LOPPURAPORTTI KATVE-PROJEKTI

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI KATVE-PROJEKTI Omaishoitajien kattava tavoittaminen toimijaverkoston avulla LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Projektivastaava Sikketiina Rönty

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 JOHDANTO TAUSTAA PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT Projektin päämäärä Tavoitteet Kohderyhmät SIDOSRYHMÄT/VERKOSTOT Asiakkaat Kaupungit ja kunnat, sosiaali- ja terveystoimi, EKSOTE Nimetyt päättäjät Seurakunnat Oppilaitokset Suuret työnantajat Työterveyshuolto Maahanmuuttajalinkit Yrittäjät Yhdistykset ja järjestöt Media Sisäiset kohderyhmät Rahoittaja TOIMINTA Kohtaamispaikat Avoimet ovet ja soppapäivät Ohjaus ja neuvonta Virkistystoiminta Vertaisryhmät Koulutus Tiedottaminen ja vaikuttaminen Henkilökohtainen osallistuminen TALOUS JA VOIMAVARAT Rahoitus Työntekijät Ohjausryhmä ARVIOINTI Menetelmät Tuotokset Tulokset Vaikutukset Ongelmat ja haasteet Lupaavat käytännöt LOPUKSI... 21

3 1 JOHDANTO 3 Tämän loppuraportin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva yhdistyksen koordinoimasta ja Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamasta KATVE-projektista ja arvioida sen onnistumista ja vaikutuksia. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoito koskettaa erilaisia perheitä ja on olennainen osa näiden perheiden elämää. Suomessa on n henkilöä, jotka pääasiallisesti auttavat omaistaan tai läheistään. Laitoskuntoisia hoidetaan kotona n ja näistä ovat virallisen tuen piirissä. Kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään ja omaishoidon yhteiskunnalle säästämä etu on rahalliselta arvoltaan 1,2 mrd. /vuosi. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry on yhdistys omaishoitajille, omaisistaan huolehtiville läheisille ja ammattilaisille ja sen toiminta-alueeseen kuuluu yhdeksän kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Yhdistys on perustettu v ja jäseniä on n Päätehtävänä on toimia omaishoitajien edunvalvojana ja järjestää jaksamista tukevaa toimintaa Etelä-Karjalan alueella. Yhdistyksen toiminta ja palvelut ovat kaikille avoimia eivätkä edellytä jäsenyyttä. Yhdistystä johtaa johtokunta, joka koostuu sekä omaishoitajien että sidosryhmien edustajista alueen eri kunnista. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry on valtakunnallisen Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n jäsenjärjestö. 2 TAUSTAA Vuosina yhdistyksessä toteutettiin ensimmäinen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY:n) rahoittama kehittämishanke, TAVATA- projekti, jossa kartoitettiin yhdistysalueen kuntien omaishoidon tilannetta ja toimintaa. Vuosina toteutettiin Omaishoitajan VOIMAVARAKETJU projekti, jonka päämääränä oli omaishoitajien voimavarojen lisääminen heidän omista, yksilöllisistä lähtökohdistaan käsin. Projekteissa ilmeni jatkokehittämisen kannalta haasteellisia asioita, joiden pohjalta käynnistettiin KATVE-projekti , jonka toiminta-ajatuksena oli tavoittaa toimintojen ulkopuolelle edelleen jäävät omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella ja valvoa heidän etujaan. Projektiin myönnettiin rahoitus kolmeksi vuodeksi ja siinä työskentelivät täysipäiväisesti projektivastaava Sikketiina Rönty ja projektityöntekijä Erja Koskimäki. Toiminta-alueellamme oli projektia aloitettaessa omaishoidon tuen piirissä n. 800 (tällä hetkellä n. 1100) omaishoitajaa ja arviolta 9000 epävirallista omaishoitajaa. Edelleenkin osan omaishoitajista katsottiin jäävän ns. katveeseen kulttuurillisten, maantieteellisten tai elämän-tilanteellisten syiden takia. Etelä-Karjalan alueella on tapahtunut kuntaliitoksia eli Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v alussa ja Ylämaa v alussa. Nämä kuntaliitokset vaikuttivat projektiin siten, että reuna-alueilla asuvien muutosvastarinta loi omat haasteensa. Lisäksi alueella on Imatraa lukuun ottamatta aloittanut toimintansa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE, jonka toiminnan käynnistyminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen vie oman aikansa. Tasapuoliset käytännöt ovat pitkällä aikavälillä toivottavia, mutta vaikutti siltä, että alussa joissakin kunnissa joidenkin omaishoitajien asema saattoi jopa huonontua mikä heijastui epävarmuutena tulevasta. Yhteistyön tehostaminen julkisen sektorin kanssa vaatii edelleen kehittämistä, mm. tiedonvälityksen ja hankkeisiin mukaan kutsumisen suhteen. On tärkeää, että omaishoitajien asioissa pääsevät itse omaishoitajien äänet kuuluviin.

4 3 PÄÄMÄÄRÄ, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT 4 KATVE-projektin päämäärä, tavoitteet ja kohderyhmät ohjasivat jatkuvasti projektin toimintaa ja niistä raportoitiin säännöllisesti yhdistyksen johtokunnalle, ohjausryhmälle ja Raha-automaattiyhdistykselle. 3.1 Projektin päämäärä Projektin päämääränä oli: Omaishoitajien kattava tavoittaminen toimijaverkoston avulla vuosina eli luoda malli ja toimintatapa, jolla tavoittaa ne omaishoitajat jotka edelleen jäävät toimintojen ulkopuolelle tai jostakin erityisestä syystä ovat syrjäytymisuhkassa tai eriarvoisessa asemassa. Tarkoituksena oli kehittää alueellista verkostoitumista, karsia päällekkäisyyksiä yhteistyötä kehittämällä ja luoda toimintatapa, jonka avulla omaishoitajat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan. 3.2 Tavoitteet 1) Omaishoitajien elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisääminen: Käytännössä tarkoituksena oli kehittää ja tarjota toiminta-alueen kussakin kunnassa sellaista toimintaa, joka tukee omaishoitajien jaksamista heidän tehdessään arvokasta ja sitovaa työtä. Menetelmät: Virkistystoiminta, vertaistuki, neuvonta, ohjaus ja ryhmätoiminta. Vaikuttavuus: Projektin erityiskohderyhmät tulevat tietoisiksi omaishoitajuudesta ja kiinnittävät huomiota oman vointinsa vaikutuksesta hoitotyöhön. Mittarit: Toteutumista seurataan osallistumismääriä vertailemalla sekä palautekyselyillä. 2) Omaishoitajien osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Käytännössä oli tarkoitus kehittää ja tarjota toiminta-alueen kunkin kunnan omaishoitajille sellaista toimintaa, joka aktivoi heitä toimimaan osana yhteiskuntaa ja vaikuttamaan omiin oikeuksiinsa. Menetelmät: Ryhmätoiminta, kurssit, koulutus, tutustumiskäynnit ja kannanotot. Vaikuttavuus: Projektin erityiskohderyhmät tulevat tietoisiksi siitä, että osallistumalla voi vaikuttaa. Mittarit: Osallistumismäärät ja palautekyselyt. 3) Omaishoidon toimijaverkoston yhteistoiminnan ja palvelujen kehittäminen: Tarkoituksena oli luoda selkeät suhteet toiminta-alueen kunkin kunnan niihin tahoihin, jotka joko suoraan tai välillisesti ovat tekemisissä omaishoitajuusasioiden kanssa niin, että molemmat osapuolet kokevat tekevänsä aitoa yhteistyötä ja omaishoitajat kokevat palvelujen parantuneen. Menetelmät: Työryhmiin osallistuminen, yhteistyö tapahtumien järjestämisissä, tiedottaminen, tutustumiskäynnit ja ajanmukaiset yhteystietoluettelot. Vaikuttavuus: Alueelliset erot omaishoitajapalveluissa kapenevat. Mittarit: Osallistumismäärät, palautekyselyt ja panos-tuotos-suhteet. 3.3 Kohderyhmät Projektin erityiskohderyhmiksi eli katveeseen helposti jääviksi määriteltiin seuraavat: 1) Luopumisvaiheessa olevat: omaishoitajat, joilla hoidettava on osin laitoshoidossa tai kuollut pois 2) Maahanmuuttajat: ulkomaalaista syntyperää olevat omaishoitajat 3) Syrjäseudulla asuvat: maaseudulla/haja-asutusalueella asuvat omaishoitajat, pitkät välimatkat 4) Työssäkäyvät omaishoitajat: työikäiset omaishoitajat, jotka oman työnsä lisäksi hoitavat omaistaan/läheistään

