Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHN1 005/2016

Transkriptio

1 Muittuhanöäia Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHN1 005/2016 Dai-Suopma guolledoallobålalusat Lappi guolledoalu oftasbargojoakku oahkkin Aigi: dmu 12:00 15:15 Biki: Hoteiii Santa Ciaus, Roaenjrga Mieide: 0assiastiiogahaiian mieiddus 1 1 Öoahkkima rahpan GuoIiedoaiIooaiämu Pentti Pasanen Lappi EJB-guodd±is rabai öoahkkima ja sai oasseidiid bures boahtän Lappi guoiiedoaiu ottasbargojoakku goaimmät öoahkkimii gos nannejit ottasbargojoakku ettohusa Lappi guoiiedoaiioguolojuohkun. Ottasbargojoakku öoahkkimii dahket öoahkkinmuittuhanöäiiaga mii doaimmahuo buohkaide ottasbargojoakku lahtuide ja ärrelahtuide uosttaettiin ieadgapoastta bokte. Öoahkkima sätnejodiheaddjin doaibmä Pentti Pasanen ja ääiiin Timo Väänänen. 2 Qassäiastiid gännaheapmi Öoahkkima irggäia jietnauoigadahtton oassäiastit nannejedje oassäiastima uoliäiöäiiimiin oassäiastiiistu. Bäikki aide iedje maiddäi guokte EJB-guoddäa oddasteaddji ja Anära guoiästanguoiiu nammadan äedodi Teuo Katajamaa. Öoahkkima oassäiasti- ja jienastaniistu ieat miidosiin 1 ja 2. 3 Guoiiedoaiiojuohkoettohusain mearrideapmi Sätnejodiheaddji doaiai sähkauoru guoiiedoaiioguoiluin, äkkain GL 22, ja guoiiedoaiioguoiiu doaimmain CL 24. daid uodudeamis ja Sätnejodiheaddji buttii odan kärtaettohusaid boahttea guoiiedoaiioguoiiuin, man marjqå son rabai aimmoia häietaiiama guoiojuogus. Ärabut iea jo sohppojuwon earä go dåi jienasteapmäi boahili guoiiuid räjäin. Ohcejoga ja Anåra gaskasa rädjå Sätnejoiheaddji rabai häietaiiama Anära ja Qhcejoga gaskasa räjäs ja dasa guiiea dahkkiin. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Kalatalousyksikkö Toimialue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Puh Roaniemen toimipaikka Kajaanin toimipaikka Sähköposti Hallituskatu 3 B Kalliokatu 4 kirjaamo.iappi@ely-keskus.fi PL 8060, ROVANIEMI PL 115, KAJAANI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 Mika Aikio kkastalai nddaanguoliuid laktimis Ohcejoga gului. Kati Kyrö: Dän gaaidatuio guoilus guolledoalu äkkästallan unnän, näddaanuoigatuodat eai äuoo golganguoloräjäid. Näddaanuoigatuodaid ii galgga badjelgeahööat. Nåddaanuoigatuodaid mearkkaupmi lea addan eahpeäielggasin. Mika Aikio: Mii ahägiid addä jus boares räjät seilot? Pentti Pasanen: Guolledoalloräjät eai äikkut näddaanuoigatuodaide. Kati Kytö: Johtin stähtaeatnamiin ejola meahccejohtaluslohpi. due gieldda ässiide Jarmo Huhtamella, Meahcirädehus: Meahccejohtaluslohpi lea gielddaid guodu. Mika Aikio: Naba oddugohcin? Luossa ja däbmot leat Meahciräddehusa bisnes ja mässuid öoaggin. Pentti Pasanen: Ettohan, ahte bissut GL 22 :a 1. Momeantta mielde golganguolo ja äziiddikunguolojuogus. Kalero Liisanantti: Gieldaräjät eai leat hehtten guolästanguolluid doaimma Duortnosjogas. Kari Kyrö: EJB-guoddäa särgon räddjen lea golganguolorädjä. Vättis jearaldat go lea sierraäkkat guollebidu. Leatgo boares räjät doaibman monu funet? Mii lea dat buoret buorre masa figgat? Pentti Pasanen: Eandalii galgä äidit uhtii guollenäliid dikuma. Guolit eai bero oamastangaskauodain ja hälddahusla räjäin. Jus otta guollus eai äuoo guolästanläga uodojurdagiid, de dat äikkuha earä guolluidege. Olai Jäkäläniemi: Meahciräehus gilddii mohtorgielkäuodjima räjä lahkasiin, finaimet ministeriijas muitaleamen dilis ja äit ordnaue dan mar]r)ä. Mika Aikio: Addojuon molssaeattuin guottihan molssaeattu 2, Ohcejohka ii Johttejårri. hälit Sätnejodiheaddji Pentti Pasanen ettohii ahte Ohcejoga ja Anära guolledoalloguolluid gaskasa räjäs jienastuwo giddejuwon Iihppojienastemiin. Jienastanmolssaeattu 1) Deanu öäzädaga golganguollu rädjäja molssaeaktun 2) lea ärabut gäristuon kärtasärgosa rädjä. Sätnejodiheaddji Pentti Pasanen jugii jienastanlihpuid ja öoahkkin dohkkehii jienaidrehkenastin Jouni Hiltunen ja Timo Väänänen Lappi EJB-guoddä±is. Jienasteamis addojuojedje 19 jiena main molssaeattu 1) guottihedje 12 ja molssaeattu 2) njealje jiena, jienastusas adde maiddäi 3 guoros jiena. Ottasbargojoaku mearridii ettohit Ohcejoga ja Anära guolledoalloguolluid gaskasa räjä öuout Deanu öäzädaga golganguollu räjä dahjge molssaeaktu 1.

