Sisäilmatiimi LOPPURAPORTTI Sisäilmaston laadun mittaus ZigBee yhteyden avulla
|
|
- Kirsi-Kaisa Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu Automaatio ja systeemitekniikan laitos AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Loppuraportti Kevät 2010 Sisäilmatiimi LOPPURAPORTTI Sisäilmaston laadun mittaus ZigBee yhteyden avulla Niko Koski Lauri Töllikkö Tero Leskinen Panu Auvinen
2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA JA HYÖDYT PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET RISKIENHALLINTA TYÖMÄÄRÄ JA TYÖNJAKO TOTEUTETUT HANKINNAT JA HANKINTAPERUSTEET JÄRJESTELMÄN RAKENNE OHJELMISTO Mittaustiedon lukeminen ja välitys anturilta Keskusmikrokontrolleri Tiedon esitys TESTAUS Herätetestaus Yleinen testaus KEHITYSEHDOTUKSIA Tiedon käsittely Käyttöliittymä Skaalaus Fyysinen rakenne Liitteet: a. Laitteiston layout kuvat b. Piirikaaviot c. Johdotuskaaviot d. Käyttöohjeet e. Projektin ajankäyttö f. Projektin riskit g. Laitteiston rakennevaihtoehdot
3 1. TAUSTA JA HYÖDYT Kurssin projektityönä rakennettu langatonta ZigBee verkkoa käyttävän sisäilmastonmittausjärjestelmän rakentaminen oli alunperin tarkoitus tehdä yhteistyössä DIEM Building Automation projektin kanssa. DIEM BA osallistuu Solar Decathlon nimiseen energiapihin koetalon toteutuskilpailuun ( osana Aalto yliopiston joukkuetta. Projektin edetessä päädyttiin kuitenkin ratkaisuun, jossa projektiryhmä toteuttaa laitteen itsenäisesti ilman, että sitä sijoitetaan koetaloon. Sisäilmastonlaatu on subjektiivinen käsite, jonka mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Sisäilmayhdistyksen julkaisema Sisäilmastoluokitus antaa kuitenkin joitakin tavoitearvoja. Tarkoituksena on rakentaa sisäilmaston mittaukseen ja esitykseen kykenevä laitteisto, jonka tulisi olla helposti liikuteltava ja laajennettava. Tällöin laitteistolla voisi helposti käydä mittaamassa eri huoneiden sisäilmastonlaatua, minkä lisäksi siihen voisi myös liittää muita toimintoja kuten säätöominaisuuksia. Sisäilmastonlaatukriteereitä ovat mm. lämpötila, taustamelu, valoisuus ja hiilidioksidipitoisuus. 2. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päämääränä on saada suunniteltua, toteutettua ja testattua demojärjestelmä, jolla pystytään mittaamaan tärkeimpiä sisäilmanlaatuun vaikuttavia suureita. Järjestelmä koostuu helposti laajennettavasta anturiverkosta, tiedontallennusjärjestelmästä ja valvomosovelluksesta, josta voidaan lukea arvoja. Osa antureista on tarkoitus liittää järjestelmään paristokäyttöisinä langattomina antureina. Tähän käytämme ZigBee verkkoa. Enemmän sähköä kuluttavat anturit tulisivat kytketyksi mahdollisesti jollakin kenttäväylällä. Projektin osana asennamme sisäilmaston mittauskeskuksen Solar Decathlontaloon. Mahdollisuuksien mukaan kehitämme järjestelmän ominaisuuksia pidemmälle. Projektin tavoitteet saimme pääosin toteutettua. Projektin lopputuloksena on sisäilmastonmittausasema, joka mittaa lämpötilaa ja kosteutta kolmesta eri kohteesta sekä CO2 pitoisuutta ja valaistusvoimakkuutta yhdestä kohteesta. Mittalaitteiden osalta järjestelmä on helposti laajennettavissa. Järjestelmä tallenttaa mittausten historiatietoa helposti jälleenkäsiteltävään muotoon. Irrallisena osana järjestelmään kuuluu myös HTML käyttöliittymä, josta mittausten viimeisimpiä arvoja sekä historiatietoa voidaan lukea. 3. RISKIENHALLINTA Ennen projektin toteuttamista arvoimme työn aikana mahdollisesti esiintyviä riskejä. Tällöin oletimme, että todennäköisin toteutusta vaikeuttava riski on projektiryhmän jäsenien vähäinen ennakkotuntemus toteutuksessa tarvittavista menetelmistä ja tekniikoista (lähinnä mikrokontrollien ohjelmointi ja langaton ZigBee verkko). Tämän riskin vaikutukset oletettiin kuitenkin pieniksi, sillä projektin muilta osapuolilta on tarvittaessa löydettävissä parempaa osaamista. Merkittävin projektin toteutumista uhkaava riski oli arviomme mukaan 1
4 resursseihin ja vaadittavan toiminnallisuuden toteuttamiseen sopivien mittausantureiden löytäminen. Alkuperäinen riskiarviomme onnistui varsin hyvin. Onnistuimme tunnistamaan suurimman osan projektin mahdollisista ongelmista etukäteen. Joitakin eteen tulleita mahdollisia ongelmakohtia lisäsimme taulukkoon myös projektin aikana. Riskien toteutumat on merkitty liitteenä olevaan taulukkoon. Pahimmat ongelmat aiheuttivat laitteiden pitkät toimitusajat, jotka aiheuttivat työmäärän kasautumisen projektin viimeisille viikoille. Tämän vuoksi laitteiston hienosäätöön jäi vain vähän aikaa. 4. TYÖMÄÄRÄ JA TYÖNJAKO Projektin alkaessa työmäärä mitoitettiin vastaamaan neljää opintopistettä neljälle henkilölle, joka vastaa 432 työtuntia. Projektisuunnitelmaa tehdessämme arvioimme aikaa kuluvan hieman yläkanttiin 505 työtuntia. Projektiryhmä käytti projektiin yhteensä noin 450 työtuntia. Vähentynyt tuntimäärä johtui suurimmaksi osaksi projektin keskivaiheilla ilmenneisiin laitteiden saatavuusongelmiin ja käytetty aika lisääntyi voimakkaasti viimeisillä viikoilla. Tarkempi ajan käyttö eri tehtäviin selviää liitteenä olevasta päiväkirjasta. 5. TOTEUTETUT HANKINNAT JA HANKINTAPERUSTEET Löysimme Vaisalan valikoimasta monia varteenotettavia vaihtoehtoja anturivalikoimaamme ja keskustelimme asiasta projektin ohjaajan Panu Harmon kanssa. Hän kertoikin sitten, että voisi olla mahdollista, että Vaisala voisi mahdollisesti sponsoroida joitain antureita. Tämän jälkeen listasimme mahdollisia vaihtoehtoja, joita mahdollisesti voisimme Vaisalalta pyytää. Alla on listattuna hankitut anturit sekä myös muut työn toteutuksessa käytetyt komponentit. Erikseen tilattujen komponenttien lisäksi työssä käytettiin ASosastolla tarjolla olleita tarvikkeita, kuten liittimiä ja johtoja. 3 x Vaisala HMP50 lämpötila ja kosteusanturi 1 x GMM222 mittausmuunnin ja 1 x GMP222 anturi hiilidioksidille 1 x Servodan valaistusvoimakkuusanturi Kotelot Ensto, Farnell teholähteet, Phoenix Contact riiviliittimet, Phoenix Contact Valitsimme kyseisen lämpötila ja kosteusanturin Vaisalalta, koska se oli kokonsa puolesta käyttötarkoituksiimme sopiva ja siitä oli helppo välittää mittaustulokset mikrokontrollerille jänniteviesteinä. Hiilidioksidin mittaukseen yritimme saada ensin Vaisalalta kompaktimpaa anturia, joka olisi muistuttanut 2
