VASTAUKSET BRYSSELISSÄ TIISTAINA 20. TOUKOKUUTA 2003 PIDETTÄVÄÄ TYÖKOKOUSTA VALMISTELEVAAN KYSELYYN JÄSENVALTIOIDEN PÄÄKAUPUNKIEN

Transkriptio

1 VASTAUKSET BRYSSELISSÄ TIISTAINA 20. TOUKOKUUTA 2003 PIDETTÄVÄÄ TYÖKOKOUSTA VALMISTELEVAAN KYSELYYN JÄSENVALTIOIDEN PÄÄKAUPUNKIEN VÄLISESTÄ KULTTUURIYHTEISTYÖSTÄ DV\ doc

2 KYSYMYS 1: MITKÄ OVAT KAUPUNKINNE KULTTUURIPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT? KUINKA SUURI ON KAUPUNKINNE KULTTUURIBUDJETTI? KUINKA SUURI OSUUS BUDJETISTA OHJATAAN KUHUNKIN ENSISIJAISENA PIDETTYYN TOIMEEN? Seuraava teksti on katkelma Pariisin pormestarin Conseil de Paris -elimelle (neuvotteluelin Pariisin kaupungin ja departementin asioissa) 27. tammikuuta 2003 esittämästä kulttuuria käsittelevästä tiedonannosta, jossa esitetään lyhyesti pormestari Bertrand Delanoën ja kulttuuriasioista vastaavan varapormestari Christophe Girard n toimeenpanemat Pariisin kaupungin kulttuuripolitiikan suuntaviivat. " kaupunginvaltuusto toivoo, että Pariisin kaupunki suhtautuu avoimesti kulttuurin eri osa-alueisiin ja luottaa pariisilaisten taiteilijoiden ja asukkaiden tarmokkuuteen, jotta kaupungin asema taiteen ja kulttuurin pääkaupunkina vahvistuu. Pariisin on siis otettava luomisen riski kaikilla esittävän taiteen aloilla. Lisäksi kaupungin on myös toimittava kaikkien kaupunkilaisten hyväksi ja otettava samalla huomioon ristiriitainen asemansa pääkaupunkina. Teattereissa, museoissa ja muissa kulttuurikohteissa ahkerasti käyvien ja kaupungin kulttuuritarjontaan miltei osallistumattomien kaupunkilaisten välinen kuilu on syventynyt. On siis toteutettava perusteellisia toimenpiteitä, jotta kaikille voitaisiin taata pääsy taiteen ja kulttuurin piiriin ja jotta pariisilaisten taiteen ja kulttuurin harrastamista voitaisiin edistää. Kaupunginvaltuusto pyrkii toiminnassaan antamaan jokaiselle mahdollisuuden harrastaa taidetta oman kiinnostuksensa mukaan. Samansuuntainen lukemisen, taideopetuksen ja taiteenharrastamisen kehittämissuunnitelma on osoittautunut erittäin tärkeäksi, koska pääkaupunkia arvostellaan siitä, että se on jäänyt kulttuuripolitiikan alalla muista Ranskan kaupungeista jälkeen. Muissa kaupungeissa on toteutettu tällä alalla paljon onnistuneita toimenpiteitä. Paikallisen kortteleihin ja arrondissementteihin sijoittuvan kulttuurielämän tukeminen on Pariisin velvollisuus. Pariisin on myös löydettävä uudelleen paikkansa Euroopassa ja maailmassa. Edellä mainittuun pyrkimykseen liittyy kaupunginvaltuuston sitoutuminen kaksinkertaistaa toimikautensa loppuun mennessä kulttuurialan talousarvio, korvauksia lukuun ottamatta. Näin ollen vuoden 2003 kulttuurialan talousarvio nousee 163,4 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 12 prosentin lisäystä vuoden 2000 talousarvioon verrattuna..." Jokapäiväinen kulttuuri Pariisissa arrondissementtien hallinnon hajauttaminen vaikuttaa erityisesti kulttuuriin. Kulttuuritoiminnan määrärahat suhteessa asukaslukuun antavat arrondissementtien hallinnolle mahdollisuuden hoitaa paikallista kulttuurielämää koskevia asioita itsenäisesti. Arrondissementeissä on myös toimittu lukuharrastuksen edistämiseksi. Kaupunginkirjastojen hankintamäärärahoja on lisätty. Kirjastoja on myös uusittu ja kunnostettu. Lisäksi on rakennettu kaksi uutta mediateekkiä ja laajennettu pinta-alaltaan pieniä kirjastoja. 2/7 DV\ doc

