Työharjoittelu Saksassa Naturpurhotel Maarblick

Transkriptio

1 Työharjoittelu Saksassa Naturpurhotel Maarblick Saavuimme Saksaan Katin ja Veeran kanssa sunnuntaina 2.4. Rouva Weilerin isä ja hänen tyttönsä Berit kävivät hakemassa meidät Gerolstainin asemalta, jonne saavuimme junalla Kölnistä. Matkatavaroita meillä ei ollut, ne jäivät jatkolennolla Berliiniin. Mutta se ei paljon mieliä matalaksi saanut. Kävimme Daun nimisessä kauniissa kylässä ostamassa minulle ja Katille kengät töihin, koska matkatavarat. Kierreltiin siellä tovi ja lähdimme ajamaan kohti Meerfeldiä. Saavuimme NaturPurhotelliin, jossa söimme ensin ja siitä lähdimme Herra Weilerin isän talolle jossa asuimme nämä 6 viikkoa. Talon yläkerrassa meillä oli käytössä 2 makuuhuonetta, olohuone, kylppäri ja pieni keittiö. Kodikas, hieman mummolalta vaikuttava, meidän Saksan koti. Ihmettelyn ja kummastelun jälkeen maltoimme mennä nukkumaan, maanantaina alkaa työt. Ensimmäiset 2 vko. Minun ensimmäiset 2 vko alkoi keittiövuorolla. Söin hotellilla ensin aamupalan ja työt alkoivat klo: 10:00. Työpisteeni oli paikka, missä valmistettiin salaatit ja jälkiruuat. Irina, joka oli kotoisin Venäjältä, auttoi minut alkuun, vaikka yhteistä kieltä meillä ei ollut, ymmärsimme toisiamme. Irina näytti tarkasti mitä teemme ja miten teemme. Välillä ei ollut minkäänlaista hajua mitä tapahtuu, mutta niistäkin selvittiin. Ei aina tarvitse olla sitä yhteistä kieltä, on monta tapaa kommunikoida. Keittiössä työskenteli kerralla 2 kokkia, Christian, joka oli pääkokki, Lenin oli apukokki ja Irina ja minä ja vielä tiskari. Salaatteja tein monenlaisia, eniten menevät salaatit tein jo kovastikin ilman Irinan apua. Työpäivän ensimmäinen osa loppui klo. 14:00. Täytimme salaatti puolen, siivosimme pöydät ja minä tiskasin kaverina ja lähdimme kotiin, hetkeksi. Kahdelta söimme ruuan hotelilla. Kaikki ruoka ja juomat olivat meille ilmaisia. Koska kylässä ei ollut kauppaa. Kati ja Veera jäivät kotiin ja minä lähdin takaisin töihin.

2 Iltavuoro keittiössä oli vilkkaampi kuin aamu. Valmistimme yleensä ensin, joko alkuruuan tai jälkiruuan. Sen jälkeen teimme erilaisia kastikkeita, pilkoimme, täytimme salaatti puolta ja tiskasin. 18:00 alkoi salaatti buffet, johon laitoimme valmiiksi erilaisia salaatteja ja kastikkeet. Veimme ne paikoilleen salinpuolelle. Ruokatilauksia kun alkoi tulemaan oli ensin vähän pallo hukassa, että mitä tapahtuu. Minä tein perus salaatit ja Irina erikoisemmat. Seurasin mukana ja yritin painaa mieleen, jotta muistaisin seuraavan kerran. Siivoilin, täyttelin, pesin salaatteja, laitoin jälkiruokia valmiiksi ja tiskasin kaverina. Ilta meni nopeaa ja mukavaa oli. Päivät kuluivat samalla kaavalla. Vain työpari vaihtui. Christina, joka oli kotoisin Espanjasta, hänen kassaan työskentelin myös. Yli-kiva tyttö, vaikkakin sitä yhteistä kieltä ei tälläkään kertaa ollut. Jokaisen kanssa keksittiin se oma tapa kommunikoida ja se toimi. Alkuruuat sain asetella itse valmiiksi, leivontahuoneeseen, Christina kävi vain välillä peukuttamassa, että hyvin menee. Jälkiruokien kanssa oli sama homma. Jätskipallotkin rupesivat saamaan pyöriän muodon, kun niitä aikansa pyöritteli. Oli päiviä, että naurettiin vedet silmissä, yleensä minulle, mutta nehän niitä parhaita päiviä on. Illalla olin aika väsynyt. Uusi kieli, työ, kiire ja kaikki uusi, ei unta tarvinnut paljon odotella. Yhtenä päivänä olin apuna leipomassa kakkuja ja tekemässä suklaakarkkeja. Birgit jonka apuna olin, osasi hyvin Englantia. Oli mukava työn ohessa jutella tavoista ja tapahtumista mitkä oli jäänyt mieltä kaivelemaan. Hauskaa oli ja mikä parasta, se suklaan ja herkkujen määrä