5 kokonaisuudeltaan valitsemaamme lämpötila ja kosteusanturia. Siinä ei siis olisi ollut erillistä mittausmuunninta, vaan se olisi ollut sisäänrakennettu. Lisäksi haluamamme anturi olisi soveltunut virrankulutukseltaan etäyksikköön. Tämä oli kuitenkin niin paljon arvokkaampi, ettemme saaneet kyseistä komponenttia, joten tyydyimme yllä listattuun. Saamamme hiilidioksidimittauslaite oli sijoitettava keskusyksikköön, koska sen virran kulutus olisi ollut liian suuri langattomaan versioon. Servodan oli projektin ohjaajan ehdotus valaistusvoimakkuuden mittaamiseen. Tarvitsimme keskusyksikölle kotelon, jonka saimme hankittua Enstolta. Kotelon saimme lahjoituksena. Ehdotimme ensin koteloa, joka olisi ollut kooltaan 255x250x185, mutta sellaista ei ollut, joten Harmo tilasi meille kotelon, joka on kooltaan 300x200x185. Kun sijoitimme laitteistoa koteloon, huomasimme, ettemme tarvinneet aivan niin syvää kuin aluksi ajattelimme, joten jätimme kotelosta välikappaleen pois. Satelliitteja varten tilasimme kaksi pientä koteloa Farnelilta, koska sieltä saimme sopivat ja edulliset kotelot helposti ja nopeasti. Phoenix Contactilta valitsimme tehonlähteet, jotka Panu Harmo sitten tilasi meille. Näitä otimme kaksi, joista toinen oli jännitealueelle V ja toinen alueelle 24 V. Merkin tiesimme olevan laadukas ja valitsimiemme anturien perusteella tiesimme, että tulisimme tarvitsemaan kyseisiä jännitteitä. Mikrokontrollereita varten saimme muutettua näistä lähteistä sopivat jännitteet. Riviliittimet ja muut kytkentään ja laitteiden kiinnitykseen liittyvät tarvikkeet keräsimme koululta. Näitä olivat esimerkiksi kaapelikourut, kytkentäjohdot, holkit, läpiviennit ja muut vastaavat. Osa alun perin kaavailemistamme laitteista jäi hankkimatta tai lisäämättä järjestelmään. Alla on listattu laitteita, joita olimme suunnitelleet järjestelmään tai ainakin miettineet mahdollisiksi lisämittauksiksi. Ääni, RION NL 20 digitaalinen barometri, Vaisala PTB110 ilman liikenopeus, Vaisala WINDCAP ultraäänituulianturi WS425 liiketunnistin Äänitason mittausta suunnittelimme laitettavaksi laitteistoomme, emme kuitenkaan löytäneet mitään laitteistoomme sopivaa aikataulun puitteissa. Kysyimme MIP Electronics Oy:ltä laitteistoomme sopivaa laitetta, jossa olisi jänniteulostulo ja saimmekin vastauksen sekä tarjouksen yhdestä laitteesta. Tämän laitteen veroton hinta oli kuitenkin melkein 1600, joten hylkäsimme vaihtoehdon budjetin rajallisuuden takia. Kysyimme Vaisalalta myös digitaalista barometria absoluuttisen paineen mittaukseen, mutta emme saaneet sitä, koska laite oli niin arvokas. Ilman liikenopeuden mittausta varten etsimme laitetta, mutta huoneilman virtaus on yleensä niin pientä, että tähän sopivaa laitetta on vaikea löytää. Yksi vaihtoehto olisi voinut olla Vaisalan ultraäänituulianturi. Yllä mainittu laite olisi voinut riittää tarkkuudeltaan, mutta senkin hinta oli niin korkea, että jätimme sen hankkimatta. Koululla olisi lisäksi ollut valmiita 3
6 liiketunnistinlaitteita, jotka olisivat olleet samantyyppisiä kuin meidän rakentamamme lämpötila ja kosteusmittaus etäyksiköt(zigbee, mikrokontrolleri ja mittaus), mutta aikataulun myöhästymisen takia emme laitetta laitteistoomme liittäneet. 6. JÄRJESTELMÄN RAKENNE Projektin tavoitteena oli mitata sisäilmastosta erilaisia suureita, tallentaa mittaustietoa ja esittää se. Järjestelmän peruskomponentteja ovat siis mittalaitteet, tiedonsiirtokanavat, tiedontallenukseen ja esitykseen käytettävät ohjelmistot. Tässä luvussa käymme läpi järjestelmän fyysisen toteutuksen liittyneet ratkaisut ja niiden perusteet. Sisäilmastoluokitus antaa ohjeita mm. lämpötilan mittauksien sijaintiin. Tästä aiheutui tarve sijoittaa lämpötilamittauksia erilaisiin sijainteihin. Helpoin tapa toteuttaa liikuteltavia mittauksia on täydellinen langattomuus. Valitsimme tähän tehtävään vähän tehoa kuluttavan anturin ja jänniteviestin lukemiseen ja välittämiseen käytimme Atmel:n AVR mikrokontrollereita, joihin on yhdistetty ZigBee moduuli langatonta tiedonvälitystä varten. Tehonlähteenä käytimme mikrokontrollerille 1,5V paristoa ja anturille 9V paristoa. Tehonlähteiden pitäisi riittää usean päivän yhtäjaksoiseen käyttöön riippuen mittaustarkkuudesta. Jos toiminta aikaa halutaan pidentää, voidaan anturin jännitesyöttöön kytkeä rele joka antaa anturille sähköä vain mittaushetkellä. Toiseen etämittausasemaan asensimme myös mahdollisuuden kytkeä toisen 9V pariston ensimmäisen rinnalle tehonsyötön riittävyyden varmistamiseksi. Osalle mittauksista ei kuitenkaan ole määritelty tarkempaa sijaintia sisäilmastoluokituksessa, joten mielestämme paras ratkaisu oli sijoittaa kyseiset anturit yhteen keskuslaitteeseen. Keskus toimii verkkovirralla, ja siinä on sisäänrakennetut 24V:n ja 12V:n jännitesyötöt antureita varten. Keskukseen on liitetty lämpötila, kosteus, hiilidioksidi ja valaistusvoimakkuusanturit. Keskuksessa on lisäksi antureiden liitännän vaatimaa elektroniikkaa. Seuraava järjestelmän rakenteeseen liittyvä asia on viestien välitys laitteiston yksiköiden välillä. Kun olimme tehneet valinnan täydellisestä langattomuudesta, oli itsestään selvää että myös viestien täytyy siirtyä langattomasti. Langattomaan tiedonsiirtoon käytimme jo ennalta valittua Zigbee teknologiaa. Keskuksessa pohdimme erilaisia väylävaihtoehtoja, mutta suunnitelmat muuttuivat kun päätimmekin sijoittaa tiedontallennuspalvelimen erilleen mittauskeskuksesta. Zigbeen käyttö vähentää kaapelointia, eikä sido laitteita fyysisesti samaan tilaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tiedontallennusta ja esitystä suorittavaa ohjelmaa oli tarkoitus ajaa ThereGate palvelimella. Palvelimen hankinnassa vaadituissa aikarajoissa oli kuitenkin ongelmia, ja projektin viimeisellä viikolla teimme muutoksen suunnitelmaan ja asensimme ohjelman pienikokoiselle linuxtietokoneelle. Järjestelmän ohjelmointiin käytettiin C kieltä, joten ohjelmisto toimii useilla eri alustoilla. Tämän ansiosta kyseisestä muutoksesta ei aiheutunut merkittäviä ongelmia. Palvelimeen kytketään Zigbee verkon koordinoinnista vastaava keskusmikrokontrolleri (linux coordinator), joka vastaanottaa mittaustiedot eri antureilta. Aluksi suunnittelimme sijoittavamme palvelimen mittauskeskukseen saadaksemme järjestelmän komponentteja vähennettyä. 4