3 Pariisin kaupungin hallinto tukee myös monialaisten korttelinsa elämään kiinteästi liittyvien ja samalla laadukkaan ohjelmiston ansiosta koko Pariisiin vaikuttavien kulttuuripaikkojen perustamista. Maison des Métallos, josta tulee kulttuurin luomiseen, koulutukseen ja luentojen järjestämiseen keskittynyt kulttuurikeskus, on osoitus edellä mainitusta pyrkimyksestä. Kaupunki tukee pieniä konserttisaleja ja musiikkikahviloita, jotka ovat Pariisin korttelien elämän ja kulttuuri-ilmapiirin kannalta tärkeitä. Kaupunginvaltuusto on perustanut idearyhmän, johon konserttipaikkojen edustajat, kaupunginvaltuutetut sekä ympäristön yritysten ja yhteisöjen edustajat osallistuvat, jotta voitaisiin tehdä ehdotuksia ja käydä vuoropuhelua poliisin kanssa. Kulttuurin demokratisoituminen Kaupunginvaltuuston halu toimia kulttuurin avoimuuden edistämiseksi näkyy politiikan kaikilla osa-alueilla. Kulttuuria pyritään tuomaan lähemmäksi ihmisiä hyväksymällä kulttuuriin uusia ilmaisumuotoja, kuten katutaiteet, avaamalla konservatorioita musiikin harrastajia varten tai luomalla monialaisia kaikille avoimia kulttuuritapahtumia, kuten "Nuit Blanche" -tapahtuma. Kulttuurilaitokset on tehtävä helpommin saavutettaviksi. Jotta kulttuuria voitaisiin lähestyä helpommin, eikä sitä pidettäisi pelottavana tai jopa ihmisiä erottavana tekijänä, on edistettävä sellaisten uusien kulttuuripaikkojen syntymistä, jotka eivät ole institutionaalisia. Kaupungin museoiden pysyvät näyttelyt on jo saatu ilmaisiksi kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaupunginvaltuusto haluaa edelleen jatkaa kulttuurialan maksujen tarkistamista. Taideopetuksen maksuja harkitaan, ja perheiden varallisuuden mukaista maksu-uudistusta valmistellaan. Lopuksi voidaan todeta, että yleisillä paikoilla esillä olevaa taidetta koskeva politiikka, joka on toteutunut taidetta raitiovaunuissa esille tuovassa "Maréchaud sud" -nimisessä vertauskuvallisessa projektissa sekä "taide kaupunkiympäristössä" -toimikunnan perustamisessa, kuvaa kaupunginvaltuuston kulttuurialan avoimuuspolitiikan toista näkökulmaa. Taiteen tekemistä tukeva politiikka Kaupunki edistää nykytaiteen tekemistä parantamalla taiteilijoiden elinolosuhteita. Tähän liittyen kaupungin vanhasta hautaustoimistorakennuksesta halutaan tehdä kansainvälinen taideateljee. Kyseessä on poikkeuksellinen rakennus, joka tarjoaa eri alojen taiteilijoille nykytaiteen tekemisen vaatimuksiin soveltuvia työtiloja. Rakennuksen taiteilija-asunnot antavat ainutlaatuiset mahdollisuudet sekä uusien vielä tuntemattomien taiteilijoiden että kansainvälisesti tunnustettujen taiteilijoiden näyttelyille. Kaupunginvaltuusto on sitoutunut vaativaan ohjelmaan