-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina 23. toukokuuta 2016 klo 17.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 152, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 153, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 30. toukokuuta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Maria Lunabban ja Kari Koskelan pöytäkirjantarkastajiksi.

4 154, KH :00 ILMOITUSASIAT Dnro 478/2016 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Peter Boström on edustanut kaupunkia Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian varsinaisessa yhtiökokouksessa Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

5 155, KH :00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää olla ottamatta päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta on tehnyt päätökset.

6 156, KH :00 CFV: 98/2016 CAROLA SUNDQVIST: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh Eroanomus: Liite 26 Kaupunginsihteeri: Carola Sundqvist anoo vapautusta kunnallisista luottamustehtävistään alkaen, koska hänet on valittu museonjohtajaksi. Sundqvist haluaa jatkaa ylikunnallisissa luottamustehtävissään. Sundqvist on kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jäsen tasa-arvotoimikunnassa ja varajäsen ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnassa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasaarvokomitean jäsenyydestä että ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Michael Östmanin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se valitsee kaupunginvaltuustolle puheenjohtajan, jäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja tasa-arvokomiteaan sekä varajäsenen ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Eroanomus: Liite 12 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuu-

7 156, KH :00 CFV: 98/2016 desta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä että ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä. - että kaupunginvaltuusto toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Michael Östmanin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginvaltuustolle puheenjohtajan, jäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja tasa-arvotoimikuntaan sekä varajäsenen ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen ja päätti: - myöntää Carola Sundqvistille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä sekä ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenyydestä - että ensimmäinen varavaltuutettu Michael Östman tulee valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Carola Sundqvistin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi valita Anna-Maja Henrikssonin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi, Mona Vikströmin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi ja Kristina Lundström-Björkin ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäseneksi jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunginhallitus valitsee uuden jäsenen tasa-arvotoimikuntaan. Kh Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Carola Sundqvistille, Anna-Maja Henrikssonille, Michael Östmanille, Mona Vikströmille, Kristina Lundström-Björkille, sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus päättää lisäksi nimetä uuden kaupunginhallituksen edustajan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Päätös Kaupunginhallitus:

8 156, KH :00 CFV: 98/2016 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen ja nimesi Maria Lunabban kaupunginhallituksen edustajaksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Kh Kaupunginsihteeri: Carola Sundqvist pyysi eroa kunnallisista luottamustehtävistään, mutta hän jatkaa ylikunnallisten luottamustehtävien hoitamista. Carola Sundqvist on Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston varajäsen. Maakuntavaltuuston jäsenen ja varajäsenen on perussopimuksen (9 ) mukaan oltava jäsenkuntien valtuutettuja. Sundqvistille on myönnettävä ero maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valittava uusi varajäsen maakuntavaltuustoon. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää eron Carola Sundqvistille maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja nimeää uuden varajäsenen maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää eron Carola Sundqvistille maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja nimeää uuden varajäsenen maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto myönsi eron Carola Sundqvistille maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja nimesi Brita Brännbacka-Brunellin uudeksi varajäseneksi maakuntavaltuustoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja:

9 156, KH :00 CFV: 98/2016 Kaupunginhallitus ilmoittaa Carola Sundqvistille, Brita Brännbacka-Brunellille ja Pohjanmaan liitolle kaupunginvaltuuston päätöksestä.

10 157, KH :00 CFV: 365/2016 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOS Kh Kaupunginsihteeri: Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta tuli voimaan Päätösvallan siirtyminen rakentamisen poikkeamistilanteissa lähes kokonaan ELYltä kunnille perustuu ympäristövaliokunnan mietintöön (YmVM 7/2013) ja MRL kokonaisarvioinnin tuloksiin (Suomen ympäristö, 1/2014). Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa poikkeamistoimivallan siirtämistä ELYiltä kunnille pidettiin perusteltuna osana pyrkimystä parantaa ELYjen ohjauksen ja valvonnan vaikuttavuutta ja toiminnan suuntausta nykyistä enemmän kuntien strategisen alueidenkäytön suunnitteluun, yleiskaavoituksen ja kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseen. Lakimuutoksella on tarkoitus selkeyttää viranomaisten välistä työnjakoa sekä helpottaa rakentamisen prosesseja nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla käsittelyä. Käytännössä kaikki MRL:n alaiset rakentamisen poikkeamislupa-asiat tulevat vastedes kunnan toimivallassa ratkottaviksi ja kuntiin uusina tehtävinä hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sekä vastuun että tehtävien siirtämistä kuntiin, mikä luonnollisesti merkitsee työmäärän lisääntymistä. Ranta(uudis-)rakentamiset uusille rakennuspaikoille Rakennusoikeuden ylitykset asemakaava-alueilla Rakennussuojelupoikkeamiset (asemakaavat, laki rakennusperinnön suojelemisesta) Rakennuskielloista poikkeamiset (asemakaavan hyväksymispäätös (lainvoima, MRL mom.) Korjausrakentamisen alueelliset poikkeamiset Lupien myöntöedellytyksiin / perusteisiin ei tule muutoksia ja samat pelisäännöt siirtyvät toimivallan siirron myötä kuntiin (MRL 172 ). Nyt ELY-keskukselta kuntiin siirtyvät poikkeuslupa-asiat ovat luonteeltaan maankäyttöön liittyviä ja siten rinnastettavissa suunnittelutarveratkaisuihin ja johdonmukaista on, että näiden asioiden käsittelyssä noudatetaan yhtenevää menettelytapa. Kaupunginhallitus on teknisen lautakunnan esityksestä hyväksynyt uuden menettelyn seuraavasti: ELY-keskukselta kuntiin siirtyvien poikkeuslupaasioiden käsittelyssä, milloin kysymys on: 1. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 2. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vä-

11 157, KH :00 CFV: 365/2016 häistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 3. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta, noudatetaan menettelytapaa jossa: Asemakaava-arkkitehti valmistelee edellä mainitut poikkeusluvat teknisen lautakunnan päätettäväksi. Tekninen lautakunta toimittaa päätöksen rakennusvalvontavirastoon sekä tiedoksi kaupunginhallitukselle ja ELY-keskukselle. Tämä muutos vaatii Pietarsaaren kaupungin hallintosääntöön muutoksia. Nykyisen Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 8 mukaisesti teknisen lautakunnan ja sen jaoston tehtäviin ja erityiseen ratkaisuvalta kuuluu mm mom: Tekninen lautakunta järjestää teknisen toimen palvelut ja huolehtii siinä tarkoituksessa mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä. Lautakunta arvioi asemakaavojen ajanmukaisuuden muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen osalta mom: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. 8.2 mukaan teknisen lautakunta mm. 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat. 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asema-kaavan muutosten hyväksymisestä. Hallintosääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että mom. poistetaan kokonaisuudessaan: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. Hallintosäännön kohtaan 8.2 kohdat 6-9 seuraavasti: 8.2 Lautakunnan ratkaisuvalta

12 157, KH :00 CFV: 365/2016 Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 10 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tontti-vuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Menettelytavan muutos tarkoittaa myös sitä, että hallintosääntöä on muutettava ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvallan osalta seuraavasti: 9 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tehtävät ja erityinen ratkaisuvalta 9.2 Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta

13 157, KH :00 CFV: 365/2016 Lisäksi nykyiseen hallintosääntöön tulisi tehdä tekninen muutos kohtaan Liikelaitosten johtokunnat. Nykyisessä muodossaan kohta on seuraava: Liikelaitosten johtokunnat Liikelaitoksia ovat Pietarsaaren energialaitos -liikelaitos, Pietarsaaren vesi -liikelaitos ja Pietarsaaren satama -liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston erillispäätöksellä. Pietarsaaren satama -liikelaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Pietarsaaren energialaitos - liikelaitoksen ja Pietarsaaren vesi -liikelaitoksen johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksilla on erilliset johtosäännöt. Vuoden 2015 alusta alkaen Pietarsaaren satama-liikelaitos ja Pietarsaaren energialaitos-liikelaitos ovat lakanneet toimimasta. Hallintosääntö tulee muuttaa seuraavaan muotoon: Liikelaitoksen johtokunta Pietarsaaren kaupungissa on Pietarsaaren vesi-liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pietarsaaren vesi-liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksella on erillinen johtosääntö. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuustolle, että se päättää poistaa kaupungin hallintosäännön kohdan mom kokonaisuudessaan: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön 8.2 kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa

14 157, KH :00 CFV: 365/ päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 10 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tontti-vuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: 9.2 Ratkaisuvalta Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 1. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: A. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; B. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; C. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai D. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen johtokunta Pietarsaaren kaupungissa on Pietarsaaren vesi-liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pietarsaaren vesi-liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksella on erillinen johtosääntö.

15 157, KH :00 CFV: 365/2016 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää poistaa kaupungin hallintosäännön kohdan mom kokonaisuudessaan: Lautakunta valmistelee kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeushakemuksista alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettavat lausunnot. Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön 8.2 kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: Tekninen lautakunta 1. ratkaisee kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvat asiat 2. päättää muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten hyväksymisestä 3. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa 4. päättää kiinteän maa- ja vesiomaisuuden vuokralle antamisesta tai vuokralle ottamisesta enintään 10 vuodeksi tai kaupunginvaltuuston vahvistaman tontti-vuokrataksan mukaisesti 5. päättää vuokrasopimuksessa määrätyn rakennusvelvollisuuden täyttämisajan jatkamisesta enintään kahdella vuodella kerrallaan 6. päättää uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 7. päättää vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; 8. päättää poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä 9. päättää poikkeamisesta MRL 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: 9.2 Ratkaisuvalta

16 157, KH :00 CFV: 365/2016 Ympäristö- ja rakennuslautakunta ratkaisee kohdan 10.1 mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluvat asiat sekä 2. päättää poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 momentissa mainituissa tapauksissa. Lautakunta ei kuitenkaan päätä poikkeamisesta, kun kysymys on: E. uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; F. vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tonttitai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; G. poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai H. poikkeamisesta 53 :n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa kaupungin hallintosäännön kohtaa siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen johtokunta Pietarsaaren kaupungissa on Pietarsaaren vesi-liikelaitos. Liikelaitos perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pietarsaaren vesi-liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä ja seitsemän varajäsentä. Jäsenet valitsee valtuusto. Liikelaitoksella on erillinen johtosääntö. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa tekniselle palvelukeskukselle ja Liikelaitos Pietarsaaren Vedelle kaupunginvaltuuston päätöksestä, sekä lähettää asian toimeenpanoa varten kaupunginkansliaan.

17 158, KH :00 CFV: 449/2013 PIETARSAAREN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ Kh Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 82 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupungin strategiatyö on siinä vaiheessa, että teknisen sektorin toiminta-alueet on kaupunginhallituksessa hyväksytty kuuluviksi joko ydintoimintoihin tai tukitoimintoihin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin, että IT-palvelut siirretään pois teknisen palvelukeskuksen alaisuudesta konsernihallintoon eivätkä siten kuulu tähän teknisen sektorin strategiatyön alaisuuteen. Tukitoimintojen osalta on syytä alkaa tehdä laajaalaista selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Tehtävää varten nimetään viranhaltijoista kuuluva työryhmä, joka raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisin väliajoin. Työryhmän tulisi saada selvitys valmiiksi mennessä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä työryhmän tekemään selvitystä. Työryhmään kuuluvat kaupunginkamreeri, kaupunginlakimies ja vt. tekninen johtaja. Työryhmän kokouksiin on osallistumisoikeus myös teknisen lautakunnan puheenjohtajalla. Työryhmä voi lisäksi nimetä itselleen sihteerin sekä kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Kari Koskelan ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että teknisen lautakunnan varapuheenjohtajalla on myös osallistumisoikeus työryhmän kokouksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Jarmo Ittosen ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että työryhmän työssä tulee selvittää yhtiön toiminta-alueen laajuus. Kh Kaupunginsihteeri: Kaupungin yhteistyöryhmässä on keskusteltu kaupungin strategiatyöstä ja teknistä sektoria koskevan yhtiöittämisryhmän kokoonpanosta. Yhteistyöryhmä ehdottaa kaupunginhallitukselle, että työryhmään nimitettäisiin yksi pääluottamusmiehistä. Ehdotus

18 158, KH :00 CFV: 449/2013 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä yhden pääluottamusmiehen työryhmään. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. TKK Kaupunginhallitus nimesi työryhmän tekemään selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Työryhmän raportti: Liite 29 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee työryhmän raportin tiedoksi ja lähettää asian kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 337 A Työryhmän raportti: Liite 337 B Kaupunginsihteeri: Työryhmä on työskennellyt alkuvuoden ja on nyt saanut valmiiksi raportin teknisten palvelujen yhtiöittämisestä. Työntekijäpuolen pääluottamusmiehiä on tiedotettu työn etenemisestä, ja selvitystyön etenemistä on esitelty myös kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työryhmä ehdottaa selvityksessään, että seuraavat toiminnot yhtiöitetään yhdeksi palveluyhtiöksi: - ruokapalvelut - siivouspalvelut - kiinteistönhoito - puistojen ja viheralueiden kunnossapito - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito

19 158, KH :00 CFV: 449/ teiden kunnossapito ja varikkotoiminta Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. Tarkoituksena on aikataulun osalta tässä vaiheessa, että kaupunginvaltuusto tekisi lokakuussa periaatepäätöksen yhtiöittämisestä siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Myöhemmässä vaiheessa tulee päätettäväksi yhtiöittämiseen liittyvät toimintojen ja henkilöstön siirrot. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekisi tässä vaiheessa periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen antoi uuden ehdotuksen: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tässä vaiheessa tiedoksi. Henkilöstön kanssa käydään keskusteluja, ennen kuin kaupunginhallitus tekee päätöksen asian viemisestä valtuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh Kaupunginsihteeri: Teknisten tukipalvelujen yhtiöittämisen alustava aikataulu on seuraava: Yhteistyöryhmä käsitteli työryhmän raporttia keskustelut työpaikoilla, joita mahdollinen yhtiöittäminen koskee sekä asian käsittely teknisen sektorin kehitysryhmässä Kaupunginhallitus päättää siitä, esittääkö se valtuustolle tukipalvelujen yhtiöittämistä vai ei Yhteistoimintamenettely työpaikoilla Toukokuu 2016, lopullinen päätös yhtiöittämisestä kaupunginvaltuustossa Elokuu-marraskuu 2016, lopulliset yhteistoimintaneuvottelut, sopimukset ja muuta tarpeelliset toimet.