7 Päädyimme kuitenkin erillisratkaisuun, koska tämä mahdollistaa mittausaseman kytkemisen jo olemassa olevaan kotipalvelimeen esimerkiksi taloautomaatiojärjestelmään. Järjestelmän käyttöönotto vaatii vain ohjelmiston asentaminen olemassa olevaan palvelimeen, mikä lisää yhtenä projektin tavoitteena ollutta helppoa laajennettavuutta ja modulaarisuutta. Lisätietoa projektin aikana pohdituista eri rakennevaihtoehdoista on liitteissä. Kuvassa 1 on nähtävissä projektissa toteutetut mittausjärjestelmän laitteet sekä koteloituna että ilman. Alimpana kuvassa on linux palvelimena toimiva mini PC sekä siihen liitetty keskusmikrokontrolleri. Kuva 1. Sisäilman mittausjärjestelmän laitteisto: mittauskeskus (vas.), toinen etälaitteista (oik.) ja palvelimena käytetty mini PC (alh.) 7. OHJELMISTO Tässä kappaleessa kuvataan tiedon käsittelyä, hallintaa ja esitystapaa anturitiedosta lopulliseen esitysmuotoon. Tiedon käsittely alkaa anturin mittaustiedon lukemisesta anturimikrokontrolleriin (router ja end device), josta se lähetetään ZigBee yhteydellä keskusmikrokontrolleriin (linux coordinator). Sisäilmakeskuksen anturimikrokontrolleri on ohjelmoitu reitittäjäksi (router) ja satelliittien anturimikrokontrollerit loppulaitteeksi (end device). Keskusmikrokontrollerissa mittausdata otetaan talteen ZigBee viestistä, 5
8 skaalataan ja tallennetaan tekstitiedostoon aikaleiman kanssa. Tiedon esittämistä varten luetaan tekstitiedostosta haluttu määrä viimeisimpiä mittauksia taulukkoon, josta ne edelleen tallennetaan xml tiedostoon. Tieto luetaan html sivuun JavaScriptinin avulla Adobe Flash esitykseksi, joka näkyy HTML sivulla taulukkona. HTML sivu toimii web käyttöliittymänä, jota voidaan lukea verkon yli miltä tahansa koneelta. Tiedon kulkeutumista anturilta käyttöliittymään on havainnollistettu alla (Kuva 2). Kuva 2. Tiedon käsittely anturin mittausdatasta tiedon esitykseen web käyttöliittymään 7.1. MITTAUSTIEDON LUKEMINEN JA VÄLITYS ANTURILTA Mittaustiedot luetaan synkronisesti halutuin välein antureilta. Tässä työssä sovimme lukuväliksi minuutin, jotta saimme historiadatan esitykseen sopivan määrän mittaustietoja (240 mittausta eli neljä tuntia). Anturimikrokontrollereissa on kaikissa sama ohjelmisto mutta eri määrä mittauksia. Tunnistaakseen itsensä ja sitä kautta, mitä antureita siinä on kiinni, anturimikrokontrolleri kutsuu tunnistusfunktiota, joka palauttaa sen ID arvon (id value). Tunnistuksessa käytetään anturimikrokontrollerin yhden portin (PORT D) pinnejä hyväksi siten, että osa pinneistä oikosuljettu. Tässä työssä anturimikrokontrollereita on kolme, ja tunnistus tehdään alla olevan taulukon (Taulukko 1) mukaisesti. 6
9 Taulukko 1. Anturimikrokontrollerien tunnistus Anturimikrokontrolleri Oikosuljetut pinnit ID arvo 1 (sisäilmakeskus) 1 2 (HUMICAP 1) PD5 & PD6 2 3 (HUMICAP 2) PD7 & PD8 3 Jokaiseen anturimikrokontrolleriin liitetyt anturit on kovakoodattu ohjelmistoon (tässä AVR) alla olevan taulukon mukaisesti (Taulukko 2). Esimerkiksi jos tunnistusfunktio palauttaa arvon 1, tietää AVR kyseessä olevan sisäilmakeskuksen anturimikrokontrollerin neljällä anturilla. Koska anturit on kytketty kiinteästi tiettyyn pinniin, osaa AVR lukea nämä tiedot vuorotellen. Mittaustieto luetaan tietystä pinnistä suoraan analogiadigitaalimuunnosfunktioon. Tämä kymmenen bitin muunnos palauttaa AVR:lle analogisesta mittauksesta (0 2,5 V) digitaalisen arvon heksadesimaalina. Sekä heksadesimaalinen mittausarvo että anturin yksilöllinen ID arvo lähetetään tämän jälkeen ZigBee viestinä keskusmikrokontrollerille (Linux coordinator). Taulukko 2. AVR ohjelmistoon kovakoodatut anturitunnisteet Anturi Pinni (mikrokontrolleri) ID arvo (ohjelmisto) Lämpötila (Keskus) PA0 1 Kosteus (Keskus) PA1 2 Hiilidioksidi PA2 3 Valoisuus PA3 4 Lämpötila (HUMICAP 1) PA0 5 Kosteus (HUMICAP 1 PA1 6 Lämpötila (HUMICAP 2) PA0 7 Kosteus (HUMICAP 2 PA KESKUSMIKROKONTROLLERI Keskusmikrokontrolleri on koko ajan valmiustilassa odottaen anturimikrokontrollereiden lähettämiä viestejä. Viestin alkuosa koostuu ZigBeeprotokollan vaatimasta osasta ja loppuosa itse viestistä, jossa ensimmäinen heksadesimaaliluku kertoo anturin ID arvon ja kaksi jälkimmäistä heksadesimaalilukua itse viestin kahdessa osassa. Mittausarvo täytyy jakaa kahteen eri heksadesimaaliarvoon, jotta mittausalue on riittävän suuri halutun tarkkuuden saavuttamiseksi. Viestin saavuttua mittausdata yhdistetään ja muunnetaan desimaaliluvuksi (10 kantainen). Tämän jälkeen arvo täytyy skaalata jännitearvosta insinööriyksiköksi. Skaalaus tapahtuu erillisessä funktiossa, jossa jokaiselle mittaukselle on määritetty oma skaalauksensa. 7
10 Kuva 3. Keskusmikrokontrollerin tiedonkäsittely Skaalatut arvot annetaan parametrinä tiedon tallennus funktiolle. Jokaisen anturin mittausdatat tallennetaan aikaleiman kanssa omaan tiedostoonsa (Kuva 3). Tiedoston alussa on tieto, montako mittausarvoa se sisältää. Mittausten määrä luetaan ensin tiedostosta ja se päivitetään, minkä jälkeen skaalattu mittausarvo aikaleimoineen tallennetaan tiedostoon TIEDON ESITYS Tiedon esitystä varten jokaisen mittauksen mittausarvot aikaleimoineen luetaan ensin tiedostosta, johon ne on tallennettu raakadatana. Tiedostot luetaan kokonaisuudessaan, mutta niistä tallennetaan AVR ohjelmiston taulukkoon haluttu määrä, joka on tämän projektin tapauksessa 240 viimeisintä mittausta. Tämän jälkeen taulukoidut arvot tallennetaan XML formaattiin jokainen mittaus omaan tiedostoonsa. Tiedot esitetään html käyttöliittymässä, johon mittausarvot luetaan XMLtiedostoista XML/SWF Charts ohjelman ( 1 ) avulla (Kuva 4). Ohjelma on ilmaisessa jakelussa verkossa, ja se on suunniteltu kaavioiden piirtämiseen XMLtiedostojen pohjalta. Mittausarvot ja aikaleimat luetaan Adobe Flash esitykseen JavaScriptin avulla. Mittausten esityksessä jako on tehty mittausten fyysisen jaon mukaan. Sisäilmakeskuksen ja satelliittien lämpötila ja kosteusmittaukset (HUMICAP) ovat omassa kuvaajassaan sekä muut mittaukset omissaan ryhmitellysti. 1 XML/SWF Charts (maani.us) 8
11 Kuva 4. Tiedostoon tallennetusta mittausdatasta HTML esitykseen 8. TESTAUS Testasimme järjestelmää sekä erilaisia herätteitä antamalla että jättämällä järjestelmän tuotantotilaan mittaamaan yön yli. Testauksessa ilmeni muutamia ongelmia jatkokehitystä silmällä pitäen. Antureiden mittatietojen skaalaukset eivät ole aivan kohdillaan, sillä satelliittien lämpötilat eivät täysin täsmää sisäilmakeskuksen vastaavaan. Tämä johtuu todennäköisimmin mikrokontrollereiden käyttöjännitteiden pienistä eriäväisyyksistä, jotka vaikuttavat anturilta tulevan jänniteviestin tunnistamiseen. Suhteellinen kosteus näyttäisi myös voivan kohota hieman 100 % yli, mikä ei ole kovin suotavaa. Seuraavassa kappaleessa on esitetty järjestelmän testausta erilaisilla herätteillä HERÄTETESTAUS Testasimme järjestelmän sisäilmakeskuksen ja toisen satelliitin (satelliitti 2 / HUMICAP 3) vasteita herätteillä. Lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta tutkittiin puhaltaen uloshengitysilmaa käsien väliin koteloituun anturiin lämpötilan ja kosteuden tapauksessa HUMICAP anturiin ja hiilidioksidia tutkittaessa CARBOCAP anturiin. Aika akseli on tarkoituksella jätetty pois, koska se ei ole relevantti tässä tarkastelussa mittausvälinä on käytetty kahdeksaa sekuntia. 9
