Kotimaista arvostetaan, ympäristötekoja kaivataan

Transkriptio

1 Kotimaista arvostetaan, ympäristötekoja kaivataan Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

2 Sisältö Saatteeksi Yhteenveto Turvallista kotimaista ruokaa Kotimaisuutta arvostetaan Suomalaista ruokaa pidetään turvallisena Juuresten ravintoarvot tiedossa Eineksiin halutaan raaka-aineiden alkuperätiedot EU:n vaikutus maatalouteen herättää kritiikkiä Valvontaa tarvitaan Lääkkeiden ja hormonien valvontaa EU:ssa pidetään tiukkana Enemmistö arvioi Suomen säädökset tiukemmiksi kuin muissa EU-maissa Eläinkuljetuksiin lisää valvontaa Enemmän ympäristötekoja Suomalaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta ei tiedetä Eläinten olosuhteet epäselvät Lisää ympäristöpainotusta tukiin Maatalouden ravinnekierrätystä kehitettävä Geenimuuntelu arveluttaa Geenimuuntelua ei pidetä maailman ruokapulan ratkaisijana Geenimuuntelua hyödyntävään ruuantuotantoon suhtaudutaan epäillen Maataloustuet hyväksytään Arviot viljelijöiden tulotasosta hajoavat Ei selkeää kantaa viljelijöiden osuuteen elintarvikkeiden hinnasta Maataloustuille hyväksyntää Tukien vaikutusta ruuan hintaan ei tiedetä Luomu ja perheviljelmät myötätuulessa... Perheviljelmillä tuotetusta ruuasta voidaan maksaa enemmän Luomun suosio kasvussa Lähiruokaa kotimaakunnasta taajien jakauma

3 Saatteeksi Ruoka on jatkuva uutisaihe. Viimeksi kohu hevosenlihasta sai monet miettimään, mitä ateria oikeasti sisältää. Alkuperän lisäksi valintoihimme vaikuttavat ainakin hinta, laatu, saatavuus, tottumukset, suositukset ja yhä useammin myös ympäristöarvot. Ruoka on paitsi välttämättömyys myös makuasia ja nautinto, johon kaikilla pitäisi olla varaa. Tämä tutkimus on jatkoa helmikuussa julkaistulle Lähiruokaa, kiitos mutta -raportille. Käsittelemme jälleen suomalaisten ruoka- ja maatalousnäkemyksiä kotimaisuuden, EU:n ja ympäristön kannalta. Noin puolet tarkasteltavista asioista on samoja kuin tutkimuksen ensimmäisellä kierroksella. Uutena ovat mukana esimerkiksi näkemykset lähiruuasta, geenimuuntelusta ja eläinten olosuhteista lihantuotannossa. Viimevuotiset tulokset ovat osoitteessa Kiitän Maaseudun Sivistysliittoa, MTK:ta ja Taloustutkimusta yhteistyöstä. Tutkimuksen toteutukseen on käytetty ulkoasiainministeriön EUtiedotustukea. Kiitokset siitä. Helsingissä.. Karina Jutila Johtaja Ajatuspaja e Miten tutkimus on tehty? Aineisto kerätty:.... tauksia: kpl Aineiston keräystapa: Suomi tänään -kirjekysely, Taloustutkimus Oy Otos: edustava otos Suomen aikuisväestöstä satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä (Väestörekisterikeskus) ISBN Julkaisuun on käytetty ulkoasiainministeriön EU-tiedotustukea. Tulosten virhemarginaali: ±, prosenttiyksikköä Kysymysten laadinta: Ajatuspaja e, MTK ja Maaseudun Sivistysliitto Analyysit ja teksti: Karina Jutila, Ajatuspaja e

