-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina 6. kesäkuuta 2016 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 169, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 170, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 13. kesäkuuta Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Ulla Hellénin ja Tua Mäenpään pöytäkirjantarkastajiksi.

4 171, KH :00 ILMOITUSASIAT Dnro 418/2016 Jarmo Ittonen on edustanut kaupunkia Kasitie ry Riksåttan rf:n vuosikokouksessa Kokkolassa. Anne Ekstrand on edustanut kaupunkia Kruunupyyn lentohalli Kiinteistö Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Kruunupyyssä. Dnro 461/2016 Tekninen lautakunta on myöntänyt Ari-Pekka ja Marianne Hölsömäelle poikkeusluvan, joka koskee kesämökin uudisrakentamista sekä nykyisen kesämökin purkamista Fäbodassa, Pietarsaaressa. Dnro 244/2016 Tekninen lautakunta on myöntänyt Jarno Pikkumäelle poikkeusluvan, joka koskee olemassa olevan asuntorakennuksen laajentamista Kittholmassa, Pietarsaaressa. Dnro 466/2016 Tekninen lautakunta on myöntänyt Ove ja Annika Snellmanille poikkeusluvan, joka koskee vierasmajan rakentamista sekä nykyisen vierasmajan purkamista Långgrundetilla, Pietarsaaressa. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

5 172, KH :00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan päätökset: Liite 172 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 172 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta ovat tehneet päätökset.

6 173, KH :00 TV: 302/2016 ESPERI CARE OY: TONTIN VARAUS TL Hakemus: Liite 57 A Kartta: Liite 57 B Asemakaava: Liite 57 C Luonnokset: Liite 57 D Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Esperi Care Oy hakee tontin varausta saakka. Tarkoituksena on rakentaa vanhuksille noin 30 asuinpaikan hoivakoti, jossa henkilökunta on paikalla joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan noin kerrm² rakentamista yhdessä (I) kerroksessa, mahdollisuutena myöhemmässä vaiheessa rakentaa 400 kerrm² lisää m² suuruinen tontti sijaitsee Oinaansaarentien ja Kedontien risteyksessä Oinaansaaren kaupunginosassa. Asemakaavan mukaan, joka on vahvistettu vuonna 2002, kuuluu tontti yleisten rakennusten korttelialueeseen (Y). Tehokkuusluku on e=0,25 ja korkein kerrosluku on yksi (I). Yleensä Y-tontit on tarkoitettu julkisen hallinnon toimintaa varten. Tässä tapauksessa yhtiö haluaa varata Y-tontin ja toimintaa on pidettävä yleishyödyllisenä. Kaupungilla ei ole vahvistettua taksaa Y-tonttien vuokraukselle tai myynnille. Sisäisten vuokrien laskennassa on kaupunki soveltanut hintatasoa, joka on verrattavissa samalla alueella oleviin asuntotontteihin. Tontti sijaitsee asuntoalueella hintavyöhykkeessä IV ja siellä asuntotonttien tehokkuusluku on suhteellisen matala e=0,15 0,25 ja lunastushinta olisi tänään 9.13 /m². Luonteeltaan ja suunnitellun rakennustavan mukaan on kyseinen tontti vertailukelpoisempi suurempiin rivitalotontteihin. Vertausmateriaali: - Vuosien aikana kaupunki vuokrasi useamman rivitalotontin Oinaansaarentieltä. Indeksikorjattu yksikköhinta laskettiin silloin noin 10,90 /m². Nämä tontit ovat huomattavasti pienempiä ja niillä on hiukan suurempi tehokkuusluku e=0,30. - Vuonna 2014 kaupunki möi yhden m² suuruisen Y- tontin Kivilösissä Fastighets Ab Ebballe yksikköhintaan 14,00

7 173, KH :00 TV: 302/2016 /m². Tämä tontti sijaitsee hintavyöhykkeessä III ja tehokkuusluku on e=0,30. Ottaen huomioon yllämainitun vertausmateriaalin, tontin rakennusoikeuden ja hintavyöhykkeen, ehdotetaan tonttihinnaksi 10,50 /m² ja vuosivuokraksi 0,525 /m²/vuosi. Vt. kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Kaupunki varaa tontin Esperi Care Oy:lle lainvoiman saatuaan saakka euron varausmaksusta. Vuokrasopimus on allekirjoitettava varausajan aikana, jotta varausmaksu lasketaan hyväksi ensimmäistä varsinaista vuokramaksua maksettaessa. Tonttihinta 10,50 /m² ja vuosittainen vuosivuokra 3.394,65 euroa sidotaan elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keskiindeksi 1906 on perusindeksinä. Tonttia ei saa luovuttaa rakentamatta kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin suostumusta. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti Johan Karjaluodon esittämänä ja Bjarne Kull in kannattamana palauttaa asian. TL Hakemus: Liite 91 A Kartta: Liite 91 B Asemakaava: Liite 91 C Luonnokset: Liite 91 D Kaupungilla ei tällä hetkellä, eikä pidemmällä aikavälillä, ole suunnitelmia käyttää yleisten rakennusten Y-tonttia omaan tarkoitukseen. Esperi Care Oy:n suunnitelmat yksityisesti rakentaa hoitokoti, missä hoitopalvelut ja henkilökunta ovat vuorokauden ympäri, ei ole vastoin asemakaavamerkintää Y.

8 173, KH :00 TV: 302/2016 Ehdotettu vuosivuoka 3.394,65 euroa, perustuu rivitalotonttien vuokran laskenta periaatteeseen. Jaettuna 30 hoitopaikalla tulee vuosivuokraksi noin 113,20 euroa/hoitopaikka/vuosi. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunki varaa tontin Esperi Care Oy:lle saakka varausmaksusta euroa. Varausajan kuluessa vuokrasopimus on allekirjoitettava, jotta varausmaksu lasketaan hyväksi maksettaessa ensimmäistä varsinaista vuokranmaksua. Tonttihinta on 10,50 /m² ja vuotuinen vuosivuokra on 3.394,65 euroa ja tämä sidotaan elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perusindeksinä. Tonttihinnat ja vuokramaksu koskevat korkeintaan 30 hoitopaikkaa. Mikäli hoitopaikkojen määrä myöhemmin nousee, lasketaan tonttihinta ja vuokranmaksu uudelleen. Tonttia ei saa luovuttaa rakentamattomana kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin lupaa. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Keskustelun aikana Mervi Rantala ehdotti, Vuokko Piippolaisen kannattamana, että tonttihinta olisi 14 /m², eli sama kuin Kiinteistö Oy Ebballe myydyn tontin hinta. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys vt. teknisen johtajan ja Mervi Rantalan ehdotusten välillä. Suoritetussa äänestyksessä vt. teknisen johtajan ehdotus sai 6 ääntä (Kull, Lundström-Björk, Hellström, Eriksson, Wester ja Karjaluoto) ja Mervi Rantalan ehdotus 2 ääntä (Rantala ja Piippolainen). Puheenjohtaja totesi, että vt. teknisen johtajan ehdotus voitti ja lautakunta päätti vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Mervi Rantala ilmoitti eriävän mielipiteen: Esperi Care Oy ei ole yleishyödyllinen yritys, eikä kaavamerkintä vastaa yrityksen toimintaa. Kh Hakemus: Liite 173 A Kartta: Liite 173 B Asemakaava:

9 173, KH :00 TV: 302/2016 Liite 173 C Luonnokset: Liite 173 D Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki varaa tontin Esperi Care Oy:lle saakka varausmaksusta euroa. Varausajan kuluessa vuokrasopimus on allekirjoitettava, jotta varausmaksu lasketaan hyväksi maksettaessa ensimmäistä varsinaista vuokranmaksua. Tonttihinta on 10,50 /m² ja vuotuinen vuosivuokra on 3.394,65 euroa ja tämä sidotaan elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keski-indeksi 1906 on perusindeksinä. Tonttihinnat ja vuokranmaksu koskevat korkeintaan 30 hoitopaikkaa. Mikäli hoitopaikkojen määrä myöhemmin nousee, lasketaan tonttihinta ja vuokranmaksu uudelleen. Tonttia ei saa luovuttaa rakentamattomana kolmannelle osapuolelle ilman kaupungin lupaa.