12 120,00 HUMICAP 1 100,00 80,00 60,00 40,00 Temperature 1 Humidity 1 20,00 0,00 Kuva 5. HUMICAP 1 anturin vaste uloshengityksen funktiona 120 HUMICAP Temperature 3 Humidity Kuva 6. HUMICAP 3 anturin vaste uloshengityksen funktiona Anturiin puhaltaessa lämpötila ei nouse juurikaan, mutta kosteuskäyrä lähtee välittömästi jyrkkään nousuun (Kuva 5 ja Kuva 6). Lämpötila nousee hieman hengityksen aikana, mutta palaa nopeasti takaisin huoneen lämpötilaan. Uloshengityksen seurauksena anturin pintaan jää kosteutta, minkä takia kosteus laskee huomattavasti hitaammin. Kuivasimmekin anturin paperilla herätteen jälkeen, jolloin kosteus lähti hitaasti palautumaan takaisin huoneen kosteuden tasolle. Suhteellisen kosteuden arvo käy maksimissaan hieman 100 prosentin yli, mikä johtuu skaalauksen ongelmallisuudesta. 10
13 3500 CO CO Kuva 7. CARBOCAP anturin vaste uloshengityksen funktiona Käytimme samaa metodia hiilidioksidianturin (Kuva 7) testauksessa kuin lämpötilan ja kosteuden tapauksessa. Uloshengityksessä oleva hiilidioksidi kasvatti hiilidioksidipitoisuuden nopeasti maksimiarvoonsa. Tälläkin anturilla maksimiarvo on hieman yli Vaisalan määrittelemän anturin maksimiarvon (3000 ppm). Tämä johtunee samantyyppisestä skaalausvirheestä kuin HUMICAPanturilla. Hiilidioksidipitoisuus palaa huoneen hiilidioksidipitoisuuden tasolle hitaasti suunnilleen samalla nopeudella kuin kosteuskin Luminance Luminance Kuva 8. Valoisuusanturin heräte muuttuvan valaistusolosuhteen funktiona Testasimme valoisuusanturia muuttamalla keinotekoisesti valaistusolosuhteita. Kuvaajan alussa olevat minimiarvot (30 lux) saatiin peittämällä anturi kädellä. Minimiarvo on anturin määritelty pienin arvo ja vastaa täyttä pimeyttä. Maksimiarvo on 3000 lux, johon ei aivan päästy. Saimme anturilta arvon 2490 lux viemällä anturin aivan kattovalaisimen alle. Tämä nousu käyrässä näkyy heti 11
14 kahden laskun jälkeen. Valaistusarvo palaa välittömästi normaaliksi, kun anturi siirretään pois lampun alta YLEINEN TESTAUS Testasimme järjestelmää lähinnä huoneessa, jossa rakensimme ja ohjelmoimme järjestelmän. Myös järjestelmän liikuteltavuus tuli testattua demo tilaisuudessa. Kaikki anturit toimivat hyvin, mutta skaalauksessa on edelleen hieman ongelmia. ZigBee verkkoon liittyminen toimii varmasti nyt, kun lisäsimme ohjelmaan verkolle tunnuksen. Ennen tunnusta liittyminen ei ollut varmaa, ja laitteet saattoivat liittyä toisiin lähellä oleviin ZigBee verkkoihin. Tiedon lukeminen, kirjoittaminen ja esittäminen onnistuu pääasiallisesti ilman ongelmia. Kun toimitaan Linux ympäristössä, täytyy muistaa antaa tarvittavat luku ja suoritusoikeudet kansioihin ja tiedostoihin, joita käsitellään. 9. KEHITYSEHDOTUKSIA 9.1. TIEDON KÄSITTELY Tietoa tallennetaan tällä hetkellä mittauskohtaisesti yhteen tiedostoon. Tästä muodostuu ongelma sisäilmaston seuranta ajan kasvaessa, kun tiedostokoot kasvavat todella suuriksi. Ongelmat ilmenevät varsinkin tiedostosta taulukkoon lukiessa. Tiedostoon kirjoitetaan mittausten määrä ensimmäiselle riville ja uusi mittaus aikaleimoineen viimeiselle riville, joten tämä ei välttämättä aiheuta muistin kanssa ongelmia (memory ja buffer overflow). XML tiedostoon siirtyessä joudutaan kuitenkin tällä ratkaisulla lukemaan koko tiedosto, koska halutut viimeiset arvot ovat tiedoston lopussa, josta haluttu määrä tallennetaan taulukkoon xml tiedostoon kirjoittamista varten. Tiedoston luvun kanssa voi tulla ongelmia koon kasvaessa. Mittausarvojen tallentamiseen voisi siis keksiä paremman ratkaisun. Mittausarvot voisi myös tallentaa sellaiseen muotoon, josta niitä olisi helppo jatkokäsitellä esimerkiksi MS Excel tai MATLAB ohjelmilla. Sisäilman laadun esittäminen on toteutettu xml tiedostosta JavaScriptin avulla lukemalla Adobe Flash esitykseen. Ainakin suuremmilla datamäärillä tämä on todella hidasta. Historiadatan graafisen esityksen voisi ehkä toteuttaa myös jollain muulla tavalla KÄYTTÖLIITTYMÄ Käyttöliittymä on tässä projektissa html sivu, josta viimeisimpiä arvoja ja historiadataa voi vain tarkastella. Kaikki arvot on ohjelmoitu kiinteästi, ja esimerkiksi mittausväliä tai tarkasteltavan huoneen tunnusta ei voi syöttää mistään. Ohjelmassa ei myöskään ole käynnistys eikä sammutusnappulaa. Käyttöliittymään voisi tehdä aloitussivun, jossa tarvittavat asetukset voisi määritellä. Varsinaiseen käyttöliittymään voisi tehdä aloitus ja lopetusnappulat, mitattavan huoneen tunnistenäytön sekä kellon, joka kertoo, kuinka pitkään järjestelmä on ollut käynnissä. Käyttöliittymän voisi myös jakaa useammalle näytölle mittausten tai fyysisen jaon mukaan SKAALAUS Mittausarvojen lukeminen toimii hyvin tällä hetkellä, mutta skaalauksessa on ongelmia. Ongelmat johtunevat todennäköisesti mikrokontrollerien 12
15 käyttöjännitteestä, joka on ohjelmistossa määritelty välille [0 V; 2,5 V]. Todellisuudessa maksimi ei välttämättä ole aina tuo 2,5 V. Myös mittausta vastaavaan insinööriyksikköön muuntavassa muunnosfunktiossa saattaa olla hieman viilaamisen varaa FYYSINEN RAKENNE Järjestelmää on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa uusilla mittauksilla. Uusien antureiden ja etälaitteiden lisäämisen lisäksi järjestelmän laitteille olisi hyvä tehdä virtakytkimet sekä ulkoiset reset painikkeet mikrokontrollereille, jolloin koteloiden avaamiseen ei olisi jatkuvaa tarvetta järjestelmää käytettäessä. Lisäksi mittauskeskuksen laatikkoon voisi tehdä kantokahvan, jolloin siitä tulisi salkkumainen helposti liikuteltava laite. 13
16 REVISION HISTORY REV DESCRIPTION DATE APPROVED valaistusvoimakkuus Servodan Lämpötila ja kosteus Vaisala HMP50 Hiilidioksidianturi GMP222 Jännitelähde Vdc, 2 A mikrokontrolleri ja ZigBee Jännitelähde 24 Vdc, 1,3 A 12 Vdc 24 Vdc X01 X01 X02 X02 X02 X02 käyttöjännite 230 V 230 Vac 230 Vac X01 X01 Mittamuunnin hiilidioksidi Vaisala GMM222 DRAWN CHECKED ENG APPR MGR APPR NAME Tero UNLESS OTHERWISE SPECIFIED DIMENSIONS ARE IN MILLIMETERS ANGLES ±X.X 2 PL ±X.XX 3 PL ±X.XXX DATE 04/27/10 SOLID EDGE UGS - The PLM Company TITLE SIZE DWG NO REV A2 FILE NAME: keskus_kuva.dft SCALE: WEIGHT: SHEET 1 OF 1
