Berliinin senaatin tiede-, tutkimus- ja kulttuurihallinto (Senatsverwaltung für Wissenschaft, Forschung und Kultur)

Transkriptio

1 23. huhtikuuta 2003 Berliinin senaatin tiede-, tutkimus- ja kulttuurihallinto (Senatsverwaltung für Wissenschaft, Forschung und Kultur) Euroopan parlamentin kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan kysely 20. toukokuuta kysymys Vuonna 2003 kulttuurin talousarvio on 464 miljoonaa euroa. Sen osuus osavaltion 21,1 miljardin euron talousarviosta on 2,2 prosenttia. Tästä 464 miljoonasta eurosta voidaan vähentää todellisesti 77 miljoonaa euroa. Berliinin osavaltio jakaa kyseisen summan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukselle. Berliinissä noudatettavan erikoiskäytännön vuoksi summa ei kuulu koulutuksen talousarvioon vaan kulttuurin talousarvioon. Siten Berliinin kulttuurin talousarviosta todellisessa käytössä on 387 miljoonaa euroa. Summa jakautuu seuraavalla tavalla: euroa prosenttia Teatterit 197 miljoonaa 50 % Museot 57 miljoonaa 15 % Kirjastot ja arkistot 28 miljoonaa 7 % Muistomerkit 11 miljoonaa 3 % Järjestelyt ja juhlaviikot 16 miljoonaa 4 % Musiikki, orkesterit 33,5 miljoonaa 8,5 % Elokuvat 9,5 miljoonaa 2,5 % Apurahat 4 miljoonaa 1 % Kulttuurilaitokset 7,5 miljoonaa 2 % Kulttuurihallinto 3,5 miljoonaa 1 % DV\ doc

2 Tavoitteenasettelu Hallitussopimuksessa esitellyssä talousarviossa korostetaan kulttuurin ensisijaisuutta (koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen ohella). Painopisteiksi talousarviossa on asetettu alueellinen kulttuurityö, nuorisokulttuuri, vapaa teatteri sekä kulttuurienvälistä vuoropuhelua kehittävät toimet. Niiden lisäksi painotetaan projekteja, jotka koskevat historiallista näkökulmaa ja historiantuntemusta. Varojen prosentuaalinen jakautuminen osoittaa selkeästi, minne kulttuuribudjetin varat ohjautuvat. Vakauttamis- ja uudistustoimien lähtöpisteenä tulee selvästi olla näyttämötaide. Varoja voidaan ohjata muille osa-alueille, vain jos tässä kohdassa on pelivaraa. Sen vuoksi oopperan rakenneuudistus on asetettu keskeiseen asemaan. Siitä saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää myös muiden alojen sekä yleisesti Berliinin kulttuuripolitiikan uudistamisessa: 2. kysymys pääkaupunkikysymys sekä pääkaupungin ja valtiotason kulttuurivastuun jakautumisen selkeyttäminen Berliinissä kulttuurilaitosten uudistaminen (oikeuden haltijan muutos) ja työehtojen uudistaminen kulttuurilaitoksissa aina työehtosopimusten uudistamiseen saakka (Bündnis für die Bühnen, näyttämötaiteen liitto, Berliinin malli) varojen jakautuminen seuraavan periaatteen mukaan: vähemmän varoja laitosten käyttöön ja enemmän varoja kulttuurin tuottamiseen. kulttuurisen perusaineen vastaanottaminen uudistusten avulla ja samanaikaisesti: uusien tilojen luominen kaupungin uusille taidemuodoille etenkin vapaata teatteria varten. Berliini on tehnyt ystävyyskaupunkisopimuksia seuraavien eurooppalaisten kulttuurimetropolien kanssa: Pariisi Madrid Istanbul Moskova Varsova Budapest Bryssel Praha Lontoo ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) ( alkaen) Berliinin, Pariisin ja Moskovan välillä on sovittu etenkin kulttuurialan yhteistyöstä vuonna 1994 allekirjoitetulla kulttuuriasiakirjalla, ja Moskovan ja Berliinin välisestä kulttuuriyhteistyöstä on tehty lisäsopimus huhtikuussa /5 DV\ doc