3 Leipomossa tehtiin kakkujen lisäksi karkkeja ja valmistettiin marmeladeja. Yhtenä päivä purkitettiin yli 200 lasipurkkia marmeladeja. Marmeladeja sai ostaa omaan käyttöön ja niitä myös käytettiin aamupalalla. Ja kyllä, näin makeita unia päivän jälkeen!

4

5 vko 3-4 Sitten lähdin siivojien mukaan. Työvuoro alkoi kello 06:00. Aloitin moppaamalla respan lattiat ja pölyt pyyhittiin hyllyiltä ja pöydiltä. Herra ja Rouva Weilerin toimisto siivottiin paremmin kerran viikossa. Yleiset vessat ja lastenhoitohuone siivottiin tarkkaan joka päivä. Kun oli valmista, siiryttiin alakertaan wellness osastolle jossa sijaitsi saunat, joita oli 2 kappaletta ja yksi infrapunasauna. Wellness- ja spaosastolla asukkaat saivat käydä saunassa ja erilaisissa hoidoissa. Hieronta, kasvo ja jalkahoidot olivat suosituimmat hoidot. Saunan jälkeen mentiin rentoutumaan Relaxhuoneisiin. Niitä oli yhteensä 3. 2 sisällä ja 1 ulkona.

6 Sitten siirryttiin siivoamaan huoneita joita hotellissa oli 26. Työ ei ollut sellaista kuin olen tottunut Suomessa mutta maassa maan tavalla. Lähtevät huoneet purettiin, siivottiin vessat ja pedattiin sängyt uusille asukkaille. Pyyhittiin pölyt ja lopuksi imuroitiin huoneet. Joka huoneessa oli kokolattiamatto ja huoneeseen sai ottaa koiran.

7 Siivous oli välillä rankkaa. Hikipäässä sai laittaa lakanoita. Lakanat olivat sellaisia, joissa oli kuminauhat. Patjat olivat paksuja jousipatjoja, joita sai välillä vääntää ihan kunnolla, jotta sai lakanan paikoilleen. Työkaverit olivat ymmäällään kun kerroin millaisia lakanoita Suomessa on. Eivät ymmärtäneet miten pysyvät paikoillaan Ja täkkipusseissa ei ollut niitä reikiä, mistä saa otettua täkistä kiinni kun niitä laittaa. Voi tuska kun sai välillä taistella Nadine, Verena ja Hanna puhuivat sujuvasti englantia. Puhuttiin paljon tavoista Saksassa ja tavoista Suomessa. Koulusta, työstä, perheestä, eläimistä ja elämästä yleensä. Marceline ja Alina eivät osanneet englantia mutta se ei menoa haitannut Välillä minut laitettiin parvekkeelle istumaan koska olin liian nopea. Heillä oli vähän hitaampi tapa siivota ja sillekös me naurettiin kun pyysin päästä jo pois Ja nauru raikas! Päivä päättyi yleensä klo 15:00. Oli pakko ottaa päikkärit vko 4-6 Siivouksen jälkeen siirryin serviceen. Työpäivä alkoi klo ja lopetin klo Työtehtäviin kuului juomien tarjoilu pöytiin. Aluksi minua jännitti tosi paljon miten selviän jos asiakkaat kysyvät jotain juomista tai tilaavat jotain muuta. Jännitys oli turhaa. Asiakkaat olivat mukavia ja ymmärtäväisiä. Ei ollut ongelmaa kun en puhunut Saksaa. Pärjäsin englannilla tosi hyvin. Jos tuli jotain, pyysin vain tyttöjä apuun. Juomatilauksia tuli paljon. Viinejä ja oluita meni eniten. Drinkkejä ja cocktaileja myös. Välillä oli tarjotin niin täynnä laseja että sai kieli keskellä suuta niitä kantaa, kun pelkäsi että kaadun. En kaatunut enkä särkenyt edes yhtään lasia. Asiakkaat olivat ylimukavia. Kerroin heille että olen Suomesta ja että olen täällä harjoittelussa. Siitä se jutustelu sitten alkoi. Kyselivät Suomen säästä, sanoin että siellä sataa lunta. Olivat kauhuissaan Tutustuin myös brittiläiseen pariskuntaan, joiden kanssa juteltiin siinä työnohessa paljon.