5 4 SIDOSRYHMÄT/VERKOSTOT 5 Sidosryhmien määrittely oli avainasemassa toimintojen kohdistamisen ja kokonaiskuvan muodostamisen vuoksi. Olemassa olevien kumppaneiden lisäksi etsittiin uusia omaishoidon asioista kiinnostuvia ja aiheeseen konkreettisesti sitoutuvia. Yhteistoiminnan tarkoitus oli yhdistää voimavaroja ja ehkäistä päällekkäisyyttä. Seuraavassa on lueteltu eri sidosryhmät/verkostot ja kuvailtu yhteistoimintaa onnistumisineen ja haasteineen: 4.1 Asiakkaat 1) Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n jäsenet 2) Etelä-Karjalan alueen (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari) viralliset omaishoitajat 3) Etelä-Karjalan epäviralliset omaishoitajat eli ne, jotka hoitavat omaistaan/läheistään, mutta ovat tuen ulkopuolella. KATVE-projektin asiakkaiksi määritellyille on järjestetty tavoitteita tukevaa toimintaa seuraavasti: Kohtaamispaikat, avoimet ovet, soppapäivät, luennot, ryhmätapaamiset, retket ja jäsentiedotteet. Omaishoitajille on järjestetty jaksamista tukevaa toimintaa ja sen tarpeesta kertoo myös se, että projektin toiminta-alueeseen kuulumaton Parikkala on ilmaissut kiinnostuksesta omaishoitajien vertaistukitoiminnasta omassa kunnassaan. Erityiskohderyhmistä parhaiten on tavoitettu luopumisvaiheessa olevat sekä syrjäseudulla asuvat. Jäsenmäärä on kasvanut, mikä osoittaa kiinnostusta olla osallisena omaishoitajuutta tukevassa toiminnassa. Edunvalvonnan näkökulmasta moni omaishoitaja on saanut merkittävääkin apua projektista; esim. työvoimatoimiston kanssa asioidessa saatiin selkeä epäkohta korjattua. Erityiskohderyhmien tavoittaminen monen kunnan alueella on haasteellista; joku jää väkisinkin aina vähemmälle kuin muut. Työssäkäyviä omaishoitajia sekä maahanmuuttajia on tavoitettu muiden mukana muutamin kappalein, mutta ei omina ryhminään. 4.2 Kaupungit ja kunnat, sosiaali- ja terveystoimi, EKSOTE Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari ja nämä muodostavat Imatran erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, EKSOTEn. Kunnille on nimetty omaishoidon tuesta vastaavat, jotka ensisijaisesti hoitavat omaishoitoasioita ja ovat yhdyshenkilöinä. Kuntavastaavia ovat Merja Inkilä ja Anna Halonen Imatralla, Anna Behm, Kaija Vento, Hanna Räisänen ja Eeva-Liisa Saarinen (Joutseno) Lappeenrannassa, Leena Matilainen Lemillä, Terhi Karhu Taavetissa, Helena Tiainen Rautjärvellä, Seija Dyster Ruokolahdella, Rauni-Maaria Kesälahti Savitaipaleella ja Paula Ikonen Taipalsaarella. Kuntavastaavia on kutsuttu avoimiin oviin/soppapäiviin ja luennoille. Heille on myös ilmoitettu tulossa olevista tapahtumista, joista voivat tiedottaa omaishoitajille. Kuntavastaavien kanssa yhteistyössä on järjestetty ryhmätoimintaa, esim. Imatralla luopumisvaiheen ryhmä ja Lappeenrannassa Hyvinvointiryhmä. Kuntavastaavat ovat projektissa tärkeä linkki, sillä he tavoittavat etenkin uusia omaishoitajia. Kaupungit ja kunnat suhtautuvat omaishoitotyöhön myönteisesti ja ovat antaneet tiloja käyttöön joko maksutta tai pientä korvausta vastaan. Kuntavastaaville on aktiivisesti tiedotettu meneillään olevista toiminnoista ja jaettu materiaalia. Kunnilta on saatu nimilistoja omaishoitajista, jotka toivovat yhdistyksen yhteydenottoa ja omaishoitajat ovat selkeästi ilahtuneet soitoista. Kuntavastaavilta toivotaan vielä enemmän vastavuoroisuutta, mutta suuri työmäärä ja kasvavat tarpeet menevät usein edelle.

6 4.3 Nimetyt päättäjät 6 Lähinnä Lappeenrannassa on aikoinaan nimetty päättäjätahon ihmisiä omaishoidon vastuualueelle: Anneli Kiljunen (sd), Helena Puolakka (kok), Juha Rantalainen (kd), Elsa Silvennoinen (kesk) ja Marja-Liisa Vesterinen (sd). Lisäksi Satu Virtala (ps, nyk. sit) sekä Imatralla seuraavat henkilöt: Anu Urpalainen (kok), Tuula Sutela (sd), Arto Siitonen (ps), Tiina Wilen- Jäppinen (sd), Sinikka Poskiparta (sd) ja HeikkiTanninen (sd). Päättäjiä on kutsuttu luennoille ja avoimiin oviin/soppapäiviin. Heille on myös toimitettu jäsenkirje/ projektitiedote. Lappeenrannassa on joitakin yksittäisiä päättäjiä osallistunut pyydettäessä tapahtumiin esim. tiedotustilaisuuksiin, soppapäivään ja liiton järjestämään Careri-seminaariin. Yhdistyksen johtokunnan jäsenenä toimi yksi valtuutettu vuoden Imatralaiset päättäjät ovat joukolla osallistuneet kiitettävästi soppapäivään/avoimiin oviin ja Imatralla onkin tapahtunut huomattavaa, konkreettista, edistymistä omaishoidon asioissa. Päättäjien kiinnostus ja sitoutuminen omaishoidon asioihin on vielä alkutekijöissä. 4.4 Seurakunnat Imatra (Tainionkoski, Imatrankoski ja Kolmen Ristin kirkko), Lappeenranta (Joutseno, Lappee, Lappeenranta, Lauritsala, Sammonlahti), Lemi, Luumäki, Ortodoksit, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savitaipale ja Taipalsaari. Vertaisryhmiä omaishoitajille on Imatran, Lappeen, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen seurakuntien diakoniatyöllä. KATVE-projektin työpanosta on mukana pääsääntöisesti Imatralla ja Rautjärvellä sekä muissa satunnaisesti kutsuttuna. Loppuvaiheessa myös Luumäen seurakunnassa alkoivat säännölliset tapaamiset, joissa oli projektityöntekijä mukana. Seurakuntien kanssa järjestetään usein yhteistyössä myös retkiä ja muita tapahtumia. Ryhmien toiminta on melko vakiintunutta. Diakoniatyöllä on paljon muitakin avun tarvitsijoita kuin omaishoitajat ja tällöin yhdistystoiminnan mukanaolo helpottaa hieman heidän työtaakkaansa. Projektityöntekijä on tehnyt tiivistä yhteistyötä diakoniatyöntekijöiden kanssa myös yksittäisten omaishoitajien kohtaamisessa. Onnistumisena voi myös pitää Luumäen seurakunnan kanssa syventynyttä yhteistyötä projektin loppupuolella. Mikäli paikkakunnalla ei ole muuta kuin seurakunnan järjestämää vertaistukea, saattaa osa jäädä ulkopuolelle siksi, että vierastaa seurakunnan ryhmiin osallistumista Oppilaitokset Etelä-Karjalan Aikuisopisto Aktiva, Etelä-Karjalan ammattiopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan kansalaisopisto Yhteistyö oppilaitosten kanssa on lisääntynyt. Opiskelijoita käy tutustumassa omaishoidon asioihin toimistolla luennon merkeissä tai meiltä on käyty koululla luennoimassa. Opinnäytetöitä on myös tehty. Opiskelijat ovat osallistuneet toiminta-/virkistyspäivien järjestämiseen. Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa on järjestetty yhteistyössä luentoja ja sieltä on ollut edustus ohjausryhmässä. Opinnäytetöitä 3 kpl, virkistyspäiviä 2 kpl, geronomiopiskelijoiden suunnittelema viikonloppuleiri. Lappeenrannassa järjestetyille luennoille osallistui kiitettävästi väkeä. Virkistyspäivistä ja leiristä saatu palaute oli myönteistä. Kansalaisopiston luennoista saatu palaute oli myös kiitettävää.

7 7 Haasteena on lisätä entisestään opiskelijoiden tietoisuutta omaishoitajuudesta, ehkäpä jopa houkutella heitä hyvinvointipalvelujen tarjoajiksi kasvaville markkinoille. Kansalaisopiston yleisöluennoille haja-asutusseudulla on vaikeaa saada riittävästi osallistujia Suuret työnantajat Lappeenrannan kaupunki, UPM-Kymmene, E-K keskussairaala, Lpr teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Stora Enso, Oy Metsä-Botnia Ab, Vaasan & Vaasan Oy, Joutsenon Elementti Oy, Paroc Oy, Nordkalk, Plannja, VR-yhtiöt, Fazer Makeiset, Puolustusvoimat, Larox, Finnish Chemicals Oy, Stora Enso Imatra, Imatran kaupunki, Ovako, Lemin kunta, Misa Oy, Te-Pa Medical, Luumäen kunta, Ansari, Luja Betoni, Rautjärven kunta, M-Real, Ruokolahden kunta, Savitaipaleen kunta, Tiaisen saha, Kuljetus-Vainikka, Savitaipaleen vanhaintuki jataipalsaaren kunta. KATVE-projektin erityiskohderyhmää eli työssäkäyviä omaishoitajia on yritetty tavoittaa työnantajien kautta. Suurimpien yritysten henkilöstövastaaville on lähetetty KATVE-projektin toiminnasta lyhyt esittely sekä omaishoitajuuteen liittyviä Liiton julkaisemia oppaita. Tarjottiin vaihtoehtoisesti mahdollisuutta 1) joko yksin työnantajana tai yhdessä työntekijöiden kanssa pyytää meitä käymään työyhteisössä keskustelemassa omaishoitajuudesta, 2) opastaa työntekijöitä meidän juttusille luottamuksella, maksutta sekä ilman sitoumuksia tai velvollisuuksia 3) järjestää vertaistukiryhmän. Toivottiin työyhteisöjen huomioivan työntekijöiden omaishoitajuustilanteet esim. työajan joustoilla ja järjestelyillä. On lähestytty uutta tahoa uudella tavalla. Projektin loppupuolella, syystalvella 2011 eräs suuri työnantaja kutsui projektityöntekijän kertomaan omaishoitajuudesta ja sen sovittamisesta työelämään. Työssäkäyvän omaishoitajan tunnistaminen ja tunnustaminen. Keväällä 2011 voimaan tullen työsopimuslain tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Yhteydenottoja toivotaan enemmän Työterveyshuolto Työterveyshuolto ja neuvolat KATVE-projektin erityiskohderyhmää eli työssäkäyviä omaishoitajia on yritetty tavoittaa myös työterveyshuollon sekä neuvoloiden kautta. Niihin on postitettu esittelykirjeitä ja Liiton julkaisemia oppaita. Neuvoloissa oli myönteinen vastaanotto ja esitteitä pyydettiin lisää. Koska esitteiden painos oli loppu, ohjeistettiin heitä tulostamaan ko. esitteet Liiton sivuilta internetistä. Saada työikäiset avuntarvitsijat mieltämään se, että omaishoitoyhdistys ei palvele pelkästään ikääntyneitä Maahanmuuttajalinkit EKSOTE:n maahanmuuttopalvelut / Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti, Suomen pakolaisapu EKSOTE:n maahanmuuttopalvelut / Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti on keskeinen yhteyspinta maahanmuuttajiin Lappeenrannan seudulla. Maahanmuuttajien ohjaaja Natalja Svidkovskaja on myös Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n johtokunnan jäsen Myös ohjausryhmässä toimii maahanmuuttaja, jo 40 vuotta Suomessa asunut Turadj Miraftabi Iranista.