3 Berliini on sopinut kulttuurivaihto-ohjelmista eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Niitä varten laaditaan tavallisesti erityissopimuksia. Viimeisen viiden vuoden aikana eurooppalaisten kaupunkien välisten ystävyyskaupunkisopimusten puitteissa toteutettiin seuraavia kulttuurivaihto-ohjelmia: 2000: Ikkuna Berliiniin, Budapest 2000: Berliini Varsovassa 2001: Berliini-viikko Prahassa 2001/2002: Prahalaisen taiteen festivaali Berliinissä 2002: Berliini-viikko Varsovassa 2003: Moskova-viikko Berliinissä Vuodesta 1995 lähtien on järjestetty vuosittain vuorollaan Moskovassa, Pariisissa tai Berliinissä kolmenkeskinen kamarimusiikkisarja, johon voivat osallistua opiskelijat edellä mainituista kaupungeista. Samoin jatkuvasti tuetaan alunperin Pariisissa syntynyttä Fête de la Musique (musiikkijuhlat) -tapahtumaa, joka pidetään joka vuosi kesäkuun 21. päivänä ja johon voivat osallistua muusikot eri kulttuureista ilman palkkiota. Senaatin kulttuurista vastaava hallinto jakaa stipendejä ansioituneille berliiniläisille taiteilijoille Pariisiin, Moskovaan, Lontooseen ja Istanbuliin. Kyseisissä kaupungeissa yhteistyökumppaneina toimii nimekkäitä taideyhdistyksiä. Ulkomaiset taiteilijat, joiden kotipaikka on Berliini, voivat hakea Berliinin taiteen tuen kaikkiin ohjelmiin. 3. kysymys Berliinissä järjestetään lukuisia kansainvälisiä festivaaleja. Niihin ohjataan varoja sekä Berliinin kulttuurin talousarviosta että Berliinin tukemien kulttuurilaitosten talousarvioista. Jäljempänä mainituista erityisen merkittävä on Saksan veikkaussäätiön (Stiftung Deutsche Klassenlotterie) Berliinin osaston antama tuki. 4. kysymys Lukuisat berliiniläiset kulttuurijärjestöt ovat solmineet kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyösopimuksia, jotka on tehty järjestökohtaisesti ystävyyskaupunkitoiminnan lisäksi. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä: Preussin kulttuurisäätiön (Preußischer Kulturbesitz) ylläpitämä Berliinin kaupunginkirjasto (Staatsbibliothek zu Berlin) on solminut yhteistyösopimuksia Krakovan, Szczecin, Varsovan ja Pietarin kirjastojen kanssa. Se tekee eurooppalaisen LEAF-sopimuksen (Linking and Exploring Authority Files, puitteissa yhteistyötä vastaavien tahojen kanssa Madridissa, Lissabonissa, Lontoossa, Grazissa, Marbachissa, Pariisissa, Wienissä, Bernissä, Bergenissä, Newburyssä, Ljublianassa ja Tukholmassa. Berliinin osavaltion keskuskirjaston säätiö (Stiftung Zentral- und Landesbibliothek Berlin) on solminut yhteistyösopimuksen Pariisissa sijaitsevan Centre Pompidoun kirjaston kanssa. Saksan historiallinen museo (Deutsches Historisches Museum) on solminut yhteistyösopimuksen Moskovassa toimivan valtion historiallisen museon kanssa. EU:n rahoittaman Euromusehankkeen ( puitteissa Museotieteen laitos (Institut für Museumskunde) DV\ doc 3/5