8

9

10 Päivät kuluivat nopeaa vaikkakin työvuorot olivat pitkiä. Töitä sai kyllä tehdä. Kun tuli hiljaista, siivoiltiin viikkosiivouksia ja täyteltiin hyllyjä. Opeteltiin lisää viineistä ja harjoiteltiin drinkkien tekoa. Pikkuhiljaa oppi viinit ja muut juomat mitä asiakkaat tilasivat. Juomien vieminen pöytiin helpottui ja ei tarvinnut enää jännittää niin kovasti. Olisi saanut vielä enemmän irti kaikesta, jos puhuisi samaa kieltä. Oikein mukava viikko Aamupalaviikko Viimeiset viikot olin aamupalavuorossa. Työt alkoivat kuudelta aamulla ja kotiin pääsin klo Aamut aloitettiin ruokien esillepanolla. Juomat laitettiin ensin. Erilaisia mehuja, kuumaa vettä missä oli inkivääriä. Keitetiin kahvia ja laitettiin teevesi kiehumaan.

11 Makkarat ja juustot laitettiin esille. Myös marmeladit mitä syötiin paljon aamupalalla juustojen kanssa. Jogurttia, mysliä ja rahkaa. Suklaalevitteitä. Hedelmiä ja tuoreita sämpylöitä. Croissanteja, 6 min kananmunia ja munakkaita, jonka pystyi myös itse halutessa valmistaan.

12

13 Aamupalaa tarjoiltiin klo Asiakkaat saivat jättää pöytiin kaikki astiat, niitä sitten kerättiin ja täyteltiin tarjottavia. Tarvittaessa tehtiin erikoiskahveja, cappuccino, latte macchiato ja espresso. Saksalaiset juovat enemmän teetä kuin kahvia. Teelaatuja oli tarjolla runsaasti. Mintunlehtiä ja kuumaa vettä, se oli minun suosikki tee! Kun aamupala oli ohi, aloitimme salien siivoamisen. Pöydät siivottiin, kerättiin ruuat pois ja laitetiin seuraavaa kattausta varten pöydät valmiiksi. Lopuksi imuroitiin. Seuraavan päivän aamupalan valmistus oli vuorossa seuraavaksi. Juustoja ja leikkeleitä siivutettiin valmiiksi rasioihin. Tehtiin tarvittaessa mysliä ja jogurtteja, joihin lisätiin marjoja tai hedelmiä. Vaihdettiin ruokia uusiin kippoihin valmiiksi. Maisteltiin ja haisteltiin, onko tuote vielä hyvää ja pystyykö tarjoamaan seuraavana päivänä. Aamupalavuorot menivät kaikki samalla kaavalla joka päivä. Välillä oli hieman hankalaa, koska tavat tehdä oli erilaiset kun työkaveri vaihtui. Mutta kyllä ne oppi jos ei oppinut, sitten kysyttiin Alla esimerkki aamupalasta, joka tehtiin asiakkaille, joka halusivat syödä vain hedelmiä.

14 Elämää Saksassa ja Meerfeldissä

15 Kylässä asui n.300 ihmistä. Kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja kaikkia tervehdittiin. Kauppaa ei ollut, ainoastaan hotelleja. Asunnolta hotellille ei ollut kovin montaa metriä. Kävimme syömässä hotellilla aamupalan ja päivällä ruuan. Koska kauppaa ei ollut. Kauheasti ei siis tekemistä kylässä ollut. Kävimme rouva Weilerin ja hänen koiransa kanssa pitkillä vaelluksilla ympäri Meerfeldiä. Maisemat olivat huikeat. Jyrkkiä nousuja ja alamäkiä. Omistajien mukana kävimme monissa paikoissa. Manderscheid, pieni kylä lähellä Meerfeldiä. Syötiin siellä hyvää pizzaa ja kävimme myös konsertissa. Manderscheid Tässäkään kylässä ei ollut kauppaa