8 8 Suomen Pakolaisavun projekti on osaltaan ollut avainasemassa, ja sen kautta ohjaajakoulutusta saivat projektityöntekijä Erja Koskimäki sekä omaishoitaja inkerinsuomalainen Aili Jänis. Huom! Valtaosa Etelä-Karjalan maahanmuuttajista on venäläistaustaisia, joten projektissa päätettiin rajoittua heihin. Opiskelijoiden joukossa on ollut maahanmuuttajia. Asukastupayhdistyksen toimintaan on osallistuttu ja esittäydytty. Maahanmuuttajille järjestettiin ryhmätapaamisia sekä luento osana luentosarjaa. Liitolta on saatu erinomaista omaishoitajuusmateriaalia venäjäksi ja sitä on toimitettu sekä kuntavastaaville että Momenttiin ym. Yhteistyö Suomen Pakolaisavun kanssa sekä inkerinsuomalaisen omaishoitajan saaminen ryhmänohjaajaksi. On myös saatu julkisuutta lehdissä, mahdollisuus kertoa projektista eri tilaisuuksissa ja puheenvuoro Liiton päivillä Joensuussa syksyllä Keväällä 2010 järjestettyihin ryhmätapaamisiin ei tullut yhtään henkilöä ja luennollekin vain neljä. Joitakin maahanmuuttajia on osallistunut tapahtumiin kuten esim. soppapäiviin valtaväestön mukana. Omaishoitajien lokeroiminen maahanmuuttaja-otsikon alle ei tuottanut toivottua tulosta, vaan heidät on saatava mukaan muulla tavalla, esim. lähestymällä heitä samoin kuin muitakin, käyttäen heidän kanaviaan ja kutsumalla mukaan sekä suomeksi että esim. venäjäksi tai englannin kielellä. Suurena haasteena on myös koko omaishoitajuuden vieras käsite maahanmuuttajille. Palvelujen tarve voi jäädä myöhäiseen vaiheeseen, jolloin virallisten omaishoitajien hoitotilanne on usein jo erittäin sitova eivätkä he pääse irrottautumaan kotoa Yrittäjät Palveluseteliyrittäjät (Palveluneuvontapiste IsoApu päivittää listan yrittäjistä, joille käy palveluseteli maksuvälineenä), apteekit Yrittäjäsidosryhmät muodostuvat lähinnä ns. palveluseteliyrittäjistä, jotka tarjoavat mahdollisuutta käyttää omaishoitajan vapaisiin tarkoitettuja palveluseteleitä. Kriteerit täyttävät yrittäjät kootaan IsossaAvussa listalle, jota jaetaan omaishoitajille. Myös muita palveluntuottajia on jonkun verran esitelty esim. avoimien ovien tilaisuuksissa. Palveluseteliyrittäjiä on lähestytty projektista sähköpostiviestillä, jossa on pyydetty toimittamaan esitemateriaalia sekä tiedusteltu halukkuutta esittäytyä jossakin tilaisuudessa/tapahtumassa. Myös muita yksityisiä hyvinvointipalvelujen tarjoajia sekä apteekkeja on pidetty sidosryhminä ja toimitettu heille omia esitteitämme ja jäsentiedotteita. Muutama palveluseteliyrittäjä on käynyt esittäytymässä tai laittanut materiaalia ja omaishoitajilta on tullut myönteistä palautetta esim. joistakin lomapaikoista. Jäsentiedotteessa on kannustettu palvelusetelien käyttöön ja esitelty joitakin yrityksiä. Yrittäjistä kaivattaisiin vielä lisätietoa. Omaishoitajien mielestä listalta on hankala löytää selkeitä tietoja palvelusetelin käyttömahdollisuuksista. Yrittäjiä tarvittaisiin myös lisää. Yrittäjien houkutteleminen palveluseteliyrittäjäksi on haaste sekä heidän palvelujen saattaminen haja-asutusalueille. Haasteena on myös se, että koko sairaanhoitopiirillä ei vielä ole yhtenäistä käytäntöä palvelusetelien jakamisessa vaan käytännöt saattavat vaihdella kunnittain. Sairaanhoitopiiriin kuulumattomalla Imatralla ei ole lainkaan käytössä palveluseteleitä omaishoidon vapaan järjestämiseen.

9 4.10 Yhdistykset ja järjestöt 9 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Etelä-Karjalan Muisti ry (ent. Dementiayhdistys), Etelä-Karjalan Omaiset mielenterveystyön tukena, muita paikallisyhdistyksiä sekä potilas- ja eläkeläisjärjestöjä Liitolta saadaan tukimateriaalia ja se on käytettävissä monissa edunvalvonnallisissa kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti muiden yhdistysten kanssa tiedottamisessa ja tapahtumien järjestämisessä. Käydään myös esittäytymässä mm. lukuisille eläkeläisjärjestöille. Monet yhdistykset ovat kutsuneet esittäytymään, joten kiinnostus on merkittävää. Etelä-Karjalan Muisti ry:n ja Etelä-Karjalan Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä, mikä on otettu positiivisesti vastaan. Heidän kanssaan on myös aktiivisesti oltu asiantuntijoina ryhmätapaamisissa puolin ja toisin. Saada muiden yhdistysten silmissä sellainen asema, jossa meidät nähdään pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Esim. vammaisjärjestöjen osalta niin, että hoidettava kuuluisi vammaisjärjestöön ja hoitava omainen voisi keskittyä omaishoitajayhdistyksen palveluihin. Järjestökentän yhteisenä haasteena on työnjako niin, että jokainen jäsen saisi parhaan mahdollisen tuen ja asiantuntija-avun Media Paikallislehdet Etelä-Saimaa, Imatralainen, Joutseno-lehti, Kaakonkulma, Lappeenrannan uutiset, Luumäen lehti, Länsi- Saimaan Sanomat, Parikkalan-Rautjärven sanomat, Ruokolahtelainen, Uutis-Vuoksi ja Vartti. Lemillä nettilehti Lemin Kirjava., Liiton Lähellä-lehti, oma jäsentiedote, internetissä ekarjala.fi portaali, paikallisradiot Olennainen osa projektin onnistumista on onnistunut tiedottaminen ja siinä median tai jopa yksittäisen toimittajan suhtautuminen osoittaa uutisen saaman painoarvon. Toiminta-alueen lehdissä ilmoitellaan tapahtumista tai kirjoitetaan omaishoitajuudesta juttua. Internetissä ekarjala.fi portaalissa on julkaistu tiedot ryhmistä ja luennoista ja nämä tilaisuudet on usein luettu myös paikallisradiossa Lähellälehdessä on omaishoitajuusasiat esillä valtakunnallisessa mittakaavassa ja omaa jäsentiedotetta jaetaan toiminta-alueellamme neljä kertaa vuodessa. Esim. Uutisvuoksi Imatralla ja ilmaisjakelulehti Vartti ovat julkaisseet hyvin myönteisiä juttuja samoin kuin pienet paikallislehdet. Radiossa on kuulutettu tapahtumista aina kun se on ilmoitettu internetin ekarjala.fi portaaliin. Radiossa on myös haastateltu yhdistyksen puheenjohtajaa, projektityöntekijää ja omaishoitajia. Etelä-Saimaa, alueen valtalehti, on toistaiseksi suhtautunut lähetettyihin juttuihin melko nihkeästi. Parantamisen varaa on Sisäiset kohderyhmät Yhdistyksen johtokunta ja projektin ohjausryhmä, tilitoimisto, nettisivujen tekijä, vuokranantaja ja työryhmät Sisäiset kohderyhmät sisältävät kaikki ne tahot, jotka ovat projektin toiminnassa välttämättömiä, mutta näkyvät välillisesti. Yhdistyksen johtokunta ja projektin ohjausryhmä kokoontuvat säännöllisesti ja projektityötekijät raportoivat tapahtumista heille. Tilitoimiston kanssa pidetään säännöllisesti kokouksia ja seurataan projektin taloudellista tilannetta. Internetsivujen tekijän kanssa on sopimus sivujen päivittämisestä pyydettäessä. Tapahtumakalenteria voi kuitenkin päivittää itse. Palvelukeskussäätiö on vuokrannut toimistotilat ja vuokraa myös kokoustiloja. Työryhmät/asiantuntijaryhmät kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja niissä ollaan mukana kolmannen sektorin edustajana.