4 Yhteenveto Tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Näkemykset ovat entisestään vahvistuneet vuoden aikana. Kotimaisen ruuan suosiota selittää esimerkiksi se, että valtaosa pitää kotimaisia juureksia ravintoarvoltaan parempina kuin riisiä ja pastaa. Suomalaiset toivovat, että raaka-aineiden alkuperä näkyisi eineksissä ja valmisruuissa. Selkeä enemmistö arvioi, että maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään. Ymmärrys tukia kohtaan on kasvanut edellisvuodesta. Valtaosa on kuitenkin sitä mieltä, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU:n alueelle. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta päästöt pienenisivät. Myös eläinkuljetuksia pitäisi valvoa tiukemmin koko EU:n alueella. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat hyvin varauksellisesti geenimuunteluun. Suomalaisista prosenttia arvioi, että sillä voitaisiin ratkaista maailman ruokapula. Enemmistö on sitä mieltä, että geenimuuntelua hyödyntävään ruuantuotantoon sisältyy enemmän riskejä kuin perinteiseen tuotantoon. Viljelijät, nuoret ja naiset Viljelijät erottuvat muista suomalaisista kahdella tavalla. He painottavat muita voimakkaammin ja yhtenäisemmin kotimaisuutta ja osoittavat tuotantoolosuhteiden ja alan normien tuntemusta luonnollisestikin. Ympäristöön liittyvissä kysymyksissä viljelijät jakautuvat kuitenkin kolmeen osaan: kutakuinkin kolmannes on puolesta, kolmannes vastaan ja kolmannes ei ota selkeää kantaa. Viljelijöillä on selvästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi ravinnekierrätyksestä, tukien sitomisesta ympäristönsuojeluun ja luomusta. Nuoret ja t painottavat keskimääräistä vähemmän ympäristöä ja eläinten hyvinvointia. Heillä on myös enemmän tietämättömyyttä ja varovaisuutta ottaa kantaa, mutta epätietoisuus on vähentynyt edellisvuodesta ja erot muihin suomalaisiin ovat kaventuneet selvästi. Esimerkiksi nuorista 0 prosenttia pitää suomalaista ruokaa turvallisempana kuin EU:n ulkopuolelta tulevaa ruokaa. Vuosi sitten näin arvioi prosenttia nuorista. Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. ustan ja kristillisdemokraattien kannattajien näkemykset ovat kotimaisuuteen, viljelijöiden arkeen ja EU:hun liittyvissä asioissa hyvin samansuuntaiset kuin viljelijöillä. ustan ja Kd:n kannattajien ympäristöpainotus on kuitenkin voimakkaampi kuin viljelijöiden. eät erottuvat muista keskimääräistä vahvemmilla ympäristönäkemyksillä. Samaa on nähtävissä myös vasemmistoliiton kannattajissa. Perussuomalaiset erottuvat EU-kriittisyydellä. oomuksen ja Sdp:n kannattajat vastaavat moniin kysymyksiin kuten suomalaiset keskimäärin. Ne, jotka eivät aio äänestää, jättävät muita useammin ottamatta kantaa. Tämä näkyy lähes kaikissa kysymyksissä. Tutkimus osoittaa myös sukupuolten välisiä näkemyseroja. Naiset haluavat miehiä useammin alkuperätiedot eineksiin, tunnistavat juuresten ravintoarvot, aikovat valita luomutuotteita, haluavat lisää valvontaa eläinkuljetuksiin ja ovat valmiita maksamaan enemmän perheviljelmillä tuotetusta ruuasta. Miehet arvioivat naisia useammin, että geenimanipulaatio voi ratkaista maailman ruokapulan ja maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa. Erot sukupuolten välillä eivät ole suuria, mutta ne ovat johdonmukaisia: naiset painottavat miehiä enemmän ympäristöarvoja ja ruuan laatua. Johtavassa asemassa olevien kriittisyys maataloustukia kohtaan on vahvistunut ja entistä suurempi osuus heistä arvioi viljelijöiden ansiotason korkeammaksi kuin palkansaajilla. Myös luomun suosio näyttää taittuvan johtavassa asemassa olevien joukossa. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ottavat entistä vahvemmin kantaa ruokaan ja maatalouteen ja en osaa sanoa -vastausten määrä on vähentynyt viime vuodesta. Edelleen on myös vaikeita kysymyksiä. Erityisen hankalaa on ottaa kantaa suomalaisen naudanlihan ympäristökuormitukseen ja eläinten olosuhteisiin lihantuotannossa. Myös viljelijöiden ansiotason arvioiminen on monelle vaikeaa, ja harvalla on käsitys maataloustukien vaikutuksesta kuluttajahintoihin. Viljelijöistäkin vain runsas puolet arvioi tukien laskevan ruuan hintaa kaupoissa. n

5 . Turvallista kotimaista ruokaa Kuvio. "Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan myös tulevaisuudessa." % Kotimaisuutta arvostetaan 0 0 Suomalaiset ovat entistä yksituumaisemmin (%) kotimaisen ruoantuotannon takana. Vuosi sitten osuus oli %. Vajaa kymmenesosa (%) ei osaa ottaa kantaa väittämään Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, muutoin tuki kotimaiselle ruoalle on käytännössä aukotonta. Näkemys kotimaisen tuotannon tarpeellisuudesta on jossain määrin sidoksissa ikään ja tulotasoon. Alimmillaan mutta edelleen siis erittäin korkealla tasolla tuki kotimaiselle ruualle on nuorten (%), opiskelijoiden (%) ja alle 000 euroa (%) ansaitsevien joukossa. Näissäkin kansalaisryhmissä tuki kotimaiselle tuotannolle on vahvistunut. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

6 Kuvio. "Suomalainen ruoka on turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka." % 0 + Suomalaista ruokaa pidetään turvallisena Suomalaiset uskovat entistä vahvemmin kotimaisen ruoan turvallisuuteen. Vuosi sitten prosenttia arvioi, että suomalainen ruoka on turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka. Nyt vastaava osuus on prosenttia. Luottamus suomalaisen ruuan turvallisuuteen on kasvanut kaikissa kansalaisryhmissä. Esimerkiksi nuorista 0 prosenttia arvioi nyt näin, vuosi sitten prosenttia. Väittämän kanssa samaa mieltä ovat erityisesti keskustan (%) ja Kd:n (%) kannattajat, t (%) sekä Lapissa asuvat (%), joiden joukossa samaa mieltä olevien osuus on kasvanut vuodessa peräti prosenttiyksikköä. Epäily suomalaisen ruoan turvallisuutta kohtaan on hyvin vähäistä. Enimmillään se on johtavassa asemassa olevien joukossa, mutta heistäkin näin ajattelee vain joka kymmenes ( %). alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

