme kertaa. Oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluivat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja psykologi. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä suunnitteli toimintaa, arvioi sitä sekä vastasi valtakunnalliseen oppilas-ja opiskeluhuoltolain toimeenpanon arviointikyselyyn. Tarvittaessa kutsuttiin koolle tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä yksittäistä opiskelijaa koskevien asioiden käsittelyä varten. Oppilaskuntatoiminta Opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Joka ohjausryhmä valitsi oman edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan yleiskokous pidettiin syyskuussa ja oppilaskunnan ohjaajana lukuvuonna toimi Laura Pirinen. Oppilaskunnan toimintakertomus lukuvuodelta julkaistiin koulun kevättiedotteessa. 5. YHTEISTYÖ Kotien ja koulun yhteistyö Kotien ja koulun välisestä yhteistyöstä vastasivat pääasiassa ryhmänohjaajat. He huolehtivat mm. yhteydenpidosta koulun ja kodin välillä. Joka vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille järjestettiin yksi vanhempainilta lukuvuoden aikana. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden koteihin lähetettiin opinto-opas postitse. 5

6 Koulun sisäinen yhteistyö Lukuvuonna koulun sisällä toimi kolme eri tiimiä: toimintatiimi, pedagoginen tiimi ja kvtiimi. Jokainen lukion opettaja kuului johonkin tiimiin, tiimien vetäjät vastasivat tiimien toiminnasta. Lisäksi eri oppiaineiden kesken tehtiin yhteistyötä eri kursseilla esim. ÄI4-HI4, ENA03- HI02. Yhteistyö muiden kanssa Lukuvuonna Ivalon lukio ja Saamelaisalueen koulutuskeskus jatkoivat yhteistyötä, joka aloitettiin lukuvuonna Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto, lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto. Yhdistelmäopintoja suoritti lukuvuonna yksi 4. vuoden opiskelija, yksi 3. vuoden opiskelija ja yksi 2. vuoden opiskelija. Lisäksi opinnot aloitti kaksi uutta opiskelijaa, joiden tavoitteena on suorittaa kaikki em. opinnot. Lukuvuonna Ivalon lukio ja Saamelaisalueen koulutuskeskus tekivät yhteistyötä myös juhlien järjestämisessä (Saamenpäivä, Suomi 100 vuotta). Yhteinen opettajakuntien kokous pidettiin tammikuussa 2017 Inarissa. Ivalon lukio kuuluu valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon ja verkoston puitteissa koulu tekee yhteistyötä muiden Lapin lukioiden kanssa. Tammikuussa 2017 verkosto järjesti Lapin lukioiden rehtoreiden seminaarin Rovaniemellä. Ivalon lukio jatkoi yhteistyötä etenkin Sodankylän lukion ja Kittilän lukion kanssa, joiden opettajia osallistui yhteiseen koulutuspäivään Ivalossa marraskuussa Kehittämisverkostotoiminnasta vastasivat rehtori Ulla Hynönen ja koulun pedagoginen tiimi: Satu Korkalo, Mikko Huttunen, Laura Pirinen ja Johanna Taimi. Lukuvuonna jatkettiin yhteistyötä norjalaisen Karasjoen lukion kanssa. Norjalaiset opiskelijat vierailivat Ivalon lukiolla helmikuussa ja Ivalon lukion opiskelijat puolestaan Karasjoella toukokuussa. Erasmus+ KA1 täydennyskoulutushankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden Inarin kunnan koulujen kanssa ja Erasmus + KA2 kouluhankkeessa yhteistyökumppanina oli Istituto Magistrale Statale Regina Margherita Palermosta, Italiasta. Kouluhankkeessa tehtiin myös yhteistyötä Inarin kunnan nuorisotoimen viestintäpajan kanssa. Cern-tiedekoulussa yhteistyökumppanina oli opetushallituksen kansallinen Cern-verkosto. Yhteistyökouluja olivat Espoon yhteislyseon lukio ja Kuninkaantien lukio Espoosta. 6