ateljeiden saamiseksi taiteilijoille. Ateljeiden jakamistavasta on myös tullut yhä avoimempi. Lopuksi voidaan todeta, että kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota taiteilijoiden yhteistyöhön ja etsii tapaus tapaukselta ratkaisuja ongelmiin, joita esiintyy taiteilijayhteisöissä. Pariisin kaupungin hallinnon mukaan taiteen tekemisen on näyttävä kaikissa muodoissaan. Näin ollen Gaîté Lyrique -teatterista tulee nykymusiikin ja digitaalisen taiteen keskus, joka keskittyy toiminnassaan edistämään uusien lahjakkuuksien syntymistä ja yleisön kohtaamista. DV\ doc 3/7

4 Tarunomaisesta Théâtre des 3 Baudets teatterista tulee Maison de la chanson française (ranskalaisen chanson-musiikin keskus). Kyseessä on välttämätön konserttitalo, jossa erityisesti nuorilla taiteilijoilla on mahdollisuus esiintyä pariisilaiselle yleisölle. Kaupunginvaltuusto harjoittaa myös todellista sirkustaiteen edistämispolitiikkaa, joka koskee sekä uutta että perinteistä sirkustaidetta. Osoittaakseen arvostavansa nykyistä näytelmäkirjallisuutta kaupunginvaltuusto seuraa Jean- Michel Ribesin poikkeuksellista tuotantoa Théâtre du Rond-Point -teatterissa. Elokuvataiteen alalla kaupunginvaltuusto haluaa säilyttää pariisilaisten elokuvateattereiden monipuolisuuden ja tukee elokuvataidetta myöntämällä laitteistotukea yksityisten elokuvateattereiden kunnostusta varten. Uudessa kaupungin tuella perustetussa Paris Cinéma elokuvatapahtumassa edistetään erilaisten elokuvakäsikirjoituksen kirjoitustapojen levittämistä ja elokuvataiteen perinnön löytämistä uudelleen elokuvaohjaajia ja näyttelijöitä esittelevän retrospektiivisen näyttelyn avulla. Pariisin kaupungin kulttuurialan talousarvio 2003 Investoinnit: luvat uusia ohjelmia varten Palvelutoiminta Tukitoiminta Yhteensä : Pääasiallisia investointeja ovat: Kulttuurirakennukset 12,1 miljoonaa euroa Muistomerkit (muun muassa patsaat, muistolaatat, julkiset tilaukset)2,3 miljoonaa euroa Merkittävä museotoiminta (ja hankinta, taideteosten restaurointi jne) 20 miljoonaa euroa Kirjastot (uudet laitteet ja kunnostus) 3,4 miljoonaa euroa Näyttämöt (muun muassa Gaîté Lyrique -teatteri) 5,9 miljoonaa euroa Taideopetus 0,55 miljoonaa euroa Uudet hankkeet (muun muassa 104, Aubervilliers, Maison de métallos) 9,6 miljoonaa euroa Pääasiallisia toimintamenoja ovat: Musiikki, ooppera, tanssi 1,45 miljoonaa euroa Kuvataiteet 0,5 miljoonaa euroa Teatteri 0,04 miljoonaa euroa Kirjastot, mediateekit 9,6 miljoonaa euroa Museot 7,8 miljoonaa euroa Historiallisen perinnön ylläpito 2,5 miljoonaa euroa Kulttuuritapahtumat (Nuit blanche, Paris-Plage, Itinérance rues jne) 3,3 miljoonaa euroa Avustukset yhdistyksille 80 miljoonaa euroa 4/7 DV\ doc

