Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Transkriptio

1 Lähiruokaa, kiitos! mutta Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

2 Sisältö YHTEENVETO Vahva tuki kotimaiselle ruoalle Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Lähiruoalle kyllä ja alkuperämaa näkyviin.... Kuvio Kuvio Kuvio EU:n vaikutuksista maatalouteen ei tiedetä... Kuvio Kuvio Kuvio Viljelijöiden arkea ymmärretään Kuvio Kuvio Kuvio Ympäristöpainotusta kaivataan Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Ei intoa kasvisruokavalioon Kuviot Kuvio

3 ISBN ---- Julkaisuun on käytetty ulkoasiainministeriön EU-tiedotustukea.

4 Saatteeksi Kokeilemme ruokaohjeita, maistelemme etnisiä herkkuja, suosimme kotimaista luomua. Mutta ostamme myös tofua ja tonnikalaa. Ruoka on välttämätöntä ja trendikästä. Ruoka on myös arvovalinta. Tämä tutkimus syntyi halusta selvittää suomalaisten ruoka- ja maatalousnäkemyksiä kotimaisuuden, EU:n ja ympäristön näkökulmasta. Samalla tutkimme suomalaisten käsityksiä viljelijöiden arjesta. Kiitän Maaseudun Sivistysliittoa, MTK:ta ja Talous tut kimusta yhteistyöstä. Tutkimuksen toteutukseen on käytetty ulkoasiainministeriön EU-tiedotustukea. Kiitokset siitä. Helsingissä.. Karina Jutila Johtaja Ajatuspaja e Miten tutkimus on tehty? Aineisto kerätty:.... Vastauksia: 0 kpl Aineiston keräystapa: Suomi tänään -kirjekysely, Taloustutkimus Oy Otos: edustava otos Suomen aikuisväestöstä satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä (Väestörekisterikeskus) Tulosten virhemarginaali: +/ prosenttiyksikköä Kysymysten laadinta: Ajatuspaja e, MTK ja Maaseudun Sivistysliitto Analyysit ja teksti: Karina Jutila, Ajatuspaja e

5 YHTEENVETO Tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Suomalaiset painottavat myös lähiruokaa ja toivovat, että ruoan alkuperämaa näkyisi ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa. Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla on ymmärtämystä viljelijöiden arkea kohtaan. Enemmistö arvioi, että viljelijöiden työ on raskasta ja maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään. EU-jäsenyyden arvioidaan vieneen maataloutta huonoon suuntaan. Tutkimus osoittaa, että monet maatalouteen ja viljelijöiden työhön liittyvät kysymykset ovat suomalaisille hankalia. Viljelijöiden ansiotason arvioiminen on monelle vaikeaa, ja harvalla on käsitys maataloustukien vaikutuksesta kuluttajahintoihin. Myös kysymys maatalouden sääntelystä on vaikea. Niukka enemmistö arvioi, että Suomessa maatalouden ympäristönormit ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin, mutta isolle osalle tämäkin kysymys on visainen. Sama näkyy kysyttäessä lääkkeiden ja hormonien käytön valvonnasta. Tiedotusta ja julkista keskustelua siis tarvitaan. Suomalaisilla on selkeä ympäristöpainotus asennoitumisessa maatalouteen. Enemmistö arvioi, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto, ja eläinkuljetuksille tarvittaisiin tiukempaa valvontaa koko EU:n alueella. Myös maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi enemmistön mielestä kehittää edelleen. Valtaosa suomalaisista tunnistaa, että laiduntava karja ylläpitävää luonnon monimuotoisuutta, mutta erityisesti nuoremmille suomalaisille ja myös monelle vihreiden kannattajista tämä kysymys on vaikea. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaiset eivät ole merkittävässä määrin siirtymässä kasvisruokavalioon. Lähinnä kannatusta saa terveyssyihin perustuva kasvisruokavalio, mutta senkin kohdalla kannatus on vain vajaan kolmanneksen luokkaa. Miehet suhtautuvat naisia kielteisemmin kasvisruokavalioon. Luomu saa kasvisruokavaliota vahvemman tuen: neljä kymmenestä suomalaisesta aikoo valita nykyistä useammin luomutuotteita.