10 173, KH :00 / :s bilaga: Liite 173 A, kh

11 173, KH :00 / :s bilaga: Liite 173 B, kh K tie Tomtreservering: Tontin varaus: Objekt: Kohde: Esperi Care 12 Oy 6 20P11 5 Länsiväylä 20K Tomt nr / Tontti nro K Västerleden Skriva Voudintie K : P K Baggholmsvägen Oinaansaarentie m2 1 Kedontie Baggränd P K K Oinaankuja Gärdesvägen cp K P : : /

12 STST KH C 91 C TN TL C TN TL , KH :00 / :s bilaga: Liite 173 C, kh UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA E ko 6 1:128 14: : : holm e sväg n AP 7e=0.30 II 3 11 t II INPO LK U EN STIG LAMM KU NPOL 26 BÄSS TIGE pnp VL AO I2 t A LAMM N ÄNDE RGR Å F A SKU J KA LV ST IGE N 2 1 KA RIT SA NP OL t KU pp t e=0.25t 1 t 8 AO I 5 4 t 3 3 t e=0.25 LA MM : t EN / LP 1: OINAANSAARENKETO BAGGHOLMSVALLEN KU p p le 30 OINAANSAARI 30 BAGGHOLMEN 2 Ie=0.25 1/ G EN OSTI K U OLK HMIP AO t III a1040 sv TSA KARI t t 7 t AK e Gärd t E pp L 27 AO 9 PÄSS t e= I t ontie 2 1 Y Ked t 11

13 173, KH :00 / :s bilaga: Liite 173 D, kh

14 173, KH :00 / :s bilaga: Liite 173 D, kh

15 174, KH :00 CFV: 486/2016 AB EKOROSK OY: KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Kaupunginsihteeri: Ab Ekorosk Oy kutsuu varsinaiseen yhtiökokoukseen klo Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajan Ab Ekorosk Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

16 175, KH :00 CFV: 492/2016 PÄIVI LESTER: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Anomus: Liite 175 Kaupunginsihteeri: Päivi Lester anoo vapautusta luottamustehtävistään paikkakunnalta poismuuton takia. Lester on ollut sivistyslautakunnan varsinainen jäsen ja sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Päivi Lesterille vapautuksen tehtävistään sivistyslautakunnan jäsenenä ja sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenenä, sekä valitsee jäsenen sivistyslautakuntaan ja sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon.

17 175, KH :00 / :s bilaga: Liite 175, kh

18 176, KH :00 PB: 429/2016 EHDOTUS SIJAISKIELLON PÄIVITTÄMISEKSI Hj Sivistysjohtaja Jan Levanderin kirjelmä: Hj liite A Henkilöstöjohtaja: Kaupunginhallituksen lokakuussa 2014 tekemässä päätöksessä sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisesta päätetään, että toimialajohtaja antaa luvan kyseisiin palkkaamisiin. Tätä suhteellisen tiukkaa rajoitusta on nyt sovellettu puolitoista vuotta. Päivähoito- ja koulutustoimialalla on koettu, että rajoitusta on syytä lieventää. Tilanne saattaa johtaa mm. siihen, että lapset eivät saa opetusta, joihin heidät on oikeutettu, tai henkilöstön parissa syntyy työuupumuksen riski. Sivistysjohtajan ehdotus: Sijaiskielto puretaan päiväkodeissa ja kouluissa. Sijaisten palkkaamisessa kehotetaan edelleen noudattamaan rajoituksia, mutta esimiehille annetaan oikeus arvioida itse sijaisten palkkaaminen kussakin yksittäisessä tapauksessa. Päätös Henkilöstöjaosto esittää, että kaupunginhallitus hyväksyy sivistysjohtajan ehdotuksen. Sivistysjohtajan johdolla tulee käydä periaatekeskustelu uudistettujen sääntöjen soveltamisesta. hyväksyttiin. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että kaupunginhallituksen lokakuussa 2014 tekemä päätös sijaiskiellosta ei koske enää päiväkoteja ja kouluja elokuun alusta 2016 alkaen. Sijaisten palkkaamisessa kehotetaan edelleen noudattamaan rajoituksia, mutta esimiehille annetaan oikeus arvioida itse sijaisten palkkaaminen kussakin yksittäisessä tapauksessa. Lisäksi sivistysjohtajan johdolla tulee käydä periaatekeskustelu uudistettujen sääntöjen soveltamisesta.

19 177, KH :00 CFV: 305/2016 PALOAUTO NRO 1, FIAT TIPO 505F, VC-602 VUOSIMALLIA 1926 Pietarsaaren seudun veteraaniautokerhon anomus: Liite 177 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun veteraaniautokerho anoo, että kaupunki luovuttaisi paloauton vuodelta 1926 autokerholle. Pietarsaaren VPK ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastustoimi kannattavat myös auton luovuttamista veteraanikerholle. Tämä on tarkoituksenmukaista, mikäli luovutuksesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että paloauto voidaan luovuttaa veteraaniautokerholle, mikäli luovutuksesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että veteraaniautokerho ei saa luovuttaa tai myydä autoa edelleen. Mikäli yhdistyksen toiminta loppuu, on auto palautettava Pietarsaaren kaupungin omistukseen.

20 177, KH :00 / :s bilaga: Liite 177, kh

21 178, KH :00 UBV: 482/2016 PERHETYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN ETELÄNUMMEN KOULULLE Sivl Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt viime vuosina Pietarsaaren kaupungille rahoitusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Lukuvuodelle rahoituksen suuruus oli Rahoitusta on käytetty koulunkäyntiavustajien (Itälän koulu), perhetyöntekijän (Etelänummen koulu) ja kuraattorin resurssiin (Lagmanin koulu). Koulutuksellinen tasa-arvorahoitus ei ole pysyvä rahoitusmuoto, vaan kuntien on päätettävä itse, jatketaanko rahoituksella aloitettuja toimenpiteitä. Etelänummen koulun rehtori on laatinut selvityksen perhetyöntekijän tarpeesta Etelänummen koulussa. Liite 51 A Myös Pietarsaaren sosiaalitoimi on antanut selvityksen perhetyöntekijän tuomista hyödyistä. Liite 51 B Lausunnoista käy ilmi, että perhetyöntekijän työstä saadut kokemukset Etelänummen koulussa ovat erittäin myönteisiä. Perhetyöntekijän toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja ratkaista ongelmia koulun arjessa. Perhetyöntekijän työpanos ja esim. varhainen puuttuminen ongelmiin on hyödyllistä myös sosiaalitoimen näkökulmasta. Perhetyöntekijän palkkakustannus nykyisen työntekijän (mm. ikälisät huomioiden) mukaan. 2016: : Saatujen kokemusten perusteella on tarkoituksenmukaista vakinaistaa Etelänummen koulun perhetyöntekijän tehtävä. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee perhetyöntekijän palkkaamisesta Etelänummen kouluun. On myös tarpeellista keskustella siitä, millä tavalla tulevaisuudessa palkataan perhetyöntekijöitä ym. kouluihin. Onko kyseinen henkilökunta sosiaalitoimen vai opetustoimen henkilökuntaa? Mikäli lautakunta kokee perhetyöntekijän palkkaamisen tärkeäksi, anotaan tämän vuoden talousarvioon noin :n lisämääräraha syksyä varten. Vuosikustannus 2017 on noin

22 178, KH :00 UBV: 482/2016 Päätös Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta päätti anoa kaupunginhallitukselta ja kaupunginvaltuustolta vuoden 2016 talousarvion oikaisua , ja samalla lautakunta anoo talousarviomäärärahaa vuodesta 2017 alkaen voidakseen palkata perhetyöntekijän suomenkieliseen koulutoimeen. Kh Etelänummen koulun rehtorin selvitys: Liite 178 A Sosiaalitoimen selvitys: Liite 178 B Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnan lisämäärärahan vuodelle 2016 käytettäväksi perhetyöntekijän palkkaamiseen. Sivistyslautakunta ottaa itse määrärahan talousarvioonsa tuleville vuosille.

23 178, KH :00 / :s bilaga: Liite 178 A, kh PERUSTEET PERHETYÖNTEKIJÄN TARPEELLE ETELÄNUMMEN KOULULLA Etelänummen koululla lukuvuonna aloittanut perhetyöntekijämme on koulutukseltaan sosionomi ja sairaanhoitaja. Perhetyöntekijämme koulutuksesta, ammattitaidosta, kokemuksesta aiemmalla työuralla ja luoduista yhteistyösuhteista eri tahojen (mm. sosiaalitoimen) kanssa on ollut korvaamatonta hyötyä ja apua ongelmien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisemisessä Etelänummen koululla. Yläkoulun arjessa tulee esiin väistämättä tilanteita, jotka vaativat seuraavia toimia. - kotikäynnit perheissä tilanteen vaatiessa (monesti yhdessä sosiaalitoimen edustajan kanssa) - konsultaatio ja neuvonta arjen ongelmissa yläkoululaisten perheissä (arkirytmin harjoittaminen/ohjaaminen (esim. oppilaan nouto aamuisin kouluun, etenkin jos vanhemmilla on vaikeuksia saada oppilasta aamuisin koulutielle) - yhteistyö lastensuojelun, lastensuojelun perhetyön ja sosiaalitoimen kanssa (säännölliset kotikäynnit yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa/toiminen linkkinä huoltajan ja sosiaalitoimen-, ja mielenterveystoimiston henkilökunnan kanssa) - tapaamiset yläkoululaisten huoltajien ja vanhempien kanssa(vanhemmuuden/kasvatustehtävän tukeminen/vanhempien auktoriteetin tukeminen/vanhempien kuunteleminen) - yksilöllinen oppilashuoltotyö esim. oppilaan tukeminen kokonaisvaltaisesti oppimisessa ja käyttäytymisen haasteissa sekä tunne-elämän ja itsetunnon ongelmissa koulun arjessa (parkkitoiminta, tunteiden hallinnan ohjaaminen arkitilanteissa) - oppilaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti havainnoiden samalla myös mahdollisen psyykkisen tuen tarvetta sekä mahdollisen riippuvuuden arviointi (esim. peliriippuvuus) - oppilaiden kuljettaminen mm. lasten- ja nuorten vastaanotolle viikoittaiseen tapaamiseen - lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa (huolestuttava tieto/kokemus kotioloista) - yhteistyö koulun kuraattorin/rehtorin/terveydenhoitajan/opettajien kanssa. - verkostoneuvottelut oppilashuoltotyössä (oppilashuoltoryhmä/palaverit sosiaalitoimen kanssa/ Lagmansgårdenin henkilökunnan kanssa) Osa edellä mainituista ovat tilanteita, jotka ovat huoltajille arkaluonteisia (perheolot/kasvatusongelmat/koulun edustajien kohtaaminen). Yhteistyön sujuvuuden ja onnistumisen kannalta on suotavaa, etteivät vanhemmat miellä perhetyöntekijäämme samalla tavalla, kuin vaikkapa kuraattoria tai rehtoria, koulun edustajaksi. Tällöin perhetyöntekijä pystyy toimimaan paremmin edellä mainittujen tehtävien parissa, sillä huoltajat ovat auliimpia keskustelemaan, pohtimaan yhdessä ratkaisuja ja ottamaan neuvoja vastaan. Perhetyöntekijämme on kuluneen vuoden aikana onnistunut luomaan useimpiin huoltajiin luottamuksellisen suhteen, joka helpottaa kommunikointia ja ongelmien ratkaisua. Tällä on ollut positiivisia heijastusvaikutuksia koko kouluyhteisön toimintaan (oppilaat/huoltajat/opettajakunta).