16 Wittlich Oli isompi kaupunki. Siellä pääsimme työkavereiden kyydillä käymään ruokakaupassa ja muutenkin vähän ostoksilla. Kulkeminen oli tosi hankalaa Meerfeldistä pois. Busseja ei mennyt, taxia oli vaikea tilata. Olimmekin muiden armoilla, jos tarvitsimme jotain. Oli itsenäisenä ihmisenä vaikeaa pyytää aina kyytiä työkavereilta kauppaa tai ostoksille. Kun kauppaan pääsi, ostettiin sitä ruokaa sitten niin paljon, että riitti vähäksi aikaa. Onneksi saimme kyydin melkein aina kun tarvitsimme jotain. Koblenz Koblenz oli minun suosikki kaupunki. Iso kaupunki missä oli paljon nähtävyyksiä ja kauppoja. Kävimme Ehrenbreitsteinin linnoituksessa, minne menimme tällaisilla hisseillä.

17 Maisemat linnasta olivat upeita. Kuvassa näkyy Rhein ja Mosel- jokien yhtymä, joka on yksi suosituimmista nähtävyyksistä.

18 Saksan keisari Wilhelm I muistopatsas.

19 Matkallahan sattuu aina kömmähdyksiä Minä lumpsahdin veteen! Shoppailtiin, syötiin ja katseltiin nähtävyyksiä. Ihana päivä, vaikka kenkä olikin märkä! Mosel Viinipeltoja silmän kantamattomiin. Upea viinikaupunki joen rannassa. Aloitettiin reissu pitkällä vaelluksella.

20

21 Nousu rinteille oli välillä tosi jyrkkää. Aurinko porotti taivaalta ja päivä oli tosi lämmin. Kuvia otettiin paljon ja Herra Weiler kertoi viineistä ja miten niitä valmistetaan. Loppukesästä, kun viinit alkavat kypsyä, kannattaa matkustaa tänne. Minä ainakin aion!

22 Paluu matka sujui mukavasti jokiveneellä. Matka kesti noin pari tuntia. Juteltiin Rouva Weilerin kanssa kaikesta mahdollisesta ja taisipa Herra Weiler ottaa nokoset laivan sisällä, kun me haluttiin istua ulkona ja katsella maisemia

23 Vierailu viinitilalla Bernkasteler Päästiin katsomaan, miten viiniä valmistetaan. Ja myöskin maistelemaan

24 Bernkastel kues

25 Trier Trieren kaupungissakin kävimme Rouva Weilerin kanssa. Kaupungissa oli joku suuri tapahtuma. Mutta se, mikä oli huonoa tässä reissussa, kiteytyi tässä kaupungissa. Missään ei ollut englanniksi tietoa mitä tapahtuu. Kirkko, mistä alla oleva kuva on, ei ollut englanniksi tietoa esim. kyseisestä alttaritaulusta. Paljon oli oppaita, muttei kukaan puhunut englantia! Kaunis kaupunki muuten ja paljon nähtävää. Kaupungissa kierreltiin ja katsottiin nähtävyyksiä ja syötiin jäätelöä vesi sateessa. Söimme kivassa ravintolassa salaatit ja seurailtiin ihmisten menoa kaupungissa. Taas yksi mukava päivä Saksassa! Vapaa päivät meillä meni yleensä näin lähikaupungeissa, kävelyillä ja asunnolla ollessa. Välillä kävimme syömässä vieressä hotellissa. Viinillä ja oluella kylässä olevassa pubissa, missä oli oikein herttain mummo meitä aina vastassa. Kauheasti hän puhui Saksaa meille, joskus ymmärrettiin ja joskus ei. Saksa on mukava maa. Hintataso sama kuin Suomessa, ruoka oli hieman halvempaa. Ihmiset olivat mukavia ja ottivat minut hyvin vastaan, vaikka en puhunut saksaa. Viimeisenä päivänä sai kyyneliä vuodattaa, kun hyvästit sanottiin ja halattiin. Palaan varmasti takaisin, Kiitos Naturpurhotel Maarblick Nanna Koskela Ma16