7 Kuvio. "Kotimaiset juurekset (esim. porkkana, lanttu ja peruna) ovat ravintoarvoltaan parempia kuin valkoinen riisi tai pasta." % + Juuresten ravintoarvot tiedossa Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä juuresten ravintoarvosta seuraavalla väittämällä: Kotimaiset juurekset (esim. porkkana, lanttu ja peruna) ovat ravintoarvoltaan parempia kuin valkoinen riisi ja pasta. Selkeä enemmistö (%) on väittämän kanssa samaa mieltä. Naiset (%) arvioivat näin miehiä (%) useammin. Näkemyksissä ei ole merkittäviä maantieteellisiä eroja. Sen sijaan koulutustausta ja ikä selittävät eroja jossain määrin: mitä korkeampi koulutus sitä enemmän on väittämän kanssa samaa mieltä olevia. Varttuneemmista noin 0 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, nuorista ja opiskelijoista noin puolet. Epätietoisten ja eri mieltä olevien osuudet ovat alhaisia kaikissa kansalaisryhmissä. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

8 Kuvio. "Einesten ja valmisruoan raaka-aineiden alkuperä pitäisi merkitä nykyistä selvemmin." % + Eineksiin halutaan raaka-aineiden alkuperätiedot Ruuan kotimaisuutta ja turvallisuutta arvostetaan. Siihen liittyen valtaosa suomalaisista (0 %) haluaa raaka-aineiden alkuperän näkyviin eineksiin ja valmisruokiin. Asiaa ei vastusteta käytännössä lainkaan ( %). Alkuperämerkintöjä kaipaavat erityisesti viljelijät ( %) sekä Kd:n ( %), keskustan (0 %) ja vihreiden (0 %) kannattajat. Naiset ( %) asettuvat miehiä ( %) useammin asian kannalle, samoin varttuneet nuoriin verrattuna. Alimmillaan tuki einesten alkuperämerkinnöille on alle 000 euroa ansaitsevien (0 %), opiskelijoiden ( %), nuorten ( %) ja johtavassa asemassa olevien ( %) joukossa, mutta heistäkin selkeä enemmistö haluaa raaka-aineiden alkuperän näkyviin. Tutkimuksen ensimmäisellä kierroksella vuosi sitten kysyttiin, pitäisikö ruuan alkuperämaan näkyä ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa. Suomalaisista prosenttia oli tätä mieltä. Einesten raaka-aineiden alkuperämerkintöjä vaaditaan siis vähintäänkin yhtä voimakkaasti. Mitä ilmeisimmin kohut esimerkiksi hevosenlihan käytöstä ovat lisänneet vaatimusta alkuperämerkinnöistä. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

9 Kuvio B. "EU-jäsenyys on vienyt suomalaista maataloutta hyvään suuntaan." EU:n vaikutus maatalouteen herättää kritiikkiä Puolet (%) suomalaisista arvioi, että EU-jäsenyys ei ole vienyt suomalaista maataloutta hyvään suuntaan. Näkemykset ovat hieman kriittisempiä kuin vuosi sitten. Tuolloin kriittisesti suhtautuvia oli prosenttia. Alle viidennes (%) pitää EU-jäsenyyden vaikutusta maatalouteen myönteisenä. Kolmannes (%) vastaa neutraalisti tai jättää vastaamatta. Kriittisyyttä on erityisesti viljelijöiden (%) sekä Kd:n (%), perus suo malais ten (%) ja keskustan (%) kannattajien joukossa. Kriittisyys on vahvistunut vuoden takaisesta selvästi iden (%), yrittäjien (%) ja johtavassa asemassa olevien (%) joukossa. Muutos on liki prosenttiyksikköä. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa erottuvat keski-ikäiset muita kriittisempinä. Myös hyvätuloisten kriittisyys on kasvanut. Yli euroa ansaitsevista prosenttia (+ %-yks.) arvioi nyt, ettei EU-jäsenyys ole vienyt maataloutta hyvään suuntaan euroa ansaitsevista näin arvioi peräti 0 prosenttia (+ %-yks.). Kriittisyys on vahvempaa pienissä kunnissa kuin suurissa % % alle yli työväestö muu yli asukkaan kaupunki Kuvio a. EU-jäsenyys on vienyt suomalaista maataloutta hyvään suuntaan % %

10 . Valvontaa tarvitaan Kuvio. "Lääkkeiden ja hormonien käyttöä maidon- ja lihantuotannossa valvotaan EU:ssa tiukemmin kuin muualla maailmassa." % Lääkkeiden ja hormonien valvontaa EU:ssa pidetään tiukkana Kuusi kymmenestä ( %) suomalaisesta arvioi, että lääkkeiden ja hormonien käyttöä maidon- ja lihantuotannossa valvotaan EU:ssa tiukemmin kuin muualla maailmassa. Tämänkin väittämän kohdalla enemmistön kanta on vuodessa vahvistunut (silloin %) ja aikaisempaa harvempi jättää ottamatta kantaa asiaan. Samaa mieltä olevien osuus on vahvistunut erityisesti nuorten (nyt %), opiskelijoiden ( %), -vuotiaiden ( %) sekä Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ( %) sekä Lapissa ( %) asuvien joukossa. Kaikissa näissä ryhmissä asiaan passiivisesti tai neutraalisti suhtautuvien osuus on laskenut yli prosenttiyksikköä ja muutos näkyy samaa mieltä olevien määrän kasvuna. Väittämän kanssa saamaa mieltä ovat keskimääräistä useammin t ( %) sekä keskustan ( %), Rkp:n ( %) ja Kd:n ( %) kannattajat. eiden kannattajien joukossa on tapahtunut muutos: nyt heistä prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä. Vuosi sitten samaa mieltä olevia oli prosenttia ja lukemat olivat samankaltaiset kuin vasemmistoliiton kannattajilla, joissa vastaavaa muutosta ei ole tapahtunut. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

