Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 993/2010 vp Sotainvalidien haitta-asteluokituksen poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Sotainvalidien korvaukset ja haitta-asteluokitus perustuvat vuoden 1948 sotilasvammalakiin sekä sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annettuun asetukseen (1117/1985). Järjestelmän mukaan jokaiselle sotainvalidille on määritelty niin sanottu haitta-aste sodassa saatujen vammojen perusteella. Vähintään 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille korvataan kuntien ja valtion järjestämät avohoidon sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kotisairaanhoito ja ateriapalvelu. Sotainvalidien määrä vähenee vuosi vuodelta, ja iän karttuessa heidän kuntonsa heikkenee. Tässä tilanteessa ei ole enää tarpeen luokitella invalideja. Todellisuudessa moni alle 20 prosentin haitta-asteen invalidi tarvitsee kotiin monia palveluja, koska kunto heikkenee haitta-asteprosenttia nopeammin. Usein myös itse prosentit on määrätty osaksi sattumanvaraisesti. Invalidit kokevat luokittelun epätasa-arvoiseksi. Haittaprosenttien alentamista tai luokittelun poistamista kokonaan on vaadittu jo vuosien ajan eduskunnassa kirjallisilla kysymyksillä. Korvausten laajentaminen ei ole valtiolle taloudellisesti rasittava, sillä invalidien määrä vähenee valitettavasti vuosi vuodelta. Tällä hetkellä heitä on enää alle Palveluiden korvaaminen kaikille invalideille olisi valtiolta ennen kaikkea arvostuksen osoitus sotainvalidien arvokkaasta työstä isänmaan hyväksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin pikaisiin toimiin hallitus ryhtyy, että sotainvalidien haitta-asteluokitus poistetaan ja kaikille korvataan yhdenmukaiset palvelut? Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010 Tuomo Puumala /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Puumalan / kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 993/2010 vp: Mihin pikaisiin toimiin hallitus ryhtyy, että sotainvalidien haitta-asteluokitus poistetaan ja kaikille korvataan yhdenmukaiset palvelut? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotainvalidien korvaukset ja haitta-asteluokittelu perustuvat vuodelta 1948 peräisin olevaan sotilasvammalakiin (404/1948) sekä sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annettuun asetukseen (1117/1985). Sotilasvammalain valmistelu käynnistyi pian sotien jälkeen, jolloin yhteiskunnassamme ei ollut yleistä, kaikille suomalaisille tarjottavaa sosiaaliturvaa ja peruspalvelut kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Vahingoittumisen hyvittäminen on toteutettu invalideille em. säädösten mukaan invaliditeetin korvaamisena sekä invalidin hoitamiseen, kuntouttamiseen ja tukemiseen kohdistuvina etuuksina Valtiokonttorin oikeudenmukaisuuteen pyrkivässä ohjauksessa. Sotilasvammalain mukainen korvausjärjestelmä on laaja ja monipuolinen. Lain tarkoitus on ollut se, että eniten sodasta kärsineet ovat saaneet kaikkein parhaimman korvausturvan. Vaikeavammaisilla sotainvalideilla on ollut mahdollista saada esimerkiksi elinkorko, kuntoutus ja avopalveluihin kuuluva kotipalvelu lievävammaisia invalideja täydellisempänä. Lievävammaiset sotainvalidit ovat voineet olla paremmin työelämässä, joten he ovat myös voineet ansaita itselleen vaikeavammaisia sotainvalideja paremmat työeläkkeet. Sotilasvammakorvausjärjestelmä on pyrkinyt tasaamaan näitä eroja. Haitta-asteluokittelun tukena on professori Eero Pontevan 1940-luvulla laatima korvaustaulukko, jonka mukaan sotainvalidin haitta-aste ilmaistaan 5 prosentin tarkkuudella. Elinkorko ja muut etuudet ovat korvausta sodassa saadun vamman tai sairauden