24 178, KH :00 / :s bilaga: Liite 178 A, kh Kulunut lukuvuosi on Etelänummen koululla sujunut lähes ongelmitta. Eräs ratkaiseva tekijä nykytilanteeseen on ollut perhetyöntekijän palkkaaminen koulullemme. Tämä on auttanut sekä ongelmien ennaltaehkäisemisessä, ratkaisemisessa sekä ennen kaikkea niiden perimmäisen syyn selvittelyssä (esim. kotiolot/kasvatusongelmat/perhekriisit). Tämä kaikki heijastuu siis positiivisesti kouluumme ja oppilaiden hyvinvointiin. Suunnitelmanamme on, että perhetyöntekijä jatkaa näiden tehtävien parissa myös tulevina lukuvuosina, sillä hänen toimintansa on antanut koulullemme aivan uuden ulottuvuuden ennaltaehkäistä ja ratkaista mahdollisia ongelmia koulun arjessa. Jos resurssikoulu avataan tulevaisuudessa myös yläkoululle, perhetyöntekijä olisi omalta osaltaan mukana myös sen toiminnassa. Kim Pitkäkangas Etelänummen koulun rehtori

25 178, KH :00 / :s bilaga: Liite 178 B, kh PERHEPALVELUKESKUKSEN LAUSUNTO PERHEOHJAAJAN TARPEESTA ETELÄNUMMEN KOULULLA Päävastuu korjaavasta lastensuojelusta on sosiaalitoimella, mutta myös muilla hallinnonaloilla on lain mukaan velvoite järjestää ennaltaehkäisyä ja palveluja kasvatuksen tueksi. Lastensuojelulain tavoitteena on, että lapsi ja perhe saisivat tarvitsemaansa tukea varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti normaalipalveluissa. Lastensuojelun raskaampia interventioita tarvitaan vähemmän kuntien peruspalveluiden, kuten koulutoimen, hoitaessa ennalta ehkäisevän lastensuojelun hyvin. Oikeanaikaisesti annettu tuki saattaa ehkäistä sijoittamisen tarvetta. Yhden nuoren sijoittaminen esim koulukotiin maksaa kunnalle n euroa vuodessa. Tätä voi verrata perheohjaajan palkkaan kuluineen, joka on n vuositasolla. Perheohjaajan palkkaaminen Etelänummen koululle on sitä parasta ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Perheohjaajan kautta työn painopiste Etelänummen koululla on siirtynyt ennalta ehkäisevälle puolelle, kuten asian pitääkin olla. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on luontevaa ja yhteydenotot lastensuojeluun toimii oikeanaikaisesti. Koulukuraattorin ja perheohjaajan yhteistyö toimii hyvin ja mahdollistaa koululla erilaisiin ennalta ehkäiseviin ratkaisuihin. Ennalta ehkäisevä lastensuojelu tehtävänä onnistuu paremmin mitä enemmän turvallisia aikuisia nuorten ympärillä on. Suosittelemme lämpimästi perhe-ohjaajan toimen vakinaistamisen Etelänummen koululle. Pietarsaaressa Perhepalvelukeskuksen työryhmän puolesta Pia Kotanen yksikönjohtaja PB 111, JAKOBSTAD PL 111, PIETARSAARI Tfn (06) Puh (06) Fax (06) Faksi (06) e-post fornamn.efternamn@jakobstad.fi s-posti etunimi.sukunimi@pietarsaari.fi FO-nummer/Y-tunnus

26 179, KH :00 UBV: 282/2016 KURAATTORIN TOIMI RUOTSINKIELISEEN SIVISTYSTOIMEEN Sivl Kaupungin ruotsinkieliset rehtorit, erityisopettajat ja Lagmanin koulun pedagoginen tukiryhmä haluavat tuoda esiin kahden kokopäiväisen kuraattorin tarpeen vuosikursseilla 1-6. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on tällä hetkellä kaksi kuraattorin virkaa, oppilasmäärän ollessa 1480 oppilasta perusopetuksessa + n. 250 opiskelijaa lukiossa. Suomenkielisessä koulutoimessa on kaksi kuraattoria + perhekuraattori 850 perusopetuksen oppilasta kohden + n. 120 opiskelijaa lukiossa. Kuluneena lukuvuotena ruotsinkielisessä koulutoimessa on ollut kaksi kokopäiväistä kuraattoria sekä puolipäiväinen kuraattori, joka on rahoitettu valtion määrärahalla (tasa-arvoraha), joka on myönnetty Lagmanin koululle koulun hyvin vaativan oppilaspohjan vuoksi. Seuraavaksi lukuvuodeksi ei ole mahdollista saada vastaavaa rahoitusta kuraattorin palveluja varten. Kuraattorien tarve on suuri ja kuraattorit tekevät valtavan työpanoksen, joka tuo säästöjä tulevaisuudessa. Kuraattoreiden tarve kasvaa myös maahanmuuttajien määrän ja Kirkkorannan- Jungmanin koulun erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän kasvaessa. Liite 46 Päätös Sivistysjohtaja: Ruotsinkielisessä koulutoimessa on suurta tarvetta vielä yhden kuraattorin palkkaamisesta. Sivistyslautakunta anoo sen vuoksi talousarvion oikaisua vuodelle 2016, n Edellyttäen, että lisämääräraha myönnetään, sivistyslautakunta perustaa ja täyttää kuraattorin vakinaisen toimen ruotsinkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta päätti anoa kaupunginhallitukselta ja kaupunginvaltuustolta vuoden 2016 talousarvion oikaisua , ja samalla lautakunta anoo talousarviomäärärahaa vuodesta 2017 alkaen, jotta ruotsinkieliseen koulutoimeen voidaan palkata kuraattori. Kh Liite 179

27 179, KH :00 UBV: 282/2016 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnan talousarvion oikaisun vuodelle Sivistyslautakunnan on otettava määräraha kyseistä tarkoitusta varten tuleville vuosille talousarvioonsa itse.

28 179, KH :00 / :s bilaga: Liite 179, kh

29 179, KH :00 / :s bilaga: Liite 179, kh

30 179, KH :00 / :s bilaga: Liite 179, kh

31 180, KH :00 UBV: 520/2015 ETELÄNUMMEN KOULUN RESURSSIOPETUKSEN LAAJENTAMINEN Sivl Koulutoimenjohtaja: Lukuvuoden aikana on Etelänummen koulussa esiintynyt lukuisia käyttäytymis- ja käytöshäiriö tilanteita ja oppilaita on jouduttu erottamaan koulusta runsaasti perusopetuslain nojalla. Koulun rehtorin ja opettajien kanssa on pohdittu ratkaisuja tilanteeseen useita kertoja. Ongelman ratkaisuna esille on noussut lisäresurssin tarve erityisopetukseen. Tällä hetkellä koulussa toimii yksi resurssiopettaja. Resurssiopettajan tehtävänä on tukea mm. oppimisvaikeuksista ja käyttäytymishäiriöistä kärsiviä oppilaita. Henkilöstötoimisto teki keväällä Etelänummen koulun opettajille ns. VALMERI- työhyvinvointi tutkimuksen. Tutkimuksen tulokset antavat aiheen huoleen siitä, että opettajien psyko-sosiaalinen kuormitus on koetuksella. Tässä tilanteessa olisi järkevää lisätä resurssia myös nuorten syrjäytymisvaaran takia. Resurssiopettajaksi pyritään rekrytoimaan pätevä erityisopettaja, jonka vuosipalkka kokonaiskustannuksineen on tasoa (aloittava EO 24 vvh). Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee ja päättää resurssiopetuksen laajenemisesta. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Håkan Forss teki seuraavan muutosehdotuksen: Sivistyslautakunta päättää anoa lisämäärärahaa valtuustolta ( ) edellyttäen että Etelänummen koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee toimenpidesuunnitelman, josta ilmenee miten koulussa esiintyneitä ongelmia voidaan ratkaista resurssiopettajan tai jonkun muun toimintamallin avulla. Sivistyslautakunnan jäsenet olivat yksimielisesti Forssin esityksen kannalla. Håkan Forssin ehdotuksesta tuli sivistyslautakunnan päätös. Kh Etelänummen koulun selvitys: Liite 323 Kaupunginsihteeri: Sivistyslautakunta on todennut, että Etelänummen koululle tarvitaan resurssiopettajan lisäresurssi toistaiseksi. Resurssiopettajaa ei ole vielä palkattu, koska vuoden 2015 talousarviossa ei siihen ollut varattu määrärahoja. Tarkoituksena on palkata