11 Kuvio. "Suomessa maatalouden ympäristönormit ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin." % + Enemmistö arvioi Suomen säädökset tiukemmiksi kuin muissa EU-maissa Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä seuraavaan väittämään: Suomessa maatalouden ympäristönormit ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin. Enemmistö (0 %) arvioi, että Suomessa säädökset ovat tiukemmat. Vuosi sitten osuus oli prosenttia. Tätä mieltä ovat erityisesti viljelijät ( %) ja keskustan kannattajat ( %). Väittämän kanssa samaa mieltä olevien osuus on jonkin verran kasvanut eri puolilla maata ja kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan opiskelijoista vain vähemmistö ( %) on väittämän kanssa samaa mieltä. imääräistä useampi, noin neljä kymmenestä, sta ja kotiäidistä/ -isästä valitsee ei samaa eikä eri mieltä -vastauksen. Kaiken kaikkiaan epätietoisten ja näkemykseltään epävarmojen osuus on laskenut vuoden takaisesta. Väittämän kanssa eri mieltä olevia on edelleen hyvin vähän ( %). alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

12 Eläinkuljetuksiin lisää valvontaa Liki kaksi kolmesta (%) haluaa eläinkuljetukset tiloilta teurastamoihin tiukempaan valvontaan koko EU:n alueella. Asian vastustus on vähäistä (%). Tiukempaa valvontaa vaaditaan vähintään yhtä vahvasti kuin vuosi sitten (silloin 0 %). Ikä on näkemyksiä selittävä tekijä: mitä vanhemmasta on kyse, sitä vahvempi kannatus tiukemmalle kuljetusten valvonnalle. Näin oli myös vuosi sitten. taajista erottuvat tämäkin kysymyksen kohdalla t (%) ja -vuotiaat (%), joista vähemmistö muista poiketen on kuljetusten tiukemman valvonnan takana. Heistä keskimääräistä useampi valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon. Naiset (%) haluavat miehiä (%) selvemmin tiukempaa eläinkuljetusten valvontaa. Tätä mieltä on myös entistä useampi Lapissa (%), Helsingissä (%) ja Itä-Suomessa (%) asuva. Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. Tiukemmin valvottuja eläinkuljetuksia kaipaavat erityisesti vihreiden (%), vasemmistoliiton (%) ja Rkp:n (%) kannattajat. oomuksessa (0%) näin ajattelevia on vähemmän. Kuvio B. "Eläintenkuljetukset tiloilta teurastamoihin pitäisi ottaa tiukempaan valvontaa koko EU:n alueella." % % alle yli Kuvio A. Eläintenkuljetukset tiloilta teurastamoihin pitäisi ottaa tiukempaan valvontaa koko EU:n alueella % muu yli asukkaan kaupunki %

13 . Enemmän ympäristötekoja Kuvio. "Suomalainen naudanlihatuotanto on ympäristölle haitallisempaa kuin soijan tai riisin viljely esim. Aasiassa." % + Suomalaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta ei tiedetä Tutkimuksessa kysyttiin, onko suomalainen naudanlihantuotanto ympäristölle haitallisempaa kuin soijan tai riisin viljely esimerkiksi Aasiassa. Enemmistö ei ota asiaan selvää kantaa: yli puolet ( %) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon tai jättää vastaamatta. Suomalaista naudanlihantuotantoa pitää ympäristölle haitallisempana prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes ( %) arvioi, että riisin ja soijan tuotanto on haitallisempaa ympäristölle. Viljelijät erottuvat muista. Heistä 0 prosenttia arvioi, että suomalainen naudanlihantuotantoa ei ole ympäristölle haitallisempaa kuin soijan tai riisin viljely ja kannastaan epävarmoja on keskimääräistä vähemmän. Samansuuntaisesti ajattelevat keskustan ja perussuomalaisten kannattajat, joskin alhaisemmin lukemin. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