20 158, KH :00 CFV: 449/ Uusi yhtiö aloittaa toimintansa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee aikataulun tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 20 A Työryhmän raportti: Liite 20 B Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti työntekijöiden kanssa on nyt käyty keskustelut yhtiöittämisestä, ja työntekijät saivat esittää kirjallisia ehdotuksiaan asiassa mennessä. Asiassa on toimitettu kaupunginkansliaan noin 20 kirjelmää. Pääsisältönä kirjeissä on se, että niissä vastustetaan yhtiöittämistä, koska sen koetaan heikentävän henkilöstön työehtoja. Vastaanotetuissa kirjelmissä ei kuitenkaan ehdoteta konkreettisia, säästöjä tuovia kehitysideoita. Joitain pieniä parannusehdotuksia kirjeissä toki esitetään, mutta pääsääntöisesti jätettyjen kannanottojen sisältö on se, että kaupungin ei tulisi yhtiöittää tukitoimintojaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategiset tavoitteet ja suuntaa-antavat päämäärät, joiden mukaan kaupunki voi yhtiöittää toimintoja ja niihin kuuluvaa omaisuutta, joiden ei katsota kuuluvan kaupungin ydintoimintaan tai joita kaupungin mielestä voidaan ohjata/kehittää tehokkaammin erillisenä yksikkönä ja/tai jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Liitteenä oleva työryhmän raportti on päivitettävä mahdollisimman pian, koska raportti on tehty sen mukaan, että yhtiöittäminen olisi tapahtunut jo alkaen. Lisäksi raportissa mainitut Malmin teknisten palvelujen ja kiinteistönhoidon henkilöstö on jo siirretty Malmin kiinteistöt kuntayhtymälle alkaen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa

21 158, KH :00 CFV: 449/2013 mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Päätös Kaupunginhallitus: Christina Helsing ehdotti, että kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus hylätään. Helsingin ehdotusta kannattivat Eero Luomala ja Jarmo Ittonen. Asiassa äänestettiin. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Helsingin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 5 JAA-ääntä (Sjölund, Lunabba, Holmgård, Mäenpää ja Boström) ja 5 EI-ääntä (Luomala, Ittonen, Rantala, Helsing ja Ulla Hellén). Mona Vikström äänesti tyhjää. Äänestyksen tulos oli tasan 5-5, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisee. Kaupunginhallitus päätti siten kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen mukaan. Kv Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 33 A Työryhmän raportti: Liite 33 B Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Owe Sjölund ehdotti asian jättämistä pöydälle. Ehdotusta kannattivat Eero Luomala, Ulla Hellén ja Jarmo Ittonen. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Kv Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 38 A Työryhmän raportti: Liite 38 B

22 158, KH :00 CFV: 449/2013 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Kaupunginvaltuusto: Ennen keskustelun alkamista kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan jakaa yhden puheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Ryhmäpuheenvuorojen aikana SDP:n valtuusto ryhmän puheenjohtaja Ulla Hellén ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotus hylätään. PRO Pietarsaaren ryhmäpuheenjohtaja Eero Luomala kannatti ehdotusta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Jarmo Ittonen kannatti ehdotusta. Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Kaupunginhallituksen puolesta äänestävät JAA ja Hellénin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 23 JAA-ääntä ja 19 EI-ääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala jätti ponsiehdotuksen. Ponsiehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Kh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa teknistä palvelukeskusta, henkilöstötoimistoa ja yhteistoimintaryhmää kaupunginvaltuuston päätöksestä. Lisäksi kaupunginhallitus päättää perustaa työryhmän toimeenpanemaan teknisten tukipalvelujen yhtiöittämistä. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Kaupunginhallitus nimeää työryhmään v.t. teknisen johtajan Rune Hagströmin, kaupunginkamreeri Jonny Wallstenin, kaupunginlakimies Anne Ekstrandin ja teknisen lautakunnan puheenjohtajan Johan Karjaluodon. Kaupunginhallitus pyytää pääluottamusmiehiä nimeämään edustajan työryhmään. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus työryhmän kokouksissa. Kaupunginkamreeri toimii työryhmän kokoonkutsujana.

23 159, KH :00 CFV: 426/2016 VALTUUTETTU BJARNE KULL YM.: ALOITE TURVALLISEMMAN KOULUTIEN PUOLESTA Kv Aloite: Liite 39 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Kaupunginsihteeri: Aloitteessa vaaditaan kunnallistekniseltä osastolta toimenpideohjelmaa turvallisen koulutien varmistamiseksi keskustan kouluihin ja päiväkoteihin. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi tekniselle palvelukeskukselle (kunnallistekninen osasto). Kaupunginhallitus pyytää kunnallisteknistä osastoa toimittamaan lausuntonsa aloitteesta suoraan kaupunginhallitukselle mennessä.

24 160, KH :00 CFV: 92/2015 TALOUS-, KEHITTÄMIS- JA KONSERNIJAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA KAUDEKSI Kh Kaupunginsihteeri: Kaupungin hallintosäännön kohdan mukaan talous-, kehittämis- ja konsernijaostossa on viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee toimikaudeksi viisi jäsentä talous-, kehittämis- ja konsernijaostoon sekä henkilökohtaisen varajäsenen kullekin heistä, sekä - puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jaoston jäsenten keskuudesta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet talous-, kehittämis- ja konsernijaostoon vuosiksi : varsinainen jäsen Peter Boström Owe Sjölund Maria Lunabba Ulla Hellén Jarmo Ittonen henkilökohtainen varajäsen Markus Granholm Kenneth Holmgård Mona Vikström Kari Koskela Marita Salmu Puheenjohtajaksi valittiin Peter Boström ja varapuheenjohtajiksi Ulla Hellén. Kh Kaupunginsihteeri: Markus Granholm anoi kaupunginvaltuustolta eroa kaikista kunnallisista luottamustehtävistään kaupungista poismuuton takia. Ero myönnettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Granholm on myös ollut kaupunginhallituksen talous-, kehittämis- ja konsernijaoston varajäsen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää valita uuden varajäsenen talous-, kehittämis- ja konsernijaoston varajäseneksi Markus Granholmin tilalle.

25 161, KH :00 TV: 301/2016 TORIN PINNAT JA KATUSUUNNITELMAT SEKÄ KUSTANNUKSET 2016 TL Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 59 A Poikkileikkauksia: Liite 59 B Yksityiskohtia: Liite 59 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 59 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 59 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 59 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 59 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 59 H Muistutus; Maj Boström: Liite 59 I Muistutus; Jakobstads Citygrupp r.f.: Liite 59 J Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh , kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Katusuunnitelmaehdotukset: Isokatu välillä Kauppiaankatu ja Perämiehenkatu Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Kauppiaankatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Alholminkatu välillä Kanavapuistikko ja Perämiehenkatu Tori Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan alkaen.

26 161, KH :00 TV: 301/2016 Ehdotuksista on tehty kolme muistutusta ja www-sivujen kautta on jätetty paljon palautetta. Torin kustannusten vuodelle 2016 on arvioitu olevan Tämä on se osa, jonka kaupunki tulisi maksamaan katusuunnitelmissa esitetyistä pinnoista. Mikäli pintojen laatutasoa ei nosteta, palautetaan pinnat alkuperäiseen tasoon (asfaltti). Taustatietoa Asemakaavan muutos hyväksyttiin Siinä tuli Osuuspankin edessä olevasta tontista torialuetta. Asemakaavassa sanotaan torista Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välissä, että Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Se ja erityisen topografian säilyttäminen oli myös Museoviraston kokonaisvaltainen tavoite: Avoin julkinen paikka vaihteleville toiminnoille ja tapahtumille, jotta RKY-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä omaleimaisuus ja erityispiirre säilytetään. Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. [Isokadun] puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius). Uuteen asemakaavaan tuli tavaraliikennettä koskevia rajoituksia: Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. Maanpäällisiä rakenteita koskee: Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi (1) uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.

27 161, KH :00 TV: 301/2016 RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. (teksti on poikkeava eri kielillä) Tilaus ideasuunnittelusta Suunnittelun kohde on Pietarsaaren kaupungin tori ja kävelypainotteinen keskusta. Suunnittelutyö on kaksiosainen: kaupungin nykyisen ja tulevan kävelypainotteisen keskusta-alueen periaatteellinen yleissuunnitelma, jonka ytimen muodostaa yksityiskohtainen torialueen suunnittelu sekä torin arkkitehtonisten periaatteiden suunnittelu tarkempaa katusuunnittelua varten. LÄHTÖKOHDAT Yleissuunnitelma laaditaan kävelypainotteisen keskustan alueelle. Torialueelle suunnitellut kiveysratkaisut jatkuvat luonnollisesti myös muille yleissuunnitelman alueille, kun niistä alueista aikanaan laaditaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueen läpäiseville reiteille, kuten pohjois - eteläsuuntainen historiallinen akseli (Isokatu päästä päähän), Kanavapuistikon kevytliikenne ja itä - länsisuuntaiset raatihuoneen molemmin puolin olevat kadut kaupungin liikenneverkossa. Katutilan käyttöä jaetaan eri tarkoituksiin koko kävelykeskustan alueella, (käyttö voi vaihtua vuodenajan mukaan). Katu- ja toripinnat suunnitellaan esteettömiksi ja aina mahdollisuuksien mukaan esim. näkövammaisia opastaviksi. Liikenteen sijoittelusta tehdään luonnokset tyyppiratkaisuista, joissa otetaan huomioon viimeisin alan tietämys (kehitys ja säädösmuutokset). Yleissuunnitelma on luonnosmainen, mutta perustelee yksityiskohtaisen suunnitelman väliaikaisen liittymisen nykyiseen katupintaan. Yleissuunnitelmalla luodaan keskustaa yhdistävä looginen katupintojen hierarkia, joka ohjaa ja opastaa kadun ja torin käyttäjää ja luo viihtyisän ympäristön. Katupinta kertoo nimenomaisen alueen käyttötarkoituksesta ja säätelee esimerkiksi ajonopeutta. Materiaalivalinnolla, ladontatavoilla ja limityksellä voidaan hienovaraisesti kertoa kaupungin historiasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Materiaalivalinnoissa käytetään ohjeena Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjaa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky). Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan torialueelle ja siihen liittyville katujen osille. Toripinnoite suunnitellaan juhla- ja tapahtumatorille, Isokadulle ja kaupalliselle torille. Kaupallisen torin puolella varataan asemakaavassa osoitettu alue paviljonkirakennukselle. Paviljongin toteuttamisesta ei ole

28 161, KH :00 TV: 301/2016 tehty toistaiseksi päätöksiä. Porrashuoneiden väliin ja niiden tuntumaan sijoittuu erilaiset ruokakojut ja -kärryt sekä jäätelökioski. Muu torimyynti sijoittuu yleensä Isokadun länsipuolelle. Juhla- ja tapahtumatori levittäytyy Isokadun itäpuolelle raatihuoneen eteen. Torin pintaan ja sen alle asennetaan tarkoituksenmukaiset varaukset tapahtumien valaistuksia ja äänentoistoja varten. Pintavesien ohjaus on hallittu osa toripinnan ilmettä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimii luonnoksena virallisille katupiirustuksille. Suunnitelmassa esitetään materiaalit ja värit, limitykset ja ladontamallit, ja eri yksityiskohtien periaateratkaisut. Suunnitelma on havainnollinen päätöksenteon helpottamiseksi. Suunnitelma sisältää joukon teknisten ratkaisujen periaatteita toteutettavaksi nyt ja varauksina tulevaisuuteen. Suunnitelman kuvaus YLEISSUUNNITELMA Koko suunnittelualue on käsitelty kävelypainotteisena alueena. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä ovat muutettu yksisuuntaisiksi. Näillä kaduilla kävelijän asema korostuu aivan erityisesti. Suunnittelualueen kadut ovat hidaskatuja. Ajoradan ja jalkakäytävän välinen korkoero on 4 cm. Tämä on toimiva ratkaisu näkövammaisten liikkumista ajatellen. Pysäköinti on tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon, jolloin jalkakäytävät näyttävät visuaalisesti leveämmiltä. Samalla muutamiin paikkoihin saadaan nykyistä enemmän tilaa terasseille. Koko suunnittelualueella käytetään luonnonkivipinnoitteita. Ajoradoilla pinnoitteena on lohkopintainen nupukivi ja jalankulun ja pyöräilyn alueilla sileäpintainen nupukivi. Työssä esitettävissä suunnitteluratkaisuissa on pyritty ottamaan huomioon historiallisesti arvokas keskustamiljöö. TORIN ARKKITEHTISUUNNITELMA Toripinta uusitaan toriparkin rakentamisen myötä. Torin vanha kupera topografia säilytetään ennallaan. Torialueella pinnoitteena käytetään lohkopintaista noppakiveä kaariladottuna. Torimyyntipaikat osoitetaan nupukivirivein. Arkeologisten kaivausten perusteella paikannetun historiallisen torin sijainti vuodelta 1783 tuodaan hienovaraisesti esiin toripintaan vaaleammalla punaisella kiveyksellä ja teräsreunuksella.