6 Tutkimus paljastaa näkemyseroja eri kansalaisryhmien välillä. Erityisesti ehkä yllättäen erottuvat nuoret ja opiskelijat siten, että he painottavat muita harvemmin ympäristöasioita, eläinsuojelua ja kotimaisuutta. Hinta näyttää olevan usein ratkaiseva tekijä. Nuorten ja opiskelijoiden joukossa on myös keskimääräistä enemmän tietämättömyyttä maatalouteen sekä sen ympäristö- ja EU-ulottuvuuteen liittyvistä kysymyksistä. Mielipiteisiin heijastuu myös vastaajan tulotaso. Pienituloisilla on monen kysymyksen kohdalla samaa asennoitumista kuin nuorilla ja opiskelijoilla (osin kyse on myös samoista kansalaisista) sekä tietämättömyyttä tai arkuutta vastata kysymyksiin. Monissa viljelijöiden arkeen ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä tiedon puutetta on keskimääräistä enemmän eteläisessä Suomessa asuvilla. Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. Keskustan kannattajat erottuvat muiden puolueiden kannattajista tukemalla erityisen vahvasti kotimaista ruoantuotantoa, lähiruokaa ja alkuperämerkintöjä. He näkevät viljelijöiden arkeen ja EU:hun liittyvät asiat hyvin samansuuntaisesti kuin viljelijät. Keskustan kannattajien joukossa ympäristöpainotus on kuitenkin voimakkaampi kuin viljelijöillä. Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat tukevat puolestaan keskimääräistä selvemmin kasvisruokavaliota, maatalouden ravinnekierrätyksen kehittämistä sekä sitä, että ympäristönsuojelu nostetaan nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehdoksi koko EU:n alueella. Viimeksi mainitussa asiassa puolueiden väliset näkemyserot ovat varsin isoja. Maanviljelijät eroavat muista ammattiryhmistä. He ottavat väittämiin muita yhtenäisemmin kantaa ja valitsevat keskimääräistä harvemmin neutraalin vastausvaihtoehdon. Ympäristökysymysten kohdalla viljelijöiden näkemyksissä on kuitenkin hajontaa. n

7 Vahva tuki kotimaiselle ruoalle Kuvio. Suomalaiset ovat varsin yksituumaisesti (%) kotimaisen ruoantuotannon takana. Noin joka kymmenes ( %) ei osaa ottaa kantaa väittämään Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, muutoin tuki kotimaiselle ruoalle on lähes aukotonta. Näkemys kotimaisen ruoantuotannon tarpeellisuudesta on jossain määrin sidoksissa tulo- ja koulutustasoon. Noin 0 prosenttia suurituloisimmista ja korkeasti koulutetuista pitää kotimaista ruoantuotantoa tarpeellisena myös jatkossa. Alimmillaan mutta edelleen siis korkealla tasolla tuki kotimaiselle ruoalle on opiskelijoiden (%) joukossa.

8 Kuvio. "Kotimaista ruoantuotantoa tarvitaan myös tulevaisuudessa." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni 0 Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

9 Kuvio. Näkemystä kotimaisen ruoantuotannon tarpeellisuudesta kysyttiin myös seuraavalla väittämällä: Suomessa ei pitäisi tuottaa ruokaa, koska maa sijaitsee niin pohjoisessa. Väittämä saa selkeän tyrmäyksen. Samaa mieltä on prosenttia ja eri mieltä prosenttia suomalaisista. Väittämän kanssa täysin eri mieltä olevien osuus on kaikissa kansalaisryhmissä yli puolet. Tuki kotimaiselle ruoantuotannolle on siis korkea.

10 Kuvio. "Suomessa ei pitäisi tuottaa ruokaa, koska maa sijaitsee niin pohjoisessa" Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies 0 Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

11 Kuvio. Suomalaiset uskovat kotimaisen ruoan turvallisuuteen. Kolme neljästä (%) arvioi, että suomalainen ruoka on turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka. Erityisen vahvasti näin arvioivat Keskustan kannattajat (%), maanviljelijät (%) sekä entisen Oulun läänin alueella asuvat (%). Epäily suomalaisen ruoan turvallisuutta kohtaan on hyvin vähäistä. Enimmillään se on vihreiden joukossa, mutta sielläkin näin ajattelee vain joka kymmenes ( %).

12 Kuvio. "Suomalainen ruoka on turvallisempaa kuin EU:n ulkopuolelta tuleva ruoka." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta KAIKKI % Sukupuoli nainen mies 0 Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu 0 Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

13 Kuvio. Vain prosenttia suomalaisista arvioi, että EU-jäsenyys on vienyt suomalaista maataloutta hyvään suuntaan. Keskimääräistä enemmän näin ajattelevia on johtavassa asemassa olevien (%), hyvätuloisten (%), helsinkiläisten (%) ja Kokoomuksen kannattajien (0%) joukossa. Näissäkin kansalaisryhmissä selkeä vähemmistö arvioi EU-jäsenyyden vaikutukset maatalouteen myönteisiksi. Kriittisintä suhtautuminen EU-jäsenyyden vaikutuksiin on maanviljelijöiden (%) ja perussuomalaisten (0%) keskuudessa. Myös Keskustan kannattajien (%) joukossa kriittisyys on voimakasta.