14 Kuvio. "Suomessa eläinten olosuhteet lihantuotannossa ovat paremmat kuin Saksassa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa, joista Suomeen tuodaan eniten lihaa." % + 0 Eläinten olosuhteet epäselvät Naudanlihantuotannon ympäristökuormituksen ohella myös eläinten olosuhteiden arviointi on suomalaisille vaikeaa. Asiaa selvitettiin seuraavalla väittämällä: Suomessa eläinten olosuhteet lihantuotannossa ovat paremmat kuin Saksassa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa, joista Suomeen tuodaan eniten lihaa. Samaa mieltä väittämän kanssa on liki puolet (%) suomalaisista. Lähes yhtä suuri osuus (%) valitsee ei samaa eikä eri mieltä tai jättää vastaamatta. Epätietoisuutta on erityisesti pääkaupunkiseudulla. Eri mieltä on prosenttia suomalaisista. Viljelijät poikkeavat keskimääräisestä tämänkin kysymyksen kohdalla. Heistä kolme neljäsosaa (%) pitää eläinten olosuhteita parempina Suomessa. Näkemys on yhtenäisempi kuin muilla harva jättää ottamasta kantaa. Selvästi alle puolet opiskelijoista (%), korkeasti koulutetuista (%) ja yli euroa ansaitsevista (%) arvioi, että eläinten olosuhteet ovat Suomessa paremmat kuin kyseisissä maisissa. Näkemyksissä on myös puoluekannan mukaisia eroja. ustan (%) ja Kd:n (%) kannattajien selkeä enemmistö pitää eläinten olosuhteita parempina Suomessa. oomuksen (%), vasemmistoliiton (%) ja vihreiden (0%) kannattajista näin ajattelee neljä kymmenestä. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

15 Lisää ympäristöpainotusta tukiin Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU-alueella. Ympäristö painotus on hieman vahvistunut vuoden takaisesta (silloin 0 %). Erityisesti se on vahvistunut kotiäitien/-isien (nyt %, silloin %) ja viljelijöiden (nyt %, silloin %) joukossa. Päinvastoin on tapahtunut johtavassa asemassa olevien joukossa. Vuosi sitten heistä liki kolme neljännestä ( %) painotti ympäristönsuojelua tukiehtona, nyt näin ajattelee prosenttia. Ympäristöpainotus on vahvistunut ja näkemykset ovat lähentyneet toisiaan eri tuloryhmissä sekä tarkasteltaessa asiaa koulutuksen sekä asuinpaikan sijainnin ja koon mukaan. Poikkeuksen muodostavat viljelijät, joiden näkemykset jakautuvat selkeästi kolmeen osaan: runsas kolmannes ( %) on väittämän kanssa samaa mieltä, kolmannes ( %) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon ja kolmannes ( %) on väittämän kanssa eri mieltä. Viljelijöiden lisäksi erottuvat nuoret, joista alle puolet ( %) on väittämän kanssa samaa mieltä. Nuorten joukossa on keskimääräistä enemmän epätietoisuutta. Väittämän kohdalla on edelleen myös merkittävää puoluekohtaista hajontaa. Ympäristönsuojelua tuen ehtona painottavat erityisesti vihreiden (0 %), vasemmis toliiton ( %) ja Sdp:n ( %) kannattajat % Kuvio B. "Ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU:n alueella." + alle yli % Kuvio A. Ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU:n alueella. työväestö % muu yli asukkaan kaupunki %

16 Maatalouden ravinnekierrätystä kehitettävä Selkeä enemmistö ( %) arvioi, että maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta ympäristöön kohdistuvat päästöt pienenisivät. Näkemys on hieman vahvistunut kautta linjan lukuun ottamatta viljelijöitä, joiden mielipiteet muista poiketen jakautuvat tässäkin kysymyksessä kolmeen osaan: kolmannes ( %) kannattaa ravinnekierrätyksen kehittämistä, runsas neljännes ( %) vastustaa sitä ja kolmannes ( %) valitsee ei samaa eikä eri mieltä. Myönteisesti asiaan suhtautuvien viljelijöiden osuus on pienentynyt. Muissa kansalaisryhmissä ei ole merkittävää kielteistä suhtautumista ravinnekierrätykseen. Viljelijöiden lisäksi erottuvat nuoret, joista keskimääräistä harvempi ( %) tukee ravinnekierrätyksen kehittämistä, ja asiaan epävarmasti suhtautuvien osuus on korkea. Opiskelijoiden näkemykset ovat samansuuntaisia kuin nuorten. Ammattiasema selittää näkemyksiä myös siltä osin, että tuki ravinnekierrätykselle on keskimääräistä korkeampi iden ( %) ja johtavassa asemassa olevien ( %) keskuudessa. Sama näkyy tarkasteltaessa suurituloisia ( %) ja korkeasti koulutettuja ( %) sekä suuria kaupunkeja, kuten a ( %). Puolueista erottuvat vihreiden kannattajat, joista yhdeksän kymmenestä ( %) tukee ravinnekierrätyksen lisäämistä. Asia saa kannatusta myös muiden puolueiden kannattajien enemmistöltä % Kuvio B. "Maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta ympäristöön kohdistuvat päästöt pienenisivät." + alle yli % Kuvio A. Maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta ympäristöön kohdistuvat päästöt pienenisivät. työväestö % muu yli asukkaan kaupunki %