17 REVISION HISTORY REV DESCRIPTION DATE APPROVED Zigbee Lämpötila ja kosteus Vaisala HMP50 Mikrokontrolleri Paristo 9 Vdc Paristo 1,5 Vdc Scale 2:1 DRAWN CHECKED ENG APPR MGR APPR NAME Tero UNLESS OTHERWISE SPECIFIED DIMENSIONS ARE IN MILLIMETERS ANGLES ±X.X 2 PL ±X.XX 3 PL ±X.XXX DATE 04/28/10 SOLID EDGE UGS - The PLM Company TITLE SIZE DWG NO REV A2 FILE NAME: Satelliitti.dft SCALE: WEIGHT: SHEET 1 OF 1
18
19 L Ä MP ÖT I L A-MI T T A US K E S K US
20
21
22
23
24 Keskuslaitteen johdotuskaavio Kohde Käyttö Johdin Liitin X01 (ala) Kohde Kohde Käyttö Johdin Liitin X02 (ylä) Kohde MC1(GND) N 1 12VDC N MC1(+) 12 V Syöttö 2 12 VDC + T/H(N) N Sin 3 24 VDC N T/H(+) 12 V Syöttö Rusk 4 12 VDC + CO2(GND) N Musta 5 X01(1,3) CO2(+) 12 V Syöttö Pun 6 12 VDC + CO2(N) N Ora 7 X01(1,3) 12 V Syöttö 8 12 VDC + X01(37) N 9 X01(1,3) 12 V Syöttö VDC + LUX(2) N Musta 11 X01(1,3) VARA 12 LUX(nolla) N Musta 13 X01(1,3) LUX(1) 24 v Syöttö Pun VDC + N 15 X01(1,3) 24 v Syöttö VDC + N 17 X01(1,3) 24 v Syöttö VDC + N 19 X01(1,3) VARA 20 T/H(T) Lämpötila 1 Musta 21 MC1(PA1) VARA 22 T/H(H) Kosteus 1 Valk 23 MC1(PA2) VARA 24 CO2(V) CO2 1 Ora 25 MC1(PA3) VARA 26 LUX(Mittaus) Valaistusvoimakkuus Ora 27 MC1(PA4) VARA 28 VARA(Mittaus) 29 MC1(PA5) VARA 30 VARA(Mittaus) 31 MC1(PA6) VARA 32 VARA(Mittaus) 33 MC1(PA7) VARA 34 VARA(Mittaus) 35 MC1(PA8) VARA 36 X01(9) N 37 MC1(PA9(GND)) VARA 38 VARA 39 VARA 40
25 Käyttöohje sisäilmamittauksien toteuttamiseksi Mittauksen aloittaminen 1. Ennen uuden mittaustapahtuman aloittamista on suositeltavaa poistaa mahdolliset aikaisemmat mittaustulokset (txt tiedostot) palvelimelta, johon keskusmikrokontrolleri (linux coordinator) on kiinnitetty. Nämä löytyvät oletusarvoisesti kansiosta /home/pilot/ilmari_platform/build. Älä kuitenkaan poista tiedostoa CMakeCache.txt. 2. Käynnistä palvelimen keskusmikrokontrollerin ohjelma. Palvelimeen on ensin otettava yhteys esimerkiksi SSH:lla. ssh Ohjelman käynnistystiedosto sijaitsee hakemistossa /home/pilot/ilmari_platform/build, ja se käynnistetään komennolla./ilmari /dev/ttyacmx, jossa X:n paikalle laitetaan portin numero, johon mikrokontrolleri on kytketty (yleensä 0). Ohjelma suorittaa vaadittavat aloitustoiminnot, ja kun viimeisellä rivillä lukee Writing settings file. ohjelma on valmis ottamaan vastaan ZigBee verkon laitteiden lähettämiä viestejä. Ohjelman saa suljettua näppäinyhdistelmällä Ctrl+c tai antamalla komennoksi q ja painamalla enter. Ohjelman voi käynnistää uudelleen komennolla l. 3. Kytke mittauskeskus sekä etämittauslaitteet päälle Keskuslaite kytketään liittämällä virtajohto pistorasiaan ja etälaitteet puolestaan laittamalla tarvittavat paristot niiden mikrokontrollereihin (1,5 V) ja antureihin (9 V). 4. Yhdistä mittauslaitteet ZigBee:llä keskusmikrokontrolleriin ZigBee ohjelmisto ottaa automaattisesti yhteyden keskusmikrokontrolleriin uudelleen käynnistyksen yhteydessä. Etälaitteiden mikrokontrollerit resetoidaan painamalla painamalla paristokotelon alla olevaa reset nappulaa kerran, jolloin piirilevyn valojen pitäisi syttyä palamaan. Valojen sammuttua täytyy vielä painaa pohjaan mikrokontrollerin toista painiketta (PC5) niin kauan että valot syttyvät. Tämän jälkeen yhteys on muodostettu mikrokontrollerin suoritettua alustustoiminnot. Yhteyttä voi testata painamalla lyhyesti mikrokontrollerin painiketta PC5, jolloin langattoman verkon yli lähtetyn viestin pitäisi näkyä palvelimella pyörivässä ohjelmassa. Mittauskeskuksen mikrokontrolleri alustetaan samalla tavalla, ja se löytyy mustasta suojakotelosta (Kuva 1: laitteen yläreunassa). Kun mittauskeskusta käsitellään ilman kantta tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä teholähteiden pinneihin on kytketty verkkojännite.
26 Kuva 1. Mittauskeskus ilman kantta 5. Mittaustietojen seuranta Tässä vaiheessa laitteet lähettävät antureiden mittaustiedot minuutin välein keskusmikrokontrollerille, ja välitettyjen viestien pitäisi näkyä palvelimella pyörivässä keskusmikrokontrollerin ohjelmassa. Mittauksien tarkasteluun tarkoitettua html käyttöliittymää voi käyttää selaimella miltä tahansa tietokoneelta. Käyttöliittymän osoite on Käyttöliittymän tiedostot löytyvät palvelimelta hakemistosta /var/www/ilmasto. Asetuksien muuttaminen Laitteiston ohjelmointi on tehty Eclipse sovelluskehittimellä, jolla myös muutosten tekeminen onnistuu helpoiten. Muutosten jälkeen uusi ohjelmisto on ladattava laitteiden mikrokontrollereille ja/tai palvelimelle riippuen siitä mitä muutoksia on tehty. Ohjelmiston lataaminen onnistuu seuraavasti: Ohjelman lataaminen mikrokontrollerille 1. Tallenna tehdyt muutokset Eclipsessä ja käännä (build) ohjelma oikeeseen kokoonpanoon (end device tai router). 2. Ohjelma ladataan mikrokontrollerille AVR:n STK500 mikrokontrollerilla, joita löytyy labrasta useita. Lataamista varten kohdemikrokontrolleriin on liitettävä latausjohto kohtaan, jossa on kuusi pinniä samassa ryhmässä. Oikeat pinnit voi tarvittaessa tarkistaa mikrokontrollien datasheeteistä tai tiedustella esimerkiksi labran työntekijä Johannes Aallolta. Irroita mikrokontrollerin paristo lataamisen ajaksi. 3. Lataa ohjelma Eclipsestä painikkeella, jossa lukee AVR ja on vihreä nuoli. 4. Mikäli Eclipse antaa virheilmoituksen, täytyy tällöin valita koko projektin (Ilmari_platform) ominaisuuksista (properties) AVRDude kohdasta uusi projekti ja painaa OK. 5. Irrota latausjohto, ja mikrokontrolleri on uudelleen käynnistyksen jälkeen toimintakunnossa. Ohjelman lataaminen palvelimelle 1. Tallenna tehdyt muutokset Eclipsessä ja käännä (build) ohjelma oikeeseen kokoonpanoon (linux_coordinator).
27 2. Pakkaa koko projektin kaikki tiedostot ja siirrä zippi linux palvelimelle esimerkiksi scp komennolla. 3. Pura tiedostot palvelimella aikaisemmin olleiden päälle 4. Projektin build hakemistossa aja komento make clean ja tämän jälkeen komento make, joka tekee uuden käynnistystiedoston ohjelmalle. Palvelimen arkkitehtuurista johtuen Eclipsessä käännetyt käynnistystiedostot eivät välttämättä toimi suoraan. 5. Tämän jälkeen muutokset on päivitetty ja palvelimen keskusmikrokontrolleriohjelma on valmis käynnistettäväksi edellä olevilla ohjeilla.