32 180, KH :00 UBV: 520/2015 opettaja mahdollisemman pian vielä vuonna 2015, mutta sivistyslautakunnan anoman lisämäärärahan suuruus ei ole ajankohtainen vuonna Sivistyslautakunnan esittämä vaatimus toimintasuunnitelman laatimisesta on tehty. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntää sivistyslautakunnalle 2015 enintään lisämäärärahan vuodelle Etelänummen koulun resurssiopetuksen laajentamiseen yhdellä erityisopettajalla. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Etelänummen koulun selvitys: Liite 62 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää sivistyslautakunnalle 2015 enintään lisämäärärahan vuodelle Etelänummen koulun resurssiopetuksen laajentamiseen yhdellä erityisopettajalla. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa sivistyslautakunnalle ja rahatoimistolle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Etelänummen koulun resurssiopettajaa varten myönnettiin lisämääräraha syyslukukaudelle Toiminnan tarve on py-

33 180, KH :00 UBV: 520/2015 syvä ja sivistyslautakunnan tulisi vakinaistaa toiminta. Lautakunnan on siitä syystä anottava lisämäärärahaa vuodelle 2016, sillä koko talousarviovuodelta puuttuu talousarviomäärärahaa. Kustannukset ovat vuositasolla Jos lisämääräraha myönnetään, perustetaan ja täytetään erityisopettajan (resurssiopettajan) virka. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta anoo talousarvion oikaisua :lla edellä mainittua tarkoitusta varten vuodeksi Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta päätti anoa kaupunginhallitukselta ja kaupunginvaltuustolta vuoden 2016 talousarvion oikaisua , ja samalla lautakunta anoo talousarviomäärärahaa vuodesta 2017 alkaen voidakseen palkata resurssiopettajan suomenkieliseen koulutoimeen. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnalle vuodelle 2016 lisämäärärahan erityisopettajan palkkaamista varten Etelänummelle. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla.

34 181, KH :00 CFV: 257/2015 HANKINTAPÄÄTÖS: KAUPUNGIN VAKUUTUSTURVA Kh Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten puh: Kaupunki on viimeksi kilpailuttanut vakuutuksiaan vuonna Kaupunginhallitus päätti valita Vahinkovakuutusyhtiö IF:n hoitamaan kaupungin vakuutuksia toistaiseksi. Rahatoimisto ehdottaa nyt, että kaupunginhallitus antaa riskienhallintatoimikunnan tehtäväksi pyytää tarjouksia vakuutusmeklaripalveluista. Vakuutusmeklarin tehtäviin kuuluisi nykytilanteen arviointi vakuutusturvan osalta ja mahdollisten muutosehdotusten tekeminen sekä lisäksi vakuutusten kilpailuttamisen hoitaminen. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää pyytää tarjouksia vakuutusmeklaripalveluista ja antaa tehtävän riskienhallintatoimikunnalle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh MSR Finser Oy:n yhteenveto ja tarjousten vertailutaulukko: Liite 181 (ei-julkinen) Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki on kevään 2016 aikana kilpailuttanut kaupungin vakuutusturvan. Kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Tarjouspyyntö on julkaistu HILMA-tietokannassa asianmukaisesti. Pietarsaaren kaupunki on käyttänyt kilpailutuksessa vakuutusmeklarin palveluita (MSR FINSER Oy). Kilpailutuksessa jätettiin neljä tarjousta. Vakuutusyhtiö Fennian tarjous on hylättävä, koska se ei vastaa tarjouspyyntöä. Mikäli tarjoukset täyttävät ehdottomat vaatimukset, on niiden välillä valittava halvimman tarjouksen jättänyt yritys. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää valita OP Vakuutus Oy:n kaupungin vakuutusturvan hoitajaksi vuosille

35 182, KH :00 CFV: 525/2016 SOPIMUS TALTEEN OTETTUJEN ELÄINTEN HOITAMISESTA Täydelliset asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginhallituksen kokouksessa. Tarjouspyyntö: Liite 182 A Vertailutaulukko: Liite 182 B Kaupunginsihteeri: Kunnat ovat eläinsuojelulain perusteella velvoitettuja huolehtimaan alueellaan irrallaan tavattujen ja talteen otettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Pietarsaaren seudun kunnilla (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) on ollut sopimus asiassa Erkki Kilposen kanssa jo hyvin pitkään. Kilponen on ilmoittanut lopettavansa toimintansa ja irtisanonut sopimuksen päättymään Kunnat ovat yhdessä kilpailuttaneet toiminnan kevään 2016 aikana. Tarjouksia saatiin neljältä toimijalta. Sopimuskausi on kaksi vuotta Sopimusta on mahdollista pidentää yhden vuoden optiokaudella saakka. Tarjouspyynnön mukaan palvelun tuottajaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjouksen jättänyt toimija. Valinnassa otetaan mukaan sekä laatukriteerit että hinta. Toimittaja laskuttaa kutakin kuntaa erikseen kiinteän kuukausimaksun ja käytön perusteella. Kunnat maksavat kiinteän kuukausimaksun asukasluvun perusteella. Tällä hetkellä jako on seuraava: Pietarsaari asukasta: 44,5 %, Luoto asukasta: 11,9 %, Pedersöre asukasta: 25,7 %, Uusikaarlepyy asukasta: 17,5 %. Palvelun käytön ja kilometrikorvaukset maksaa ensisijassa eläimen omistaja, mutta mikäli tällaista tahoa ei löydy, on jokainen kunta velvollinen maksamaan kyseiset kulut palvelun tuottajalle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää valita palvelun toimittajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneen toimijan eli Tuhnulan Koiratarhan ajalle sekä mahdollisen optiokauden ajalle

36 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 A, kh

37 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 A, kh

38 182, KH :00 / :s bilaga: Liite 182 B, kh

39 183, KH :00 TV: 301/2016 TORIN PINNAT JA KATUSUUNNITELMAT SEKÄ KUSTANNUKSET 2016 TL Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 59 A Poikkileikkauksia: Liite 59 B Yksityiskohtia: Liite 59 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 59 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 59 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 59 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 59 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 59 H Muistutus; Maj Boström: Liite 59 I Muistutus; Jakobstads Citygrupp r.f.: Liite 59 J Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh , kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Katusuunnitelmaehdotukset: Isokatu välillä Kauppiaankatu ja Perämiehenkatu Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Kauppiaankatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Alholminkatu välillä Kanavapuistikko ja Perämiehenkatu Tori Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan alkaen.

40 183, KH :00 TV: 301/2016 Ehdotuksista on tehty kolme muistutusta ja www-sivujen kautta on jätetty paljon palautetta. Torin kustannusten vuodelle 2016 on arvioitu olevan Tämä on se osa, jonka kaupunki tulisi maksamaan katusuunnitelmissa esitetyistä pinnoista. Mikäli pintojen laatutasoa ei nosteta, palautetaan pinnat alkuperäiseen tasoon (asfaltti). Taustatietoa Asemakaavan muutos hyväksyttiin Siinä tuli Osuuspankin edessä olevasta tontista torialuetta. Asemakaavassa sanotaan torista Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välissä, että Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Se ja erityisen topografian säilyttäminen oli myös Museoviraston kokonaisvaltainen tavoite: Avoin julkinen paikka vaihteleville toiminnoille ja tapahtumille, jotta RKY-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä omaleimaisuus ja erityispiirre säilytetään. Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. [Isokadun] puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius). Uuteen asemakaavaan tuli tavaraliikennettä koskevia rajoituksia: Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. Maanpäällisiä rakenteita koskee: Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi (1) uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.