17 . Geenimuuntelu arveluttaa Kuvio. "Geenimuuntelulla voidaan ratkaista maailman ruokapula." % + Geenimuuntelua ei pidetä maailman ruokapulan ratkaisijana Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä geenimuuntelusta. Ensin kysyttiin, voidaanko geenimuuntelulla ratkaista maailman ruokapula. Vain prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä, eri mieltä on puolet ( %) ja kolmannes ( %) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon tai jättää vastaamatta. Näkemyksissä on jonkin verran sukupuolieroja. Naisista samaa mieltä on vain joka kymmenes ( %), miehistä viidennes ( %). Samaa mieltä olevia on keskimääräistä enemmän nuorten ( %), opiskelijoiden ( %), suurituloisimpien ( %) ja johtavassa asemassa olevien ( %) joukossa. Monilla on selkeä kielteinen näkemys. Esimerkiksi enemmistö viljelijöistä ( %), yrittäjistä ( %), -vuotiaista ( %) ja pienten kuntien asukkaista ( %) arvioi, ettei geenimuuntelulla voida ratkaista maailman ruokapulaa. Erityisen vahva kielteinen näkemys on Kd:n ( %) kannattajien joukossa. Ero kokoomuksen (0 %) kannattajiin on iso. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

18 Kuvio. "Geenimuuntelua hyödyntävään ruoantuotantoon sisältyy enemmän riskejä kuin perinteiseen ruoantuotantoon." % + Geenimuuntelua hyödyntävään ruuantuotantoon suhtaudutaan epäillen Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi, että geenimuuntelua hyödyntävään ruuantuotantoon sisältyy enemmän riskejä kuin perinteiseen ruuantuotantoon. Päin vastaista mieltä on vain joka kymmenes ( %). Vajaa kolmannes ei ota asiaan selkeää kantaa. Näkemyseroja eri ammattiryhmien välillä on jonkin verran. Eniten samaa mieltä olevia on viljelijöiden ( %) ja yrittäjien ( %) joukossa, vähiten opiskelijoissa ( %) ja työntekijöissä ( %). Pienituloiset ja n käyneet eivät ota yhtä selvästi kantaa väittämän puolesta kuin suurituloisemmat ja enemmän koulutetut. Kuitenkin enemmistö heistäkin arvioi GMO-ruokaan sisältyvän enemmän riskejä. Suhtautumisessa geenimuunteluun ei ole merkittäviä maantieteellisiä eroja, mutta puoluekannan mukaisia eroja on. Eniten geenimuuntelun riskejä painottavia on Rkp:n ( %) ja vähiten kokoomuksen ( %) kannattajissa. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

19 . Maataloustuet hyväksytään Kuvio. "Maanviljelijöiden ansiotaso Suomessa on korkeampi kuin palkansaajilla keskimäärin." % 0 + Arviot viljelijöiden tulotasosta hajoavat Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä viljelijöiden tulotasosta seuraavalla väittämällä: Maanviljelijöiden ansiotaso Suomessa on korkeampi kuin palkansaajien keskimäärin. Väittämän kanssa samaa mieltä joka viides (%) ja eri mieltä noin kolmannes (%) suomalaisista. Yli neljäkymmentä prosenttia valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon, ilmeisen monelle kysymys on vaikea. Näkemyksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuodessa. Vuoden takaiseen verrattuna selkeimmin mielipidettään ovat muuttaneet johtavassa asemassa olevat, jotka jakautuvat nyt kolmeen osaan: % on samaa mieltä, % eri mieltä ja % valitsee ei samaa eikä eri mieltä. Johtavassa asemassa olevien joukossa samaa mieltä olevien osuus on yli kaksinkertaistunut vuodessa (silloin %). Maanviljelijöiden näkemys omasta tulotasostaan on entistä yksiselitteisempi: prosenttia on väittämän kanssa eri mieltä. Vuosi sitten osuus oli prosenttia. n lisäksi puoluekanta selittää näkemyksiä. Sdp:n kannattajista kolme kymmenestä (%) arvioi, että viljelijöiden tulotaso on korkeampi kuin palkansaajien. Myös keskimääräistä useampi perussuomalainen (%) ajattelee näin. Vuosi sitten vasemmistoliiton kannattajien näkemykset olivat hyvin lähellä Sdp:n ja perussuomalaisten kannattajien näkemyksiä. Nyt ero niihin on kasvanut: vasemmistoliiton kannattajista väittämän kanssa samaa mieltä on prosenttia. Puolet ei ota asiaan kantaa. Selkeimmin muista puolueista erottuvat keskustan kannattajat, joista joka kymmenes on väittämän kanssa samaa mieltä ja kuusi kymmenestä eri mieltä. Viimevuotisiin tuloksiin voi tarkemmin tutustua osoitteessa en-julkaisut/tutkimus-suomalaisten-ruoka-ja-maatalousasenteista/. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