29 161, KH :00 TV: 301/2016 Torin laidoilla ja Isokadun varrella jalankulun alueet pinnoitetaan sileäpintaisella nupukivellä. Valaisinpylväsrivit sijoitetaan Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varsille. Historiallisia rakennuksia korostetaan torin reunoilla seinävalaisimin ja torin kohokohta, raatihuone, erikoisvalaistaan. Isokadulla valaistuksen pylväsvalaisinten vaihtoehtona on kadun valaisu vaijerivalaisimin. Toriympäristön valaistusta käsitellään tarkemmin erillisessä valaistusraportissa. TORIMYYNTIPAIKAT Torialue palvelee pietarsaarelaisia ympäri vuoden ja mahdollistaa erilaiset tapahtumat, konsertit sekä torimyynnin. Torimyyntipaikat merkitään kahden nupukiven raidoin. Keskiakseli raatihuoneelle jätetään vapaaksi myyntikojuista. Torialueelle on mahdollista sijoittaa 115 torimyyntikojua. TEKNIIKKAKAIVOT Toripinnan alle asennetaan kuusi tekniikkakaivoa, joiden kautta hoidetaan sähkönjakelu torialueella. Lähtökohtaisesti torimyynti ohjataan torin länsilaidalle ja vedenjakelu järjestetään länsilaidalle suunnitellun toripaviljongin kautta. Tekniikkakaivoihin on mahdollista yhdistää myös vedenjakelu. Tällöin sähkökeskus vaatii leveämmän kannen. AJONEUVOLIIKENNE Ajoradan leveys keskustan kaksisuuntaisilla kaduilla on yleisesti 6,5 metriä. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä kuten myös osa Kauppiaankadusta on muutettu yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaisten katujen leveydet ovat 3,25 3,75 m. Kauppiaankadulla, joka on linja-auton reitti, ajoradan leveys on poikkeuksellisesti 7 metriä. Kauppiaankadun länsipäässä, Otto Malminkadun risteyksessä, on liikennöinti parkkihalliin huomioitu erillisellä ajokaistalla. Ajoneuvojen pysäköintipaikat ovat tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon. Ajoradan ja jalankulkuväyliä erottaa 4 cm yliajettava reunatuki. Runeberginkadun pohjoispää on ajateltu toimivan pääosin jalankulun ja pyöräilyn reittinä, jolla sallitaan huoltoajo kiinteistöille. Tällä osuudella ei ole tasoeroa jalankulun ja ajoradan välillä - jalankulun ja huoltoliikenteen väylä osoitetaan 0-tasoon upotetulla reunakivellä ja eri pintamateriaalein. JOUKKOLIIKENNE Kauppiaankadun ja Isokadun linja-autopysäkit ovat yhden linjaauton ajoratapysäkkejä, ilman pysäkkilevennystä. Tämä tarkoit-

30 161, KH :00 TV: 301/2016 taa sitä, että linja-auto hetkellisesi pysähtyessään ajoradalle muodostaa esteen sen takaa tulevalle ajoliikenteelle. Pysähdys kestää tosin ajallisesti niin pienen hetken ja tapahtuu sen verran harvoin, ettei sen ole arvioitu aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen. PYÖRÄILY JA JALANKULKULIIKENNE Polkupyöräliikenne on huomioitu erillisellä polkupyöräkaistalla Runeberginkadulla. Runeberginkadun pohjoispäähän on suunniteltu erillinen polkupyöräpaikoitus. Muilla hidaskatuosuuksilla polkupyöräilijät ajavat yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä. Kävelykadulla pyöräilijät sallitaan kuten aikaisemminkin liikkuvan jalankulkuliikenteen seassa. Kävelijän asema korostuu yksisuuntaisiksi suunnitelluilla kadunosuuksilla. KUNNALLISTEKNIIKKA Torin alle rakennettava pysäköintilaitos aiheuttaa luonnollisesti muutostarpeita alueen rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan muutossuunnitelmat on laadittu jätevesiviemäröinnin, vedenjakelun, hulevesiviemäröinnin ja kaukolämmön osalta insinööritoimisto Ylitalo Oy:n laatiman suunnitelman mukaan (piir. LVI ). KUIVATUS Torilla ei ole nykyisellään rakennettua kuivatusjärjestelmää ja torin uuden pinnoitteen suunnittelun yhteydessä on pyritty parantamaan pintavesien hallittavuutta uudella sadevesien keräysjärjestelmällä. Suunnitelman piirustuksessa 201 esitetään, että torin kumpaankin laitaan sekä torin rakennettavan paviljonkirakennuksen eteen rakennettaisiin linjakuivatusjärjestelmä, joka pystyy keräämään laajalta alueelta virtaavat pintavedet. Järjestelmä parantaisi pintavesien hallittua johtamista ja kulkeutumista sadevesienviemäreihin. Linjakuivatusjärjestelmä voidaan hieman ylimitoittaa siten, että se jossain määrin toimisi sadevesiä viivyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän yhteyteen voitaisiin tarvittaessa myös harkita rakennettavaksi maanalainen sadevesien viivytysjärjestelmä (säiliö sadevesien hetkellistä varastoimista varten), jos käytettävissä oleva tila sen sallii. Viivytyssäiliöt tasaavat sadevesien virtausta rankkasateiden huippuvirtaamien aikana, jolloin olevien sadevesiviemäreiden välityskyky useimmiten ylittyy. Linjakuivatusjärjestelmä liitetään olemassa oleviin tai rakennettaviin sadevesikaivoihin ja toimii täten osana sadevesiviemäriverkostoa. Suunnitelman detaljipiirustuksessa 202 esitetään sadevesikourun pari asennus-/perustamisvaihtoehtoa. KAUPUNKIKUVA

31 161, KH :00 TV: 301/2016 I Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjassa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky) keskustan ydin on määritelty laatuvyöhykkeeksi 1. Koko suunnittelualue kuuluu tähän alueeseen. Keskustan ytimessä pyritään luomaan viihtyisiä jalankulkuympäristöjä ja kävelypainotteisia liikenneympäristöjä. Suunnittelualueella käytetään luonnonkivipintoja ja pyritään esteettömään ympäristöön. PINNOITTEET Ajoradat päällystetään nupukivin, joiden pinta on lohkottu. Jalankulun ja pyöräilyn alueet toteutetaan pinnaltaan poltetusta luonnonkivestä. Torialue päällystetään kaariladotulla lohkopintaisella noppakivellä. Torialuetta kehystävät jalankulun väylät päällystetään poltettupintaisin nupukivin. NOPPAKIVET Kivenä käytetään lohkottua, väriltään punaista (Mäntsälän punainen) noppakiveä (kivikoko 90x90x90 mm). Noppakivet asennetaan 50 mm maakosteaan betoniin, saumaus tehdään sementtihiekalla. Saumojen leveys on 10 mm. Vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista noppakiveä (Viitasaaren pink). Kaikille noppakivettäville alueille tehdään yksi kivirivi ehjistä noppakivistä kivettävien alueiden ympärille. Samoin kaivojen ja valaisimien ympärille tehdään yksi kivirivi ehjistä kivistä. NUPUKIVET Ajoradoilla kivenä käytetään 140x140x220 mm kokoisia kiviä, joiden pinta on lohkottu. Kivet ladotaan tiililadontana kadun poikkisuuntaan. Jalankulun ja pyöräilyn alueilla käytetään pinnaltaan poltettuja ja sivuiltaan lohkottuja kiviä. Pysäköintipaikat toteutetaan pinnaltaan lohkotusta kivestä. Nupukiveykset ovat väriltään punaista kiveä (Mäntsälän punainen). Poikkeuksena vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista kiveä (Viitasaaren pink) ja torilla myyntipaikkoja osoittavassa ruudutuksessa väriltään harmaata (Kurun harmaa) kiveä. Pysäköintipaikat reunustetaan harmaalla nupukivirivillä (Kurun harmaa). TERÄSREUNUS Vanhan torin alue rajataan maahan upotetulla RSTteräsreunuksella. OPASLAATAT Isokatu Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella on samassa tasossa muun toripinnan kanssa. Tällä osuudella Isokatu erotetaan jalkakäytävästä kahden nupukiviraidan ja graniittisen opaslaatan avulla. Opaslaattaa käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa varoittamassa ajoradasta. Suojateiden kohdilla voidaan käyttää varoittavia laattoja, joissa on metallinastat, varoittamassa ylityspaikoista.

32 161, KH :00 TV: 301/2016 KASVILLISUUS KATUPUUT JA KESÄKUKA-ASTIAT Raatihuoneenkadun varrelle istutetaan yksittäispuita lajina lehmus. Puiden suojauksessa käytettäviä varusteita ovat: rungonsuoja, maaritilä (1500x1500), tukikehikko, perustus, asennushelat ja kiinnikkeet. Kaikille katupuille asennetaan lisäksi ilmastusritilät. Torilla ja muulla kävelypainotteisen keskustan alueella käytetään sopivin paikoin siirrettäviä kesäkukka-astioita. Astioihin istutetaan kevätkaudella erilaisia sipulikukkia sekä kesä- ja syyskaudella kesäkukkia tai perennoita. PENKIT JA ROSKA-ASTIAT Torin ympäristöön asennetaan kiinteitä penkkejä, jotka ovat kestäviä ja helposti huollettavia. Penkit on sijoiteltu torialueen reunoille eri ilmansuuntiin. Selkänojattomat penkit mahdollistuvat istumisen eri ilmansuuntiin. Selkänojattomien penkkien lisäksi suunnittelualueelle on suositeltavaa sijoittaa myös selkäja käsinojallisia penkkejä erilaisia käyttäjäryhmiä palvelemaan. Penkkimalliksi soveltuu esimerkiksi Metalcon Libre, joka on hyvin muunneltavissa oleva malli. Torin kiinteisiin rakenteisiin, esimerkiksi penkkeihin, voidaan integroida valaisimia. Roska-astioina käytetään klassista astiamallia, esimerkiksi Lappsetin, CT30, 60, 100 litraisia roska-astioita. PYÖRÄTELINEET Laaja pyöräpaikoitusalue järjestetään Runeberginkadulle, kirjaston kulmalle. Pyörätelineeksi valitaan pyörän runkolukituksen mahdollistava telinemalli, esimerkiksi Elpacin kaariteline, Benkertbänken C500 pyöräteline tai Cykloksen Delta teline. INFORMAATIOTAULUT Torin laidalle asennetaan yksi informaatiotaulu, jonka tulee olla säätä ja vuodenaikoja kestävä. KESÄTERASSIEN RAJAAMINEN KATUTILASSA Liikkeidenharjoittajat voivat rajata kesäterassejaan suurin ruukuin tai siirrettävin köysiaidoin. MUUT VARUSTEET Talvisin torialuetta voidaan elävöittää elävällä tulella soihduin erikoistapahtumien yhteydessä. MUISTUTUKSET: Loppi

33 161, KH :00 TV: 301/2016 Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun yksisuuntaistaminen? Perusteluna on yksinkertaisesti toripaikoitukselle suunnitellut ajorampit. Liikennesimulointeja on tehty asemakaavan yhteydessä (WSP). Miksei Isokatu kokonaan kävelykaduksi? Huoltoliikenne Perämiehenkadun kautta on vaihtoehto, mutta saavutettavuus vaatii ajettavan kadun pohjoisen suuntaan. Alholminkatu saa olla ennallaan? Suuria muutoksia ei suunniteltukaan, mutta samaa tyyliä ja logiikkaa pitää soveltaa kaikilla kaduilla. Tilapäinen ramppi vai pysyvä? Viimeisin tieto rakentajalta on, että rampista Kauppiaankadulla tulee pysyvä, vaikka uusi ramppi rakennetaan Raatihuoneen viereen. Kanavan ylittävä silta on ajateltu ottaa käyttöön. Uusi rumpu pitää asentaa. Torin tekniikkakaivot? Määrästä on keskusteltu niin, että rakennettaisiin enemmän. Länsipuolelle tulisi ehkä 8, riippuen mahdollisen toripaviljongin rakentamisesta. Vesijohto olisi mahdollista rakentaa, mutta kaivosta täällä tulisi matalampi kuin vakiokaivo niin, että molempien yhdistäminen voi olla hankalaa. Kytkemistä jätevesiviemäriin ei voida ajatella kaikissa paikoissa. Paikoitellen on hyvä varata enemmän sähkötehoa. Kasvillisuus? Museoviraston ja myös meidän mielestä ei keskelle toria. Syvyys, joka meillä on pysäköinnin yläpuolella ei riitä juurille. Istutettava puu tulisi istutuslaatikkoon n. 3m x 3m suunnilleen puoli metriä pinnan yläpuolelle. Pysäköintipaikkoja Raatihuoneenkadulle? Lyhytaikaiseen pysäköintiin, invapaikoiksi tai taksille pitää jäädä muutamia paikkoja. Katu ilman korkeuseroja viestittää liikenneympäristöstä, että se on tilaa, joka pitää jakaa kevyen liikenteen kanssa. Boström Pysäköinti ja tavaraliikenne? Shared space tilassa on tilaa kaikille, myös tavaraliikenteelle, mutta pysäköintipaikat tulee merkitä. Liikennemerkeillä voidaan sallia tai kieltää pysäköintiä. Eri vuodenaikoina sitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa tarpeen mukaan. Pysäköintipaikkojen poistuminen? Paikkojen määrä ei vähene, mutta tarve rakentaa lisää torin alle on edelleen olemassa. Maria Malmihan on tilapäinen ratkaisu. Suurin muutos, joka tarvitaan ajattelussa, on se, että jätetään lähimmät pysäköintipaikat juuri keskustan asiakaspysäköinnille. Tyhjä tori? Liikenne kulkee ja tori voidaan sisustaa huonekaluilla ja kasveilla, joulutoriksi tai siellä ovat nuoret ajoneuvoineen.