41 183, KH :00 TV: 301/2016 RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. (teksti on poikkeava eri kielillä) Tilaus ideasuunnittelusta Suunnittelun kohde on Pietarsaaren kaupungin tori ja kävelypainotteinen keskusta. Suunnittelutyö on kaksiosainen: kaupungin nykyisen ja tulevan kävelypainotteisen keskusta-alueen periaatteellinen yleissuunnitelma, jonka ytimen muodostaa yksityiskohtainen torialueen suunnittelu sekä torin arkkitehtonisten periaatteiden suunnittelu tarkempaa katusuunnittelua varten. LÄHTÖKOHDAT Yleissuunnitelma laaditaan kävelypainotteisen keskustan alueelle. Torialueelle suunnitellut kiveysratkaisut jatkuvat luonnollisesti myös muille yleissuunnitelman alueille, kun niistä alueista aikanaan laaditaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueen läpäiseville reiteille, kuten pohjois - eteläsuuntainen historiallinen akseli (Isokatu päästä päähän), Kanavapuistikon kevytliikenne ja itä - länsisuuntaiset raatihuoneen molemmin puolin olevat kadut kaupungin liikenneverkossa. Katutilan käyttöä jaetaan eri tarkoituksiin koko kävelykeskustan alueella, (käyttö voi vaihtua vuodenajan mukaan). Katu- ja toripinnat suunnitellaan esteettömiksi ja aina mahdollisuuksien mukaan esim. näkövammaisia opastaviksi. Liikenteen sijoittelusta tehdään luonnokset tyyppiratkaisuista, joissa otetaan huomioon viimeisin alan tietämys (kehitys ja säädösmuutokset). Yleissuunnitelma on luonnosmainen, mutta perustelee yksityiskohtaisen suunnitelman väliaikaisen liittymisen nykyiseen katupintaan. Yleissuunnitelmalla luodaan keskustaa yhdistävä looginen katupintojen hierarkia, joka ohjaa ja opastaa kadun ja torin käyttäjää ja luo viihtyisän ympäristön. Katupinta kertoo nimenomaisen alueen käyttötarkoituksesta ja säätelee esimerkiksi ajonopeutta. Materiaalivalinnolla, ladontatavoilla ja limityksellä voidaan hienovaraisesti kertoa kaupungin historiasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Materiaalivalinnoissa käytetään ohjeena Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjaa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky). Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan torialueelle ja siihen liittyville katujen osille. Toripinnoite suunnitellaan juhla- ja tapahtumatorille, Isokadulle ja kaupalliselle torille. Kaupallisen torin puolella varataan asemakaavassa osoitettu alue paviljonkirakennukselle. Paviljongin toteuttamisesta ei ole

42 183, KH :00 TV: 301/2016 tehty toistaiseksi päätöksiä. Porrashuoneiden väliin ja niiden tuntumaan sijoittuu erilaiset ruokakojut ja -kärryt sekä jäätelökioski. Muu torimyynti sijoittuu yleensä Isokadun länsipuolelle. Juhla- ja tapahtumatori levittäytyy Isokadun itäpuolelle raatihuoneen eteen. Torin pintaan ja sen alle asennetaan tarkoituksenmukaiset varaukset tapahtumien valaistuksia ja äänentoistoja varten. Pintavesien ohjaus on hallittu osa toripinnan ilmettä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimii luonnoksena virallisille katupiirustuksille. Suunnitelmassa esitetään materiaalit ja värit, limitykset ja ladontamallit, ja eri yksityiskohtien periaateratkaisut. Suunnitelma on havainnollinen päätöksenteon helpottamiseksi. Suunnitelma sisältää joukon teknisten ratkaisujen periaatteita toteutettavaksi nyt ja varauksina tulevaisuuteen. Suunnitelman kuvaus YLEISSUUNNITELMA Koko suunnittelualue on käsitelty kävelypainotteisena alueena. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä ovat muutettu yksisuuntaisiksi. Näillä kaduilla kävelijän asema korostuu aivan erityisesti. Suunnittelualueen kadut ovat hidaskatuja. Ajoradan ja jalkakäytävän välinen korkoero on 4 cm. Tämä on toimiva ratkaisu näkövammaisten liikkumista ajatellen. Pysäköinti on tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon, jolloin jalkakäytävät näyttävät visuaalisesti leveämmiltä. Samalla muutamiin paikkoihin saadaan nykyistä enemmän tilaa terasseille. Koko suunnittelualueella käytetään luonnonkivipinnoitteita. Ajoradoilla pinnoitteena on lohkopintainen nupukivi ja jalankulun ja pyöräilyn alueilla sileäpintainen nupukivi. Työssä esitettävissä suunnitteluratkaisuissa on pyritty ottamaan huomioon historiallisesti arvokas keskustamiljöö. TORIN ARKKITEHTISUUNNITELMA Toripinta uusitaan toriparkin rakentamisen myötä. Torin vanha kupera topografia säilytetään ennallaan. Torialueella pinnoitteena käytetään lohkopintaista noppakiveä kaariladottuna. Torimyyntipaikat osoitetaan nupukivirivein. Arkeologisten kaivausten perusteella paikannetun historiallisen torin sijainti vuodelta 1783 tuodaan hienovaraisesti esiin toripintaan vaaleammalla punaisella kiveyksellä ja teräsreunuksella.

43 183, KH :00 TV: 301/2016 Torin laidoilla ja Isokadun varrella jalankulun alueet pinnoitetaan sileäpintaisella nupukivellä. Valaisinpylväsrivit sijoitetaan Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varsille. Historiallisia rakennuksia korostetaan torin reunoilla seinävalaisimin ja torin kohokohta, raatihuone, erikoisvalaistaan. Isokadulla valaistuksen pylväsvalaisinten vaihtoehtona on kadun valaisu vaijerivalaisimin. Toriympäristön valaistusta käsitellään tarkemmin erillisessä valaistusraportissa. TORIMYYNTIPAIKAT Torialue palvelee pietarsaarelaisia ympäri vuoden ja mahdollistaa erilaiset tapahtumat, konsertit sekä torimyynnin. Torimyyntipaikat merkitään kahden nupukiven raidoin. Keskiakseli raatihuoneelle jätetään vapaaksi myyntikojuista. Torialueelle on mahdollista sijoittaa 115 torimyyntikojua. TEKNIIKKAKAIVOT Toripinnan alle asennetaan kuusi tekniikkakaivoa, joiden kautta hoidetaan sähkönjakelu torialueella. Lähtökohtaisesti torimyynti ohjataan torin länsilaidalle ja vedenjakelu järjestetään länsilaidalle suunnitellun toripaviljongin kautta. Tekniikkakaivoihin on mahdollista yhdistää myös vedenjakelu. Tällöin sähkökeskus vaatii leveämmän kannen. AJONEUVOLIIKENNE Ajoradan leveys keskustan kaksisuuntaisilla kaduilla on yleisesti 6,5 metriä. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä kuten myös osa Kauppiaankadusta on muutettu yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaisten katujen leveydet ovat 3,25 3,75 m. Kauppiaankadulla, joka on linja-auton reitti, ajoradan leveys on poikkeuksellisesti 7 metriä. Kauppiaankadun länsipäässä, Otto Malminkadun risteyksessä, on liikennöinti parkkihalliin huomioitu erillisellä ajokaistalla. Ajoneuvojen pysäköintipaikat ovat tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon. Ajoradan ja jalankulkuväyliä erottaa 4 cm yliajettava reunatuki. Runeberginkadun pohjoispää on ajateltu toimivan pääosin jalankulun ja pyöräilyn reittinä, jolla sallitaan huoltoajo kiinteistöille. Tällä osuudella ei ole tasoeroa jalankulun ja ajoradan välillä - jalankulun ja huoltoliikenteen väylä osoitetaan 0-tasoon upotetulla reunakivellä ja eri pintamateriaalein. JOUKKOLIIKENNE Kauppiaankadun ja Isokadun linja-autopysäkit ovat yhden linjaauton ajoratapysäkkejä, ilman pysäkkilevennystä. Tämä tarkoit-

44 183, KH :00 TV: 301/2016 taa sitä, että linja-auto hetkellisesi pysähtyessään ajoradalle muodostaa esteen sen takaa tulevalle ajoliikenteelle. Pysähdys kestää tosin ajallisesti niin pienen hetken ja tapahtuu sen verran harvoin, ettei sen ole arvioitu aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen. PYÖRÄILY JA JALANKULKULIIKENNE Polkupyöräliikenne on huomioitu erillisellä polkupyöräkaistalla Runeberginkadulla. Runeberginkadun pohjoispäähän on suunniteltu erillinen polkupyöräpaikoitus. Muilla hidaskatuosuuksilla polkupyöräilijät ajavat yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä. Kävelykadulla pyöräilijät sallitaan kuten aikaisemminkin liikkuvan jalankulkuliikenteen seassa. Kävelijän asema korostuu yksisuuntaisiksi suunnitelluilla kadunosuuksilla. KUNNALLISTEKNIIKKA Torin alle rakennettava pysäköintilaitos aiheuttaa luonnollisesti muutostarpeita alueen rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan muutossuunnitelmat on laadittu jätevesiviemäröinnin, vedenjakelun, hulevesiviemäröinnin ja kaukolämmön osalta insinööritoimisto Ylitalo Oy:n laatiman suunnitelman mukaan (piir. LVI ). KUIVATUS Torilla ei ole nykyisellään rakennettua kuivatusjärjestelmää ja torin uuden pinnoitteen suunnittelun yhteydessä on pyritty parantamaan pintavesien hallittavuutta uudella sadevesien keräysjärjestelmällä. Suunnitelman piirustuksessa 201 esitetään, että torin kumpaankin laitaan sekä torin rakennettavan paviljonkirakennuksen eteen rakennettaisiin linjakuivatusjärjestelmä, joka pystyy keräämään laajalta alueelta virtaavat pintavedet. Järjestelmä parantaisi pintavesien hallittua johtamista ja kulkeutumista sadevesienviemäreihin. Linjakuivatusjärjestelmä voidaan hieman ylimitoittaa siten, että se jossain määrin toimisi sadevesiä viivyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän yhteyteen voitaisiin tarvittaessa myös harkita rakennettavaksi maanalainen sadevesien viivytysjärjestelmä (säiliö sadevesien hetkellistä varastoimista varten), jos käytettävissä oleva tila sen sallii. Viivytyssäiliöt tasaavat sadevesien virtausta rankkasateiden huippuvirtaamien aikana, jolloin olevien sadevesiviemäreiden välityskyky useimmiten ylittyy. Linjakuivatusjärjestelmä liitetään olemassa oleviin tai rakennettaviin sadevesikaivoihin ja toimii täten osana sadevesiviemäriverkostoa. Suunnitelman detaljipiirustuksessa 202 esitetään sadevesikourun pari asennus-/perustamisvaihtoehtoa. KAUPUNKIKUVA