20 Kuvio. "Maanviljelijän tulisi saada nykyistä suurempi osuus elintarvikkeiden hinnasta koko EU-alueella." % + 0 Ei selkeää kantaa viljelijöiden osuuteen elintarvikkeiden hinnasta Suomalaisilla ei ole selkeää käsitystä viljelijöiden tulotasosta. Hajontaa on myös kysyttäessä, pitäisikö maanviljelijöiden saada nykyistä suurempi osuus elintarvikkeiden hinnasta koko EU:n alueella. Vajaa puolet ( %) arvioi näin, liki yhtä suuri osuus ( %) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon tai jättää vastaamatta. Eri mieltä olevia on prosenttia. Asia on vaikea erityisesti nuorille ja keski-ikäsille sekä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa asuville. Eri ammattiryhmien väliset näkemyserot ovat isoja. Opiskelijoista runsas kolmannes ( %) arvioi, että viljelijöiden pitäisi saada suurempi osuus elintarvikkeiden hinnasta. Johtavassa asemassa olevista ( %) ja istä ( %) näin ajattelee neljä kymmenestä. Viljelijöistä tätä mieltä on kolmen neljästä ( %) ja eläkeläisistäkin enemmistö ( %). imääräistä harvempi suurituloinen ( %) ja yliopistokoulutuksen saanut ( %) arvioi, että viljelijöiden pitäisi saada nykyistä suurempi osuus elintarvikkeiden hinnasta. Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. ustan ( %) ja Kd:n ( %) kannattajista näin arvioi kaksi kolmannesta, vihreiden (0 %), vasemmistoliiton ( %) ja kokoomuksen ( %) kannattajista selvästi pienempi osuus. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

21 Maataloustuille hyväksyntää Kolme neljästä ( %) arvioi, että maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään. Väittämän allekirjoittaa nyt useampi kuin vuosi sitten (silloin %) ja vain prosenttia on sitä vastaan. Ymmärrys tukia kohtaan on kasvanut kaikissa kansalaisryhmissä lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia. Myönteisyys on kasvanut erityisesti nuorten, iden, -vuotiaiden sekä eteläisessä Suomessa ja Lapissa asuvien keskuudessa. Esimerkiksi turkulaisista prosenttia arvioi, että maataloustukia tarvitaan. Vuosi sitten vastaava lukema oli prosenttia. Kannatus väittämälle on kasvanut voimakkaasti sekä pienissä kunnissa että pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Vahvin tuki väittämälle tulee maanviljelijöiltä (%) sekä keskustan (%) ja Kd:n (%) kannattajilta. Vuoden takaiseen verrattuna Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien tuki väittämälle on kasvanut selvästi ja on nyt yli 0 prosenttia. Alhaisimmillaan ymmärrys maataloustukia kohtaan on johtavassa asemassa olevien joukossa, mutta heistäkin enemmistö (0%) pitää tukia perusteltuina viljelijöiden toimeentulon kannalta. Viimevuotisiin tuloksiin voi tarkemmin tutustua osoitteessa en-julkaisut/tutkimus-suomalaisten-ruoka-ja-maatalousasenteista/ % työväestö Kuvio B. "Maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään." + alle yli muu yli asukkaan kaupunki % 0 Kuvio A. Maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään % % 0

22 Kuvio. "Maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa." % + 0 Tukien vaikutusta ruuan hintaan ei tiedetä Suomalaisilla on vaikeuksia tunnistaa maataloustukien vaikutus ruoan kuluttajahintoihin. Näkemykset jakautuvat kolmeen osaan: vajaa kolmannes (%) arvioi, että maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa. Kolmannes (%) on päinvastaista mieltä ja runsas kolmannes (%) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon tai jättää vastaamatta. Vuoden takaiseen verrattuna hieman useampi ottaa kuitenkin kantaa asiaan ja myönteisesti vastaavien osuus on varovaisessa kasvussa (+%-yks.). Näkemyksissä on sukupuolten välisiä eroja. Naisista neljännes (%) on väittämän kanssa samaa mieltä, miehistä runsas kolmannes (%). Molemmat osuudet ovat vahvistuneet viisi prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Päinvastoin on tapahtunut johtavassa asemassa olevien kohdalla. Heistä neljännes (%) on väittämän kanssa samaa mieltä. Osuus on prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Sama on tapahtunut vielä voimakkaammin kotiäitien ja -isien joukossa. Heistä vain prosenttia arvioi maataloustukien laskevan ruuan hintaa. Vuosi sitten heistä ajatteli näin vajaa kolmannes (%). Viljelijöistä edelleenkin vain runsas puolet (%) arvioi tukien laskevan ruoan hintaa kaupoissa. ustan kannattajista näin ajattelee vajaa puolet (%) ja muiden puolueiden kannattajista selvästi tätäkin pienempi osuus. Tiedon puute asiassa on ilmeinen edelleen. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

23 . Luomu ja perheviljelmät myötätuulessa Kuvio. "Olen valmis maksamaan suomalaisella perheviljelmällä tuotetusta ruoasta hieman enemmän kuin suurtiloilla tuotetusta ruoasta." % + 0 Perheviljelmillä tuotetusta ruuasta voidaan maksaa enemmän Tutkimuksessa selvitettiin valmiutta maksaa hieman enemmän suomalaisilla perheviljelmillä tuotetusta ruuasta kuin suurtiloilla tuotetusta ruuasta. Enemmistö ( %) on valmis näin tekemään. Naisten valmius ( %) on hieman miehiä ( %) korkeampi. Näkemyksissä on hajontaa. Selkeimmin valmiutta lisähinnan maksamiseen on illä ( %) ja viljelijöillä (0 %). Johtavassa asemassa olevilla ei ole keskimääräistä enempää maksuvalmiutta. imääräistä vähemmän valmiutta löytyy nuorten ( %), opiskelijoiden ( %) ja pienituloisten ( %) joukosta. Tulotaso selittää näkemyksiä laajemminkin: maksuhalukkuus kasvaa tulojen noustessa siten, että korkeimmillaan se on ansaitsevien joukossa. Valmius maksaa enemmän korreloi myös koulutustason kanssa. Kahdeksan kymmenestä ( %) vihreiden kannattajasta on valmis maksamaan enemmän suomalaisten perheviljelmien ruuasta. imääräistä korkeampi lukema on myös keskustan ( %) ja Rkp:n kannattajien ( %) joukossa. Näistä selkeimmin erottuvat perussuomalaiset, joista niukka enemmistö ( %) on valmis maksamaan enemmän ja kielteisesti vastaavien osuus on keskimääräistä korkeampi ( %). Samansuuntaisia näkemyksiä on myös äänestämättömien joukossa. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