4 perustaa tällä hetkellä alueellisesti laajemmin kiinnostavia näyttelyitä varten Internet-portaalia, johon osallistuvat Berliinin valtionmuseot, Louvre (Pariisi), Wienin taidehistoriallinen museo (Kunsthistorisches Museum Wien), Amsterdamin kansallismuseo (Rijksmuseum Amsterdam), Lontoon kansallismuseo (National Gallery), Kööpenhaminan valtion taidemuseo (Statens Museum for Kunst) ja Ranskan kansallismuseoiden liitto (Réunion des Musées Nationaux). Kansallissosialismin muistomerkeistä vastaavan NS-Gedenkstätten -työryhmän Berliinin kohteilla on lukuisia kansainvälisiä yhteyksiä: Saksalaisen vastarinnan muistomerkki (Gedenkstätte Deutscher Widerstand) tekee yhteistyötä etupäässä puolalaisten ja ranskalaisten vastaavien tahojen ja museoiden kanssa. Kansallissosialistisen valtakunnan keskusturvallisuusviraston (NS-Reichssicherheitshauptamts) entisellä paikalla sijaitseva Terrorin topografia -säätiöllä (Stiftung Topographie des Terrors) on yhteyksiä Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Luxemburgissa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Ranskassa, Tanskassa ja Tšekin tasavallassa sijaitsevien kansallissosialistisen ajan muistomerkeistä vastaavien tahojen ja museoiden kanssa. Carrousel Theater -lastenteatteri on käynnistänyt EU:n rahoittaman Magic Net -nimisen projektin, joka kokoaa yhteen 15 eurooppalaista teatteria tuottamaan klassista draamaa lapsille ja nuorille. Konserttitalo (Konzerthaus) toimii Réseau Varèse -nimisessä verkossa, jossa konsertin järjestäjät kaikkialta Euroopasta edistävät ja tukevat modernin musiikin tuottamista. Valtionooppera (Staatsoper) on työskennellyt viime vuosina yhteistyössä vastaavien tahojen kanssa Pariisissa, Innsbruckissa, Montpellier'ssä ja Madridissa. Komische Oper toteuttaa hankkeita yhteistyössä Brysselin oopperan sekä Bolognassa, Antwerpenissa, Milanossa ja Cardifissa sijaitsevien ystävyyskulttuurilaitosten kanssa. Saksalaisella oopperalla (Deutsche Oper) on ollut yhteisiä hankkeita viime vuosien aikana Helsingin ja Montpellier'n oopperatalojen kanssa, ja se suunnittelee yhteistuotantoa Wienin kansallisoopperan (Volksoper Wien) kanssa. Peter Weiss -säätiö järjestää kolmannen kansainvälisen kirjallisuusfestivaalin Berliinissä vuonna Julkisesti rahoitetut kirjallisuutta edistävät tahot (Berliner Literaturhäuser) toteuttavat säännöllisesti kansainvälisiä tapahtumia sekä kirjailijoiden ja kääntäjien tapaamisia. Kirjallisuustyöpaja (LiteraturWERKstatt) ylläpitää internetissä runosivustoa ( joka on avoin ulkomaisille yhteistyökumppaneille muilta kielialueilta. Viime vuosien aikana kulttuurilaitosten kansainvälinen verkostoituminen on lisääntynyt paljon. Tämä koskee etenkin modernia kuvataidetta ja tanssia. Jopa pienillä kulttuurilaitoksilla, kuten Berliinin kaupunginosien aluemuseoilla, on usein pysyviä kansainvälisiä yhteyksiä. 5. kysymys Suurten näyttelyiden yhteydessä keskustellaan kulttuuriyhteyksistä ja yhteisestä kulttuuriperinteestä. Esimerkiksi Pietarin Eremitaasi ja Berliinin ja Potsdamin alueen valtiolliset linnat ja puutarhat (Staatlichen Schlösser und Gärten) valmistelevat vuodeksi 2005 yhteistä näyttelyä, jossa aiheena on "50 vuotta kulttuuriyhteistyötä Berliinin ja Pietarin välillä vuosina ". 4/5 DV\ doc

5 "Europas Mitte um 1000" (Keski-Eurooppa vuonna 1000) -näyttely esitteli keskieurooppalaista kulttuurialuetta. Sen laativat yhteisvoimin Budapestin, Varsovan, Prahan, Berliinin ja Mannheimin museot ja taidenäyttelyitä järjestävät tahot, ja se oli esillä kussakin maassa. 6. kysymys Pitkän ajan kuluessa muodostuneet kulttuurialan rakenteet ja kaupunkien vastuualueet eroavat maittain toisistaan erittäin paljon. Saksassa osavaltiot harjoittavat itsenäistä koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa. Berliini on samalla sekä osavaltio että kaupunki. Berliini on siten vastuussa täysin itsenäisesti kaupungin kulttuuritarjonnasta. Eurooppalaisten kaupunkien rakenteen erilaisuuden vuoksi rakenteellisista ja taloudellisista kysymyksistä ei ole tähän mennessä juurikaan käyty yhteistä keskustelua. Tämä koskee sekä kulttuurijaostoja että kulttuurilaitoksia. Saksan tai Euroopan tasolla ei ole olemassa vertailukelpoisia kulttuurin tilastotietoja. Ne olisivat tärkeitä, jotta tietoja voitaisiin vertailla. Olisi ajateltavissa, että Euroopan unionin kaupungit määrittelisivät yhteisiä kulttuuripoliittisia etuja. Pitäisi löytää yhteisesti kiinnostavat aiheet ennen uuden rakenteen laatimista. Kaupunkien välistä yhteistyötä tärkeämpiä ovat kulttuurilaitosten välinen kulttuuriyhteistyö, yhteistyö hankkeissa sekä suora taiteilijavaihto. Niitä varten on jo olemassa rakenteita, tai ne luodaan tarvittaessa. 7. kysymys Saksassa alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuu kulttuurin kehittämisessä on itsestään selvä. DV\ doc 5/5