34 161, KH :00 TV: 301/2016 Siellä voi olla elämää ja siellä voidaan kokoontua. Silloin kun torikauppaa ei ole, niin mikään ei estä muuta käyttöä. Kioski takaisin? Siitä voidaan keskustella, sama tai uusi ja kummalla puolella. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa uudet sähkö-, vesi-, ja jätevesiliittymät. Kun itätoria kaivetaan, niin vanha tekniikka häviää. Citygruppen Lisää lyhytaikaista pysäköintiä? Se riitelee kävelykeskustan ajatuksen kanssa, mutta pitää paikkansa, että lyhyillä asioilla ei haluta kulkea pitkiä matkoja. On myös ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua ajaa pysäköintilaitokseen. Ne pysäköintipaikat, joita voidaan suunnitella, voisivat olla puolen tunnin paikkoja tai maksullisia niin, että ne sopivat hieman pitempään pysäköintiin. Pinnalla pitää olla myös riittävästi invapaikkoja. Pysäköinti Isokadun länsipuolella? Yhdellä katuosalla on vähän tai ei lainkaan ovia kadulle. Siellä ei siis myöskään tarvita tilaa myyntipaikoille tai terasseille, joten pysäköintiruutuja voitaisiin järjestää. Pysäköinti Isokadun itäpuolella? Siellä voidaan ajatella leveämpi jalkakäytävä tarpeelliseksi ja siten jää vähemmän parkkipaikkoja. Vinopaikoitus Forumin ja K-marketin kohdalla? Tämä oli suunnittelualueen ulkopuolella eikä pysäköintipaikkojen vähentämiseen ole tarvetta. Piirustukseen oli luonnosteltu vain muutama paikka. Liikenne torin poikki tulee sallia! Kyllä, se on edelleen sisäänajona ja ajomahdollisuus säilytetään. Vain korkeat reunakivet poistuvat. Saavutettavuus ja huoltoliikenne? Huoltoliikenne sallitaan myös. Siitä voidaan huolehtia niin, että koko matkaa ei täytetä terasseilla. Voimassa olevassa asemakaavassa on joitakin rajoituksia koskien Isonkadun huoltoliikennettä. Polkupyörien pysäköinti Runeberginkadulla? Runeberginkatu on myös polkupyöräreitti. Torin kunnallistekniikka? Ruokamyynti eli tori ja kävelykatu elintarvikehuoneistona aiheutti tori WC:n rakentamisen. Ajatus oli, että se on tilapäinen ratkaisu. Jos sähkö ja vesi halutaan samaan kaivoon, niin kesävesijohto voidaan rakentaa, mutta viemärin kanssa voi tulla ongelmia. Sen takia WC, pesutila ja pukeutumistila tulee olla erillisessä rakennuksessa kuten Raatihuone tai toripaviljonki.

35 161, KH :00 TV: 301/2016 Tapahtumat? Sähkö ja äänitekniikka on suunniteltu tulevaksi ainakin torin itäpuolelle. Se vaatii ylimääräistä sähkötehoa niin kuin tietyt katukeittiötkin (tyliin Ranskalainen ruokatori) ovat jo osoittaneet. Näitä pisteitä tarvitaan myös Isollekadulle. Ulkonäyttämön paikka voidaan hyvinkin suunnitella ja se voi olla kivetyllä pinnalla pitempiä tai lyhyitä aikoja. Eri kysymys on se, kuka näyttämön omistaa. Koko suunnittelun tarkoituksena on ollut mahdollistaa kaiken tyylisten tapahtumien järjestäminen. Tori voidaan sisustaa tarpeen mukaan sellaisella, mitä kulloinkin tarvitaan. Ainut rajoitus on, että sen käy nosturilla nostaa. Jäätelökioski torille? Siitä voidaan keskustella, ja myös, kummalle puolelle. Kioski tarvitsee uudet sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Raatihuoneen puoleisella torilla kioski on ollut tilapäisenä rakennuksena. YLEISÖLTÄ TULLUT PALAUTE WWW-lomakkeen kautta olemme saaneet runsaasti palautetta. Yleinen vaikutelma on, että asukkaat haluavat muutosta keskustaan. Osa palautteesta oli sitä mieltä, että esitelty suunnitelma oli hyvä ja että valaistussuunnitelma oli hyvin tehty. Muut olivat eri mieltä, mutta tyytyväisiä siitä, että jotakin tapahtuu. Muutamia usein esiintyviä aiheita: - suurimmassa osassa palautteita haluttiin enemmän vihreyttä esiteltyyn suunnitelmaan, erityisesti torin reunoilla ja Isonkadun varrelle - lyhytaikaisia p-paikkoja Isollekadulle (15-30 min), näistä hyötyä liikeelämälle - yrittäjät huolissaan, että autoliikennettä liikkeisiin ei edistetä - esteettömyys keskustassa tärkeä kaikille, myös näkövammaisille, vanhemmalle väestölle - lisää puistomaista suunnittelua - ei pysäköintiä torille - Isokatu kaksisuuntainen, mutta kapeampi ajorata (4,5-5,0 m) - vihersuunnitelma koko alueelle - kävelykadun itäinen pää pitää antaa autoliikenteelle ja pysäköinnille - peräänkuulutetaan vihreää, viihtyisää toria oikeassa suhteessa pieneen kaupunkiin - korotettu kiinteä esiintymislava, jäätelökioski, taideteos ja paviljonki, suihkukaivo - ei rumia myyntivaunuja torille - sekä kiinteitä että siirrettäviä penkkejä sekä selkänojilla että ilman, valaistuja (LED) - lisää pysäköintitaskuja maantasossa - kaikki liikenne pois keskustasta, sallittava ainoastaan huoltoliikenne - istutuksia astioihin, pensaita ja perennoita - älkää unohtako lapsia ja nuorisoa, paikka, jossa voi seurustella muiden perheiden ja kulttuurien kanssa, leikkivälineitä, leikkipaikka - tulee olla hyvä meidän torimyyjillemme - suurenmoinen ehdotus, joka esiteltiin campus Allegrossa - roska-astiat pitää olla siististi suunniteltuja

36 161, KH :00 TV: 301/ tehkää tori kokoontumispaikaksi, ei jäykkää ja autiota toria - torin laidoilla ja torin läpi ei autoliikennettä - torin uusi ulkonäkö hyvä - rajoittakaa yöaikaista liikennettä - missä meidän hienot lipputankomme - ottakaa huomioon nuorison ja vanhempien tarve kokoontua - tehkää kävelykaduksi väli Raatihuoneenkadusta Perämiehenkadulle - valmistelkaa sähköliittymät ja vesiliittymät suunnittelussa - hyödyntäkää kaukolämpöä se helpottaa ja säästää kunnossapitoa Tärkeä palaute on tullut näkövammaisilta (Norra Österbottens svenska synskadade). On syytä katsoa suunnitelmat myös heidän silmillään. On yksityiskohtia, jotka pitää tarkistaa. Nyt esitellyt suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia ainoastaan torin alueella. Tärkeintä nyt on ajatus, periaatteet ja jotkin mitat. Sitä, mikä liittyy sisustamiseen ei ole sidottu. Riippuen siitä, kuinka laajoja muutoksia tekninen lautakunta haluaa tehdä, voidaan yksityiskohtia ja pienehköjä muutoksia tehdä vasta rakennuspiirustuksiin, piirustukset voidaan nyt korjata katusuunnitelmaksi (uusi liite) tai muutokset asetetaan nähtäville. Kustannuksista on saatu uusi arvio. Aikataulun mukaan rakentaja haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Jotta voidaan välttää tarpeettomat kustannukset ja työn niin se tarkoittaa, että me tarvitsisimme vielä tänä vuonna sille alueelle, joka nyt on kaivettu. Torin toinen puoli ja se, mikä koskee toripysäköinnin vaihetta 2 tulee maksamaan suunnilleen saman verran. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat muutoksin uusien liitteiden mukaisesti. Vähäisiä yksityiskohtia voidaan tarkistaa rakennuspiirustuksiin. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa vuodelle 2016 ja myöhemmin torin vaiheeseen 2. Määräraha käytettäisiin torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi, niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta ehdottaa laadun parantamista torin pinnoille. Kunnallisteknisen osaston tulee toimittaa yksityiskohtaisempi kustannuslaskelma kaupunginhallituksen kokoukseen. Katusuunnitelma käsitellään teknisessä lautakunnassa kahden viikon kuluttua. Päätös

37 161, KH :00 TV: 301/2016 Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti vt teknisen johtajan esityksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kh Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 116 A Poikkileikkauksia: Liite 116 B Yksityiskohtia: Liite 116 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 116 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 116 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 116 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 116 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 116 H Muistutus; Maj Boström: Liite 116 I Muistutus; Pietarsaaren Cityryhmä r.y.: Liite 116 J Kustannusarvio: Liite 116 K Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja palaa asiaan katusuunnitelman osalta myöhemmin uudestaan. Toriparkkiyhtiö haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Tästä syystä on päätettävä jo nyt torin

38 161, KH :00 TV: 301/2016 osalta siitä, että parannetaanko torin pinnan laatua tässä vaiheessa. Kunnallistekninen osasto on laatinut kustannusarvion torin pinnan töistä. Rakentajan vastuulla on saattaa tori siihen tilaan kuin se oli ennen rakennustöiden aloittamista. Kunnallistekninen osasto on laskenut, että tämä maksaisi noin Tästä kustannuksesta vastaa siis rakentaja. Torin pinnan muutostyöt ja laadun parantaminen maksaisi yhteensä noin (vaihe 1 eli torin länsipuoli). Tämä vaihe 1 tulisi kustantaa vuonna Vaiheen 2 (torin itäpuoli) arvioidut kustannukset ovat Vaihe 2 toteutetaan myöhemmin. Lisämäärärahan tarve olisi siten vuonna 2016 noin , ja kun vaihe 2 toteutetaan on lisämäärärahan tarve noin Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että torin pinnan laatua parannetaan. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Määräraha käytetään torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uuteen valmisteluun. Kaupunginhallitus päättää esittää tekniselle lautakunnalle seuraavat ohjeet jatkosuunnittelua varten: - Raatihuoneen Hop-talon edessä oleva puoli tehdään valmiiksi - Isonkadun Hop-talon edessä oleva osuus tehdään valmiiksi - Tori valmistellaan tekniikkaa varten, joka tulee suunnitella välittömästi - Torin pinta ja muut kadut jätetään tässä vaiheessa asfaltoimattomiksi - Urakoitsija antaa tarjouksen ehdotetuista toimenpiteistä katujen osalta. TL Kustannusarvio: 71 A Liitteet 71 B-C (jaetaan ennen kokousta): Katusuunnitelmaehdotus: Isokatu välillä Tori ja Kanavapuistikko Katusuunnitelmaehdotus: Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Isokatu

39 161, KH :00 TV: 301/2016 Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, puh Katusuunnitelmia on tarkistettu yllä mainituilla osilla. Meillä on jo ollut suunnittelukokous näkövammaisten kanssa ja tulossa on kokoukset konsulttien ja Cityryhmän kanssa ennen teknisen lautakunnan kokousta. Muutokset koskevat nyt yksityiskohtia ja puuistutuksia Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varrella. (Kauppiaankatu ja tori tulevat hyväksyttäviksi myöhemmin). Valaisinpylväitä tarkistetaan myös. Avoimeksi voidaan jättää sisustus eli näyttämö, penkit ja siirrettävät istutukset. Nyt on vielä epäselvää, milloin toinen puoli torista tullaan kaivamaan auki. Ideasuunnitelma näyttää miten kaikki voi jatkua, mutta muu kuin varaukset tekniikalle eivät ole vielä ajankohtaisia. Paikat erilaiselle myynnille ovat myös vapaita kunnes joku vuokraa alueen paviljonkia varten ja anoo rakennuslupaa. Siitä, mitä rakennetaan nyt ja mikä jätetään ensi vuoteen (tai myöhemmille vuosille), päätetään valtuustossa kun se myöntää investoinneille määrärahoja. Liittymiset vanhaan katuun suunnitellaan tarpeen vaatimalla tavalla erikseen. Liitteet, joissa yksityiskohtia on tarkistettu sekä esitetään enemmän leikkauksia, valmistuvat kokoukseen mennessä. Kaupungininsinööri: Edellisiin versioihin tehdyt tarkistukset ovat enimmäkseen teknisiä. Osa palautteesta on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat piirustusten B-C mukaisesti. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen uusien tarkistettujen liitteiden 71 B ja C mukaisesti lisäyksellä, että kustannuslaskelma esitetään seuraavassa kokouksessa. TL

40 161, KH :00 TV: 301/2016 Liite A, kustannukset uuden katusuunnitelman mukaisesti Liite B, kustannukset alkuperäisen mukaisesti Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, puh Tekninen palvelukeskus on tehnyt uusia laskelmia, jotka koskevat ainoastaan osaa Isokatua ja Raatihuoneenkatua. Ajatus oli minimoida lisämäärärahan tarve tänä vuonna ja jatkoa varten budjetoitaisiin normaalilla tavalla. Valmistelua täydennetään kokouksessa. (Silloin olemme ehtineet keskustella rakentajan kanssa ja saaneet tietoa, mitä lämmittäminen maksaisi) Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta esittää lisämäärärahaa Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Vt. tekninen johtaja tarkentaa esitettävää lisämäärärahaa seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan, että v.t. tekninen johtaja tarkentaa esitettävää lisämäärärahaa seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Lisämääräraha rahoitetaan lainalla.