aiheuttamasta invaliditeetista, jonka vuoksi alle 10 prosentin haitta-aste on arvioitu vaikutuksiltaan niin vähäiseksi, ettei pysyvää haittaa ole jäänyt ja korvaustaso on jäänyt vaikeavammaisuuden haittaa pienemmäksi. Sotilasvammakorvaukset ovat perustuneet yli 60 vuoden ajan haitta-asteluokitukseen, jonka pohjalta järjestelmä on tarkoitus hallitusti saattaa päätökseen. Sotainvalidien keski-ikä on jo 88 vuotta ja meneillään on sotainvalidi- ja veteraanihuollon jälkivaihe. Hallituksen tavoitteena on huolehtia veteraanisukupolven hyvinvoinnista niin kauan kuin hoivan ja huollon tarve kestää. Veteraaniväestön vanhuudenhuolto edellyttää oikein suunnattuja ja yksilöllisiä tukitoimia, jotka noudattavat ennen kaikkea heidän omaa tahtoaan, mutta tukevat tarpeen mukaista, itsenäistä selviytymistä kotona tai laitoshoidossa. Valtiokonttori on käynnistänyt sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemiseksi kehittämishankkeen valtion talousarvioon varatun kahden miljoonan euron määrärahan turvin. Hanke on edennyt hyvin. Vuoden 2011 lopussa päättyvän hankekokonaisuuden tulokset ovat kaikkien sairas- ja veljeskotien käytettävissä. Tänä vuonna on otettu käyttöön tuetun kotona kuntoutumisen malli, jossa veteraanien toimintakyvyn tukemista on jatkettu laitoskuntoutuksen jälkeen tukihenkilön antamalla kotikuntoutuksella. Mallia voidaan soveltaa myös invalidien kuntoutukseen. Lisäksi 2

3 Ministerin vastaus KK 993/2010 vp Tuomo Puumala /kesk vuonna 2011 veteraanikuntoutusta täydennetään kotiin vietävien kuntouttavien palveluiden mallilla. Tarkoitukseen on varattu 2,3 miljoonan euron määräraha, mikä on hyvä avaus toimintamallin käyttöönotolle. Sotainvalidien lainsäädäntöä on uudistettu ja määrärahoja sekä erityisetuuksia lisätty johdonmukaisesti. Järjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen valtiontalouden mahdollisuuksien mukaisesti. Valtiokonttorin laskelmien mukaan kustannukset korvausjärjestelmän ulottamisesta kaikille sotainvalideille olisivat vuonna 2011 noin 86 milj. euroa. Vuonna 2010 sotainvalidien ja rintamaveteraanien sosiaaliturvaan käytetään yhteensä 372 milj. euroa. Summasta kaksi kolmasosaa käytetään sotainvalidien erityisetuuksiin. On lisäksi otettava huomioon, että nekin sotainvalidit, jotka eivät haitta-asterajojen vuoksi saa tarvitsemaansa palvelua sotilasvammalain perusteella, ovat kuitenkin yleisten terveys- ja sosiaalipalvelujen piirissä. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 993/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Puumala /cent: Vilka omedelbara åtgärder tänker regeringen vidta för att slopa indelningen av krigsinvaliders skador enligt graden av invaliditet och ge alla ersättning för enhetliga tjänster? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ersättningarna till krigsinvalider och klassificeringen av deras skador grundar sig på en lag från 1948, lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/1948, nedan militärskadelagen) och på förordningen om tillämpningen av vissa stadganden i lagen om skada, ådragen i militärtjänst (1117/1985). Beredningen av militärskadelagen inleddes genast efter krigen, då det i vårt samhälle ännu inte fanns någon allmän social trygghet för alla finländare eller något heltäckande servicesystem inom social- och hälsovården. Invaliderna har kompenserats för sina skador med stöd av de författningar som nämns ovan genom ersättningar för invaliditet och i form av förmåner, såsom vård, behandling, rehabilitering och stöd, under ledning av Statskontoret vars mål har varit rättvisa. Det ersättningssystem som stöder sig på militärskadelagen är omfattande och mångsidigt. Den bärande tanken