10 Yhteistyö on toiminut hyvin. Etenkin työskentely tilitoimiston kanssa on luonut varmuutta ja vankan pohjan työskentelylle. Jäseniltä on tullut toivomus, että myös johtokunnan jäsenet joskus jalkautuisivat tapahtumiin Rahoittaja Raha-automaattiyhdistys (RAY) KATVE-projektin kolmivuotinen rahoitus on tullut työllistämistukea lukuun ottamatta kokonaan Rahaautomaatti-yhdistykseltä ja sitä on haettu vuoden välein. Projektivastaavan työllistämistuki päättyi syksyllä RAY:lle toimitettiin säännöllisin väliajoin avustushakemukset, vuosiselvitys ja projektipottiselvitykset. Myönteinen rahoituspäätös euroa kolmeksi vuodeksi. RAY:llä on selvityksiin ja raportointeihin selkeät ohjeistukset. Rahoituksen tulevaisuus. Selvitysten perusteellisuus on työlästä. 5 TOIMINTA Projektin tavoitteena oli omaishoitajan elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitetta tukemaan järjestettiin erilaista toimintaa kuten kohtaamispaikkoja, avoimia ovia, soppapäiviä, vertaisryhmiä, perinteistä ohjausta ja neuvontaa sekä virkistystoimintaa kuten retkiä ja lomia. Toisena projektin tavoitteena oli lisätä omaishoitajan osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia, omia tiedollisia ja taidollisia voimavaroja sekä itsensä että hoidettavansa hyvinvoinnin lisäämiseksi. 5.1 Kohtaamispaikat Kohtaamispaikka sijaitsee yhdistyksen tiloissa osoitteessa Perillistenkatu 3 Lappeenrannassa ja on ollut avoinna maanantaisin klo Omaishoitajat ja muut kiinnostuneet voivat tulla keskustelemaan ja kysymään neuvoa omaishoitoasioissa. Työntekijät olivat tavattavissa muulloinkin ennalta sovittuna aikana, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Kohtaamispaikassa on toisinaan käynyt vierailijoita, jotka tarjoavat omaishoitajille tietoa omaishoitajuuteen ja oman elämän hallintaan vaikuttavista asioista. Kohtaamispaikka toimii myös tietopisteenä, jossa omaishoitajille välitetään tietoa erilaisista palveluntuottajista ja sinne on kerätty pieni kirjasto omaishoitajuudesta kertovaa kirjallisuutta. Kirjoja voi lainata kotiin. Kohtaamispaikassa keskustellaan usein myös aivan muista asioista, jolloin saadaan hoitaja hetkeksi irrotettua hoitotilanteesta ja keräämään voimia ja virkistystä. Imatralla kohtaamispaikka toimii kerran kuukaudessa Imatran seurakunnan tiloissa Olavinkulmassa. Tilat on saatu seurakunnalta maksutta käyttöön. Toiminta painottuu tiedon välittämiseen ja asiantuntijoiden kohtaamiseen sekä erityisesti omaishoitajien keskinäiseen vertaistukeen. Lappeenrannan toimiston kohtaamispaikassa asiakaskäyntejä oli vuonna 2009 n. 290, 2010 n. 340 ja 2011 n. 400 henkeä vuoden aikana. Imatran kuukausittaisessa kohtaamispaikassa kävijöitä oli keskimäärin 14 henkilöä/kokoontumiskerta.

11 5.2 Avoimet ovet ja soppapäivät 11 Avoimien ovien ja soppapäivien merkeissä kutsuttiin omaishoitajia ympäri maakuntaa tutustumaan työntekijöihin ja keskustelemaan. Soppapäivän ideana on koota omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan sekä muita omaishoitajuusasioista kiinnostuneita ruokailemaan valmiin pöydän ääreen pienellä omavastuukustannuksella. Omaishoitajien ja hoidettavien soppapäivää vietettiin Perillistenkadun toimipisteessä 19 ja muualla yhteensä 21 kertaa. Osallistujien määrät (Lappeenrannassa 9-23) ja myönteinen palaute kannustavat jatkamaan tilaisuuksia. Lihapohjaisille keitoille on ollut myös lihaton vaihtoehto ja jälkiruuaksi juotiin kahvia ja teetä. Ruokailuaika on ollut pääsääntöisesti klo 11-13, jolloin myös työssäkäyvien omaishoitajien on katsottu helpommin voivan osallistua. Annoksia on voinut ostaa kotiinkin. Soppapäiviä järjestettiin myös muilla paikkakunnilla avoimien ovien yhteydessä, mutta ostettuna palveluna. Imatran Vuoksenniskalla oli usein mukana Etelä-Karjalan Muisti ry. 5.3 Ohjaus ja neuvonta Varsinainen omaishoidon ohjaus ja neuvonta kuuluvat kuntien omiin palveluihin, mutta yhteydenottoja on tullut etenkin syrjäseuduilta. Omaishoitajat ovat ottaneet yhteyttä puhelimitse tai käyneet tapaamassa projektityöntekijää mm. seuraavissa asioissa: henkinen tuki ja keskustelu, lomahakemukset, ajoneuvoveroasiat, Kelan hakemukset, veroasiat, eläkekertymät, tapaturmavakuutus, apuvälinekyselyt ja yhteystietokyselyt. Palveluohjaus on ollut perusteellista ja syvällistä; omaishoitajaan on usein otettu yhteyttä vielä jälkikäteen ja varmistettu, että asia on kunnossa. Ohjaus- ja neuvontapuheluita sekä yhteydenottoja omaishoitajiin ja yhteistyötahoihin koko alueella v oli n. 500/800/850. Sähköpostitse asioitiin omaishoitajien kanssa myös kymmenisen kertaa vuodessa. 5.4 Virkistystoiminta Virkistystoimintaa järjestettiin omaishoitajille seuraavasti: järjestettiin retkiä, tutustumiskäyntejä, virkistyspäiviä, pikkujouluja, viikonloppuleiri, omaishoitajalomia, iltapäivätanssit ja toritapaamisia. Virkistystä järjestettiin yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa aina kun mahdollista. Esimerkiksi virkistyspäiviä ja viikonloppuleiriä olivat työstämässä opiskelijat. Iltapäivätanssit ja toritapaamiset järjestettiin puolestaan yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa ja monille retkillä lähdettiin yhdessä seurakunnan diakoniatyön kanssa. Annetun palautteen mukaan virkistystoimintaa selkeästi toivotaan. Seuraavassa on virkistystapahtumat luetteloituna: VUOSI 2009 TAPAHTUMA Imatran omaishoitajien retkipäivä Kotkaan 3.6. Rautjärven omaishoitajien retki Tynkkylänniemeen Omaishoitajien tuettu loma Imatran kylpylässä Säräretki Lemille Virkistyspäivä SH-opiskelijat, Lappeenranta Jouluaskartelua Pikkujoulu, Lappeenranta Ruokaretki Savitaipaleelle Avoimet ovet Imatralla Pikkujoulun merkeissä Jouluruoka Oronmyllyllä, Ruokolahden ja Rautjärven omaishoitajat Jouluruoka ja Joutsenon ryhmälle esittäytyminen VUOSI 2010 TAPAHTUMA Omaishoitajien retki Imatran teatteriin Yön ruhtinas 7.4. Rautjärven ryhmä tutustumassa Silamus-kotiin Imatran luopumisvaiheen ryhmä Kebab-aterialla Lappeenrantalaisten omaishoitajien tutustumisretki sanomalehti Etelä-Saimaaseen 5.5. Rautjärven ja Ruokolahden omaishoitajat /Etelä-Karjalan Allergia ja ympäristöinstituutti Imatran seudun omaishoitajat retkeilevät Savitaipaleella 8.6. Ikean retki Vantaalle Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lemin omaishoitajien retki Imatralle Hyvinvointiryhmä Marjolassa Iltapäivätanssit Imatralla, yhteistyössä E-K Muisti ry, E-K Omaiset mielenterveystyön tukena, Puukahvila Mielenterveys ja Imatran Klubitalo Omaishoitajien tuettu loma Imatran kylpylässä, yhteistyössä E-K Muisti ry Säräretki Lemille Opiskelijoiden järjestämä virkistyspäivä Lappeenrannassa Pikkujoulu Lappeenrannassa Jouluruokailu, Rautjärvi/Ruokolahti