41 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 A, kh UPPDATERAD KOSTNADSBERÄKNING RÅDHUSGATAN-STORGATAN ENLIG NYA GATUPLAN GODKÄND I TN ARBETE PÅ TRAFIKLEDER Stefan Järndadhl Slitlager av asfalt 595 m 2 tr 13, ,60 Betongstenläggningar och betongplattläggning m 2 tr 36,48 0,00 Granitnubbstenar, noppakivet m 2 tr 142,50 0,00 Granitstenar, (gatsten) 530 m 2 tr 180, ,00 Granitstenar, (gatsten trottoar) 1820 m 2 tr 180, ,00 Granitstenar, (styrande plattor+varnande plattor) 72 m 2 tr 200, ,00 Jordfuktigbetong K m 3 rtr 100, ,00 Nedsänkta kanstenar av granit (nya) 307 mtr 153, ,30 Trafikmärken 5 st 200, ,00 Körbanans belysning 8 st 1 917, ,72 Arbete på trafikleder ,62 KOSTNADSFÖRSLAG FÖR xxxxx 2016 Jordbyggnadskostnadsindex = ~( euro/m²) EURO ,62 Sida 1 av 1

42 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 A, kh

43 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 A, kh

44 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 A, kh joulukuusen paikka

45 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 B, kh UPPDATERAD RÅDHUSGATAN-STORGATAN KOSTNADSBERÄKNING ENLIGT GAMMAL GATUPLAN ARBETE PÅ TRAFIKLEDER Stefan Järndadhl Slitlager av asfalt 1534 m 2 tr 13, ,12 Betongstenläggningar och betongplattläggning 232 m 2 tr 36, ,36 Nedsänkta kanstenar av granit (nya) 226 mtr 153, ,40 Trafikmärken 5 st 200, ,00 Körbanans belysning 3 st 1 917, ,02 Skyddsvägsmålningar 85 m 2 tr 35, ,00 Arbete på trafikleder ,90 KOSTNADSFÖRSLAG FÖR xxxxx 2016 Jordbyggnadskostnadsindex = längd, pl 0 - xxxx EURO ,90 ~(41.355euro/m²) Sida 1 av 1

46 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 B, kh

47 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 B, kh

48 161, KH :00 / :s bilaga: Liite 161 B, kh

49 162, KH :00 CFV: 434/2016 VOIMAA VANHUUTEEN - KUNTAHAKEMUS 2016 Kaupunginsihteeri: Liikuntajohtaja ja sosiaali- ja terveysvirasto toivovat, että Pietarsaaren kaupunki hakisi mukaan Voimaa vanhuuteen - hankkeeseen. Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Hanketta johtaa Ikäinstituutti eikä hanke maksa kunnille mitään. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hakea mukaan Voimaa vanhuuteen -hankkeeseen.

50 163, KH :00 CFV: 194/2014 JOUTSENEN LEIRINTÄALUE Dnro 967/2013 Kh Valmistelu: Talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh Leirintäalue Joutsen on kaupungin omistama ja useampi eri toimija on harjoittanut täällä toimintaa. Vuoden 2003 loppuun saakka toiminnan harjoittajina siellä toimi useampi eri urheiluseura. Joutsenella on ollut vuokrasopimus Centria tutkimus ja kehityksen kanssa kesästä 2004 lähtien. Käytännössä toimintaa alueella on harjoittanut Centria ammattikorkeakoulu ja turistilinjan oppilaita on ollut palkattuina Centrian palkkalistoilla. Matkailulinjan on nyt määrä loppua Pietarsaaressa, jolloin Centria tutkimus ja kehitys on ilmoittanut, ettei solmi uutta vuokrasopimusta. Joutsenen leirintäalueella on tällä hetkellä 31 kpl käyttökelpoista 2 4 hengen mökkiä, kaikkiaan 99 vuodepaikkaa. Viidessä mökissä on keittiö, wc ja suihku, seitsemässä mökissä on keittiö ja lopuissa mökeistä on ainoastaan jääkaappi ja keittolevy. Alueella on 50 kpl asuntovaunupaikkaa, joista 18:ssa on sähköpistoke. Tämän lisäksi leirintäalueella on kahvilarakennus, perhesaunarakennus, ruoanvalmistus- ja astianpesutila sekä huoltorakennus, jossa on wc:t, suihkut, lastenhoitohuone, vaatehuolto ja pesukone. Viime aikoina leirintäalue on luokiteltu kaksitähtiseksi leirintäalueeksi. Centria tutkimus ja kehityksen kesän 2013 raportin mukaan yöpymisten määrä oli ajalla kesäkuu elokuu 1888 kpl. Kapasiteetti kyseisellä ajanjaksolla on 6435 yöpymistä. Centria tutkimus ja kehitys ei vuokrasopimuksen mukaan maksa vuokraa kaupungille, mutta vastaa laitoksen käyttökustannuksista. Leirintäalue Joutsen rakennelmineen on vanha ja erittäin kulunut. Sekä huoltotilat että mökit ovat perusparannuksen tarpeessa ja alue ei ole sitä tasoa, jota tämän päivän asiakkaat toivovat uudenaikaiselta leirintäalueelta. Alhaisten investointimäärärahojen johdosta on sisäisten tukipalveluiden jaosto priorisoinut investointitoimenpiteitä pääasiassa kouluihin ja päiväkoteihin. FantaSea maauimala on vuodesta 2008 ollut vuokrattuna yritykselle Jacob Garden Oy. Yrittäjä harjoittaa tilapäisellä luvalla myös caravanpark-toimintaa FantaSean alueella. Vuokrasopimus Jacob Garden Oy:n kanssa on voimassa vuoteen Jacob Garden Oy on usean vuoden ajan toivonut alueelle investointeja, jotka tukisivat Jacob Garden Oy:n tavoitteita alueen kehittämisessä. Nykyinen asemakaava ei kuitenkaan ole linjassa yrittäjän kehityssuunnitelmien kanssa. FantaSean Caravanpark-toiminnan johdosta kaupungissa on kaksi keskenään kilpailevaa toimintaa vain muutaman kilomet-

51 163, KH :00 CFV: 194/2014 rin etäisyydellä toisistaan. Koska nämä molemmat kohteet ovat investointien tarpeessa ja koska toimintaolosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet näiden valmistuttua, on alueiden tulevaisuudensuunnitelmista päätettävä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - ettei etsi uuttaa toiminnanharjoittajaa Joutseneen - antaa kaavoitusosastolle tehtäväksi tehdä ehdotus uudeksi asemakaavaksi Joutsenen ja FantaSean alueille. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Dnro 194/2014 Kh Anomus: Liite 133 Kaupunginsihteeri: Jeppis Hockey r.f. on osoittanut kiinnostusta Joutsenen leirintäalueen toiminnan harjoittamiseen kesällä Yhdistys anoo euron avustusta vesi- ja sähkökustannuksiin. Kaupunki korvasi edelliselle urakoitsijalle Centrialle euroa vuonna 2013 vastaaviin kuluihin. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää myöntää Jeppis Hockey r.f:lle euroa sillä edellytyksellä, että seura tekee sopimuksen kaupungin kanssa Joutsenen leirintäalueen leirintäaluetoiminnan harjoittamisesta kesällä Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Anomus: Liite 172 Kaupunginsihteeri: Jeppis Hockey anoo lupaa vuokrata Joutsenen leirintäalueen ajalle sekä anoo, että kaupunki toimittaa rakennusmateriaalia enintään euron (sis. alv:n) arvosta. Kaupunginhallitus päätti , että otettaessa huomioon

52 163, KH :00 CFV: 194/2014 vuonna 2014 tehtävien kunnossapitoinvestointien määrärahan suuruus, ei ole tarkoituksenmukaista panostaa Joutsenen leirintäalueeseen. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin myöntää Jeppis Hockey r.f:lle euroa (vesi- ja sähkökustannuksiin) sillä ehdolla, että seura tekee sopimuksen kaupungin kanssa leirintäalueen toiminnan harjoittamisesta kesällä Valtuuston hyväksymien strategisten periaatteiden mukaan kaupunki mahdollistaa kansalaisaktiivisuutta ja mahdollisuuksien mukaan aktiivista yhdistystoimintaa. Jeppis Hockey r.f:n aloite toiminnan harjoittamiseksi Joutsenen leirintäalueella perustuu pitkälti talkootyöhön ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen. Suhteellisen pienellä taloudellisella avustuksella kaupunki voi mahdollistaa leirintäalueen olemassaolon kaupungissamme, samalla kun vilkastutetaan yhdistystoimintaa ja osallistutaan pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten vähentämiseen. Kaupungin on kuitenkin kohtuullisen ajan puitteissa päätettävä, mihin tarkoitukseen kyseinen alue suunnitellaan ja mihin sitä käytetään. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki vuokraa Joutsenen leirintäalueen ajalla Jeppis Hockey r.f:lle :n vuokraa vastaa, minkä jälkeen sopimus arvioidaan. Kaupunginhallitus myöntää Jeppis Hockey r.f:lle rakennusmateriaaleihin ja leirintäalueen käynnistämistoimenpiteisiin. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus muutti ehdotuksen viimeisen lauseen seuraavasti: Myönnetään korkeintaan euron kunnostusavustus rakennusmateriaaleihin ja leirintäalueen käynnistämistoimenpiteisiin yhteistyössä tilahallinnon kanssa laadittavan suunnitelman mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti uuden päätösehdotuksen. Kh Jeppis Hockeyn anomus: Liite 87 Kaupunginsihteeri: Jeppis Hockey ry on lähettänyt kaupunginhallitukselle anomuksen vuokrasopimuksen jatkamisesta. Jeppis Hockey toivoo pitkäaikaisempaa sopimusta samoilla ehdoilla kuin vuonna Vuonna 2014 kaupunginhallitus myönsi yhdistykselle käytettäväksi rakennusmateriaaleihin ja sähköön ja ve-

53 163, KH :00 CFV: 194/2014 teen. Sähkön ja veden käyttö osoittautui suuremmaksi ja tilahallinto on lähettänyt kaupunginhallitukselle maksettavaksi :n laskun (sis. rakennusmateriaalit ja sähkö/vesimaksut) ja Jeppis Hockeylle :n laskun vuodesta Jeppis Hockey maksoi vuokraa kaupungille Jeppis Hockeylta on pyydetty tilastotietoa kävijämääristä ja tietoa Svanenin toiminnan tuotoista, mutta tietoja ei ole saatu. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää tehdä Jeppis Hockeyn kanssa vuokrasopimuksen kahdeksi kaudeksi 2015 ja Kaupunginhallitus päättää myöntää sähköön ja veteen vuodessa. Mahdollisista rakennusten korjaustöistä on sovittava erikseen tilahallinnon kanssa. Jeppis Hockey maksaa kaupungille vuokraa per kausi. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan siten, että kaupunginhallitus päättää tehdä Jeppis Hockeyn kanssa vuokrasopimuksen kolmeksi kaudeksi 2015, 2016 ja Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Jeppis Hockeyn anomus: Liite 220 Kaupunginsihteeri: Jeppis Hockey r.y. on lähettänyt kaupunginhallitukselle anomuksen :n lisätuesta Joutsenen leirintäalueen kunnostustöihin. Lisärahalla on tarkoitus saneerata mökkien kylpyhuoneita ja ostaa uusia astiastoja keittiöön. Sisäinen tukipalvelukeskus (tilahallinto) on varannut kunnossapitävistä investointimäärärahoista Joutsenen kunnostustöihin sekä käyttötaloudesta Runebergin tuvan korjauksiin vuodelle Tämän rahan pitäisi suunnilleen riittää vuonna 2015 tehtäviin kunnostustöihin. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää avustusta Jeppis Hockey r.y:lle Joutsenen kunnostustöihin kaupunginhallituksen käyttövaroista.