5 KYSYMYS 2: TOIMIIKO KAUPUNKINNE YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN EUROOPAN KAUPUNKIEN KANSSA? KÄYDÄÄNKÖ YHTEISTYÖTÄ TIETYN OHJELMAN PUITTEISSA, VAI ONKO YHTEISTYÖSTÄ TEHTY ERITYINEN SOPIMUS? Pariisin ja Rooman kaupungit ovat toistensa yksinomaisia ystävyyskaupunkeja. Pariisilla on useiden Euroopan kaupunkien kanssa ystävyys- ja yhteistyösopimuksia. Sopimuksia on tehty muun muassa Berliinin, Moskovan, Pietarin, Prahan, Lissabonin, Sofian, Geneven, Lontoon, Varsovan, Madridin ja Ateenan kanssa. Edellä mainitut sopimukset ovat, Moskovan kanssa tehtyä sopimusta lukuun ottamatta, puitesopimuksia, joissa kulttuurikysymyksiä käsitellään vain hyvin yleisellä tasolla. Taidealalla tehdään kuitenkin merkittävää yhteistyötä muun muassa Rooman, Lontoon, Berliinin, Moskovan, Pietarin, Lissabonin ja pian myös Wienin ja Brysselin kanssa. Esimerkkinä mainitusta politiikasta voidaan mainita ystävyyskaupunki-toiminnan lisääntyminen Rooman kanssa (vapaa pääsy Rooman kaupungin museoihin ja muistomerkeille ja vastavuoroisesti vierailevat näyttelyt, yhteistyö "Fête de la Musique" -musiikkifestivaaleissa, vierailevat näytelmät ja esitykset), "Made in Paris" -tilaisuuden järjestäminen Lontoossa kesäkuussa 2003, "Mois de Photo" -tapahtuman järjestäminen Pariisissa, Wienissä ja Berliinissä vuonna 2004 ja Rooman ja Brysselin osallistuminen "Nuit Blanche" -tapahtumaan. KYSYMYS 3: TOTEUTTAAKO KAUPUNKINNE TIETTYÄ TUKIPOLITIIKKAA KANSAINVÄLISTEN JA/TAI EUROOPPALAISTEN FESTIVAALIEN SUHTEEN? SISÄLTYVÄTKÖ EUROOPPALAISTEN TAITEILIJOIDEN TAI TAPAHTUMIEN TUKITOIMET KULTTUURITOIMINTAANNE? Pariisin kaupunki osallistuu seuraavan kolmen suuren kansainvälisen festivaalin rahoitukseen: Le Festival d'automne, Le Festival Paris Quartier d'eté ja Paris Cinéma. Kaupunki tukee myös useita kansainvälisiä tapahtumia, joista mainittakoon seuraavat: elokuvaviikot (muun muassa Brasilian, Israelin ja Latinalaisen Amerikan elokuvat), kirjallisuustapahtumat ("Lire en fête" sekä Maghrebin, Afrikan ja Karibian kirjallisuutta esittelevät tapahtumat "Maghreb des livres" ja "Plume Noire") sekä eri maiden teatteria esittelevät "teatterikaudet" (muun muassa brittiläinen ja venäläinen teatteri). Kaupunki osallistuu myös Association Française d Action Artistique -yhdistyksen järjestämään Saisons Etrangères -tapahtumaan. Pariisin kaupunki on kehittänyt jo useita vuosia taiteilija-asuntoja koskevaa ohjelmaa Euroopan ja muun maailman pääkaupunkien kanssa. La Cité Internationale des Arts -säätiö, jota kaupunki tukee taloudellisesti, tarjoaa ulkomaalaisille taiteilijoille asuinpaikan Pariisissa 3 6 kuukaudeksi. Taiteilijat valitaan pääasiassa, mutta ei yksinomaan, Pariisin ja muiden kulttuuripääkaupunkien välisten ystävyys- ja yhteistyösopimusten sekä kaupunkien kulttuurilaitoksissa toteutettujen näyttelyprojektien perusteella. DV\ doc 5/7

6 Parantaakseen ulkomaalaisten taiteilijoiden vastaanottoa Pariisissa ulkoministeriö ja Pariisin kaupunki aloittavat syksyllä 2003 taiteilija-asuntoja koskevan ohjelman, jonka apurahoja voivat hakea kansainvälisesti tunnetut kulttuurinluojat ja välittäjät. Apuraha oikeuttaa asuntoon 10:nnessä arrondissementissä sijaitsevassa kunnostetussa vanhassa Couvent des Récollets -luostarissa. KYSYMYS 4: TOTEUTTAVATKO KAUPUNKINNE KULTTUURILAITOKSET (ESIINTYMISSALIT, KIRJASTOT, MUSEOT) HANKKEITA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN EUROOPPALAISTEN KAUPUNKIEN VASTAAVIEN TAHOJEN KANSSA? Koska Pariisin kaupunki pyrkii jatkuvasti edistämään pariisilaisten tutustumista ulkomaalaiseen taiteeseen ja taiteilijoihin, se järjestää säännöllisesti muiden Euroopan maiden kulttuuria esitteleviä tilaisuuksia. Tilaisuuksilla tarkoitetaan kaupungin kaikissa kulttuurilaitoksissa, museoissa, teattereissa, kirjastoissa ja konservatorioissa pidettäviä festivaaleja, joita järjestetään yhteistuotanto-hankkeina, tilauksesta, kutsusta tai kulttuurivaihdon avulla. KYSYMYS 5: JAKAAKO KAUPUNKINNE TIETOA MUIDEN EUROOPAN KAUPUNKIEN KULTTUURIPERINNÖSTÄ JA HISTORIASTA? Kaupungin erikoistuneet laitokset, erityisesti Pavillon de l'arsenal (Pariisin kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin tiedotus-, dokumentointi- ja näyttelykeskus), Musée Carnavalet (Pariisin historiaa esittelevä museo) ja Bibliothèque Historique de la Ville de Paris (Pariisin kaupungin historiallinen kirjasto) ovat jo useiden vuosien ajan järjestäneet näyttelyitä, joissa pariisilaiset ovat voineet tutustua paremmin Euroopan muiden kaupunkien arkkitehtuuri- ja taideperintöön. KYSYMYS 6: MITKÄ OVAT EUROOPAN KAUPUNKIEN VÄLISEN KULTTUURIYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN ESTEET? ONKO EUROOPAN KAUPUNKIEN VÄLISEN KULTTUURIYHTEISTYÖN KOORDINOINTIKEHYS MIELESTÄNNE TOTEUTETTAVISSA? Euroopan kaupunkien välisen kulttuuriyhteistyön kehittämisen kaksi pääasiallista estettä liittyvät heikkoihin rahoitusvälineisiin sekä tiedonpuutteeseen. Kulttuurivaihtoa voitaisiin edistää perustamalla keskitetty tietopalvelu, jossa kerrottaisiin eurooppalaisten kulttuuritoimijoiden hankkeista yhdellä tai kahdella laajimmin ymmärretyistä kielistä. Lisäksi on huomattava, että vaikka suurilla Euroopan pääkaupungeilla on käytettävissään melko merkittäviä kulttuuripolitiikan keinoja, kansainvälisen kulttuurivaihdon talousarviot ovat edelleen rajallisia. Jotta kulttuurin ja taiteen vaihtoa voitaisiin kehittää, olisi siksi erittäin tärkeää, että Euroopan komissio perustaisi erityisen rahoitusvälineen kaupunkien välistä kulttuuriyhteistyötä varten. Mainittu rahoitusväline ei välttämättä asettaisi kaupunkien ja kulttuuritapahtumien ohjelmia suunnittelevien kulttuurilaitosten taiteellista itsenäisyyttä kyseenalaiseksi. 6/7 DV\ doc

7 KYSYMYS 7: TULISIKO EUROOPPALAISEN KULTTUURIALUEEN KEHITTÄMISESSÄ TUNNUSTAA ALUEELLISTEN YHTEISÖJEN VASTUU, JA TULISIKO SE KIRJATA TULEVAAN PERUSSOPIMUKSEEN? On tärkeää, että Euroopan kaupunkien pormestarit jakavat kokemuksiaan ja määrittelevät yhdessä välineet, jotka olisi luotava kulttuurivaihdon kehittämiseksi ja kulttuurin moninaisuuden suojelemiseksi. Olisi oikeutettua kirjata tulevaan perussopimukseen ja myös tunnustaa siinä alueiden erityinen tehtävä eurooppalaisen kulttuurialueen kehittämisessä, koska paikallishallinnon edustajat ovat lähellä kansalaisia ja koska useiden Euroopan kaupunkien välillä on jo yhteistyösuhteita. DV\ doc 7/7