45 183, KH :00 TV: 301/2016 I Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjassa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky) keskustan ydin on määritelty laatuvyöhykkeeksi 1. Koko suunnittelualue kuuluu tähän alueeseen. Keskustan ytimessä pyritään luomaan viihtyisiä jalankulkuympäristöjä ja kävelypainotteisia liikenneympäristöjä. Suunnittelualueella käytetään luonnonkivipintoja ja pyritään esteettömään ympäristöön. PINNOITTEET Ajoradat päällystetään nupukivin, joiden pinta on lohkottu. Jalankulun ja pyöräilyn alueet toteutetaan pinnaltaan poltetusta luonnonkivestä. Torialue päällystetään kaariladotulla lohkopintaisella noppakivellä. Torialuetta kehystävät jalankulun väylät päällystetään poltettupintaisin nupukivin. NOPPAKIVET Kivenä käytetään lohkottua, väriltään punaista (Mäntsälän punainen) noppakiveä (kivikoko 90x90x90 mm). Noppakivet asennetaan 50 mm maakosteaan betoniin, saumaus tehdään sementtihiekalla. Saumojen leveys on 10 mm. Vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista noppakiveä (Viitasaaren pink). Kaikille noppakivettäville alueille tehdään yksi kivirivi ehjistä noppakivistä kivettävien alueiden ympärille. Samoin kaivojen ja valaisimien ympärille tehdään yksi kivirivi ehjistä kivistä. NUPUKIVET Ajoradoilla kivenä käytetään 140x140x220 mm kokoisia kiviä, joiden pinta on lohkottu. Kivet ladotaan tiililadontana kadun poikkisuuntaan. Jalankulun ja pyöräilyn alueilla käytetään pinnaltaan poltettuja ja sivuiltaan lohkottuja kiviä. Pysäköintipaikat toteutetaan pinnaltaan lohkotusta kivestä. Nupukiveykset ovat väriltään punaista kiveä (Mäntsälän punainen). Poikkeuksena vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista kiveä (Viitasaaren pink) ja torilla myyntipaikkoja osoittavassa ruudutuksessa väriltään harmaata (Kurun harmaa) kiveä. Pysäköintipaikat reunustetaan harmaalla nupukivirivillä (Kurun harmaa). TERÄSREUNUS Vanhan torin alue rajataan maahan upotetulla RSTteräsreunuksella. OPASLAATAT Isokatu Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella on samassa tasossa muun toripinnan kanssa. Tällä osuudella Isokatu erotetaan jalkakäytävästä kahden nupukiviraidan ja graniittisen opaslaatan avulla. Opaslaattaa käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa varoittamassa ajoradasta. Suojateiden kohdilla voidaan käyttää varoittavia laattoja, joissa on metallinastat, varoittamassa ylityspaikoista.

46 183, KH :00 TV: 301/2016 KASVILLISUUS KATUPUUT JA KESÄKUKA-ASTIAT Raatihuoneenkadun varrelle istutetaan yksittäispuita lajina lehmus. Puiden suojauksessa käytettäviä varusteita ovat: rungonsuoja, maaritilä (1500x1500), tukikehikko, perustus, asennushelat ja kiinnikkeet. Kaikille katupuille asennetaan lisäksi ilmastusritilät. Torilla ja muulla kävelypainotteisen keskustan alueella käytetään sopivin paikoin siirrettäviä kesäkukka-astioita. Astioihin istutetaan kevätkaudella erilaisia sipulikukkia sekä kesä- ja syyskaudella kesäkukkia tai perennoita. PENKIT JA ROSKA-ASTIAT Torin ympäristöön asennetaan kiinteitä penkkejä, jotka ovat kestäviä ja helposti huollettavia. Penkit on sijoiteltu torialueen reunoille eri ilmansuuntiin. Selkänojattomat penkit mahdollistuvat istumisen eri ilmansuuntiin. Selkänojattomien penkkien lisäksi suunnittelualueelle on suositeltavaa sijoittaa myös selkäja käsinojallisia penkkejä erilaisia käyttäjäryhmiä palvelemaan. Penkkimalliksi soveltuu esimerkiksi Metalcon Libre, joka on hyvin muunneltavissa oleva malli. Torin kiinteisiin rakenteisiin, esimerkiksi penkkeihin, voidaan integroida valaisimia. Roska-astioina käytetään klassista astiamallia, esimerkiksi Lappsetin, CT30, 60, 100 litraisia roska-astioita. PYÖRÄTELINEET Laaja pyöräpaikoitusalue järjestetään Runeberginkadulle, kirjaston kulmalle. Pyörätelineeksi valitaan pyörän runkolukituksen mahdollistava telinemalli, esimerkiksi Elpacin kaariteline, Benkertbänken C500 pyöräteline tai Cykloksen Delta teline. INFORMAATIOTAULUT Torin laidalle asennetaan yksi informaatiotaulu, jonka tulee olla säätä ja vuodenaikoja kestävä. KESÄTERASSIEN RAJAAMINEN KATUTILASSA Liikkeidenharjoittajat voivat rajata kesäterassejaan suurin ruukuin tai siirrettävin köysiaidoin. MUUT VARUSTEET Talvisin torialuetta voidaan elävöittää elävällä tulella soihduin erikoistapahtumien yhteydessä. MUISTUTUKSET: Loppi

47 183, KH :00 TV: 301/2016 Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun yksisuuntaistaminen? Perusteluna on yksinkertaisesti toripaikoitukselle suunnitellut ajorampit. Liikennesimulointeja on tehty asemakaavan yhteydessä (WSP). Miksei Isokatu kokonaan kävelykaduksi? Huoltoliikenne Perämiehenkadun kautta on vaihtoehto, mutta saavutettavuus vaatii ajettavan kadun pohjoisen suuntaan. Alholminkatu saa olla ennallaan? Suuria muutoksia ei suunniteltukaan, mutta samaa tyyliä ja logiikkaa pitää soveltaa kaikilla kaduilla. Tilapäinen ramppi vai pysyvä? Viimeisin tieto rakentajalta on, että rampista Kauppiaankadulla tulee pysyvä, vaikka uusi ramppi rakennetaan Raatihuoneen viereen. Kanavan ylittävä silta on ajateltu ottaa käyttöön. Uusi rumpu pitää asentaa. Torin tekniikkakaivot? Määrästä on keskusteltu niin, että rakennettaisiin enemmän. Länsipuolelle tulisi ehkä 8, riippuen mahdollisen toripaviljongin rakentamisesta. Vesijohto olisi mahdollista rakentaa, mutta kaivosta täällä tulisi matalampi kuin vakiokaivo niin, että molempien yhdistäminen voi olla hankalaa. Kytkemistä jätevesiviemäriin ei voida ajatella kaikissa paikoissa. Paikoitellen on hyvä varata enemmän sähkötehoa. Kasvillisuus? Museoviraston ja myös meidän mielestä ei keskelle toria. Syvyys, joka meillä on pysäköinnin yläpuolella ei riitä juurille. Istutettava puu tulisi istutuslaatikkoon n. 3m x 3m suunnilleen puoli metriä pinnan yläpuolelle. Pysäköintipaikkoja Raatihuoneenkadulle? Lyhytaikaiseen pysäköintiin, invapaikoiksi tai taksille pitää jäädä muutamia paikkoja. Katu ilman korkeuseroja viestittää liikenneympäristöstä, että se on tilaa, joka pitää jakaa kevyen liikenteen kanssa. Boström Pysäköinti ja tavaraliikenne? Shared space tilassa on tilaa kaikille, myös tavaraliikenteelle, mutta pysäköintipaikat tulee merkitä. Liikennemerkeillä voidaan sallia tai kieltää pysäköintiä. Eri vuodenaikoina sitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa tarpeen mukaan. Pysäköintipaikkojen poistuminen? Paikkojen määrä ei vähene, mutta tarve rakentaa lisää torin alle on edelleen olemassa. Maria Malmihan on tilapäinen ratkaisu. Suurin muutos, joka tarvitaan ajattelussa, on se, että jätetään lähimmät pysäköintipaikat juuri keskustan asiakaspysäköinnille. Tyhjä tori? Liikenne kulkee ja tori voidaan sisustaa huonekaluilla ja kasveilla, joulutoriksi tai siellä ovat nuoret ajoneuvoineen.