3 Lohttujoga golganguolu Stnejodiheaddji rabai hietaliama Lohtu goiganguoilu räjin. Kari Kyrö: Vuostlast 3) kkastallamin.. Lohtu laktima Lokka-Poartabkti gului. Logai reiwe (mielddus Aimo Vilponen: Lohtu Anra guolledoallogului, Jaurujoki ja Nuortajohka Ylikemii. Teuo Katajamaa, guoistanguoiu: Guottiha Kari Kyrö ettohusa. Öujuhii guollebidui. oahpes guolu. Nuortalaöaid sierrakkala nddaang uol u. Anra Bearrigeahöiide Jukka Korpiuoma: Lohtu-Doallna galggaii oktila±an laktit juoppä goappä guui. Jarmo Huhtamella: Guottihii Korpiuoma sätneuorustis ettohan oktila guollu. Jukka Korpiuoma: Ettohii, ahte liöiigo dahkat Lohtu-Nuortajohka guolledoalloguollu, mii hålddaiöäii öäzädatguollu, mii goigä nuorifas. ejola Mika Aikio: Jiekamerrii goigan öäzädagat gulaedje seammä gului. Kari Kyrö: Västida Korpiuomai, ahte lea mihttomearri geahpedit doaibmiid iige guolledoalloguolluid. uoudit oda Sätnejodiheaddji Pentti Pasanen ettohii ahte Lohtu golganguoilus jienastuwo giddejuwon lihppojienastemiin. Jienastanmolssaeaktun 1) lea Lohtu-Doalläna guoilu laktin Lokka-Poartabäkti guolledoallogului ja molssaeaktun 2) Lohtu-Doalläna laktin Anära guolledoallogului. Jienasteami guoros=2jiena. Molssaeaktu 2 uittii, nuba ottasbargojoakku ettohus lea laktit Lohtu guollu Anära guolledoallogului. boaus, molssaeaktu 15jiena, molssaeaktu Eanodaga ja Duortnus-Muonåjoga guoilu rådja 2l2jiena, Jyrki Kehus ettohii, ahte Eanodaga ja Duortnos-Muonäjoga guollu rädjä mannä gielddaräjä mielde. Jarmo Huhtamella guottiha öäzädatguolojuogo dän guollus. Käffeboddu 13:50 14:10 Käffebottuäigge sohpe Eanodaga ja Duornos-Muonäjoga räjäs Soangemuotkki guollus. Sohppojuui, ahte doaimmahuwo kärtaettohus odca linnjäs Jyrki Kehysii. Eetu Tero: Raudanjoki guolästanguolu guottiha Gaska-Giemajoga ettophuwon räddjema. Mearraguoilu guolästusguolojuohku Sätnejodiheaddji rabai häietallama mearraguollu guolledoalloguollus.