24 Kuvio. "Aion valita entistä useammin luomutuotteita tulevaisuudessa." % Luomun suosio kasvussa Luomutuotteiden suosio on kasvanut hieman vuodessa. Nyt prosenttia aikoo valita entistä useammin luomutuotteita tulevaisuudessa. Vuosi sitten näin arvioi prosenttia. Ero naisten ja ten välillä on kasvanut. Nyt naisista noin puolet (%) ja miehistä runsas kolmannes (%) aikoo lisätä luomutuotteiden käyttöä. Naisista joka viides (%) ja miehistä joka kolmas (%) ei aio lisätä luomun käyttöä. imääräistä vahvempi luomupainotus on edelleen iden (%), kotiäitien ja -isien (%), hyvätuloisten sekä korkeasti koulutettujen joukossa. Liki puolet -vuotiaista (%) aikoo valita luomutuotteita entistä useammin. tarkastelu kertoo muutaman selkeän muutoksen. Muista poiketen johtavassa asemassa olevien luomunkulutus ei ole samanlaisessa kasvussa kuin vuosi sitten. Silloin heistä kuusi kymmenestä (%) aikoi valita luomutuotteita jatkossa entistä useammin, nyt näin arvioi neljä kymmenestä (%). Yrittäjien keskuudessa luomun näkymät ovat positiiviset. Nyt heistä puolet (%) aikoo lisätä luomutuotteiden ostoa, vuosi sitten näin arvioi 0 prosenttia. Viljelijöiden kulutuskäyttäytyminen jakautuu nyt entistä selvemmin kolmeen osaan: % aikoo lisätä luomutuotteiden käyttöä, % ei ja 0 % ei ota selkeästi kantaa. Viljelijöiden joukossa luomun suosio on vahvistunut. Vuosi sitten % aikoi valita useammin luomun, % ei ja % ei ottanut kantaa. Maantieteelliset ja tuloryhmien väliset erot näyttävät tasoittuneen vuoden aikana, mutta puoluekannan mukaisia eroja on edelleen. Luomupainotus on vahvin vihreiden (%) ja alhaisin perussuomalaisten joukossa (%). Lukema on perussuomalaistenkin kohdalla edellisvuotta korkeampi (silloin %). Viimevuotisiin tuloksiin voi tarkemmin tutustua osoitteessa en-julkaisut/tutkimus-suomalaisten-ruoka-ja-maatalousasenteista/. + alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

25 Kuvio. "Lähiruokaa on kotimaakunnassani alueen omista raaka-aineista valmistettu ruoka." % + 0 Lähiruokaa kotimaakunnasta Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsitystä lähiruuasta kahdella väittämällä. Ensimmäisen mukaan lähiruokaa on kotimaakunnassa alueen omista raaka-aineista valmistettu ruoka. Toisen väittämän mukaan lähiruokaa on kaikki Suomessa kotimaisista raaka-aineista valmistettu ruoka. Erot suhtautumisessa väittämiin ovat selkeät: kolme neljästä (%) arvioi, että lähiruokaa on nimenomaan omassa kotimaakunnassa alueen omista raaka-aineista valmistettu ruoka. Tätä määritelmää ei vastusteta käytännössä lainkaan (%). Lähiruuan laajempi määritelmä ei saa suomalaisten kannatusta: vain joka kymmenes (%) on väittämän kanssa täysin samaa mieltä, kolmannes (%) on eri mieltä ja vajaa kolmannes (%) valitsee neutraalin vastausvaihtoehdon tai jättää vastaamatta. Lähiruoka mielletään siis nimenomaan omalla kotiseudulla alueen omista raaka-aineista valmistetuksi, ei yleisesti Suomessa tuotetuksi ruuaksi. alle yli muu yli asukkaan kaupunki %

26 Kuvio. "Lähiruokaa on kaikki Suomessa kotimaisista raaka-aineista valmistettu ruoka." taajien jakauma % Yhteensä (painottamaton) + 0 alle yli maatalousväestö 0 kotiäiti/ isä muu yli asukkaan kaupunki alle yli Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi JATKUU, %

27 Yhteensä (painottamaton) 0 muu yli 0 000:n as. kaup. 0 perus- /kansakoulu ammatti- /tms. koulu 0 Sdp Rkp 0 Kd Eos/Ei vst.

28

29