48 183, KH :00 TV: 301/2016 Siellä voi olla elämää ja siellä voidaan kokoontua. Silloin kun torikauppaa ei ole, niin mikään ei estä muuta käyttöä. Kioski takaisin? Siitä voidaan keskustella, sama tai uusi ja kummalla puolella. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa uudet sähkö-, vesi-, ja jätevesiliittymät. Kun itätoria kaivetaan, niin vanha tekniikka häviää. Citygruppen Lisää lyhytaikaista pysäköintiä? Se riitelee kävelykeskustan ajatuksen kanssa, mutta pitää paikkansa, että lyhyillä asioilla ei haluta kulkea pitkiä matkoja. On myös ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua ajaa pysäköintilaitokseen. Ne pysäköintipaikat, joita voidaan suunnitella, voisivat olla puolen tunnin paikkoja tai maksullisia niin, että ne sopivat hieman pitempään pysäköintiin. Pinnalla pitää olla myös riittävästi invapaikkoja. Pysäköinti Isokadun länsipuolella? Yhdellä katuosalla on vähän tai ei lainkaan ovia kadulle. Siellä ei siis myöskään tarvita tilaa myyntipaikoille tai terasseille, joten pysäköintiruutuja voitaisiin järjestää. Pysäköinti Isokadun itäpuolella? Siellä voidaan ajatella leveämpi jalkakäytävä tarpeelliseksi ja siten jää vähemmän parkkipaikkoja. Vinopaikoitus Forumin ja K-marketin kohdalla? Tämä oli suunnittelualueen ulkopuolella eikä pysäköintipaikkojen vähentämiseen ole tarvetta. Piirustukseen oli luonnosteltu vain muutama paikka. Liikenne torin poikki tulee sallia! Kyllä, se on edelleen sisäänajona ja ajomahdollisuus säilytetään. Vain korkeat reunakivet poistuvat. Saavutettavuus ja huoltoliikenne? Huoltoliikenne sallitaan myös. Siitä voidaan huolehtia niin, että koko matkaa ei täytetä terasseilla. Voimassa olevassa asemakaavassa on joitakin rajoituksia koskien Isonkadun huoltoliikennettä. Polkupyörien pysäköinti Runeberginkadulla? Runeberginkatu on myös polkupyöräreitti. Torin kunnallistekniikka? Ruokamyynti eli tori ja kävelykatu elintarvikehuoneistona aiheutti tori WC:n rakentamisen. Ajatus oli, että se on tilapäinen ratkaisu. Jos sähkö ja vesi halutaan samaan kaivoon, niin kesävesijohto voidaan rakentaa, mutta viemärin kanssa voi tulla ongelmia. Sen takia WC, pesutila ja pukeutumistila tulee olla erillisessä rakennuksessa kuten Raatihuone tai toripaviljonki.

49 183, KH :00 TV: 301/2016 Tapahtumat? Sähkö ja äänitekniikka on suunniteltu tulevaksi ainakin torin itäpuolelle. Se vaatii ylimääräistä sähkötehoa niin kuin tietyt katukeittiötkin (tyliin Ranskalainen ruokatori) ovat jo osoittaneet. Näitä pisteitä tarvitaan myös Isollekadulle. Ulkonäyttämön paikka voidaan hyvinkin suunnitella ja se voi olla kivetyllä pinnalla pitempiä tai lyhyitä aikoja. Eri kysymys on se, kuka näyttämön omistaa. Koko suunnittelun tarkoituksena on ollut mahdollistaa kaiken tyylisten tapahtumien järjestäminen. Tori voidaan sisustaa tarpeen mukaan sellaisella, mitä kulloinkin tarvitaan. Ainut rajoitus on, että sen käy nosturilla nostaa. Jäätelökioski torille? Siitä voidaan keskustella, ja myös, kummalle puolelle. Kioski tarvitsee uudet sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Raatihuoneen puoleisella torilla kioski on ollut tilapäisenä rakennuksena. YLEISÖLTÄ TULLUT PALAUTE WWW-lomakkeen kautta olemme saaneet runsaasti palautetta. Yleinen vaikutelma on, että asukkaat haluavat muutosta keskustaan. Osa palautteesta oli sitä mieltä, että esitelty suunnitelma oli hyvä ja että valaistussuunnitelma oli hyvin tehty. Muut olivat eri mieltä, mutta tyytyväisiä siitä, että jotakin tapahtuu. Muutamia usein esiintyviä aiheita: - suurimmassa osassa palautteita haluttiin enemmän vihreyttä esiteltyyn suunnitelmaan, erityisesti torin reunoilla ja Isonkadun varrelle - lyhytaikaisia p-paikkoja Isollekadulle (15-30 min), näistä hyötyä liikeelämälle - yrittäjät huolissaan, että autoliikennettä liikkeisiin ei edistetä - esteettömyys keskustassa tärkeä kaikille, myös näkövammaisille, vanhemmalle väestölle - lisää puistomaista suunnittelua - ei pysäköintiä torille - Isokatu kaksisuuntainen, mutta kapeampi ajorata (4,5-5,0 m) - vihersuunnitelma koko alueelle - kävelykadun itäinen pää pitää antaa autoliikenteelle ja pysäköinnille - peräänkuulutetaan vihreää, viihtyisää toria oikeassa suhteessa pieneen kaupunkiin - korotettu kiinteä esiintymislava, jäätelökioski, taideteos ja paviljonki, suihkukaivo - ei rumia myyntivaunuja torille - sekä kiinteitä että siirrettäviä penkkejä sekä selkänojilla että ilman, valaistuja (LED) - lisää pysäköintitaskuja maantasossa - kaikki liikenne pois keskustasta, sallittava ainoastaan huoltoliikenne - istutuksia astioihin, pensaita ja perennoita - älkää unohtako lapsia ja nuorisoa, paikka, jossa voi seurustella muiden perheiden ja kulttuurien kanssa, leikkivälineitä, leikkipaikka - tulee olla hyvä meidän torimyyjillemme - suurenmoinen ehdotus, joka esiteltiin campus Allegrossa - roska-astiat pitää olla siististi suunniteltuja

50 183, KH :00 TV: 301/ tehkää tori kokoontumispaikaksi, ei jäykkää ja autiota toria - torin laidoilla ja torin läpi ei autoliikennettä - torin uusi ulkonäkö hyvä - rajoittakaa yöaikaista liikennettä - missä meidän hienot lipputankomme - ottakaa huomioon nuorison ja vanhempien tarve kokoontua - tehkää kävelykaduksi väli Raatihuoneenkadusta Perämiehenkadulle - valmistelkaa sähköliittymät ja vesiliittymät suunnittelussa - hyödyntäkää kaukolämpöä se helpottaa ja säästää kunnossapitoa Tärkeä palaute on tullut näkövammaisilta (Norra Österbottens svenska synskadade). On syytä katsoa suunnitelmat myös heidän silmillään. On yksityiskohtia, jotka pitää tarkistaa. Nyt esitellyt suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia ainoastaan torin alueella. Tärkeintä nyt on ajatus, periaatteet ja jotkin mitat. Sitä, mikä liittyy sisustamiseen ei ole sidottu. Riippuen siitä, kuinka laajoja muutoksia tekninen lautakunta haluaa tehdä, voidaan yksityiskohtia ja pienehköjä muutoksia tehdä vasta rakennuspiirustuksiin, piirustukset voidaan nyt korjata katusuunnitelmaksi (uusi liite) tai muutokset asetetaan nähtäville. Kustannuksista on saatu uusi arvio. Aikataulun mukaan rakentaja haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Jotta voidaan välttää tarpeettomat kustannukset ja työn niin se tarkoittaa, että me tarvitsisimme vielä tänä vuonna sille alueelle, joka nyt on kaivettu. Torin toinen puoli ja se, mikä koskee toripysäköinnin vaihetta 2 tulee maksamaan suunnilleen saman verran. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat muutoksin uusien liitteiden mukaisesti. Vähäisiä yksityiskohtia voidaan tarkistaa rakennuspiirustuksiin. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa vuodelle 2016 ja myöhemmin torin vaiheeseen 2. Määräraha käytettäisiin torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi, niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta ehdottaa laadun parantamista torin pinnoille. Kunnallisteknisen osaston tulee toimittaa yksityiskohtaisempi kustannuslaskelma kaupunginhallituksen kokoukseen. Katusuunnitelma käsitellään teknisessä lautakunnassa kahden viikon kuluttua. Päätös

51 183, KH :00 TV: 301/2016 Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti vt teknisen johtajan esityksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kh Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 116 A Poikkileikkauksia: Liite 116 B Yksityiskohtia: Liite 116 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 116 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 116 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 116 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 116 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 116 H Muistutus; Maj Boström: Liite 116 I Muistutus; Pietarsaaren Cityryhmä r.y.: Liite 116 J Kustannusarvio: Liite 116 K Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja palaa asiaan katusuunnitelman osalta myöhemmin uudestaan. Toriparkkiyhtiö haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Tästä syystä on päätettävä jo nyt torin