54 163, KH :00 CFV: 194/2014 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Jeppis Hockey ry:n anomus: Liite 163 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päätti vuonna 2015 vuokrata Joutsenen Jeppis Hockey ry:lle kausiksi 2015, 2016 ja Lisäksi vuosittain kaupunginhallitus päätti kustantaa vesi- ja sähkölaskuista Kaikki muut korjaus- ja kunnostustyöt on sovittava tilahallinnon kanssa. Nyt Jeppis Hockey ry anoo kaupunginhallitukselta erilaisiin kunnostustöihin vuodelle Tilahallinnon budjetista myönnettiin vuonna erilaisiin korjaustöihin ja kaupunginhallituksen budjetista vielä lisäksi Vuokrasopimuksen mukaan kaupunki itse vastaa Joutsenen kiinteistöjen vuosihuollosta erillisen sopimuksen mukaan. Vuodelle 2016 tilahallinto ei ole talousarvioonsa varannut varoja vuosihuollolle. Kaupunginhallituksen talousarviossa on vesi- ja sähkömaksuihin. Runebergin tuvan alueen kunnossapito hyödyttää kaupunkia, ja tähän tarkoitukseen voisi myöntää :n lisäavustuksen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää myöntää Jeppis Hockey ry:lle lisäavustuksen käytettäväksi Runebergin tuvan kunnostustöihin. Muista kunnostustöistä on sovittava sopimuksen mukaisesti erikseen tilahallinnon kanssa.

55 163, KH :00 / :s bilaga: Liite 163, kh

56 163, KH :00 / :s bilaga: Liite 163, kh

57 164, KH :00 CFV: 32/2016 YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN: ANOMUS TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUK- SESTA AIHEUTUNEIDEN KULUJEN POISTAMISESTA Yrkesakademin anomus: Liite 164 A Sivistysjohtajan lausunto: Liite 164 B Kaupunginsihteeri: Yrkesakademin anoo Pietarsaaren kaupungilta, että kaupunki ei enää laskuttaisi kuluja, joita aiheutuu opiskelijoiden työssäoppimisjaksoista. Sivistysjohtajan lausunnon mukaan tämä koskettaa Pietarsaaressa opiskelijoita, jotka tekevät harjoittelunsa päivähoidossa. Summa oli viimeisimmässä tilinpäätöksessä Sivistysjohtajan mukaan on tärkeää, että harjoittelupaikkoja on tarjolla, mutta se aiheuttaa lisätyötä työpaikoilla. Työntekijät saavat ohjauksesta hyvin pienen palkkion, joka kuitenkin motivoi ottamaan vastaan opiskelijoita ja tarjoamaan mahdollisuuden työssäoppimiseen. Mikäli korvaus otetaan pois voi motivaatio opiskelijoiden vastaanottamiseen laskea tai vaihtoehtoisesti kaupunki korvaa itse lisätyöstä aiheutuvat kulut ohjaajille. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että se ei hyväksy Yrkesakademin anomusta vaan laskuttaa edelleen ohjauksesta aiheutuneet kulut oppilaitokselta.

58 164, KH :00 / :s bilaga: Liite 164 A, kh

59 164, KH :00 / :s bilaga: Liite 164 B, kh

60 165, KH :00 CFV: 410/2016 VUODEN 2017 TALOUSARVIOKEHYKSET JA VUOSIEN TALOUSSUUN- NITELMA TKK Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta. Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja vahvistaa tulevien kokousten aikataulun. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaoston seuraava kokous pidetään keskiviikkona 18. toukokuuta 2016 klo TKK Talousarvion 2017 kehysehdotus: Liite 6 Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Vuoden 2017 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin: Lisäykset verrattuna talousarvioon 2016: Henkilöstökustannukset 0,2 % Palvelujen ostot 0,2 % Tarvikkeet 0,2 % Sisäiset vuokrat 0,2 % Myyntituotot 0,2 % Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 1,0 milj. euroa. Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle. Sosiaali- ja terveysviraston talousarviokehys on kuitenkin samalla tasolla kuin talousarvio Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (tuhat euroa):

61 165, KH :00 CFV: 410/2016 Valtionosuudet kehysehdotuksessa 2017 perustuvat Kuntaliiton arvioon. Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina Kiinteistöveroprosentti ei muutu. Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset lasketaan 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosina Poistot lasketaan voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelman mukaan 13,3 milj. euroa 2017 ja 8,5 milj. euroa Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2017 sekä, että - vuoden 2017 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen rahoitus. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh

62 165, KH :00 CFV: 410/2016 Talousarvion 2017 kehysehdotus: Liite 165 Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2017 sekä, että - vuoden 2017 nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,3 milj. euroa plus Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen rahoitus. Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä.

63 165, KH :00 / :s bilaga: Liite 165, kh

64 165, KH :00 / :s bilaga: Liite 165, kh

65 166, KH :00 CFV: 479/2016 OSAVUOSIRAPORTTI Osavuosiraportti 1/2016: Liite 166 Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Ennustettu tulos 2016 on talousarvion mukainen. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee osavuosiraportin tiedoksi.

66 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

67 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

68 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

69 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

70 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

71 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

72 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

73 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

74 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

75 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

76 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

77 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

78 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

79 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

80 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

81 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

82 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

83 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

84 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

85 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

86 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

87 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

88 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

89 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

90 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

91 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

92 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

93 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

94 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

95 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

96 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

97 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

98 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

99 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

100 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

101 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

102 166, KH :00 / :s bilaga: Liite 166, kh

103 167, KH :00 CFV: 472/2016 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN ERÄIDEN OIKEUSTOIMIEN VÄLIAIKAISESTA RAJOITTAMISESTA SO- SIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos): Liite 167 A Pietarsaaren kaupungin lausunto: Liite 167 B Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö julkaisivat internetsivuillaan lakiluonnoksen. Hallitukselle on laadittu esitysluonnos laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Se tarkoittaa, että kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia ja suuria investointeja aiotaan rajoittaa määräaikaisella lailla. Hallituksen esityksen mukaan lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet kustannussäästöjen saavuttamisesta sekä alueellisesti tarkoituksenmukainen palveluverkko. Lakiluonnosta ei ole lähetetty ollenkaan lausuntokierrokselle, mutta hallituksen esityksestä on mahdollisuus antaa näkemyksiä mennessä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä oheisen lausunnon lähetettäväksi valtiovarainministeriölle.

104 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh LUONNOS Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi säädettäisiin velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto. Esityksen tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian.

105 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT NYKYTILA NYKYTILAN ARVIOINTI EHDOTETUT MUUTOKSET ESITYKSEN VAIKUTUKSET ASIAN VALMISTELU YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT VOIMAANTULO SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS LAKIEHDOTUS Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

106 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on kunnilla tai kuntayhtymillä sen mukaan, mitä sosiaalihuoltolaissa (710/1982), kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) sekä muissa sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaeissa säädetään. Sosiaalihuoltolain 5 :n mukaan kunnan on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sen mukaan kuin sosiaalihuoltolaissa tai muutoin säädetään. Kansanterveyslain 5 :n mukaan kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kansanterveyslaissa, terveydenhuoltolaissa tai muutoin säädetään tai määrätään. Kunnat voivat huolehtia kansanterveystyöstä myös yhteistoiminnassa perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Kansanterveystyön tehtävien hoitamista varten kunnalla tulee olla terveyskeskus. Terveyskeskuksia on yhteensä 172, joista 106 on kuntien, 36 kuntayhtymien ja 30 isäntäkuntien terveyskeskuksia. Alle asukkaan terveyskeskuksia on 97 ja yli asukkaan terveyskeskuksia on 75. Erikoissairaanhoitolain 3 :n mukaan kunnan on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirit on lueteltu lain 7 :ssä, mutta kunta voi valita, mihin sairaanhoitopiiriin se kuuluu. Sairaanhoitopiirejä on yhteensä 20. Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä varten maa on jaettu kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella erityishuoltopiireihin. Kunnan kuulumisesta erityishuoltopiiriin säädetään valtioneuvoston asetuksella. Muut erityishuoltopiirit paitsi Helsingin erityishuoltopiiri ovat kuntayhtymiä. Valtioneuvoston asetuksen (1045/1008) mukaan erityishuoltopiirejä on 15. Kårkulla samkommun kuntayhtymä vastaa lisäksi piirijaosta riippumatta ruotsinkielisen väestön erityishuollon järjestämisestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lailla (169/2007, jäljempänä Paras-puitelaki), kunnat velvoitettiin järjestämään perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut joko perustamalla yhteistoiminta-alue tai järjestämällä palvelut kunnassa, joiden väestöpohja on vähintään noin asukasta. Yhteistoimintavelvoitteen ne ovat voineet täyttää joko perustamalla kuntayhtymän tai järjestää palvelut ns. vastuukuntamallilla. Väestöpohjavelvoite tuli täyttää vuoden 2013 alkuun mennessä. Paras-puitelakiin vuonna 2011 tehdyn muutoksen velvoite laajennettiin koskemaan kaikkia sosiaalihuollon tehtäviä kuitenkin siten, että ne piti siirtää viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi valtioneuvostolle annettiin samassa yhteydessä toimivalta velvoittaa kunta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen puitelaissa tarkoitetun väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen mukaan huhtikuussa 2014 yhteistoiminta-alueita oli yhteensä 63 ja niihin kuului 231 kuntaa. Väestöstä noin 41 prosenttia asui yhteistoiminta-alueilla. Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastasi 32 kuntayhtymää, joissa oli yhteensä 146 jäsenkuntaa. Vastuukuntamallin mukaisia yhteistoiminta-alueita oli 31, ja niissä oli mukana 85 kuntaa. 89 kuntaa järjesti sosiaali- ja terveyspalvelunsa itsenäisesti. Yli asukkaan kuntia näistä oli 32, ja puitelain väestöpohjavaatimuksen alle jäi 57 kuntaa. 3

107 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Paras-puitelakiin perustuvia kuntien yhteistoimintavelvoitteita on jatkettu useaan eri otteeseen. Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain (490/2014) mukaan velvoitteet ovat voimassa vuoden 2018 loppuun, jotta kuntien yhteistoiminta jatkuisi siihen saakka, kunnes järjestämisvastuu olisi siirtynyt valmisteilla olleen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisille sosiaali- ja terveysalueille. Kunnilla ja kuntayhtymillä on laaja harkintavalta siitä, millä tavoin ja missä muodossa ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992, jäljempänä STVAL) 4 :n ja kuntalain 9 :n (410/2015) mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa sekä olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä. Tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja kunta voi hankkia valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Lisäksi palvelunkäyttäjälle voidaan antaa palveluseteli, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (jäljempänä sote-uudistus) on valmisteltu pitkään ja siinä on ollut useita eri vaiheita. Uudistuksen toteuttamiseksi annettiin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 4 päivänä joulukuuta 2014 (HE 324/2014 vp). Esitys kuitenkin raukesi keväällä Pääministeri Sipilän hallitus linjasi , että Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SO- TE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Hallitus täsmensi hallitusohjelman linjauksia seuraavasti: Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallitus linjasi edelleen, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala Hyks, Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks, Oulun yliopistollinen sairaala OYS ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS. 4

108 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Hallitus täsmensi edelleen neuvottelutuloksessaan antamiaan linjauksia seuraavasti: Maakuntalain ja sote -järjestämislain säännökset laaditaan hallituksen linjausten mukaisesti siten, että maahan perustetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, joiden ylin päätöksentekoelin maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Jokaisella maakunnalla on sote-järjestämisvastuu. Järjestämisvastuu sisältää rahoitusvastuun eli raha maksetaan tuottajille järjestäjän kautta. Sote-palveluiden järjestämisen rahoitus kulkee näin 18 maakunnan kautta. Asiakkaan valinnanvapauden laajentamisen osalta hallitus täsmensi aiempia linjauksiaan seuraavasti: Hallituksen linjauksen mukaisesti luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa. Hallituksen näiden linjausten mukainen laaja valinnanvapaus merkittävästi edistää kilpailullisuutta sote-palveluiden tuotannossa. Palveluntarjoajien mahdollisuus tulla markkinoille ja asiakkaiden tekemät valinnat valinnanvapauden piirissä olevissa palveluissa ylläpitävät useiden tuottajien palveluntarjontaa. Tuotannon monipuolistamisen osalta hallitus täsmensi linjauksiaan seuraavasti: Hallitus asettaa linjausten mukaisesti tavoitteeksi sote-palveluiden tuotannon monipuolistamisen. Tavoitetta toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa osana maakuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä. Maakuntalakiin ja sote -järjestämislakiin otetaan lisäksi säännökset, joiden tavoitteena on turvata, että julkisen tuotannon rinnalla on nykyistä enemmän käytettävissä yksityistä ja kolmannen sektorin tuotantoa. Näin aidolle monituottajamallille ja valinnanvapaudelle on tosiasialliset edellytykset eri puolilla Suomea. Hallituksen tavoitteena on, että tuleva valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia digitaalisia ja muita innovatiivisia palvelumalleja. Julkisen ja yksityisen sektorin yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti huolehditaan maakuntien sekä yksityisen ja kolmannen sektorin mahdollisuuksista tuottaa integroituja sote -palveluita vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla ja kehittää uusia innovatiivisia palvelumalleja. 2 Nykytilan arviointi Keskeisin tarve sote-uudistukselle on valmistelun eri vaiheissa ollut se, ettei nykyisen pirstaleisen palvelujärjestelmän ole arvioitu turvaavan perustuslain 19 :n tarkoittamia riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja perustuslain 6 :n tarkoittamalla tavalla yhdenvertaisesti. Palvelujen järjestäjien edellytykset tehtävän hoitamiseksi ovat vaihdelleet suuresti. Tästä syystä soteuudistuksen valmistelun eri vaiheissa on tavoiteltu nykyistä vähäisempää määrää ja maantieteellisesti laajempia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä, jotta palvelut kyettäisiin järjestämään laajemmissa kokonaisuuksissa. Järjestäjillä olisi tällöin vahvempi kantokyky sekä osaamiseen että taloudellisiin edellytykseen liittyen järjestää palvelut laajalla alueella yhdenvertaisesti. Uudistuksen kuluessa kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty ratkaisuja, jotka pyrkivät säilyttämään omalla alueella omille asukkaille nykyinen palvelurakenne, henkilöstö, kiinteistöt, omaisuus tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvä kokonaisuus tai joiden tarkoituksena on jopa edesauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarojen mahdollisimman suuren osan sitomista oman kunnan alueelle. Suomessa kunnat ja kuntayhtymät hankkivat oman tuotannon täydentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja varsin laajassa mitassa myös yksityisiltä toimijoilta. Terveydenhuol- 5