4 4 Joatkkadoaimmat Paao Kanniainen buttii odan Isohaara guoilu guollebiddu bearrigeahöu ja lei dan mielas, ahte lea buoret, jus lea ie±as meara guolledoalloguolu. Pasi Anttila deattuhii shkauorustis, ahte: - Guollefällit doibmet joganjäimmiin ja guolästus lea räddjejuwon - Jogaid öäzi kaliteahta mearrida ädjolanguliid diii iige joganjäimmi guollebidu - Mearraguolu spiehkkasa johkaguotas guollebiddu ja muddema däfus - Geatnegasuodaid dikun rähkaduon jogaid njälmmis - Vädjolanöu±ii leat dahkko oalle olu dikundoaimmat ja lea fuolla ådjolanöuo±±a dikundoaimmaid jotkkolauoaas - Maid äkkiid mearraguollu ja sisöähceguollu oftastahttimis oa±±u? - Rädjä fäpmolägädusbuoduide ja Simojogas 4-geainnu aldäi - Fuolla meara guolledoalloguollu småwemis Kalero Liisanantti deattuhii räfäidahttinguolluid mearkkaumi, maiguin eajetmeriid leat lihkostuwan lasihit Duortnosjogas. Jorma Kauppinen buttii odan, ahte johka ja mearra galget leat seammä guolu. Kati Heinikoski gännahii, ahte ämmätguolästus lea eana joganjälmmis. Guollu smäwen mielddisbuktä juobe 11 dikunpläna ja däiguin ämmätguolästeaddjit gärtet sierraärosa diliide. Mearrajuohku lea buoret. Pentti Pasanen gännahii, ahte jogaid ähcekaliteahtas lea mearkkaupmi ädjolanguollenäliid ruottoluotta oa±umii, muhto guolästusa mudden lea ei dehälut äi guollenäliid buorideamis. Matti Kurkela: Vättisuoat meatas leat earäläganat go siseatnamis. Rädjä lea buorre leat Isohaaras. Pentti Pasanen ettohii, ahte öuowoaööat jienastit mearraguoilu guolledoallog uollu räjäin ja odan leat molssaeattut 1) dahjege mearraguollu guolledoalloguollut laktojuwojit jogaid guolledoalloguolluide dahje molssaeaktu 2) dahje mearraguolu, masa gullet lassin Olhaajohka ja Kuiajoki. Jienasteami boadus: Molssaeaktu 1 = 8 jiena, molssaeaktu 2 = 7 jiena, guoros 4 jiena. Molssaeaktu 1 uittii, na ottasbargojoakku eitohus lea, ahte mearraguolu laktojuo jogaid guolledoalloguolluide. Sätnejodiheaddji Pentti Pasanen muitalii, ahte sierraoaiiliid ottasbargojoakku guolledoallojuohkoettohusain galgä doaimmahit rädjai juogo reiiin dahje leadgapoasttain Lappi EJ B-guoddä±a registrerenkanturii. EJB-guoddä ohkke ottasbargojoakku öoahkkinmuittuhanöällaga, guolledoaiiojuohkokätttaid ja sierraoaiiliid ja doaimmaha daid diehtun ottasbargojokui. Lappi EJB-guoddä nanne guolledoalloguolluid räjäid jagi 2017 älggogeahöen. Odal Lappi EJB-guoddä±a mearrädusdahkama ottasbargojoakku ettohusas bidojuo cealkåmu eana- ja meahccedoalloministeriijas ja earä guoddä beliin.

5 5 Öoahkkima Ioahpaheapmi Stnejodiheaddji Pentti Pasanen Ioahpahii öoahkki dmu 15:15. f Pentti Pasanen Stnejod1headdji / Timo Väänänen äälli Miidosat Oassälastilogahallan, mielddus 1 Jienastanlogahallan, mielddus 2 Anära guolästanguoilu ettohus doaibmabires, mielddus 3 Ottasbargojoakku ettohus guoiojuohkun, mielddus 4 Sierra oaiilat, 2 st., mielddus 5 boahttea Anära guolledoalloguoilu räddjemis ja