12 VUOSI 2011 TAPAHTUMA Omaishoitajien retki Imatran teatteriin, NINE-musikaali Rautjärven, Ruokolahden ja Parikkalan omaishoitajien retki Savonlinnaan Omaishoitajien ja hoidettavien leiri Marjolassa 9.6. Kesätori Savitaipale Kesätori Luumäki Kesätapaaminen Taipalsaari, Röytyn kotiseututalo Kesätori Lemi Omaishoitajien retki Tynkkylänniemeen Kesätori Imatra Kesätori Lappeenrannan Joutseno Kesätori Rautjärvi 1.7. Kesätori Ruokolahti 8.8. Luumäen omaishoitajien virkistyspäivä Rautjärven omaishoitajien leirimaja Omaishoitajien tuettu loma Imatran kylpylässä Virkistyspäivä Lappeenrannassa Säräretki Lemille Omaishoitajien jouluruokailu Imatralla Omaishoitajien jouluruokailu Tynkkylänniemessä (Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala) 5.5 Vertaisryhmät Vertaisryhmän tarkoituksena on koota yhteen samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia omaishoitajia, jotka keskustelemalla toistensa kanssa saavat voimia jaksamiseen. Edellisen projektin aikana käynnistyneitä ryhmiä jatkettiin lukuun ottamatta Lauritsalan ryhmää, joka lopetettiin keväällä 2010 osanottajien vähyyden vuoksi. Vertaisryhmätoimintaa on diakoniatyön järjestämänä Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella. Omia vertaisryhmiä on Imatralla ja Lappeenrannassa. Projektissa ei nähty järkevänä muodostaa päällekkäisiä toimintoja, vaan projektityöntekijät osallistuivat tarvittaessa jo toiminnassa oleviin ryhmiin omalla työpanoksellaan. Kiinteimpänä yhteistyö on jatkunut Rautjärven seurakunnan kanssa, jossa projektityöntekijä toimi omaishoitajaryhmän vetäjänä diakoniatyöntekijän työparina. Ryhmiin osallistuu pääasiassa iäkkäitä omaishoitajia. Vertaisryhmien osallistujamäärät vaihtelevat ryhmittäin ja paikkakunnittain, vähiten osallistujia oli Lappeenrannassa Lauritsalan ryhmässä, n. 2-5, eniten Imatran ryhmässä, keskimäärin 14. Puolisoaan hoitaville omaishoitajille oli Lappeenrannassa kaksi eri ryhmää, toisessa 5-7 ja toisessa osallistujaa. Ryhmät kokoontuivat kerran kuukaudessa ja paikalla oli myös eri alan asiantuntijoita kuten sosiaali ja potilasasiamies Johanna Eklund, psykoterapeutti Kaisa Forsman-Behm ja Omaiset mielenterveystukena ry:n Teija Johansson. Luopumisvaiheessa olevien omaishoitajien ryhmä Imatralla yhteistyössä Imatran kaupungin omaishoidon tukitiimin kanssa kokoontui kolme kertaa syksyllä 2009, neljä kertaa keväällä 2010 ja kolme kertaa syksyllä Ryhmissä kävi 2-6 henkeä. Tämä ryhmä kuitenkin päättyi, koska osa vertaistuen saajista sai tarvitsemansa tuen ja loput osallistuivat edelleen muihin Imatran ryhmiin. Yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin omaishoidon tukikeskuksen kanssa toimi hyvää palautetta saanut Hyvinvointiryhmä, jossa osan aikaa jumpattiin ohjaajan mukana ja osan aikaa keskusteltiin. Tämä ryhmä tapasi viikon välein ja olisi jatkunut toimintamuotona, mutta kaupungin voimavarat eivät jatkamiseen riittäneet. Katve-projektin erityiskohderyhmän, maahanmuuttajien, osalta oli tarkoitus käynnistää ryhmätoimintaa keväällä 2010, mutta tapaamisiin ei suuresta panostuksesta huolimatta tullut yhtään osanottajaa. Lappeenrannan kaupungin vapaaehtoiskeskus Kuutinkulman tiloissa aloitettiin kuukausittaiset tapaamiset luopumisvaiheessa oleville omaishoitajille. Tilaisuuksissa oli tavoitteena yhdessä keskustellen löytää voimavaroja omien tunteiden selvittämiseen. Osallistujia oli 5-10 / tilaisuus ja syksyn 2010 aikana kokoonnuttiin kolme kertaa, keväällä 2011 neljä ja syksyllä 2011 kolme kertaa.

13 Koulutus Yhtenä projektin tavoitteena oli lisätä omaishoitajan osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia, omia tiedollisia ja taidollisia voimavaroja sekä itsensä että hoidettavansa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lappeenrannassa aloitettiin edellisen projektin luentorunkoa hyödyntämällä Voimavaroja Omaishoitajuuteen luentosarja syksyllä 2009 yhteistyössä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Luennot oli tarkoitettu omaistaan hoitaville, omaishoitoa harkitseville ja muille asiasta kiinnostuneille ja ne olivat osallistujille maksuttomia ja vapaaehtoisia. Syksyllä pidettiin kolme luentoa, joille osallistui yhteensä n. 60 henkeä. Keväällä 2010 pidetyille neljälle luennolle osallistui 60 henkeä ja palautteen mukaan luennot saivat kiitettävät arviot. Alueen pienemmissä kunnissa luentoja järjestettiin syksyllä 2010 heikoin tuloksin. Haja-asutusalueella omaishoitajien osallistumisen esteeksi muodostuvat usein pitkät välimatkat. Ikäihmisillä ei useinkaan ole omia kulkuvälineitä, julkinen liikenne kulkee harvoin, eikä sijaishoitoa hoidettavan turvaksi ole. Hajaasutusalueen omaishoitajat ovat kuitenkin kaikkein eniten syrjässä palveluista, tiedosta ja tuesta. Ensitietoa omaishoitajuudesta luento järjestettiin Perillistenkadun kokoustiloissa tammikuussa Luennoitsijana oli projektityöntekijä Erja Koskimäki ja kuulijoita oli paikalla 12. Tilaisuus oli tarkoitettu omaishoidon vasta-alkajille ja aiheesta kiinnostuneille ja vastaanotto oli todella myönteinen. Koulutustilaisuudet on luetteloitu seuraavasti: KOULUTUSTILAISUUDET AIKA JA PAIKKA AIHE LUENNOITSIJA OSALLIS- TUJAT ke klo Lappeenranta Omaishoitajan muotokuva Miten omaishoitajuus syntyy? Omaishoitaja yhteiskunnassa, omaishoitaja ja lähiverkostot. Erja Koskimäki/sosionomi(AMK) projektityöntekijä 20 ke klo Lappeenranta ke klo Lappeenranta Kotona hoitamisen perusasioita Puhtaus, ihonhoito, perushoito. Omaishoidon tukikeskus Omaishoitajalle kuuluvat tukimuodot Helena Puolakka/terveydenhoitaja 20 Raili Paajanen/kotihoidon päällikkö ja Anna Behm/palveluohjaaja 21 ke klo Lappeenranta ke klo Lappeenranta ke klo Lappeenranta ke klo Lappeenranta ke klo Ylämaa ke klo Taavetti ke klo Joutseno ke klo Jaksaminen ja voimavarojen lähteet Kodin turvallisuus ja tapaturmat Omaishoitajuuteen liittyvät laki- ja veroasiat Tuula Katainen, psykologi, logoterapeutti LTI Riikka Värtö sairaanhoitaja AMK Katri Vanhatalo,varatuomari, pankkilakimies Omaisen hoitaminen Suomessa Marina Buuri, fysioterapeutti 4 Omaishoidon tukikeskus Jaksaminen ja voimavarojen lähteet Edunvalvonta-asiaa Edunvalvonta-asiaa Raili Paajanen/kotihoidon päällikkö ja Anna Behm/palveluohjaaja Tuula Katainen. psykologi, logoterapeutti LTI Katri Vanhatalo,varatuomari, pankkilakimies Katri Vanhatalo,varatuomari, pankkilakimies Taipalsaari AIKA JA PAIKKA AIHE LUENNOITSIJA OSALLIS- TUJAT ma klo Lappeenranta Ensitietoa omaishoitajuudesta Erja Koskimäki, sosionomi(amk) projektityöntekijä

14 Keväällä 2011 projektissa käynnistettiin Turvallisuuskoulutustilaisuudet yhteistyössä Etelä- Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Tilaisuudet oli tarkoitettu omaistaan hoitaville tai läheisistään huolehtiville, ja ne olivat osallistujille maksuttomia ja vapaaehtoisia. Keväällä pidettyihin tilaisuuksiin (10 kpl) osallistui n. 70 henkeä ja annetun palautteen mukaan tilaisuudet saivat kiitettävät arviot. Huomionarvoinen seikka oli, että imatralainen Uutisvuoksi-lehti uutisoi tilaisuudesta etusivulla. 14 TURVALLISUUSKOULUTUS / ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS AIKA JA PAIKKA ti klo Imatra ke klo Rautjärvi ke klo Ruokolahti ti klo Joutseno ma klo Lappeenranta ti klo Ylämaa ti klo Taavetti ti klo Lemi ke klo Savitaipale to klo Taipalsaari OSALLISTUJAT Tiedottaminen ja vaikuttaminen Projektin toimintaperiaatteena oli tehokas tiedottaminen. Neljä kertaa vuodessa julkaistava jäsenkirje/ projektitiedote toimi ensisijaisena tiedotuskanavana ja se pidettiin koko projektin ajan ulkoasultaan ja rakenteeltaan samana. Se postitettiin paperiversiona kaikille jäsenille sekä lisäksi näytelehtinä eri tahoille.yhteensä niitä postitettiin 1300 kpl/vuodessa. Esitteitä jaettiin n kpl vuodessa. Teetettiin KATVE-kansioita ja julisteita. Kirjeitä ja tutustumispaketteja lähetettiin omaishoitajille n. 100 kpl/vuodessa ja muille sidosryhmille kuten omaishoidon tuesta vastaaville ja diakoniatyöntekijöille omaishoitokirjoja 12 kpl. Palautekyselyjä tehtiin osana projektin arviointia. Internetin ekarjala.fi portaalia hyödynnettiin tapahtumien tiedottamisessa samoin kuin omia kotisivuja. Palautetta kotisivujen kautta tuli 12 kpl/vuodessa eli melko vähän, mutta kohderyhmä huomioiden ihan kohtuullisesti. Tapahtumista ilmoitettiin myös järjestöpalstoilla. VUOSI 2009 TILAISUUS/TAPAHTUMA/JULKAISU Tiedotus ja tutustumistilaisuus, KATVE-projektin esittely 7.5. KATVE projektin esittely Venäläisille asiantuntijaseminaarin henkilöille Omaishoidon tukikeskuksen suunnittelupalaveri Uutisvuoksi "Omaishoitajuudesta luopujille vertaistukea" -lehtijuttu Kasukkala-Haapajärven seniorikerhon tilaisuudessa vierailu Eloisasti eläkkeellä Imatralla -messut Vanhusneuvoston kokouksessa esittäytyminen Varttilehti "Padallinen lämmintä mieltä lehtijuttu Varttilehti Virkistävää erilaisuutta- lehtijuttu Omaishoitajien Kirkkopyhä Kannanotto Imatran päättäjille Muisti-asemasta