109 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh lossa yksityisen sektorin käyttö on varsin yleistä muun muassa lääkäripäivystyksessä, hammaslääkäripalveluissa sekä silmälääkäripalveluissa. Sosiaalihuollon palveluja ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta laajassa mitassa muun muassa palveluasumisessa. Myös monissa niin sanotuissa tukitoiminnoissa kuten laboratorio- ja kuvantamistutkimuksissa (esimerkiksi mammografiaseulonnat) käytetään paljon yksityisiä palvelun tuottajia. Yksityisen sektorin hyödyntäminen on siten varsin tavallista ja joissakin palveluissa nykyisellä palvelurakenteella välttämätöntä, jotta palvelut pystytään järjestämään. Sote-uudistuksen valmistelun etenemisen myötä kunnat ja kuntayhtymät ovat yhä enenevässä määrin hankkineet yksityiseltä palvelun tuottajalta kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät tehtävät lukuun ottamatta niihin liittyvää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia niin sanottuja kokonaisulkoistuksia on myös parhaillaan vireillä. Systemaattista tietoa ulkoistussopimuksista ei ole saatavilla. Suomen Kuntaliiton toukokuussa 2015 tekemässä kyselyssä yhteensä 19 kuntaa ilmoitti, että niissä oli tehty valtuustoaloite, joka koski ulkoistuksia. Esimerkkeinä ulkoistuksista voidaan todeta muun muassa ennen vuotta 2015 Rääkkylän, Tohmajärven ja Puolangan kuntien tekemät sopimukset sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksesta yksityisen yrityksen kanssa. Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kunnat ovat perustaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista varten yhteisyrityksen Pihlajalinna OY:n kanssa. Vuoden 2015 alusta toteutuneen kokonaisulkoistuksen ovat tehneet ainakin Parkano, Rantasalmi, Pyhtää sekä Jämsä. Vuoden 2016 alusta ulkoistussopimuksen ovat tehneet muun muassa Ähtäri, Kuortane, Alavus ja Soini sekä vuoden 2017 alusta ainakin Sysmä. Tyypillistä näille kokonaisulkoistuksista tehdyille sopimuksille on ollut hyvin pitkät sopimuskaudet. Yleisimmin käytetty sopimuksen kesto näyttäisi olevan 10 vuotta, jonka lisäksi sopimuksissa on usein viiden vuoden optio sopimuksen jatkamisesta. Yritysten kanssa tehtyjä sopimuksia ei yleensä voida irtisanoa kesken sopimuskautta ilman mittavia korvausvelvoitteita. Pitkäaikaisilla sopimuksilla voidaan siten sitoa tulevassa palvelurakenteessa järjestämisvastuussa oleva sopimuksen mukaisiin järjestelyihin hyvin pitkäaikaisesti. Jos sopimusvastuut siirtyvät sote-uudistuksen ratkaisussa tuleville järjestäjille, niiden on järjestettävä alueensa sisällä tietyssä kunnassa tai tietyllä pienemmällä alueella sopimuksen mukaiset palvelut sopimuksen edellyttämässä laajuudessa sen velvoittamalla tavalla. Vaikka hallituksen linjausten mukaan yksityistä sektoria on tarkoitus monituottajamallin ja valinnanvapausjärjestelmän myötä hyödyntää nykyistä enemmän, voi sopimus rajoittaa tulevaa järjestäjää niin, ettei se voi huolehtia vastuualueensa koko väestön palveluista yhdenvertaisesti. Jos sopimusvastuut joiltain osin eivät siirry, voi puolestaan kuntataloudelle aiheutua tarpeettomia merkittäviä kustannuksia. Lisäksi tuleva valinnanvapausjärjestelmä luo tilanteita, joissa käyttäjien valinnat saattavat poiketa merkittävästi siitä, mitä laajoja palveluosto- ja ulkoistussopimuksia tehtäessä on arvioitu. Myös tästä syystä on uudessa palvelurakenteessa perusteltua tarvetta arvioida uudelleen aiemmin tehtyjä sopimusjärjestelyjä. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehdään parhaillaan paljon rakennuksiin kohdistuvia investointeja. Suomen keskussairaalaverkosto rakennettiin pääosin hyvin nopeassa tahdissa luvulla ja rakennuskanta on siten pääosin noin 50 vuoden ikäistä. Sairaaloiden kiinteistöt ovat valtaosaltaan huonokuntoisia ja ikääntyneitä sekä peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi monet sairaalat ovat toiminnallisesta näkökulmasta vanhentuneita ja sairaanhoidon toteuttaminen niissä vaatii merkittävästi enemmän henkilöstöresursseja kuin toiminnallisista lähtökohdista toteutettu uusi rakennus. Erityisesti digitalisoitumisen odotetaan johtavan hyvin suureen muutokseen terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen rakennemuutos vaikuttaa olennaisesti myös tarvittavien kiinteistöjen määrään sekä rakentamistarpeisiin. Sen vuoksi merkittäviä rakentamispäätöksiä ei tulisi tehdä ennen tarkempaa tietoa tulevasta palvelurakenteen toteutuksesta. 6

110 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä on valmisteilla tai käynnissä suuria rakennushankkeita. Myös kunnissa on valmisteilla tai käynnissä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä rakennushankkeita. Vaikka korjaus- ja uudisrakentamiselle on sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan iän vuoksi selkeää tarvetta, näyttää monissa tapauksissa tarkoituksena olevan investoida paikallisesti, jotta tuleva palvelujen järjestäjä käytännössä tulisi sidotuksi investointien hyödyntämiseen ja siten nykyisten kaltaisten palvelujen säilyttämiseen paikallisina. Tämä johtuu siitä, että sote-uudistuksen valmistelun myötä on käynyt ilmeiseksi, että tulevassa palvelurakenteessa on sekä toiminnallisista että taloudellisista syistä tarvetta karsia palveluverkkoa nykyisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan erikoissairaanhoidon rakennushankkeiden kustannusarvio on tällä hetkellä noin neljä miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Arvioon liittyy epävarmuustekijöitä, koska kaikista hankkeista ei ole tehty lopullisia päätöksiä ja useita hankkeita on sairaanhoitopiireissä vasta suunnitteluvaiheessa. Osa sairaanhoitopiireistä on kuitenkin uusien tilojen rakentamisprojekteissa jo hyvinkin pitkällä. Osa on myös jo toteuttanut isoja hankkeita. Esimerkiksi Päijät-Häme on rakennuttanut päiväkirurgiasairaalan sekä uuden päivystyskeskuksen ja Turun yliopistosairaala kaksi sairaalasiipeä. Sairaanhoitopiirien rakennushankkeiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät suunnittelevat uusia investointeja perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Kuntien suunnittelemat rakennushankkeet voivat olla lähes samassa suuruusluokassa kuin sairaanhoitopiirien suunnitelmat. Tältä osin täsmällistä tietoa ei kuitenkaan ole olemassa asiaan liittyvien tilastointi- ja tiedonsaantiongelmien vuoksi. Erityisesti niissä kunnissa, joissa oletetaan palveluverkon soteuudistuksen myötä supistuvan, on nähtävissä pyrkimyksiä säilyttää palvelurakenteita sosiaalija terveystoimen investoinneilla eli aloittamalla esimerkiksi terveyskeskusten rakentamishankkeita. Todennäköisesti monien rakennushankkeita suunnittelevien kuntien oletuksena on, että rakennukset siirtyvät tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien omistukseen. Oletuksena voi lisäksi olla, että myös rakentamiseen mahdollisesti otetut velat siirtyvät tulevan järjestäjän vastuulle. Kaikille suunniteluille rakennuksille ei kuitenkaan ole välttämättä lähitulevaisuudessakaan käyttöä. Palvelurakenteet tulevat joka tapauksessa huomattavasti muuttumaan palvelutarpeeseen liittyvien muutosten sekä uusien hoitokäytäntöjen ja digitalisoitumisen myötä. On siis suuri riski, että uudet tai korjatut rakennukset joko jäävät tyhjilleen ja käyttämättömiksi tai niitä käytetään tehottomasti lähinnä siksi, että ne ovat olemassa. Tarpeettomat rakentamiskustannukset ja kunnossapitokustannukset tulevat kuitenkin aina tavalla tai toisella yhteiskunnan maksettaviksi. Maksajana on joko kuntasektori taikka tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät ja/tai valtio. Jotta palveluverkkoa voidaan sote-uudistuksen toteutuksen myötä järkeistää ja tehostaa, tulee huolehtia siitä, että tulevien järjestämisvastuussa olevien toimijoiden vastuulle ei siirtyisi tulevaisuuden palvelutuotannon näkökulmasta epätarkoituksenmukaista omaisuutta tai velkoja tällaisista investoinneista. Tulevan palvelurakenteen taloutta ja toimintaedellytyksiä ei siten tulisi rasittaa tarpeettomilla kiinteistöillä ja veloilla. Mikäli tulevan palvelurakenteen kannalta tarpeettomat kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle, heikentävät ne kuntatalouden tilaa. Uudistuksen valmistelun myötä on jo tiedossa, että pelkästään noin 130 kuntayhtymän purku vaikuttaa kuntatalouteen, koska osalla niistä on huomattavia alijäämiä. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä pyrkiä estämään kaikkia muita sellaisia toimia, jotka lisäävät julkisen talouden velkamäärää ja taloudellisia vastuita. 7

111 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat pitkäaikaisia investointeja omien hankkeiden lisäksi entistä enemmän erilaisilla leasing- ja vuokrausmalleilla. Näiden sopimusten kesto on pitkä, koska niillä katetaan rakennusinvestointien kustannukset pitkällä aikavälillä. Sopimuksien kustannukset tulevat katettavaksi tulevaisuudessa osana toimintakustannuksia. Myös näihin investointeihin liittyvät samat ongelmat kuin yllä kuvattuihin kuntien ja sairaanhoitopiirien omiin rakennushankkeisiin. Merkittävät ulkoistukset tai muut palvelujen järjestämiseen liittyvät laajat ja pitkäaikaiset sopimukset, pitkäaikaiset käyttöoikeussopimukset sekä investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskantaan sitovat tulevan palvelujen järjestäjän mahdollisuuksia toteuttaa esimerkiksi sairaalaverkko, monialaisten hyvinvointikeskusten verkko tai palveluasuminen laajalla alueella optimaalisella tavalla. Myös valtakunnan tasolla valtion ohjaus yhdenvertaisuutta tukevaan ja taloudellisesti tehokkaaseen käyttöön vaikeutuu. Kuntien ja kuntayhtymien toimilla on siten väistämättä heijastusvaikutuksia siihen, kuinka yhdenvertaisesti tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät kykenevät palvelut järjestämään. Myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän mahdollisuudet taloudellisesti mahdollisimman tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan kärsivät. Näin olen sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen sekä palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden että menojen kasvun hillinnän näkökulmasta saattavat näiden toimien johdosta hidastua olennaisesti. 3 Ehdotetut muutokset Kuntien ja kuntayhtymien sopimus- ja toimintavapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa olisi perusteltua rajoittaa määräaikaisella lainsäädännöllä jo ennen sote-uudistuksesta annettavan lainsäädännön voimaantuloa. Rajoitukset koskisivat siten vain ehdotetun lain voimaantulon jälkeen ja ennen 1 päivänä tammikuuta 2019 tehtyjä oikeustoimia, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi pois kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevan lainsäädännön mukaisesti. Vaihtoehtoisina keinoina investointien osalta, olisi rajoittaa niiden huomioon ottamista kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kustannuksissa, verottamalla niitä erillisillä veroilla, alistamis- tai lupamenettelyllä taikka kieltämällä tietyt investoinnit. Laajakantoisia ja pitkäaikaisia sopimuksia sekä rakennusten leasing- ja vuokraussopimuksia voitaisiin hillitä myös siten, että kunta tai kuntayhtymä velvoitettaisiin liittämään sopimuksiin niiden irtisanomisen mahdollistava sopimusehto, joka turvaisi laissa säädetyin edellytyksin tulevan sosiaalija terveydenhuollon järjestäjän asemaa. Määräaikainen rajoittaminen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) tarkoittaman valtionosuusjärjestelmän avulla edellyttäisi käytännössä valtionosuuksien määräytymisperusteiden muuttamista ja myös kieltoa kohdentaa peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta tiettyihin käyttötarkoituksiin. Tällainen väliaikainenkin muutos olisi suuri muutos nykyisen järjestelmän perusrakenteisiin. Tämä edellyttäisi myös erityisen valvontajärjestelmän rakentamista, jotta voitaisiin seurata ja valvoa ettei valtionosuuksia käytettäisi rajoituksen piirissä oleviin kohteisiin. Vaikka aluehallintovirastot valvovat kuntia peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63b :n mukaisesti valtionosuustehtävien osalta, olisi tämänkaltainen valtionosuuksien käytön valvonta uusi tehtävä. Kuntien kannalta peruspalvelujen valtionosuuksien käyttötarkoituksen voimakas sitominen hankaloittaisi huomattavasti niiden talouden hallintaa ja seurantaa. Osalla kunnista valtionosuus on lisäksi niin pieni, ettei rajoitus olisi näiden kuntien osalta käytännössä tehokas. 8