6

7 . Koiisto Kare Leskinen Jari HiltunenJouni4..., Pasanen Pentti IL 3 Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Hautajären kalastusalue Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Luonnonarakeskus Ounasjoen kalastusalue Raudanjoen kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue LAPIN KALATALOUDEN YHTEISWÖRYHMÄN KOKOUS ORGAN ISAATIO/KALASTUSALUE Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Lapin ELY-keskus, E-astuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue t Väänänen Timo t4z Olaiiäkäläniemi Jarmo Huhtamella Jorma Kauppinen 1 /t 1-7 Matti Kurkela t?t7i 4c&%* Jyrki Kehus,rL. Jouko Jurmu / / Eero Selkälä Kari Kyrö 1. ; Pekka Karppila Reijo Saari Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpiuoma 7t/7f4 Teuo Nia / Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Uekonen Eetu Tero Z Jorma Kaaretkoski Juhani Veionahc Seppo Alkio Jouko Sirkkal Kaisa Koiisto Kalero Liisanantti Mika Alkio Aimo Vilponen (k,,... Petter Nisse,, / 9, ri/

8 VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Jukka Kunnan Enontekiön kalastusalue Veikko Ylitalo Etelä-Posion kalastusalue Risto Määttä Hautajären kalastusalue Markku Kallunki Inarin kalastusalue Hannu Paananen Kemijären kalastusalue Eero Liekonen Keski-Kemijoen kalastusa lue Tapani Partanen Kuusamon kalastusalue Heikki Tahkola Lapin ELY-keskus, Y-astuualue Pekka Räinä Lapin Liitto Maiju Hyry Lokka ja Porttipahta kalastusalue Pekka Jantunen Luonnonarakeskus Ville Vähä Metsähallitus Jyrki Satta Muonionjoen kalastusalue Petri Pietikäinen Ounasjoen kalastusalue Martti Palosaari Perämeren kalastusalue Paao Perämeren kalatalousyhteisäjen liitto PAl Mirfl.imo-MatinIai?2zrzn Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry Kari Ollila ProAgria Lapin kalatalouskeskus - Raudanjoen kalastusalue Esa Lassila Simojoen kalastusalue Sakari Niemelä Sodankylän kalastusalue Jari Annala Suolijären kalastusalue Markku Hyypiö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Jaakko Alatalo Suomen sisäesiammattikalastajat ry Petri Manninen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Merja Kekki Tengeliönjoen kalastusalue Ilkka Koskela Torniojoen kalastusalue Heikki Jolma Utsjoen kalastusalue Heikki Niittyuopio Yli-Kemin kalastusalue Karl Kilpimaa i7 ORGANISAATIO / 3 fl? k. tt-4& NIMI 7 L4.L4?-4A

9 1234 tj ViJV N ÄÄNESTYSLU EHELO ORGAN ISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion ka!astusalue Hautajären kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijären kalastusatue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö-ja luonnonarat -astuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusatue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijären kalastusalue Suomen luonnonsuojetuliitto ry Lapin Piiri Suomen sisäesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kebus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kati Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olai Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpiuoma Teuo Nia Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kati Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tero Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Aikio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koiisto Kalero Liisanantti Mika Alkio Aimo Vilponen 1234 u 1 1 1) lk/i c,t ti 1 1 I J 7 VARAJÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitato Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaani Paao Kanniainen Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyuopio Kari Kilpimaa

10 1

11 Inarin kalastusalue ESITYS Ialo Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI, PL Roaniemi Od7rÖ Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue LL. 3 ELY-keskus INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue astustaa Tulomajoen esistön (Luttojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen esistön esistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluista järistä ylioimaisesti altaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien esistöjen edet laskeat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen esistön ) edet. Kaikki edet oat Iohikalapitoisia esiä. Vrt, tulea Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka edet laskeat edenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Kataslustaki 22 Katatatousaluejako Vesialueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä haltinnollisista rajoista riippumatta kalatalousalueisiin. Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitaa aelluskalojen elinkierto, kaiastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, aluma-atuejako sekä esialueidenjako esienhoidonja merenhoidonjärjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin esienhoitoatueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöltä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastaat ja päättäät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen esistössä. Kalastuslain 3S:n kolmannen momentin mukaisesti kolttien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitseilla altion esialueilla säädetään kolttalaissa (253/1995). Luifojoen esistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tulea kalatalousalue) kuuluifaa kokouksistaan ja päätäksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