15 VUOSI 2010 TILAISUUS/TAPAHTUMA/JULKAISU Omaishoitajat ja Läheiset Liiton työvaliokunta, KATVE-projektin esittely 4.2. Yhdistysesittely eri järjestöille sekä Imatralla että Lappeenrannassa 4.3. Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Lemin virkistyspäivillä 9.3. Esittely Joutsenon eläkkeensaajille Imatralaiset omaishoitajat vetoavat vapaapäivistään -juttu Uutisvuoksi Soppapäivä kokosi omaishoitajat Vuoksenniskalle rupattelemaan juttu, Uutisvuoksi Soppaa ja avoimia ovia Ruokolahdella -juttu Ruokolahtelaisessa Venäläiset omaishoitajat saavat tukiryhmän juttu Vartissa 1.4. Vertaistuki auttaa omaishoitajia juttu Ruokolahtelaisessa Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely E-K omaiset mielenterveystyön tukena ry:n tilaisuudessa Omaishoidon tukikeskuksessa venäläisiä vieraita Esittelypöytä Palvelukoti Satakielessä Omaishoitaja ottaa päivän kerrallaan -juttu Vartissa Opinnäytetyömessut Savitaipaleella Liiton neuvottelupäivät Joensuussa (mm. puheenvuoro Erja Koskimäellä) Kaksi yksinäistä kaksin -juttu Länsi-Saimaan sanomissa Muistimessut Imatralla Kaupunginhallitus aikaisti omaishoidon tuen laajennusta -juttu, Uutisvuoksi Vanhusten viikko, esittelypöytä omaishoidon tukikeskuksessa Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Kristillisille eläkkeensaajille Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Kunnallisille eläkeläisille Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Heitlahen Virkiöille Yhteiskunnallinen luento Momentissa maahanmuuttajille (tulkkaus venäjäksi) Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely tapaturmainvalideille Ensitietopäivä Alzheimeria sairastaville Etelä-Karjalan Keskussairaalassa Omaishoitajien valtakunnallinen viikko ilmoitus Etelä-Saimaassa Omaishoitajat vaativat riittävästi määrärahoja -juttu Etelä-Saimaassa Kirkkopyhät Imatralla ja Lappeenrannassa 15 VUOSI 2011 TILAISUUS/TAPAHTUMA/JULKAISU Sosionomiopiskelijat, KATVE-projektin esittely ja omaishoitajuusluento Ensitietoa omaishoitajuudesta luento Lappeenrannassa Turvallisuuskoulutusta omaishoitajille -juttu Ruokolahtelaiset-lehdessä Omaishoitajat saavat turvallisuuskoulutusta -juttu Uutisvuoksessa 5.4. Omaishoitaja on tärkeä tapaturmien estäjä -haastattelu Etelä-Karjalan Radiossa 2.5. Toukoteemat: Ravinto ja ravitsemus/heli Kettunen 9.5. Toukoteemat: Ensitietoa työikäisille omaishoitajille/erja Koskimäki Lähihoitajaopiskelijat, KATVE-projektin esittely ja omaishoitajuusluento Toukoteemat: Muistiasiaa/Hanna Sinisalo Ensitietoa työikäisille omaishoitajille Imatralla/Erja Koskimäki Toukoteemat: Suun terveys/sirkku Juntto Korvat ovat kesällä torilla -juttu Vartissa Imatran ryhmä vierailemassa toimistolla Toukoteemat: Ihon suojaus ja ihosyövät /Jaana Lemetyinen Kesäteemat: Alaraajat ja laskimoverenkiertohäiriöt/marina Buuri Lähihoitajaopiskelijat, KATVE-projektin esittely ja omaishoitajuusluento 8.9. Sairaanhoitajaopiskelijat, KATVE-projektin esittely ja omaishoitajuusluento Projektityöntekijä Erja Koskimäki mukana Joutsenon ryhmätapaamisessa Muistihoitajaopiskelijat, KATVE-projektin esittely ja omaishoitajuusluento Minimessut uusille asukkaille kaupungintalolla, kuva Etelä-Saimaan internet-sivuilla Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely E-K omaiset mielenterveystyön tukena ry:n tilaisuudessa UNICEFin tilaisuus vapaaehtoistyö merkeissä, esittelypöytä Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Ruokolahden Sydänyhdistykselle Kirkkopyhät Imatralla ja Lappeenrannan Joutsenossa Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely E-K omaiset mielenterveystyön tukena ry:n tilaisuudessa Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely Parikkalan omaishoitajille Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely työikäisille omaishoitajille eräässä suuryrityksessä Yhdistyksen ja KATVE-projektin esittely E-K omaiset mielenterveystyön tukena ry:n tilaisuudessa Kun läheinen tarvitsee -juttu ja kuvasarja omaishoitajuudesta Etelä-Saimaassa

16 5.8 Henkilökohtainen osallistuminen 16 Työntekijät osallistuivat henkilökohtaisesti eri tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin lisätäkseen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia haasteellisessa työkentässä ja tutustuakseen alan muihin toimijoihin. VUOSI 2009 TAPAHTUMA Voimapuun juurella ryhmänohjaajakoulutus Alueavain tapaaminen Hankasalmi 3.4. Työkokous (RAY ja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto, Espoo) 21.4 Alueohjaaja Eija Pennanen Omaishoitajat ja Läheiset liitosta vierailulla Omaishoitajat ja Läheiset liiton Careri projektin järjestämä Omaishoitajien hyvinvointi ja elämänlaatu -seminaari 6.5. Asiantuntijaseminaari, Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruus-ohjelma hanke 8.5. Seminaari: Missä on itsemääräämisoikeuden ja heitteillejätön raja muistisairaan ihmisen hoidossa/e-k Dem.yhdistys Hyvä itsenäinen ikääntyminen koko kaupunki vanhusten asialla infotilaisuus 5.6. Arvokkaasti elämän loppuun-saattohoitokoulutus, Lappeenrannan malli Projektityöntekijöiden vertaistapaaminen Pieksämäellä Omaishoitajat ja Läheiset liiton ja paikallisyhdistysten hallitusten neuvottelupäivät Kokkola Muistisairaan kohtaaminen -luento, Tunteva-kouluttaja Liisa Kämäräinen Vammaispalvelulaki uudistuu -koulutus Omaishoito ja monikulttuurisuus /HKI Palvelusetelikoulutus Itä-Suomen vertaisryhmä Puoliso sairastaa koulutus Tampereella VUOSI 2010 TAPAHTUMA Pakolaisavun vertaisohjaajakoulutus Omaishoidon aluetyöryhmä Ruokolahdella Hankalan ihmisen kohtaaminen koulutus 21.4 Alueohjaaja Eija Pennanen Omaishoitajat ja Läheiset liitosta vierailulla 3.5. Mihin menet vanhustenhuolto -seminaari 6.5. Muistiluotsi ohjausryhmä Sosiaali- ja terveysalan messut Lahdessa Maahanmuuttajat harvaanasutun maaseudun voimavarana seminaari Pakolaisavun ohjaajakoulutuksen loppuraportti tilaisuus 1.6. Kehitysvammaisten palvelutilaisuus Pakolaisavun aloituspalaveri II kausi Alueavain/ Projektityöntekijöiden vertaistapaaminen Mikkelissä EKSOTE:n ja järjestöjen yhteistyöpalaveri Muisti-seminaari VUOSI 2011 TAPAHTUMA Leirisuunnittelu geronomiopiskelijoiden kanssa Tutustuminen Fysiowireeseen Hankepoliklinikka Helsingissä (Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ja RAY) 9.3. Tavoitteista tuloksiin koulutus Joensuussa (RAY) Omaishoidon aluetyöryhmä Lappeenrannan Joutsenossa Muistiluotsi ohjausryhmä 7.4. Omahoidon ja hoitoteknologian mahdollisuudet seminaari Lappeenrannassa Aivoinfarktiluento Imatralla EKSOTEn tilaisuus Liikkeellä on hyvä olla Myötätuntouupumiskoulutus Helsingissä Uuden projektihakemuksen esittely RAY:lle Espoossa Liiton neuvottelupäivät Tallinnassa Omaishoidon aluetyöryhmä Imatralla Seniorit kotoutujina haaste vai voimavara? -seminaari Helsingissä AlueAvain-tilaisuus omaishoitoyhdistyksille Mikkelissä Saimaan Syöpäyhdistyksen seminaari Lappeenrannassa Tutustuminen Wirekotiin, palveluseteliyrittäjä