28 Projektin ajankäyttö Työmäärä Paikalla Yht. Päivämäärä Aika Mitä tehtiin Paikalla (h/hlö) (hlöä) (h) h Tiedonhakua Kaikki Ennakkokysymyksiä tiimin kesken Kaikki Projektipalaveri tiimi+harmo+aalto Kaikki viikko 5 4h Esisuunnittelua Kaikki su Projektisuunnitelman tekoa Kaikki ma Esisuunnittelua (3h) ja Projektisuunnitelmaa (2h) Kaikki ma Järjestelmään tutustuminen Lauri, Tero, Niko 2,5 3 7, ti ZigBee-yhteyden konfigurointi, viestin sisällön muuttaminen Lauri, Panu to Projektipalaveri Kaikki Viestin sisällön muuttaminen, potentiometrin kiinnitys, debug-viestien ti teko, analogia-digitaali -muunnos Lauri, Panu h Väliraportin koostaminen Kaikki vko 11 5h Ryhmän sisäinen palaveri, anturitilauksen hoitaminen Vaisalan kanssa Kaikki Väliraportin esittäminen Panu, Lauri h C->XML->Graph/muuta esityssuunnittelua Kaikki to Palaveri, anturitilauksen tarkistus, konffausta, datan esitystä Kaikki 4, ma 8h Tiedon esitys: C->XML->HTML(Adobe Flashin avulla) Panu Lämpötila/kosteusanturin ja hiilidioksidianturin liittäminen sisäilmakeskuksen fyysinen rakentaminen, tiedon esityksen integrointi 6.4. ti järjestelmään ja tiedon tallennuksen hahmottelua Lauri, Niko, Panu Tiedon tallennuksen koodaus: datan tallennus tiedostoon, viimeisimpien arvojen luku tiedostosta pinoon ja kirjoitus siitä xml-tiedostoksi esitystä varten 7.4. ke Panu Tiedon tallennuksen ongelmien selvitys, projektipalaveri, teholähteiden 8.4. to asennus Kaikki Sisäilmakeskuksen rakennus, etäyksiköiden suunnittelua to hankintoja ja projektipalaveri Lauri, Tero, Niko h Ohjelmointia Lauri pe 1h Osien etsintää, keskuksen rakennusta Niko Tiedon esitys, mittausten skaalaus, tiedon tallennus, sisäilmakeskuksen ma rakennus Panu, Lauri, Niko
29 Työmäärä Paikalla Yht. Päivämäärä Aika Mitä tehtiin Paikalla (h/hlö) (hlöä) (h) ti 2h Dokumentoinnin suunnittelu Tero ke Tiedon esitys, mittausten skaalaus, tiedon tallennus Panu, Lauri Läpivientien tekemistä, etäyksiköiden rakennus&ohjelmointi, testausta, to projektipalaveri Kaikki HTML- ja XML-koodausta, ZigBeen-ohjelman parannusta, ensimmäinen pe demo Panu, Lauri 3, pe Dokumentoinnin suunnittelu, aikataulun päivitystä Panu, Tero Suunnittelutyötä, hankintojen selvittelyä ja hoitamista, tiedon käsittelyä koko ajalta 10h Kaikki h Loppuraportin kirjoitus Kaikki Ohjelmiston siirtäminen Linux-palvelimeen, skaalauksia ja yhteensopivuutta Panu, Lauri 6, Testausta ja debuggausta Linux.palvelimella, reaaliaikaisen tiedon esityksen ohjelmointi Kaikki Viimehetken konffaus, esityskalvojen teko, laitteiston siirto demotilaan ja demo Niko, Tero, Panu h Käyttöohjeiden ja raportin liitteiden tekoa, raportin viimeistely Kaikki Yhteensä: ,5
30 Projektiin liittyvät riskit, niiden todennäköisyys ja vaikutukset sekä niistä aiheutuvat toimenpiteet Riski Todennäköisyys Vaikutus Välttäminen Vaikutuksien minimointi Toiminta toteutuessa Toteutuminen Ei löydy sopivia antureita (hinta, kytkentämahdollisuudet, koko) Pieni Suuri Teemme kattavan selvityksen mahdollisista valmistajista Lisärahoituksen hankkiminen projektin toteuttamiseksi Projektin määritysten muuttaminen Äänianturi, ilman liikenopeus Tarvittavia komponentteja ei saada tarpeeksi nopeasti Pieni Keskisuuri Aloitamme etsimisen ja hankkimisen heti Aikataulun järjesteleminen uudestaan (teemme tehtäviä, joissa kyseistä komponenttia ei tarvita) Lisäämme työmäärää projektin loppupuolella Toteutui useimpien komponenttien kohdalla Ongelmat käytettävien teknologioiden tuoreuden takia (esim. yhteensopivuusongelmat) Keskisuuri Keskisuuri Varmistamme komponenttien yhteensopivuuden Vaihtoehtoisten toimintatapojen miettiminen Vaihtoehtoisten teknologioiden käyttäminen Ei juurikaan esiintynyt Ongelmat toteutuksessa, koska tarvittavat menetelmät eivät ole tekijöille entuudestaan tuttuja Työtehtävät vaativat enemmän aikaa, kuin oli suunniteltu Projektin toteuttamiseen tarvittava aika on määritelty liian suureksi Suuri Keskisuuri Pieni Pieni Pieni Positiivinen ja Keskisuuri Tutustumme saatavissa oleviin materiaaleihin ja konsultoimme kokeneempia jäseniä ennen työn aloittamista Aikataulun pitävyyden jatkuva seuraaminen (viikkopalaverit) Konsultoimme projektin kokeneempia osapuolia Aikataulun työmääriä ei mitoiteta liian tiukoiksi - - Projektin kokeneempien osapuolien konsultointi tai tarvittaessa osaaminen etsiminen projektiorganisaation ulkopuolelta Projektiryhmän jäsenet järjestävät lisää aikaa muun elämisen kustannuksella niin halutessaan tai vaihtoehtoisesti karsitaan projektin tavoitteista Toteutetaan suunniteltuja mahdollisia lisäominaisuuksia Ongelmia esiintyi lähinnä työn pohjana käytetyn ZigBeeohjelmiston kanssa, mutta niistä selvittiin aiheeseen perehtyneen Johannes Aallon avustuksella Toimitusaikariski Aika oli määritelty sopivasti, ei ehditty lisäominaisuuksiin, pyritään dokumentoinnilla varmistamaan, että jatkaminen on mahdollisimman helppoa
31 Sisäilmaston mittausaseman rakennevaihtoehdot Sisäilmaston mittausaseman tarkoituksena on kerätä tietoa huoneiston sisäilman laadusta. Järjestelmä sisältää joukon antureita, joilla kerätään historiatietoa Theregate-palvelimelle. Yksi keskeisiä suunnittelupäätöksiä on tiedonsiirto antureiden ja Theregate-palvelimen välillä, sekä näiden fyysinen sijoittelu. Vaihtoehto 1 Täysin langaton tiedonsiirto Projektityön alkaessa saimme valmiina Antti Karjalaisen diplomityössä toteutetut ZigBeetiedonsiirtoa varten rakennetut mikrokontrollerit. Johannes Aalto rakentaa ThereGate:en USBrajapintaa, johon pystyy liittämään ZigBee-moduulin. Tässä vaihtoehdossa ThereGate toimisi anturiverkon kontrolloijana, ja langattomat anturit olisivat suoraan yhteydessä ThereGate:en. Tämän vaihtoehdon suurimmaksi ongelmaksi muodostuisi joidenkin antureiden (esim. hiilidioksidianturi 100mA) korkea tehontarve. Emme katsoneet langattomuutta näiden antureiden kohdalla järkeväksi niiden vaatiman suuren akun tai verkkovirtayhteyden takia. Etuna ratkaisussa olisi kuitenkin kaikkien antureiden vapaa sijoittaminen niille optimaaliseen paikkaan. ANTURI 1 ANTURI 2 ANTURI 3 ANTURI 4 ZIGBEE VERKKO THEREGATE
32 Vaihtoehto 2 Sisäilmakeskus Toisena ääripäänä mietimme kaikkien antureiden sijoittamista sisäilmakeskukseen. Keskuksena voisi prototyyppi-versiossa toimia esimerkiksi Rittal:n kytkentäkotelo. Sijoittaisimme kaikki anturit keskuksen yhteyteen, ja tarvittava tehonsyöttö tulisi keskuksesta, joka kytkettäisiin verkkojännitteeseen. Tarvittavat tasajännitetehonlähteet sijoitettaisiin keskuksen sisälle. Myös ThereGate liitettäisiin keskuksen yhteyteen, jolloin myöskään langatonta tiedonsiirtoa ei tarvittaisi. Etuna ratkaisussa olisi kompakti paketti, joka on erittäin helppo siirtää tilasta toiseen. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin optimaalinen antureiden sijoittelu. ANTURI 1 ANTURI 1 ANTURI 1 ANTURI 1 THEREGATE Vaihtoehto 3 Osittain hajautettu järjestelmä Kolmas vaihtoehto on yhdistelmä kahta aikaisempaa. Rakennuksen kosteutta ja lämpötilaa on tärkeä mitata useista huoneista ja erityyppisistä sijainneista, joten ainakin näiden antureiden tulisi olla sijoitettavissa erilleen. Vaisalan yhdistettyjen kosteus- ja lämpötila-antureiden virrankulutus on vain 2mA, joten niiden toiminta-aika on paristokäyttöisinäkin varsin pitkä. Rakentaisimme kuitenkin sisäilmakeskuksen, johon sijoitettaisiin paljon tehoa kuluttavat anturit sekä niiden vaatimat 12VDC ja 24VDC-muuntajat, jolloin keskus liitettäisiin verkkojännitteeseen. ThereGate:n sijoittamiselle jää kaksi vaihtoehtoa: joko keskuksen yhteyteen tai erilleen. Totesimme erilleen sijoittamisen etuna olevan mahdollisuus käyttää ThereGate:a muuhunkin kuin sisäilmastopalvelimena. Jos tulevaisuudessa kotipalvelimet yleistyvät, voitaisiin järjestelmä tällöin liittää olemassa olevaan kotipalvelimeen lisäämällä vain tarvittavat ohjelmat ja USB-ZigBee sovitin. Tällöin järjestelmän hinta laskisi, kun järjestelmään ei tarvita kiinteää palvelinta. Tämä edellyttäisi ZigBee-verkon käyttöä datansiirtoon, ja jokaisella erillisellä anturilla olisi oma ZigBeemoduuli, joita tarvittaisiin sisäilmakeskuksen antureiden määrästä ja liityntätavasta riippuen useampia. Toinen vaihtoehto on sijoittaa ThereGate sisäilmakeskukseen, jolloin järjestelmä tarvitsisi oman palvelimen. Tämä kuitenkin sallisi keskuslaitteessa olevien antureiden liittämisen suoraan ThereGate:en ja vähentäisi näin langattoman tiedonsiirron tarvetta.