14 Kuvio. "EU-jäsenyys on vienyt suomalaista maataloutta hyvään suuntaan." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

15 Lähiruoalle kyllä ja alkuperämaa näkyviin Kuvio. Liki 0 prosenttia arvioi, että koulu- ja työpaikkaruokailussa pitäisi käyttää entistä useammin lähellä tuotettuja raaka-aineita. Erityisesti näin ajattelevat Keskustan kannattajat (%), johtavassa asemassa olevat (%) ja maanviljelijät (%). Alimmillaan tuki väittämälle on -vuotiaiden (%), opiskelijoiden (%) ja pienituloisimpien (%) joukossa, mutta heistäkin selkeä enemmistö painottaa lähiruokaa koulu- ja työpaikkaruokailussa.

16 Kuvio. "Koulu- ja työpaikkaruokailussa pitäisi käyttää entistä useammin lähellä tuotettuja raaka-aineita" Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

17 Kuvio. Pienituloisimmat, nuoret ja opiskelijat erottuvat myös selvitettäessä ruoan hinnan ja alkuperämaan merkitystä. Alle 000 euroa ansaitsevista (%), opiskelijoista ja nuorista liki puolet (%) valitsee kaupan ruokahyllyltä edullisimpia tuotteita alkuperämaasta riippumatta. Ostokäyttäytymiseen vaikuttaa siis käytettävissä olevan rahan määrä ja elämäntilanne. Erityisen selviä erot ovat eri tuloryhmien välillä. Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. Vasemmistoliiton kannattajista neljä kymenestä (0%) ja Sdp:n kannattajista kolmannes (%) valitsee edullisimpia tuotteita alkuperämaasta riippumatta. Keskustan kannattajista näin arvioi tekevänsä alle viidennes (%), mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi vihreissä (%). Selkeimmin väittämän kanssa eri mieltä ovat maanviljelijät (%) ja Keskustan kannattajat (%).

18 Kuvio. "Valitsen kaupan ruokahyllyillä edullisimpia tuotteita alkuperämaasta riippumatta" Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä 0 toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

19 Kuvio. Tutkimus kertoo, että suomalaisista liki kolme neljästä (%) haluaa ruoan alkuperämaan näkyviin ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa. Asiaa ei vastusteta juuri lainkaan (%). Alkuperämerkintöjä kaipaavat erityisesti maanviljelijät (%), Keskustan (%), Vihreiden (0%) ja Perussuomalaisten (%) kannattajat, koti-isät ja -äidit (%) sekä entisen Oulun läänin alueella asuvat (%). Asia painottuu naisten keskuudessa (%) hieman enemmän kuin miesten (%). Tämänkin kysymyksen kohdalla erottuu kolme kansalaisryhmää: keskimääräistä harvempi -vuotias (%), opiskelija (%) ja alle 000 euroa ansaitseva (%) kaipaa ruoan alkuperämerkintöjä.

20 Kuvio. "Ruoan alkuperämaan tulisi näkyä ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu 0 Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

21 EU:n vaikutuksista maatalouteen ei tiedetä Kuvio. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaiset eivät tunnista maataloustukien vaikutusta ruoan kuluttajahintoihin. Vain neljännes (%) arvioi, että maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa. Liki puolet (%) suomalaisista valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon tai jätti vastaamatta. Naisista puolet ja miehistä 0 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa tai valitsi ei samaa eikä eri mieltä. Naisista viidennes (%) on väittämän kanssa samaa mieltä, miehistä vajaa kolmannes (%). Maanviljelijöistäkin vain runsas puolet (%) arvioi tukien laskevan ruoan hintaa kaupoissa. Keskustan kannattajista prosenttia arvioi näin ja muiden puolueiden kannattajista selvästi tätäkin pienempi osuus. Tiedon puute asiassa on ilmeinen.