17 6 TALOUS JA VOIMAVARAT Rahoitus Yhdistykselle myönnetty Ray avustus euroa (haettu ) jakautui vuosille seuraavasti: , ja euroa ja riitti kattamaan projektin kulut. Tilitoimiston kanssa tavattiin henkilökohtaisesti säännöllisesti ja seurattiin talouden kehitystä. Kirjanpitäjän toimesta tuloslaskelmat siirrettiin suoraan Ray:n seurantaan käyttäen Projektipottiohjelmaa v asti. 6.2 Työntekijät Projektiin oli palkattu kaksi täysipäiväistä työntekijää. Projektityöntekijä Erja Koskimäen vastuualueena oli lähityö omaishoitajien kanssa sekä maahanmuuttajatoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Myös vertaistukitoiminnan vetäminen sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen kuuluivat lähinnä projektityöntekijän toimenkuvaan. Projektivastaavana toimivan Sikketiina Rönnyn vastuualueena on ollut projektin hallinta ja koordinointi, tiedottaminen, sekä omaishoitajille suunnatun koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen. Työt eivät olleet täysin rajattuja vaan työntekijät osallistuivat toistensa töihin soveltuvin osin. Työntekijöiden esimiehenä toimi yhdistyksen johtokunta. 6.3 Ohjausryhmä Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa ohjausryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Ohjausryhmän tärkeimpänä tehtävänä oli valvoa ja seurata projektin edistymistä projektipäätöksen mukaisesti. Lisäksi tehtävänä oli mm. arvioida tuloksia ja tukea tulosten hyödyntämistä. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa: vuonna 2010 viisi ja vuonna 2011 neljä kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Leena Byckling/vanhustyön opettaja, Saimia, (9/2011 asti) Marja Hjerppe/ diakoni, Savitaipaleen seurakunta, (10/2010 asti) Terttu Kivinen/ maaseutuasiamies, Kylät kaupungissa hanke Lpr Tiina Korhonen /terveyspalvelupäällikkö, Imatran Kylpylä, (alk. 10/2010) Aulis Kukkonen/omaishoitaja Lpr, Sirpa Kälviäinen / järjestösuunnittelija/liikuntavastaava, Lihastautiliitto ry, Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja 12/ 2010 asti Turadj Miraftabi/ omaishoitaja Lpr Irma Torvela/ Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n varapuheenjohtaja 12/2010 asti ja puheenjohtaja 1/2011 alkaen Ilona Toth/koulutussuunnittelija, Etelä-Karjalan Kansalaisopisto Lpr. 7 ARVIOINTI 7.1. Menetelmät Projektin toimintaa arvioitiin jatkuvasti sisäisenä arviointina. Osana arviointia toimivat myös kaikki RAY:lle toimitetut asiakirjat: avustushakemukset 4 kpl/vuosi, vuosiselvitykset, pääavustushakemus ja projektiseloste, väli- ja loppuraportit sekä liitteet. Projektin alkuvaiheessa tehtiin SWOT-analyysi eli kartoitettiin ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat sekä sisäiset vahvuudet ja heikkoudet. Jatkuvalla pariarvioinnilla (projektivastaava ja työntekijä) käytiin jokaisen tilaisuuden ja tapahtuman jälkeen läpi onnistumiset ja epäonnistumiset. Projektityöntekijä piti ryhmätapaamista omaa päiväkirjaa ja projektivastaava kokosi projektipäiväkirjaa. Arvioinnin työkaluina toimivat myös väli- ja loppuraportit. Taloustilannetta arvioitiin säännöllisillä palavereilla. Asiakkaiden kokemuksia arvioitiin tapahtumista kerättyjen palautteiden avulla. Projektia arvioitiin johtokunnan ja ohjausryhmän kokouksissa, neljästä seitsemään kertaa vuodessa. Sidosryhmiä arvioitiin panos tuotos:+/- -suhteella eli pohdittiin kuinka paljon tehtiin työtä ja kuinka paljon oman arviomme mukaan saatiin työlle vastinetta. Ulkoista arviointia ei teetetty.

18 7.2 Tuotokset Projektin tuotoksia ns. lupaavina käytäntöinä ovat soppapäivät, soittolistat, vertaistukiryhmät, toritapaamiset, luentosarjat ja turvallisuuskoulutus. Kirjallisia tuotoksia ovat opinnäytetyöt, jäsentiedotteet ja kaikki raportit. Nämä ovat alla lueteltuina. 18 Opinnäytetyöt: 1) Omaishoitajien kokema jaksaminen, kevät 2010 Saimaan ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysala: Jenni Lind ja Riikka Hämäläinen 2) Omaishoitajuuden kehittäminen omaishoitajan näkökulmasta, syksy 2010 Etelä-Karjalan aikuisopisto/ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Elina Flander-Suoanttila, Asta Pitkäniemi, Heli Uronen, 3) Parisuhteen huomioiminen osana omaishoitoa, syksy 2010 Etelä-Karjalan aikuisopisto/sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Leena Laamanen Jäsenkirjeet/projektitiedotteet: Projektin aikana yhteensä 11 kpl: (3 kpl v.2009, 4 kpl v ja 4 kpl v. 2011). Raportit: Hyvinvointiryhmän palautteet 3/2009 Omaishoitajaloma Imatran kylpylässä syksy 2009, palauteraportti Puolisoa hoitavien ryhmä syksy 2009-kevät 2010, palauteraportti Voimavaroja omaishoitajuuteen luentosarja syksy2009, palauteraportti Voimavaroja omaishoitajuuteen luentosarja kevät 2010, palauteraportti Väliraportti joulukuu 2010, Omaishoitajaloma Imatran kylpylässä syksy 2010, palauteraportti Voimavaroja omaishoitajuuteen maakuntakierros, luennot syksy 2010, palauteraportti Omaishoitajien turvallisuuskoulutus Etelä-Karjala kevät 2011, palauteraportti Ensitietoa omaishoitajuudesta, oma luento Erja Koskimäki, palauteraportti Luento omaishoitajuudesta Aktivan opiskelijoille, Erja Koskimäki kevät 2011, palauteraportti Luopumisvaiheessa olevien omaishoitajien ryhmä Erja Koskimäki syksy 2010-kevät 2011, palauteraportti Puolisoa hoitavien ryhmät 1 ja 2 Erja Koskimäki syksy 2010-kevät 2011, palauteraportti Omaishoitajaloma Imatran kylpylässä syksy 2011, palauteraportti KATVE-projektin kysely , palauteraportti Tulokset Projektin tuloksia voidaan pitää kohtuullisina. Toimijaverkostosta seurakunnat, oppilaitokset, yhdistykset ja muutamat omaishoidon kuntavastaavat ovat olleet parhaita yhteistyökumppaneita ja heidän kautta omaishoitajia on tavoitettu hyvin. Myös he itse ovat ilmaisseet kiitoksensa yhteistyön toimivuudesta ja huomanneet yhteistyön säästävän voimavaroja. Palauteraporttien mukaan yhdistystoiminnalla ja projektilla on tärkeä paikka omaishoitajien tukemisessa. Omaishoitajat ovat hyvin kiitollisia järjestetyistä tilaisuuksista ja tapahtumista ja ovat kokeneet saavansa suoranaista apuakin. Projektityöntekijät ovat kokeneet projektityön mielekkäänä ja tuoneen kokonaisuutena paljon uutta tarjontaa Etelä-Karjalan alueella. Taustalla vaikuttanut Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n vakaa yhdistystoiminta ja luottamus projektityöhön ovat omalta osaltaan vaikuttaneet työhön positiivisesti. KATVE-projektista tehtiin loppukysely v lopussa ja siihen vastasi 33 henkilöä. Palautekyselyn tyypillinen vastaaja oli Lappeenrannassa asuva vähintään 71 v. nainen, joka on omaishoitaja. Hän oli ollut mukana tilaisuudessa, jossa oli mukana projektityöntekijä tai kohdannut työntekijän henkilökohtaisesti. Eniten oli oltu mukana vertaistukiryhmissä ja luettu jäsenkirjettä/ projektitiedotetta. Parhaimmat kouluarvosanat annettiin avoimien ovien tapahtumille ja toritapaamisille. Tyypillinen vastaaja koki saaneensa projektityöntekijöiltä apua ja antoi kouluarvosanaksi 9. Kaikkien arvosanojen keskiarvoksi saatiin 8,8. Avoimien kysymysten perusteella vertaistuen merkitys tulee selvästi esille sekä omaishoitajien kiitollisuus kaikesta saamastaan kohtelusta. Toisaalta mukana oli myös kriittistä palautetta esim. retkistä, joita toivotaan tehtävän laajemmallekin alueelle.

19 19 Saatu palaute oli positiivista. Suuntaa antavien tulosten valossa, vastaajien ja vastausten perusteella KATVE-projektin osatavoitteet Omaishoitajien elämänhallinnan ja hyvinvoinnin lisääminen ja Omaishoitajien osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen toteutuivat kohtuullisen hyvin. Sen sijaan osatavoitetta Omaishoidon toimijaverkoston yhteistoiminnan ja palvelujen kehittäminen oli hankala tämän kyselyn perusteella arvioida, koska vastauksia muilta sidosryhmiltä kuin omaishoitajilta tuli niukasti. 7.4 Vaikutukset Projektin vaikutuksista osa on yksilöön kohdistuvia, kertaluontoisia vaikutuksia ja osa suurempaan joukkoon kohdistuvia kauaskantoisia vaikutuksia, jotka näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Seuraavassa on lueteltu KATVE-projektin parhaita onnistumisia, joilla on katsottu olevan selkeä vaikutus omaishoitajien hyvinvointiin Etelä-Karjalan alueella. Vuosiluvuista huomaa, että tuloksia syntyy viiveellä, ja että projektityön vaikutukset jatkuvat, vaikka projekti on virallisesti päättynyt. Nämä vuoden 2012 puolella koetut vaikutukset on tässä raportissa haluttu tuoda näkyviin ja on merkitty sulkuihin. Helmet 12/2009 Omaishoitajan aloitteesta yhdistyksen kannanotto Imatran päättäjille Muisti-asemasta, toimintaa jatkettiin Luopumisvaiheessa olevan omaishoitajan kokemus ryhmätapaamisissa saamastaan vertaistuesta: Halusi omaishoitajuuden päättyessä lomalla vain levätä, koska oli jo saanut keskustella tarpeeksi ryhmässä 2010 Omaishoitajan asuntotilanteen muuttaminen tarpeita vastaavaksi 2010 Omaishoitajan vetoomus Imatran kaupunginvaltuustoon: omaishoitajan aseman paraneminen alk Omaishoitajan saaminen omaishoidontuen piiriin ja samalla työvoimapalvelujen käyttäjäksi 2010 Projektityöntekijän puheenvuoro Liiton neuvottelupäivillä, paikalla n. 150 ihmistä 2011 Projektityöntekijän pitämä ensitietoilta, osoitti selkeän tiedottamisen tarpeen omaishoitajina alkaville 2011 Yhteistyö Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa 2011 Omaishoitajan tapaturmavakuutusasian ohjaaminen suoraan liiton lakimiehelle 2011 Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivassa on otettu omaishoito osaksi vanhustyön opintoja 2011 Uutta projektia puoltavat lausunnot/aiesopimukset 14 kpl 2011 Uusi kokeilu: kesätoreille osallistuminen 2011 Luumäen omaishoitajien ryhmätapaamiset käynnistyivät 2011 Suuri työnantaja järjesti työntekijöilleen tilaisuuden omaishoitajuuden ja työn sovittamisesta 2011 Yhdistyksen, seurakunnan ja kunnan yhteistyössä järjestetty jouluruoka imatralaisille: mukana sekä viralliset että epäviralliset omaishoitajat 2011 Parikkalan kunta osoittaa mielenkiintoa kolmannen sektorin toimijaa kohtaan (2012 Sosiaali- ja terveyspiirin lausuntopyyntö koskien omaishoidontuen kriteereitä.) (2012 Juttupyyntö maahanmuuttajista valtakunnalliseen Lähellä-lehteen) (2012 Opiskelijan toive ohjata ammattiin valmistuessaan lahjarahat omaishoitajien virkistykseen) (2012 Puheenvuoropyynnöt Liiton järjestämään seminaarin sekä RAY:n arviointikoulutukseen) 7.5 Ongelmat ja haasteet KATVE-projektin suurin kompastuskivi saattoi olla omaishoitajien lokerointi erityisryhmiin, tai ainakin sillä tiedolla markkinointi. Maahanmuuttajia ei saatu mukaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Luopumisvaiheessa olevat omaishoitajat, lähinnä ne joilta hoidettava oli kuollut, kyselivät usein: Saako tulla mukaan? Syrjäseudulla asuvat omaishoitajat osallistuivat ryhmätapaamisiin, mutta koulutustilaisuudet eivät heitä saaneet liikkeelle. Työssäkäyvät omaishoitajat eivät tunnu tietävän oikeuksistaan saati suovan itselleen vapaahetkiä. Jäi sellainen vaikutelma, että valtaosa omaishoitajista pysyttelee mieluiten kotonaan. Kysymys kuuluu, onko niin helpompi vai onko se loukko? Onko niin, että liikkeelle lähtevät ihmiset lähtisivät muutenkin johonkin, vaikkei olisi projektin tarjoamaa tapahtumaa/tilaisuutta? Tulevien projektien haasteena on määritellä kohderyhmän tarpeet ja menetellä niiden mukaisesti.