33 ANTURI 3 ANTURI 4 ANTURI 1 ANTURI 2 MITTAUSKESKUS ZIGBEE VERKKO THEREGATE Valintaperusteet Koska haluamme mitata lämpötiloja useammasta kohteesta, tarvitsemme järjestelmään ainakin osittaista langattomuutta. Tällöin vaihtoehto 2 putoaa pois. Joidenkin antureiden korkea tehonkulutus puoltaa kuitenkin sisäilmakeskuksen rakentamista. Tästä johtuen päädyimme hybridivaihtoehtoon, jossa toteutus sisältää muutamia langattomia paristokäyttöisiä antureita sekä sisäilmakeskuksen, johon sijoitetaan tehonkulutukseltaan vaativampia antureita. Alustavasti päätimme myös sijoittaa ThereGate:n erilliseksi laitteeksi yllämainituilla perusteilla. Nykyisillä anturivalinnoilla joudumme käyttämään sisäilmakeskuksessa kahta eri jännitetasoa. Tutkimme kuitenkin mahdollisuutta siirtyä vain yhden jännitetason käyttöön.
Sisäilmatiimi PROJEKTISUUNNITELMA
Sisäilmatiimi PROJEKTISUUNNITELMA Niko Koski, Lauri Töllikkö, Tero Leskinen ja Panu Auvinen 8.2.2010 2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA JA HYÖDYT... 1 2. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET... 1 3. RISKIENHALLINTA... 1 4.
LisätiedotLoppuraportti Sisäilmastonmittausjärjestelmä, syksy 2010
Loppuraportti Sisäilmastonmittausjärjestelmä, syksy 2010 Pekka Huhtinen, Heikki Laurila 2 Sisällysluettelo 1. Tausta... 3 2. Päämäärä ja tavoitteet... 3 3. Riskienhallinta... 3 4. Työmäärä ja työnjako...
LisätiedotSisäilmatiimi VÄLIRAPORTTI
Sisäilmatiimi VÄLIRAPORTTI Niko Koski, Lauri Töllikkö, Tero Leskinen ja Panu Auvinen 15.2.2010 2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA JA HYÖDYT... 1 2. PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET... 1 3. RISKIENHALLINTA... 1 4. PROJEKTIORGANISAATIO
LisätiedotCO 2 -anturi. Langaton. Käyttöohje. -fi. Englannin kielestä käännetty asiakirja 2014-04-22 A001
CO 2 -anturi Langaton Englannin kielestä käännetty asiakirja -fi 2014-04-22 A001 Sisällysluettelo 1 Tuotteen kuvaus... 1 1.1 CO 2-mittaus... 1 2 Asennusohjeet... 2 3 Käyttöliittymän kuvaus... 3 3.1 Liitännät...
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotSisäilman laadun mittausjärjestelmän rakentaminen ZigBee-verkon avulla
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt: Sisäilman laadun mittausjärjestelmän rakentaminen ZigBee-verkon avulla Projektisuunnitelma Ari-Heikki Rintaniemi Joonas Sundberg 31. tammikuuta
LisätiedotCO 2 -anturi. Langaton. Käyttöohje. -fi käännetty asiakirja A004. Englannin kielestä
CO 2 -anturi Langaton Englannin kielestä -fi käännetty asiakirja 2017-03-20 A004 Sisällysluettelo 1 Vaatimustenmukaisuusvakuutus... 1 2 Tuotteen kuvaus... 2 2.1 CO 2-mittaus... 3 3 Asennusohjeet... 3 4
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotLabcom LoRa-A1. Asennus- ja käyttöohje. LoRa-tiedonsiirtoyksikkö
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Internet: www.labkotec.fi 15.1.2019 1/6 Labcom LoRa-A1 LoRa-tiedonsiirtoyksikkö Copyright 2019 Labkotec Oy Pidätämme oikeuden muutoksiin SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotDATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2
DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotDumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys
DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys 1. Esittely... 2 2. Asennusohjeet... 2 3. Yleiskuva ohjelmistosta... 3 4. Tietojen siirtäminen D-Boxin avulla... 4 4.1. Piirturitiedostojen siirtäminen...
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme
LisätiedotOhjeet e kirjan ostajalle
1 Ohjeet e kirjan ostajalle 1. Ostaminen ja käyttöönotto 1.1. Näin saat e kirjan käyttöösi Lataa tietokoneellesi Adobe Digital Editions (ADE) ohjelma täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/.
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotLyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012
1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3
LisätiedotZigBee-ohjaus kuorma-autolle
ZigBee-ohjaus kuorma-autolle Juho Frits Petteri Koivumäki 10. helmikuuta 2010 Tavoitteet Projektityössä on tavoitteena rakentaa langaton ZigBee-ohjausverkko kaukoohjattavalle kuorma-autolle (kts. Kuva
LisätiedotKosteusanturi Langaton
Kosteusanturi Langaton Englannin kielestä käännetty asiakirja -fi 2014-04-22 A001 Sisällysluettelo 1 Tuotteen kuvaus... 1 1.1 Kosteusmittaus... 1 2 Asennusohjeet... 2 3 Käyttöliittymän kuvaus... 2 3.1
LisätiedotTämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
Lisätiedot1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto
1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto Useimmat verkkokaupassa myytävät e-kirjat on suojattu Adobe DRM suojauksella. Näitä e-kirjoja voi lukea vain Adobe Digital Editions ohjelmalla, joka on asennettava
LisätiedotT&M Autori Versio Series 60 -puhelimiin
T&M Autori Versio 5.0.0 Series 60 -puhelimiin Asennusohje 19. huhtikuuta 2010 TIETOMEKKA T&M Autori asennusohje - 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 1. YLEISTÄ 3 2. UUDEN MUISTIKORTIN ASENNUS 3 3. T&M
LisätiedotMAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Danfoss Link SCM Simple Communication Module Asennusohje. Danfoss Heating Solutions
MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Simple Communication Module Asennusohje Danfoss Heating Solutions Sisällysluettelo Johdanto.... 29 Asennus.... 29 Kiinnitys.... 29 Johdotus... 30 Laitteen lisääminen.... 30
LisätiedotMikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.
E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.
LisätiedotVäylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8
Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.
LisätiedotSähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0
Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen
LisätiedotSääasema Probyte 2003
Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
LisätiedotOhjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.
TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotVersio 1. Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje. Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje
Versio 1 Hiilidioksidimittari 7787 Käyttöohje Hiilidioksidimittari 7787 - Käyttöohje Sisällys Johdanto... 3 Pakkaussisältö... 3 LCD näyttö... 4 Painikkeet... 4 Toiminnot... 5 Käynnistys ja sammutus...
LisätiedotPeilittömien kameroiden, NIKKOR Z-objektiivien ja yhteensopivien lisävarusteiden laiteohjelmiston päivitys
Peilittömien kameroiden, NIKKOR Z-objektiivien ja yhteensopivien lisävarusteiden laiteohjelmiston päivitys Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tässä oppaassa kuvataan kuinka päivitetään Nikonin peilittömien
LisätiedotKäyttö- ja asennusohje
11.8.2015 V1.0 Käyttö- ja asennusohje GMU391 Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Valtakatu 9-11, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 GMU391 ETÄLUENTALAITE 1
LisätiedotA14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen
1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin
LisätiedotUlkoiset laitteet Käyttöopas
Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotSisällys. testo 417 Siipipyörä anemometri. Käyttöohje
testo 417 Siipipyörä anemometri Käyttöohje FIN Sisällys Yleiset ohjeet...2 1. Turvallisuusohjeita...3 2. Laitteen käyttötarkoitus...4 3. Tuotekuvaus...5 3.1 Näyttö ja näppäimet...5 3.2 Virtalähde...6 4.
LisätiedotBL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1
BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),
LisätiedotVisma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet
Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai
LisätiedotJavan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään
LisätiedotFortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet
Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Projektisuunnitelma 19.9.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotPikaopas Bookeen Cybook Muse -lukulaitteet
Pikaopas Bookeen Cybook Muse -lukulaitteet Onnittelut lukulaitteen uudelle omistajalle E-kirjojen siirto lukulaitteelle WiFi-yhteyden yli Kädessäsi on varta vasten e-kirjojen lukemiseen suunniteltu laite,
LisätiedotMac. Valmistelut. Mac
Laiteohjelman päivittäminen vaihdettavalla objektiivilla varustetuille edistyksellisille Nikon 1 -kameroille, 1 NIKKOR -objektiiveille ja Nikon 1 -lisävarusteille Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen.
LisätiedotOhjelmistopäivitykset
Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua
Lisätiedot"PLEXTALK Pocket" -verkkosoittimen pikaopas
"PLEXTALK Pocket" -verkkosoittimen pikaopas PLEXTALK Pocketin asetukset 1. Käännä PLEXTALK Pocket ympäri. Varmista, että kaksi pientä uloketta ovat ylhäällä. Paina PLEXTALK Pocketin pohjassa olevaa suorakulmaista
LisätiedotWWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
LisätiedotDigitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen
Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tämä opaskirja kuvaa, miten laiteohjelma päivitetään. Jos et ole varma, että voit tehdä päivityksen, päivitys
LisätiedotWindows. Valmistelut. Windows
Laiteohjelman päivittäminen vaihdettavalla objektiivilla varustetuille edistyksellisille Nikon 1 -kameroille, 1 NIKKOR -objektiiveille ja Nikon 1 -lisävarusteille Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen.