22 Kuvio. "Maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa" Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu 0 0 Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

23 Kuvio. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä eläinten hyvinvointiin liittyvistä säädöksistä ja ympäristönormeista Suomessa ja muissa EUmaissa. Niukka enemmistö (%) arvioi, että Suomessa säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin. Tätä mieltä olivat erityisesti maanviljelijät (%) sekä Keskustan kannattajat (%). Tämän väittämän kohdalla ei samaa eikä eri mieltä -vastaus sai poikkeuksellisen suuren osuuden monissa vastaajaryhmissä. Vaikuttaa siltä, että suomalaisilla ei ole riittävästi tietoa ympäristönormien ja säädösten tasosta Suomessa ja muissa EU-maissa tai he epäilevät käytettävissä olevan tiedon paikkansapitävyyttä.

24 Kuvio. "Suomessa maatalouden ympäristönormit ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset ovat tiukemmat kuin EU-maissa keskimäärin." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies 0 Ikä (v) + Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä 0 toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni 0 Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

25 Kuvio. Epätietoisuus näkyy myös suhtautumisessa väittämään Lääkkeiden ja hormonien käyttöä maidon- ja lihantuotannossa valvotaan EU:ssa tiukemmin kuin muualla maailmassa. Niukka enemmistö (%) oli tässäkin kohtaa väittämän kanssa samaa mieltä, mutta neutraalit vastausvaihtoehdot olivat vahvoilla monissa vastaajaryhmissä. Väittämän kanssa saamaa mieltä olivat keskimääräistä useammin maanviljelijät (%), suurituloisimmat (%) sekä Keskustan (%) ja Kokoomuksen (%) kannattajat. Alle puolet nuorista ja opiskelijoista oli väittämän kanssa samaa mieltä.

26 Kuvio. "Lääkkeiden ja hormonien käyttöä maidon- ja lihantuotannossa valvotaan EU:ssa tiukemmin kuin muualla maailmassa." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta KAIKKI % Sukupuoli nainen mies Ikä (v) + Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu 0 0 Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

27 Viljelijöiden arkea ymmärretään Kuvio. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä viljelijöiden arjesta väittämällä maanviljelijöiden työ on raskasta markkinoihin ja tukiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Tämän väittämän allekirjoittaa liki kaksi kolmesta suomalaisesta (%). Vahvin tuki väitteelle tulee maanviljelijöiltä, joista prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä ja heistä peräti 0 prosenttia valitsee vaihtoehdon täysin samaa mieltä. Keskimääräistä vahvempi tuki (%) väitteelle tulee myös Keskustan kannattajilta. Väittämän kanssa täysin samaa mieltä on Keskustan kannattajista prosenttia. Vastaavat luvut muissa puolueissa ovat: Kokoomus %, Sdp %, Perussuomalaiset 0 %, Vihreät ja Vasemmistoliitto %. Väittämän kanssa keskimääräistä enemmän eri mieltä olevia on Kokoomuksen kannattajissa (%) ja suurituloisimmissa (%). Huomioitavaa on myös se, että tämän väittämän kohdalla nuorimmat eivät erotu muista ikäryhmistä. Maantieteellisiä eroja on sen sijaan havaittavissa: tuki väitteelle kasvaa jonkin verran siirryttäessä eteläisestä Suomesta muualle maahan.

28 Kuvio. "Maanviljelijöiden työ on raskasta markkinoihin ja tukiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies 0 Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä 0 0 toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu 0 Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

29 Kuvio. Suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti maataloustukiin, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään. Väittämän allekirjoittaa liki kaksi kolmesta (%). Tämänkin väittämän kohdalla vahvin tuki tulee maanviljelijöiltä (%) ja Keskustan kannattajilta (%). Maanviljelijöistä yli 0 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, Keskustan kannattajissa tuki on jonkin verran miedompaa. Täysin samaa mieltä on kaksi kolmesta (%). Kaiken kaikkiaan suhtautuminen on hyvin samankaltaista kuin edellisen väittämän kohdalla.

30 Kuvio. "Maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon työstään." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

31 Kuvio. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä viljelijöiden tulotasosta seuraavalla väittämällä: Maanviljelijöiden ansiotaso Suomessa on korkeampi kuin palkansaajien keskimäärin. Väittämän kanssa samaa mieltä on prosenttia suomalaisista. Tuki väitteelle on keskimääräistä hieman vahvempaa yli -vuotiaiden, eläkeläisten ja ammattikoulutettujen joukossa (runsas %). Maantieteellisesti esiin nousee Turku (%). Yli 0 prosenttia viljelijöistä on väittämän kanssa eri mieltä. Heikoin tuki väittämälle tulee heidän lisäkseen Keskustan kannattajilta, nuorilta, opiskelijoilta sekä kaikkein pienituloisimmilta. Vahvimmin näkemyksiä selittää puoluekanta. Sdp:n kannattajista neljännes (%) arvioi, että viljelijöiden tulotaso on korkeampi kuin palkansaajien. Perussuomalaisten (%) ja Vasemmistoliiton (%) kannattajien joukossa lukemat ovat samankaltaiset. Selkeimmin muista puolueista erottuvat Keskustan kannattajat, joista prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä ja prosenttia eri mieltä. 0