20 Sudet 2009 ja 2010 Ruuanlaittokurssi miehille: jäi pitämättä vähäisen kiinnostuksen vuoksi 2010 Voimavaroja omaishoitajuuteen luennot maakuntakierroksella: vähäiset osallistujamäärät 1 ja 9/2010 Omaishoitajatilaisuudet Lappeenrantaan liitetyllä Ylämaalla: ei osallistujia kevät/2010 Lappeenrannan Lauritsalan vertaistapaamiset: lopetettiin osallistujien vähäisyyden vuoksi kevät/2010 Maahanmuuttajien ryhmiin (3 kpl) :ei saatu yhtään kävijää kevät/2011 Työssäkäyvien omaishoitajien tavoittaminen, Imatran tilaisuudessa ei yhtään kävijää Lupaavat käytännöt Projektin tuotoksista parhaimmat ovat ns. lupaavia käytäntöjä, joita voi suositella yleiseen käyttöön sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille. Käytännöt ovat lupaavia, koska niitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti ja koska ne sopivat useille eri kohderyhmille. Alla mainittuja toimintoja voi olla muuallakin, esim. soppapäiväidea on saatu pääkaupunkiseudulta, mutta esim. toritapaamisia ei tällä periaatteella tiettävästi ole ollut muilla yhdistyksillä. Seuraavassa taulukossa esitetään lupaavien käytäntöjen toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan edellytyksenä olevat kriteerit, toiminnan osapuolet eli toimijat sekä lyhyesti itse toiminnan eteneminen prosessina. LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT TOIMINTA ARVOT TOIMIJAT PROSESSI KRITEERIT soittolistat -luottamuksellisuus -hienotunteisuus -myötätunto -omaishoidontuen saaja -omaishoidontuesta vastaava -yhdistyksen työntekijä Omaishoidon palvelusuunnitelmalomakkeessa on kohta, johon merkitään lupa antaa yhteystiedot paikallisyhdistykselle. Omaishoidontuesta vastaava kokoaa yhteystiedot ja toimittaa ne säännöllisesti yhdistyksen työntekijälle, joka puolestaan soittelee omaishoidontuen saajat läpi, kyselee kuulumisia ja mahdollisesti lähettää postitse tietopaketin, joka ei sido eikä velvoita mihinkään. Puhelun jälkeen yhteystiedot hävitetään, jollei muuta sovita. Omaishoitajuuden luonne on sitova, jolloin puhelinasiointi on vaivaton tapa lähestyä. Helpottaa kuntatyöntekijöiden työtaakkaa ja on puolueeton taho. soppapäivä -terveellisyys -paikallisuus -esteettisyys -omaishoitajat -hoidettavat - muut asiasta kiinnostuneet - yhdistyksen työntekijä -ruokapalvelun toimittaja Tarjolla on keittoa, leipää, maitoa/piimää, jälkiruokakahvit sekä piparia. Lihapohjaisille keitoille on aina ollut kasvisvaihtoehto. 1) Soppa keitetään itse omissa tiloissa. Kyseessä on viranomaisnäkökulmasta katsoen elintarvikkeiden käsittelyä ja myyntiä, joten asianomaiset luvat kannattaa tarkistaa paikallisilta ympäristöviranomaisilta. Esim. Lappeenrannassa on käytäntö, jonka mukaan enintään kerran kuukaudessa järjestettävä tilaisuus edellyttää omaa valvontaa ja mahdollisen tarkastuksen osuessa kohdalle tulee esittää asianmukainen omavalvontasuunnitelma. 2) Muissa kunnissa palvelu voidaan ostaa esim. paikallisilta martoilta tai yhdistyksiltä. Ruokailu on ihmisen perustoimintoja. Soppapäiviin houkutellaan tapaamaan muita ihmisiä, pienellä kynnyksellä. Soppapäivä on tapahtuma, johon hoidettavan voi halutessaan ottaa mukaan.

21 21 toritapaamiset -avoimuus -läheisyys -vapaaehtoisuus -omaishoitoasioista kiinnostuneet torilla kävijät - yhdistyksen työntekijä -torivalvoja -paikallinen kahvilayrittäjä - muut yhdistykset /järjestöt Yhdistyksen työntekijä kartoittaa toripäivät ja varaa torivalvojalta paikan, laaditaan ilmoitukset, mennään torille ja kutsutaan mahdollisia yhteistyökumppaneita, toisia järjestöjä, mukaan. Torilla ollaan läsnä esittelypöydän ääressä ja keskustellaan avoimesti kävijöiden kanssa. Omaishoitajille on annettu pieni tarralappu, jota vastaan saa torikojusta hakea kahvia ja pullaa. Toreilla on Suomessa pitkät perinteet ja ne ovat helppoja kansan kohtaamispaikkoja. luentosarja -asiantuntijuus -yhteistyö -ajankohtaisuus -omaishoidosta kiinnostuneet -yhdistyksen työntekijä - yhteistyökumppani esim. työväen- tai kansalaisopisto -luennoitsijat Kartoitetaan teemat, sovitaan päivämäärät, etsitään luennoitsijat, pohditaan tilaisuuden maksullisuus/maksuttomuus sekä ennakkoilmoittautumisen tarve, laaditaan ilmoitukset, järjestetään tilaisuudet, analysoidaan palautteet. Tietoa tarvitaan ajankohtaisista aiheista. turvallisuuskoulutus -asiantuntijuus -perusteellisuus -paikallisuus -omaishoitajat - hoidettavat - muut riskiryhmiin kuuluvat, -yhdistyksen työntekijä -pelastuslaitoksen edustus Neuvotellaan tapahtumien raamit, sovitaan aikataulu ja ilmoittelu, järjestetään tilaisuudet ja analysoidaan palautteet. Tilaisuudessa on ensin teoriaosuus ja sitten käytännön osiona esim. alkusammutusharjoitus. Pelastuslaitoksen väki hoitaa koulutuspuolen ja yhdistyksen työntekijä kahvituksen. Turvallisuusasioiden huomioiminen säästää ihmishenkiä. 8 LOPUKSI KATVE-projektin keskeisin anti on ollut koko toiminta-alueen omaishoitajien huomioiminen ja yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa. Kaikissa kunnissa on järjestetty toimintaa ja tapaamisia. Kaikissa kunnissa ei ole ollut osallistujia, mutta yhdistys on ainakin ollut esillä ja pitkällä aikavälillä uskomme tämän kantavan hedelmää. Projektista opittiin, että omaishoitajuus on paitsi palkitsevaa, myös todella haasteellista ja että omaishoitajat tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Moni omaishoitaja tekee työtään ilman virallista statusta ja jää monien palveluiden ulkopuolelle. Omaishoitaja hoitaa hoidettavaansa usein myös ihan yksin, jolloin ihmissuhteet jäävät vähäiselle huomiolle. Kolmannen sektorin, puolueettoman tahon, apu on tässä kohtaa tarpeen. KATVE-projekti on antanut hyvät lähtökohdat uudelle Puhumalla puhtia Tapaamalla tahtia projektille, jossa hyviä käytäntöjä jatketaan ja jalostetaan omaishoitajien tarpeita kuunnellen. Kiitos Raha-automaattiyhdistykselle, joka antaa tilaa luovuudelle, suo mahdollisuuden ottaa riskejä, kokeilla ja kehittää erilaisia asioita omaishoitajien hyväksi.