12 jo, Inarilaisilla on omistusesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Luttojoen esistön esissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous ahistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden esien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on apaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä enäläisten kanssa koskien Tulomajoen aeltaan taimenkannan elyttämistä ja toiseksi hankkeen toisessa aiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijären patoaltaan yläpuoliseen esistöön Luttojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen alontaan Luttojoen esistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös tahallisesti. Erityisesti 1990 luun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet älttämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt kolmiuosittain huomattaia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Lutto- ja sen siujokiin. RKTL fnyk. LUKE) johdolla tehtiin mittaa tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen haaittiin aeltaan järitaimenkannan elpyän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen alojat tunteat läpikotaisin Luttojoen esialueet. He oat uosien saatossa tehneet pyydystakaarikkoja ja keskeylläneet sääntöjen astaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta oimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elyttämiseen tähtääissä toiminnoissa ml. kalastuksen alonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton esistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestääksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turaamaan kalaarojen kestää ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalaarojen ja muun esiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LI IHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta Ll ITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Ly Jokitie 15 GSM Pankki F Ialo Pankki F Sähköposti inarin. kalastusaiuepp. inet.fi www. inarinkalastusalue.fi

13 Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN POHJOIS-POHJANMAAN Yli-Kemi

14

15 3 (7 ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriään mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä tehdystä esityksestä, joka koskee perustettaia ka latalousalueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai aihtoehtoisesti kahden kalatalousalueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupanja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla oat paikallis-ja aelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta ält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTAJA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa uusista kalatalousalueista esitykseen, joka pe rustuu ahaan iranomaisohjaukseen. 1. Yhteistyöryhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toiat tällaiset esitykset äänestettääksi iimeiseen päättäään ko koukseen. Hämmästyttäää on se, että esityksistä saiat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään taalla. Perustellusti oidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisäesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkoedet oat erittäin merkittäiä ja täysin erilaisia kuin sisäesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslain tarkoitusta, jossa kalatalousa lue muodostuu kalataloudellisesti riittään suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän aa timuksen. 2. Kalastusalueet oat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen uoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halin ratkaisu. Se olisi myös iranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen keein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret oimalaitosjoet jokisuineen tuleat jatkossakin aatimaan jatkuaa, paikallisesti soeltuaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen eloiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaiksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntäaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokiarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittäällä merialueella täysin eri laista kuin jokiarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokiarret patoaltaineen oat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisiat ole maan mm. Perämeren aellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla järkeän ja astuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ia kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin haastee 1lista. 4. Jos Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä aelluskalakantoihin (merilohi ja -taimen, aellussiika, nahkiainen) heikentää ja tuhoisa aikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja

16 kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin aelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu iranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, aan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saataa jokien edenlaatu riittään hyäksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, taoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on aikeaa. Tämä äistämättä aikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien aelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet oat aikuttaneet positiii sesti myös sisäesialueille. Perämeren rannikkoesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta esialueiden omistajien puo lesta - heitä lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä

17 esistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Lapinkalataloustyöryhmän kokouksen esitykseen Tenojoen Eriää mielipide Mika Aikio Utsjoen kalastusalueen edustaja Mika Aikio /( Utsjoella Kyseiset esistöt eiät ole myöskään aelluskalaesistöjä, minkä johdosta esistöaluetta noudattaasta kalatalousaluejaosta oidaan niiden kohdalla hyin henkilöt pääsisiät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan astuuta näiden alueiden osalta kalaarojen kestäästä käytöstä. poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä esialueita käyttäät ja Tenojoen esistöalueen kiinteistöiltä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden aihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi alita rajan kaakkoisempi aihtoehto siten, että nämä esistöt tulisiat Tenojoen esistöalueen kalatalousalueelle. Penisteluna tälle on se, että kyseiset esistöt oat olleet ja oat edelleen lähes yksinomaan Utsjoen kunnassaja Tenojoen esistöalueella sijaitseien kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin esistöihin Utsjoen Paatsjoen esistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita aihtoehtoja Tenojoen esistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Vaihtoehtoiset rajaukset oat koskeneet mm. Stuorät Golmmesjäriä, Cårajårrit -järiä sekä useita Vaddjohkan esistön järiä Näätämöjoen esistöalueella sekä useita Gåinasjohkaan laskeia järiä Paatsjoen esistöalueella. L,/c)

18