32 Kuvio. "Maanviljelijöiden ansiotaso Suomessa on korkeampi kuin palkansaajilla keskimäärin." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

33 Ympäristöpainotusta kaivataan Kuvio. Enemmistö (0%) suomalaisista arvioi, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU-alueella. Näkemyksissä on kuitenkin melkoista hajontaa. Ympäristönsuojelua tuen ehtona painottavat erityisesti johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Selkeästi tästä poikkeava näkemys on maanviljelijöillä, joista vain runsas neljännes (%) on tätä mieltä. Väittämän kohdalla on myös varsin selkeää puoluekohtaista hajontaa. Ym pä ristönsuojelua tuen ehtona painottavat erityisesti Vihreiden (%) ja Vasemmistoliiton (%) kannattajat. Myös Kokoomuksen ja Sdp:n joukossa kannatusta on keskimääräistä enemmän. Keskustan kannattajista tätä mieltä on puolet. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa erottuvat nuoret, joista keskimääräistä harvempi (%) painottaa ympäristönsuojelua tuen ehtona. Ikäryhmittäinen ero on yllättävänkin selkeä: -vuotiasta väittämän kanssa samaa mieltä on prosenttia ja -vuotiaista prosenttia. Nuoret eivät siis ole tämän tutkimuksen perusteella ympäristöajattelun edelläkävijöitä.

34 Kuvio. "Ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU:n alueella." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies 0 Ikä (v) + 0 Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

35 Kuvio. Liki kaksi kolmesta (%) arvioi, että maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta ympäristöön kohdistuvat päästöt pienenisivät. Näin ajattelevat erityisesti toimihenkilöt (%), johtavassa asemassa olevat (%), hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut. Kannatus väitteelle on jonkin verran korkeampaa eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa kuin muualla. Ammattiryhmistä erottuvat selkeimmin maanviljelijät, joista alle puolet (0%) antaa tukensa väitteelle ja neljännes (%) vastustaa sitä. Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat tukevat keskimääräistä selvemmin maatalouden ravinnekierrätyksen lisäämistä.

36 Kuvio. "Maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta ympäristöön kohdistuvat päästöt pienenisivät." Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa/ei vastausta % KAIKKI Sukupuoli nainen mies Ikä (v) Ammattiryhmä maanviljelijä työntekijä 0 toimihenkilö yrittäjä johtava asema opiskelija eläkeläinen kotiäiti/-isä 0 0 Talouden bruttotulot ( /v) alle yli Alue (ent. läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Kunnan koko Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Turku Tampere muu yli 0 000:n asukkaan kaupunki muu kaupunki muu kunta 0 Koulutus perus-/kansakoulu ammatti-/tms. koulu ylioppilas/lukio opistotaso/amk yliopisto/korkeakoulu Vastaajan puoluekanta Kok SDP Kesk Ps Vihreät Vas % Lähiruokaa, kiitos

37 Kuvio. Enemmistö (%) suomalaisista arvioi, että laiduntava karja pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Vahvimmin tätä mieltä ovat maanviljelijät (%), johtavassa asemassa olevat (%) ja eläkeläiset (%). Tuki väitteelle on sitä vahvempaa, mitä iäkkäämmästä vastaajaryhmästä on kyse. Vaikuttaa siltä, että nuorten on vaikea ottaa kantaa tämänkaltaisiin kysymyksiin: tämän väittämän kohdalla 0 prosenttia nuorimmista vastaajista valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon tai jätti vastaamatta. Muista poiketen opiskelijoista vain vähemmistö (%) oli väittämän kanssa samaa mieltä. Näkemyksissä on myös maantieteellisiä eroja. Entisen Oulun läänin alueella asuvista prosenttia arvioi, että laiduntava karja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, Etelä-Suomessa vastaava luku on prosenttia, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella alle 0 prosenttia. Myös puoluekanta selittää eroja. Keskustan kannattajista peräti prosenttia on yhtä mieltä väittämän kanssa. Kokoomuksen, Sdp:n, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on noin 0 prosenttia, Vihreiden kannattajista prosenttia. Keskimääräistä useampi vihreä (%) on väittämän kanssa eri mieltä.