52 183, KH :00 TV: 301/2016 osalta siitä, että parannetaanko torin pinnan laatua tässä vaiheessa. Kunnallistekninen osasto on laatinut kustannusarvion torin pinnan töistä. Rakentajan vastuulla on saattaa tori siihen tilaan kuin se oli ennen rakennustöiden aloittamista. Kunnallistekninen osasto on laskenut, että tämä maksaisi noin Tästä kustannuksesta vastaa siis rakentaja. Torin pinnan muutostyöt ja laadun parantaminen maksaisi yhteensä noin (vaihe 1 eli torin länsipuoli). Tämä vaihe 1 tulisi kustantaa vuonna Vaiheen 2 (torin itäpuoli) arvioidut kustannukset ovat Vaihe 2 toteutetaan myöhemmin. Lisämäärärahan tarve olisi siten vuonna 2016 noin , ja kun vaihe 2 toteutetaan on lisämäärärahan tarve noin Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että torin pinnan laatua parannetaan. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Määräraha käytetään torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus päättää esittää tekniselle lautakunnalle seuraavat ohjeet jatkosuunnittelua varten: - Raatihuoneen Hop-talon edessä oleva puoli tehdään valmiiksi - Isonkadun Hop-talon edessä oleva osuus tehdään valmiiksi - Tori valmistellaan tekniikkaa varten, joka tulee suunnitella välittömästi - Torin pinta ja muut kadut jätetään tässä vaiheessa asfaltoimattomiksi - Urakoitsija antaa tarjouksen ehdotetuista toimenpiteistä katujen osalta. TL Kustannusarvio: 71 A Liitteet 71 B-C (jaetaan ennen kokousta): Katusuunnitelmaehdotus: Isokatu välillä Tori ja Kanavapuistikko Katusuunnitelmaehdotus: Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Isokatu

53 183, KH :00 TV: 301/2016 Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, puh Katusuunnitelmia on tarkistettu yllä mainituilla osilla. Meillä on jo ollut suunnittelukokous näkövammaisten kanssa ja tulossa on kokoukset konsulttien ja Cityryhmän kanssa ennen teknisen lautakunnan kokousta. Muutokset koskevat nyt yksityiskohtia ja puuistutuksia Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varrella. (Kauppiaankatu ja tori tulevat hyväksyttäviksi myöhemmin). Valaisinpylväitä tarkistetaan myös. Avoimeksi voidaan jättää sisustus eli näyttämö, penkit ja siirrettävät istutukset. Nyt on vielä epäselvää, milloin toinen puoli torista tullaan kaivamaan auki. Ideasuunnitelma näyttää miten kaikki voi jatkua, mutta muu kuin varaukset tekniikalle eivät ole vielä ajankohtaisia. Paikat erilaiselle myynnille ovat myös vapaita kunnes joku vuokraa alueen paviljonkia varten ja anoo rakennuslupaa. Siitä, mitä rakennetaan nyt ja mikä jätetään ensi vuoteen (tai myöhemmille vuosille), päätetään valtuustossa kun se myöntää investoinneille määrärahoja. Liittymiset vanhaan katuun suunnitellaan tarpeen vaatimalla tavalla erikseen. Liitteet, joissa yksityiskohtia on tarkistettu sekä esitetään enemmän leikkauksia, valmistuvat kokoukseen mennessä. Kaupungininsinööri: Edellisiin versioihin tehdyt tarkistukset ovat enimmäkseen teknisiä. Osa palautteesta on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat piirustusten B-C mukaisesti. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen uusien tarkistettujen liitteiden 71 B ja C mukaisesti lisäyksellä, että kustannuslaskelma esitetään seuraavassa kokouksessa. TL

54 183, KH :00 TV: 301/2016 Liite A, kustannukset uuden katusuunnitelman mukaisesti Liite B, kustannukset alkuperäisen mukaisesti Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, puh Tekninen palvelukeskus on tehnyt uusia laskelmia, jotka koskevat ainoastaan osaa Isokatua ja Raatihuoneenkatua. Ajatus oli minimoida lisämäärärahan tarve tänä vuonna ja jatkoa varten budjetoitaisiin normaalilla tavalla. Valmistelua täydennetään kokouksessa. (Silloin olemme ehtineet keskustella rakentajan kanssa ja saaneet tietoa, mitä lämmittäminen maksaisi) Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta esittää lisämäärärahaa Päätös Vt. tekninen johtaja: Vt. tekninen johtaja tarkentaa esitettävää lisämäärärahaa seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan, että v.t. tekninen johtaja tarkentaa esitettävää lisämäärärahaa seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Lisämääräraha rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus: Asia palautettiin uuteen valmisteluun. Kaupunginhallituksen kanta on, että tällä hetkellä ainoastaan jalkakäytävät HOP-talon edessä päällystetään mukulakivillä. Merkittiin, että Tua Mäenpää ja Kenneth Holmgård poistuivat esteellisyyden vuoksi. Syyt: Tua Mäenpäällä on sukulaisuussuhde urakoitsijan kanssa ja Kenneth Holmgård on Pietarsaaren Toripysäköinti Oy:n hallituksen jäsen.

55 183, KH :00 TV: 301/2016 Kh Kustannuslaskelma : Liite 183 A Katusuunnitelma: Liite 183 B Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus pyysi edellisessä kokouksessaan laskelman siitä, mitä katukivien laittaminen HOP-talon eteen Raatihuoneenkadulle ja Isokadulle tulisi maksamaan. Kustannuslaskelma on liitteenä. Kunnallistekninen osasto on sitä mieltä, että jos ainoastaan jalkakäytävät rakennetaan HOP-talon eteen hyväksytyn katusuunnitelman mukaan, syntyy ongelmia liikenteen ja pintavalumisen suhteen. Jotta tästä suoriudutaan, tarvitaan todennäköisesti paljon lisämäärärahaa. Jalkakäytävistä tulee leveät, ajoradat kytketään osaan, jota ei rakenneta, mikä varmasti tuo mukanaan haasteita. Tästä huolimatta Raatihuoneenkatu on muutettava yksisuuntaiseksi ja useita toimenpiteitä on tehtävä mm. liikenneturvallisuuden ja ajoratojen uudelleensovittamisessa puolivalmiiseen liikenneympäristöön. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaisinta, että palautetaan torin alue ja HOP-talon edusta sille tasolle missä se ennen rakennustöiden aloittamista oli. Tori ja sen ympäristö ml. HOPtalon edustan jalkakäytävät sekä muut kadut siis asfaltoidaan kokonaisuudessaan. Tämän työn on rakennuttaja velvollinen suorittamaan. Torin alueen ja ympäristön pintojen laadun kohotus tehdään myöhemmässä vaiheessa. Jo nyt otetaan huomioon tuleva laadun kohotus siten kuin kaupunginhallitus on aiemmin päättänyt eli torin alue varustetaan jo tässä vaiheessa tekniikalla, jota myöhemmin tarvitaan. Nämä kustannukset tulevat Pietarsaaren kaupungin maksettavaksi. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että torin pinta ja torin ympäristön katujen ja jalkakäytävien pinnat asfaltoidaan välittömästi kun rakennustyöt sen sallivat. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että laadun kohotukseen varataan määrärahat myöhemmässä vaiheessa.

56 183, KH :00 / :s bilaga: Liite 183 A, kh UPPDATERAD STORGATAN KOSTNADSBERÄKNING Stefan Järndadhl (Uppskattad arbetstid ) (Gatans/ vägens längd ) ALLMÄNNA ARBETEN Littera Förklaring Mängd Enhet Enhetspris Summa 1110 Planering 75 h 37, , Uppgörande av terrängmodell 100 mtr 1,71 171,00 Allmänna arbeten 2 946,00 ARBETE PÅ TRAFIKLEDER Granitstenar, (gatsten trottoar) 673 m 2 tr 180, , Granitstenar, styrande plattor+varnande plattor 28 m 2 tr 200, , Nedsänkta kanstenar av granit (nya) 100 mtr 153, , Körbanans belysning 3 st 1 917, ,02 xxxx Jordfuktigbetong 68 m 3 rtr 100, ,00 Arbete på trafikleder ,02 VATTENFÖRSÖRJNINGENS JORDARBETEN 3520 Utjämningslager under rör 5 m 3 ktr 11,40 57, Plaströr,ytvatten 200 mm 6 mtr 32,96 197, Kontrollbrunnar av plast, ytvatten 2 st 934, ,60 Va-förs. arbeten 2 124,36 TRÄDGÅRDSARBETEN Littera Förklaring Mängd Enhet Enhetspris Summa 6850 Träd 2 st 354,69 709,38 Trädgårdsarbeten 709,38 EURO ,76 Sida 1 av 1

57 183, KH :00 / :s bilaga: Liite 183 B, kh

58 184, KH :00 CFV: 516/2016 BTC LTD: ANOMUS KAUPUNGIN TAKAUKSESTA LAINALLE, JOKA KOSKEE LISÄRAKENNUSTA Takaus: Liite 184 Kaupunginsihteeri: Venealan Teknologiakeskus BTC Oy, josta kaupunki omistaa 62,5 %, anoo kaupungilta takausta lainaa varten. Lainasumma on 7,5 miljoonaa euroa. Lainalla rahoitetaan Alholmassa sijaitsevien, olemassa olevien tilojen lisärakennus. Takaus voidaan myöntää vain sillä ehdolla, että nykyistä osakassopimusta päivitetään. Takausprovisioksi ehdotetaan 0,5 %. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto myöntää Venealan Teknologiakeskus BTC Oy:lle omavelkaisen takauksen lainalle, jonka suuruus on 7,5 miljoonaa euroa. Takaus myönnetään sillä ehdolla, että nykyistä osakassopimusta päivitetään. Takausprovisiona veloitetaan 0,5 %.

59 184, KH :00 / :s bilaga: Liite 184, kh