när lagen stadgades var att de som blivit mest lidande av kriget skulle få det bästa ersättningsskyddet. Krigsinvalider med allvarliga skador har kunnat få exempelvis en mer omfattande livränta, rehabilitering och hemtjänst inom ramen för öppenvården än invalider med lindrigare skador. Invalider med lindrigare skador har haft bättre förutsättningar att ta sig ut i arbetslivet och har därför också haft större möjlighet att skaffa sig en högre arbetspension än krigsinvalider med allvarliga skador. Syftet med systemet med ersättningar för militärskador har varit att utjämna dessa skillnader. Till grund för indelningen i invaliditetsgrader ligger en ersättningstabell som professor Eero Ponteva utarbetade på 1940-talet. Med stöd av tabellen kan krigsinvaliders invaliditetsgrad anges med 5 procents noggrannhet. Livräntan och de övriga förmånerna är en ersättning för den invaliditet som orsakats av skada eller sjukdom som personen ådragit sig i krig. En invaliditetsgrad under tio procent har bedömts ge så obetydliga verkningar att den inte gett några bestående men, och därför har ersättningsnivån varit lägre än för skador som lett till grav invaliditet. I mer än 60 år har ersättningarna till krigsinvalider grundat sig på en indelning i invaliditetsgrader. Utifrån denna indelning är tanken att systemet ska föras till ett slut under kontrollerade former. Medelåldern för krigsinvalider är redan 88 år och för närvarande pågår slutskedet i omsorgen om krigsinvalider och veteraner. Regeringen har som mål att sörja för veterangenerationens välbefinnande så länge som det finns ett behov av vård och omsorg. Äldreomsorgen bland veteranbefolkningen förutsätter adekvat inriktade och individuella stödåtgärder i första hand enligt veteranernas egna önskemål. Åtgärderna ger det stöd som behövs för att veteranerna ska klara sig själva hemma eller få vård på institution. Statskontoret har med stöd av ett anslag i statsbudgeten på två miljoner euro inlett ett utvecklingsprojekt om gäller framtiden för sjukoch brödrahemmen. Projektet har avancerat väl. Alla sjuk- och brödrahem har tillgång till resulta- 4

5 Ministerns svar KK 993/2010 vp Tuomo Puumala /kesk ten av det samlade projektet som avslutas vid utgången av I år har man infört en modell för hemrehabilitering som stöder veteranens fortsatta funktionsförmåga efter en institutionell rehabilitering med hjälp av tjänster som tillhandahålls av en stödperson. Modellen kan också tillämpas på rehabiliteringen av invalider. År 2011 kommer dessutom rehabiliteringen av veteraner att kompletteras med en modell för rehabiliteringstjänster som kan ges i hemmet. För ändamålet har reserverats ett anslag på 2,3 miljoner euro, vilket är en bra start på införandet av modellen. Lagstiftningen om krigsinvalider har förnyats och anslagen och specialförmånerna konsekvent utökats. Tanken är att systemet ska vidareutvecklas i den mån de statliga finanserna tillåter det. Om ersättningssystemet utvidgas till att omfatta alla krigsinvalider, kommer kostnaderna enligt Statskontorets beräkningar att uppgå till cirka 86 miljoner euro Kostnaderna för krigsinvalidernas och frontveteranernas socialskydd kommer under 2010 att uppgå till sammanlagt 372 miljoner euro. Av beloppet används två tredjedelar för krigsinvalidernas specialförmåner. Man bör dessutom tänka på att också de krigsinvalider som på grund av begränsningarna i fråga om invaliditetsgraden inte får den service de behöver med stöd av militärskadelagen ändå omfattas av de allmänna hälsovårdstjänsterna och den allmänna sociala servicen. Helsingfors den 21 december 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5