LisätiedotALCOVISOR. Käyttöohjeet FIN
ALCOVISOR Alkometri Käyttöohjeet FIN BAC 200 Alcovisor BAC 200 on luotettava ja huipputarkka todistuskelpoisen mittaustuloksen antava alkometri ammatti ja viranomaiskäyttöön. BAC 200 on täysin automaattinen.
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotHP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto
HP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto Windows 10:n asennus, päivitysten tarkistus ja Abitti-asetukset Kytke tietokone verkkovirtaan ennen koneen käynnistämistä! Windows 10 Home käyttöjärjestelmän
LisätiedotHF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset
HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset Laitteen kytkentä 1. Kytke laitteeseen käyttöjännite 12V. Sulakkeelle menevään punaiseen johtoon kytketään +12V. Normaalissa odotustilassa laitteen virrankulutus
LisätiedotOPAS IOT OFFICE - PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN
OPAS IOT OFFICE - PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN PÄHKINÄNKUORESSA NÄIN PALVELU TOIMII Telia Cloud Laitteet IoT Office Pilvipalvelu IoT Office Käyttöliittymä Laajenna Käynnistä laitteet Ota pilvipalvelu käyttöön
LisätiedotRobottialustan instrumentointi ja käyttöönotto
Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa
LisätiedotPikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval
Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun
LisätiedotA13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013
A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Väliaikaraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 22.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...
LisätiedotClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus
ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin
LisätiedotTurvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut
Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept
LisätiedotWR-R10- langattoman kauko-ohjaimen laiteohjelman päivittäminen
WR-R10- langattoman kauko-ohjaimen laiteohjelman päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tässä opaskirjassa kerrotaan, miten WR-R10- langattoman kaukoohjaimen laiteohjelma päivitetään. Jos
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotCipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa
CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa Sisällys Laitteen käyttöönotto...3 Latauskehdon asennus...3 Tiedonsiirto-ohjelman asennus...4 Keräilylaitteen käyttö...5 Viivakoodien luku...5
LisätiedotAsennusopas EnergyWatch, Smart Plug ja Smart Temp. Android
Asennusopas EnergyWatch, Smart Plug ja Smart Temp Android Sisällysluettelo Ennen asennusta Tietoa tuotteista 3 Vaihe 1/7 Ennen asennuksen aloittamista 4 Vaihe 2/7 Tilin luominen 5 Vaihe 3/7 Sovelluksen
LisätiedotOffice 365 palvelujen käyttöohje Sisällys
Office 365 palvelujen käyttöohje Sisällys Sisäänkirjautuminen... 2 Office 365:n käyttöliittymä... 3 Salasanan vaihto... 5 Outlook-sähköpostin käyttö... 7 Outlook-kalenterin käyttö... 10 OneDriven käyttö...
LisätiedotFebdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS
Febdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ASENNUKSEN VALMISTELUT 2 2.1 VARMUUSKOPIOT 2 2.2 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, WWW.FEBDOK.FI 2 2.3 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, FEBDOK:IN SISÄINEN
LisätiedotCITATION SURROUND KÄYTTÖOHJE
CITATION SURROUND KÄYTTÖOHJE / TÄRKEITÄ TURVALLI- SUUSTIETOJA Tarkista verkkojännite ennen käyttöä Citation-kaiutin on suunniteltu käytettäväksi 100 240 V:n, 50/60 Hz:n vaihtovirralla. Tuotteen liittäminen
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotOlet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
LisätiedotOppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)
Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia
LisätiedotNäin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen
Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi
LisätiedotLataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje
Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio
LisätiedotMittausverkon pilotointi kasvihuoneessa
Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotOhjelmistopäivitysohje
Johdanto Topfield-vastaanottimet toimitetaan testatulla, vakaasti toimivalla ja helppokäyttöisellä ohjelmistolla varustettuina. Päivitämme ohjelmistoja kuitenkin ajoittain lisäämällä ja parantamalla niiden
LisätiedotSähköpostitilin käyttöönotto
Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen
LisätiedotElotec Ajax. Aloitus
Elotec Ajax Aloitus Onnittelut uudelle Elotec Ajax järjestelmällesi! Tervetuloa uuden sukupolven hälytysjärjestelmän pariin. Uusi langaton teknologia mahdollistaa etäisyyksiä jopa 2000metriin saakka avoimissa
LisätiedotTehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00
LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN
Lisätiedot9.6 Kannettava testilaite
9.6 Kannettava testilaite Kannettavalla testilaitteella testataan ylivirtalaukaisimen, energia- ja virtamuuntimien, laukaisumagneetin F5 sekä mittausarvojen näytön oikea toiminta. 9.6.1 Ulkonäkö (1) LED
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
LisätiedotMINITV POCKET43 MINI DV VIDEOKAMERA
MINITV POCKET43 MINI DV VIDEOKAMERA MAAILMAN PIENIN VIDEOKAMERA PIKAOHJE Copyright 2009 Bat. Power Oy www.batpower.fi Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään Versio 1.0 JOHDANTO Kiitos kun ostit MiniDV MD80
LisätiedotSiimasta toteutettu keinolihas
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma: Siimasta toteutettu keinolihas Laura Gröhn 224417 Mikko Kyllönen 221177 Lauri Liukko Sipi 84702A Susanna Porkka 225131 3.2.2015
LisätiedotAndroid. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.
Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit
LisätiedotUlkoiset laitteet Käyttöopas
Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotUlkoiset laitteet Käyttöopas
Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotKannettava sähköverkon analysaattori AR6
Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta
LisätiedotPajun sähköpostien siirto Outlookiin
Pajun sähköpostien siirto Outlookiin Tässä ohjeessa kerrotaan kuinka Pajun sähköpostit on mahdollista siirtää käytettäväksi Outlook-sähköpostissa ja kuinka sähköpostiviestit voidaan tallettaa omalle tietokoneelle.
LisätiedotPäivitysohje Opus Dental
Päivitysohje Opus Dental 7.1.460 1. Päivitysohjelman lataaminen Avaa Opus Dental -internetsivu osoitteessa www.opusdental.com. Klikkaa etusivulta Suomen lippua avataksesi suomenkielisen sivuston. Valitse
LisätiedotEMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.
EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...
LisätiedotNexetic Shield Unlimited
Nexetic Shield Unlimited Käyttöohje 1. Asennus ja käyttöönotto 2. Ohjelman käyttäminen 3. Lisäasetukset 4. Tietojen palautus 1. Asennus ja käyttöönotto Asiakasohjelman asennus Tehtyäsi tilauksen varmistusohjelmasta
LisätiedotProjekti A: iskunvaimennindynamometri
Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys
LisätiedotSisällys. Testo 922 Lämpömittari. Käyttöohje
Testo 922 Lämpömittari Käyttöohje Sisällys Yleiset ohjeet...2 1. Turvallisuusohjeita...3 2. Laitteen käyttötarkoitus...4 3. Tuotekuvaus...5 3.1 Näyttö ja näppäimet...5 3.2 Liitännät...6 3.3 Virtalähde...6
LisätiedotDigitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen
Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tämä opaskirja kuvaa, miten laiteohjelma päivitetään. Jos et ole varma, että voit tehdä päivityksen, päivitys
LisätiedotDimense Kinos - järjestelmän käyttöohje
Dimense Kinos - järjestelmän käyttöohje Järjestelmän asentaminen Kinos-mittalaite sijoitetaan hallin päätyyn tukevalle seinätelineelle huomioiden laitteen suurehko paino, joka on noin 40 kg. Mittalaitteen
LisätiedotLangattomien kauko-ohjainten WR-1/WR-R10 laiteohjelman päivittäminen
Langattomien kauko-ohjainten WR-1/WR-R10 laiteohjelman päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tässä oppaassa kerrotaan, kuinka päivitetään laiteohjelma langattomiin kauko-ohjaimiin WR-1 ja
LisätiedotKäyttöohje. Yleiset ohjeet Turvallisuusohjeita Laitteen käyttötarkoitus Tuotekuvaus...5
Testo 416 Siipipyöräanemometri Käyttöohje FIN Sisällys Yleiset ohjeet...2 1. Turvallisuusohjeita...3 2. Laitteen käyttötarkoitus...4 3. Tuotekuvaus...5 3.1 Näyttö ja näppäimet...5 3.2 Virtalähde...6 4.
LisätiedotMASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014
MASSER Loader V2.00 käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 Masser Oy Tel. +358 400 904 500 BID No 0665142-9 Jämytie 1 Fax. +358 16 282 554 VAT No. FI06651429 FI-96910 Rovaniemi, Finland Domicile Rovaniemi OHJELMAN
Lisätiedot