7 6. TIEDOTTAMINEN Sisäinen tiedottaminen opiskelijoille tapahtui seuraavasti: Aulan ilmoitustaulujen ilmoitukset, sähköinen ilmoitustaulu wilmassa ja koulun pedanet-sivuilla. Joka viikko pidettiin koko koulun yhteinen viikonavaus, jossa tiedotettiin alkavan viikon tapahtumista opiskelijoille. Lukuvuoden alussa opiskelijoille jaettiin opinto-opas, johon oli kerätty tarpeellista tietoa kurssien sisällöistä, lukuvuoden aikataulut, uusintakoepäivät, koulun järjestyssäännöt jne. Kevätjuhlassa opiskelijoille jaetaan kevättiedote, joka sisälsi yhteenvedon lukuvuoden tapahtumista. Lukuvuoden lopuksi laadittiin vielä toimintakertomus, jossa selvitettiin tarkemmin työsuunnitelman toteutumista. Abiturienteille jaettiin ennen yo-kokeiden alkamista ylioppilastutkintolautakunnan ja koulun kirjeet, joissa selostettiin yo-kokeisiin liittyviä asioita. Abiturienteille järjestettiin yo-infotilaisuudet sekä syksyllä että keväällä ennen yo-kokeiden alkamista. 2. vuosiluokan opiskelijoille pidettiin ensimmäinen abi-info kevätlukukaudella. Rehtori tiedotti asioista opettajille suullisesti, sähköpostilla, wilmalla ja ilmoitustauluilla olevien viikkotiedotteiden avulla. Koulun pedanet-sivuilla on sähköiset ilmoitustaulut erikseen opettajille että opiskelijoille. Opettajakunnan kokouksia järjestettiin säännöllisesti, vähintään kerran jaksossa ja myös niissä tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Kodin ja koulun välisessä tiedotuksessa käytettiin pääasiassa wilmaa. Joka vuosiluokalle järjestettiin oma vanhempainilta, joihin lähetettiin huoltajille kirjalliset kutsut. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden vanhemmille lähetettiin opinto-opas koteihin. 7. KOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Lukuvuoden kehittämiskohteet Ivalon lukio valittiin kansalliseen lukioiden kehittämisverkostoon. Lukuvuonna koulun kehittämiskohteena oli pedagogiikan kehittäminen uuden opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Lukioiden kehittämisverkoston kautta jaetaan ja saadaan ideoita ja hyviä käytänteitä, jotka auttavat kehittämään pedagogiikkaa. Kehittämistyöstä vastasivat lukion rehtori Ulla Hynönen ja koulun pedagoginen tiimi: Satu Korkalo, Mikko Huttunen, Johanna Taimi ja Laura Pirinen. 5.2 LUKUVUODEN ARVIOINTIKOHTEET JA MENETELMÄT Lukuvuoden arviointikohteena oli tarkastella pedagogisen kehittämisen toteutumista opettajien näkökulmasta. Opettajat täyttivät itsearviointilomakkeen, jossa he arvioivat pedagogiikan 7

8 kehittämistä sekä omaa kehittymistään lukuvuoden aikana. Lukuvuoden lopuksi laadittiin arviointiraportti. Arviointityöstä vastasivat Eija Palolahti ja Marjaana Aikio OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS VESO-koulutus VESO-koulutusta järjestettiin seuraavista aiheista: - Työhyvinvointi - Pedagogiikka - Sähköiset kokeet Muu koulutus - Paikkaoppi-koulutus, Ivalo : Katariina Joutsen - Educa-messut, Helsinki : Satu Korkalo - Ohjelmointi ja koodaus koulutus, Ivalo : Mikko Huttunen - Lukioiden kehittyvä ja sähköistyvä arviointikulttuuri, Rovaniemi 6.2., 22.2., : Mikko Huttunen, Satu Korkalo - EA1, Ivalo, : Katariina Joutsen - Erasmus+ koulutus, Creative Teaching CLIL Secondary, Oxford : Eija Palolahti - Erasmus+ koulutus, Deutsch lernen in Berlin, Berliini : Satu Korkalo 6. KUNTASTRATEGIA TOTEUTTAMINEN Inarin kunnan kuntastrategiassa todetaan, että Inarin kunnan kehittyminen perustuu neljän elementin toteutumiseen: Innovatiivisuus aktiivisuus yhteistyö kansainvälisyys. Ivalon lukio toteutti omalta osaltaan Inarin kunnan kuntastrategiaa kaikkien elementtien kohdalla. Koulu oli mukana kansallisessa lukioiden kehittämisverkostossa, jossa kehitetään lukioiden pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria. Lukioiden kehittämisverkostossa yhteistyötä tehtiin Lapin alueen lukioiden kanssa ja lisäksi verkosto tarjosi yhteistyömahdollisuuden muiden Suomen lukioiden kanssa. Paikallisella tasolla Ivalon lukio teki aktiivisesti yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Inarin kansalaisopiston sekä Inarin kunnan perusopetuksen koulujen kanssa. Muita yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi Inarin kunnan nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimi. Inarin kunnan kuntastrategiassa korostetaan kansainvälisyyttä. Ivalon lukio toteutti kansainvälisyyttä osallistumalla lukuvuoden aikana aktiivisesti kolmeen eri kansainväliseen hankkeeseen (Erasmus+ KA1 täydennyskoulutushanke, Erasmus+ KA2 kouluhanke, Cern-hanke). Lisäksi koulu jatkoi yhteistyötä norjalaisen Karasjoen lukion kanssa. 8

9 LIITTEET 1. Arviointiraportti 9