112 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Investointeja on rajoitettu verotuksellisin keinoin lähinnä talouden suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi. Vuoden 1977 helmikuun alussa tuli voimaan laki eräistä talonrakennustöistä suoritettavasta investointiverosta, sittemmin rakennusverolaki (54/1977). Yhtenä mahdollisena rajoituskeinona on alistus- tai lupamenettelyn käyttöönottaminen. Tällöin tietyt kuntien ja kuntayhtymien päätökset olisivat täytäntöönpanokelpoisia vain, jos niille on saatu valtion viranomaisen vahvistus. Tällainen alistusmenettely oli voimassa muun muassa vuoden 1976 kunnallislaissa ja se koski järjestyssääntöä, kunnanvaakunaa, valtuutettujen vähimmäismäärästä poikkeamista, rahaston perustamista eräissä tapauksissa. Alistettavan päätöksen pätevyyden edellytyksenä oli alistusviranomaisen päätöksen saaminen kunnan päätökselle. Ilman sitä päätös oli tehoton, vaikutukseton. Alistamiselle oli ominaista myös, että alistusprosessin saattoi vireille kunnallinen viranomainen itse eli käytännössä kunnanhallitus tai kuntainliiton liittohallitus. Alistusviranomaisella oli kunnallislain mukaan mahdollisuus estää kunnallisen viranomaisen päätöksen voimaantulo, mutta ei oikeutta muuttaa alistettua päätöstä eikä asettaa uutta päätöstä kunnallisen viranomaisen päätöksen sijaan. Käytännössä alistusviranomaisella oli siis kunnallislain nojalla valta vahvistaa päätös tai olla vahvistamatta. Erityislainsäädäntöön sen sijaan sisältyi säännöksiä, joiden nojalla valtion viranomainen saattoi liittää hyväksymiseensä erilaisia ehtoja ja rajoituksia. Nykyisellään kuntiin kohdistuva hallinnollinen ohjaus ja valvonta ovat yleispiirteisempää. Aluehallintoviraston (896/2009) pääasiallisena tehtävänä on edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Aluehallintovirastoilla ei ole lakiin perustuvaa yleistä toimivaltaa oma-aloitteisesti puuttua kuntien toimintaan, mutta aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Myös erityislaeissa aluehallintovirastolle on säädetty lukuisia kuntiin kohdistuvia ohjaus- ja valvontatehtäviä. Valtionosuustehtävissä aluehallintoviraston toimivalta on sen sijaan laaja. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 b :n mukaan jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. Alistus- tai lupamenettelyn kaltaisena rajoituskeinona voisi olla laissa säädetty kielto tehdä tiettyjä oikeustoimia. Kunnat ja kuntayhtymät eivät lähtökohtaisesti saisi tehdä tiettyjä oikeustoimia määräaikaisen lain voimassaolon aikana. Jotta esimerkiksi perustellut ja välttämättömät investoinnit voitaisiin kiinteistönhoidollisista lähtökohdista tehdä, voitaisiin kieltoon liittää lupamenettely, jossa tietylle viranomaiselle annettaisiin laissa määrätyin perustein oikeus myöntää poikkeuslupa määräaikaisesta kiellosta. Käytännössä lakisääteinen kielto toimisi kuntien ja kuntayhtymien kannalta melko samankaltaisesti kuin alistus- tai lupamenettely. Lakisääteiseen kieltoon liitetty poikkeuslupamenettely olisi kuitenkin sekä kuntien ja kuntayhtymien että lupaviranomaisen kannalta hallinnollisesti jossain määrin kevyempi menettely. Lupahakemuksia tehtäisiin todennäköisesti jossain määrin vähemmän, kun ne tehtäisiin lähtökohtaisesti vain niissä tilanteissa, joissa arvioidaan poikkeusluvan edellytysten täyttyvän. Rajoitussääntelyn aiheuttama hallinnollinen taakka olisi siten vähäisempi. Lähtökohtainen lakisääteinen kielto, johon on liitetty poikkeuslupamenettely, on myös sääntelyteknisesti tarkkarajaisemmin toteutettavissa ja siten vältetään mahdollisia tulkintaongelmia. Edellä kuvatuista keinoista rakennusinvestointien rajoittamisen tarkoituksenmukaisimpana keinona voidaan muihin vaihtoehtoihin liittyvien ongelmien vuoksi sekä hallinnollisen taakan minimoimiseksi pitää lähtökohtaista kieltoa, johon on liitetty poikkeuslupamenettely. Rakennusinvestointeja koskeva rajoitus ei koskisi pienempiä investointeja eikä normaaleja vuosi- 9

113 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh huoltoon liittyviä investointeja. Rajoituksen ulkopuolella olisivat myös sellaiset investoinnit, jotka valvova viranomainen on edellyttänyt toteutettavan. Investointitarpeet vaihtelevat pienten ja suurten kuntien sekä sairaanhoitopiirien välillä varsin paljon. Pienempien investointien rajaksi ehdotetaan viittä miljoonaa euroa, koska asettamalla raja tälle tasolle kyetään vaikuttamaan epätarkoituksenmukaisiin terveyskeskusrakennusten investointeihin. Laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia ja rakennusten käyttöoikeussopimuksia puolestaan voitaisiin riittävän tehokkaasti rajoittaa velvoitteella sisällyttää niitä koskeviin sopimuksiin sopimuksen voimassaoloa rajoittava ja tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän oikeuksia vahvistava sopimusehto, jonka nojalla sillä olisi oikeus halutessaan irtisanoa sopimus. Kunnilla ja kuntayhtymillä olisi siten oikeus solmia sopimuksia myös ehdotetun lain voimassaolon aikana, mutta nämä sopimukset eivät sitoisi tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa, jollei se katso sopimuksen mukaista toimintaa perustelluksi. Ehdotetut rajoitussäännökset koskisivat rajatusti vain sellaisia oikeustoimia, joiden voidaan katsoa olevan tulevien järjestäjien toimintaa haittaavia eivätkä toisaalta ole ennen tulevaa palvelurakenneuudistusta välttämätöntä toteuttaa. Esimerkiksi palvelujen ulkoistukset ovat useissa tapauksissa myös parantaneet asiakastyytyväisyyttä ja tuottaneet kustannussäästöjä. Ehdotetun lain ei siten ole tarkoitus estää yleisesti ulkoistuksia, vaan laajojen ja pitkäkestoisten sopimusten osalta luoda menettely, jolla voidaan varmistaa sopimuksen tarkoituksenmukaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kokonaisuuden kannalta rakenneuudistuksen yhteydessä. Uudistuksessa järjestämisvastuun siirtyminen aiheuttaa poikkeustilanteen, joka saattaa luoda uudistuksen tavoitteiden ja tulevan järjestäjän näkökulmasta ei-toivottuja kannustimia nykyisille järjestäjille. 4 Esityksen vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvien laajojen ja pitkäaikaisten sopimusten sekä merkittävien investointien taustalla on nähtävissä paikallisia pyrkimyksiä säilyttää tietyt palvelut tietylle alueelle tietyllä toimintamallilla pitkäksi ajaksi sote-uudistuksen mukanaan tuoman järjestämisvastuun muutoksen jälkeen. Kun sote-uudistuksen valmistelun eri vaiheissa on linjattu ratkaisumalleja, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tultaisiin järjestämään tavalla tai toisella nykyistä suuremmissa vastuukokonaisuuksissa, on osa nykyisistä järjestäjistä pyrkinyt varmistamaan erilaisin toimenpitein, että myös tulevaisuudessa palvelut tuotettaisiin kunnassa kunnan määrittelemällä tavalla. Laajemman alueen kokonaisuuden näkökulmasta tämä voi olla epätarkoituksenmukaista. Esimerkiksi rakennuskantaan tehdyillä suurilla investoinneilla voi olla hyvin pitkäksi aikaa vaikutusta palveluverkon tehottomuutta lisäävien ratkaisujen tekemiseen, jos ne tehdään rakennuksiin, joiden sijainti ei ole tehokkaan palvelukokonaisuuden kannalta perusteltu. Toimet, joilla pyritään säilyttämään nykyiset palvelurakenteet tietyissä yksittäisissä kunnissa tai pienillä alueilla ennallaan, rajoittavat tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien mahdollisuuksia uudelleenorganisoida toimintaa hallituksen linjaamalla tavalla integroidusti nykyistä laajemmilla alueilla kaikkien kyseisen alueen asukkaiden ja palvelujen saajien kannalta yhdenvertaisella tavalla. Jos sopimusvelvoitteet sote-uudistuksen ratkaisujen myötä siirtyvät uusille järjestäjille, tuleva järjestäjä on sidottu näihin velvoitteisiin eikä se kykene hyödyntämään tiettyyn toimipisteeseen sidottua henkilöstöä laajemmin alueellaan. Myös mahdollisuudet organisoida palvelut ja toteuttaa palveluverkko taloudellisesti tehokkaalla tavalla heikentyvät, kun yhden alueen palvelutason näkökulmasta tehdyt laajat ja pitkäaikaiset sopimukset tai kalliit investoinnit voivat olla kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisia. 10

114 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Kuntien laajakantoisilla ja pitkäaikaisilla sopimuksilla voi olla vaikutusta myös hallituksen linjaaman valinnanvapauden laajentamisen osalta. Vaarana voi olla, että tuleva palvelujen järjestäjä tai viimekädessä valtio rahoittajana on velvoitettu maksamaan sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palveluntuottajalle sopimuksen mukaisen korvauksen riippumatta siitä valitsevatko ihmiset kyseisen palvelun tuottajan palveluja vai eivät. Myös sopimuksen maksuperusteet todennäköisesti poikkeavat valinnanvapausjärjestelmän mukaisista maksuperusteista ja voivat siten haitata tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä aidosti toimivien markkinoiden mahdollisia tahokkuusvaikutuksia. Sote-uudistuksen valmistelun edetessä edellä kuvatut oikeustoimet ovat lisääntyneet ja niitä on parhaillaan suunnitteilla. Jos ehdotettua lakia ei säädetä, niitä tehtäneen edelleen ennen soteuudistusta koskevan sääntelyn voimaantuloa. Ehdotetulla lailla voidaan rajoittaa haitallisia vaikutuksia tulevalle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjälle ja nopeuttaa uudistuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Ehdotetut säännökset eivät estä kuntia ja kuntayhtymiä edelleen haluamassaan laajuudessa hankkimasta palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta sekä tekemästä kiinteistöjen käyttöoikeutta koskevia sopimuksia. Ehdotuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän tulee sisällyttää sopimukseensa sopimusehto, jonka mukaan tulevalla palvelujen järjestäjällä olisi oikeus halutessaan irtisanoa sopimus. Ehdotettu sääntely ei siten rajoita kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta tehdä sopimuksia sinä aikana, jolloin niillä olisi järjestämisvastuu. Sopimuksen mukainen toiminta voisi myös jatkua, jos tuleva palvelujen järjestäjä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Sopimusosapuolilla olisi myös niin halutessaan mahdollisuus sopia sopimuksen sisällöstä uudelleen. Rajoittamisen kohteena olisivat laajuudeltaan merkittävät pitkäkestoiset sopimukset, joiden voimassaolo jatkuu vuoden 2018 jälkeen. Rakennusinvestointien rajoitusta koskevat säännökset vähentäisivät suuria investointeja tilapäisesti jossain määrin tai siirtäisivät niiden tekemistä lain voimassaolon aikana. Ehdotetut säännökset mahdollistavat kuitenkin normaaliin vuosihuoltoon liittyvät korjausinvestoinnit ja valvontaviranomaisten edellyttämät rakennusinvestoinnit sekä poikkeusluvalla suuretkin investoinnit, jos niiden tekeminen on tulevan palvelurakenteen kannalta perusteltua. Ehdotettujen investointien rajoitusta koskevien säännösten tarkoituksena on vähentää siten lähinnä tulevan palvelurakenteen kannalta epätarkoituksenmukaisia investointeja. Ehdotettu laki olisi lisäksi voimassa vain määräaikaisena noin kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana on lisäksi mahdollista suunnitella investointeja ja siten edistää niiden joutuisaa etenemistä tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän päätöksenteossa. Kuntien ja kuntayhtymien tekemät ratkaisut voivat olla myös niille itselleen taloudellinen riski, kun tulevan sosiaali- ja terveydenhuollonuudistuksen yksityiskohdat eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa. Pitkäaikaisilla sopimuksilla ja suurilla investoinneilla saattaa olla kunnille ja kuntayhtymille ennalta arvaamattomia mittaviakin taloudellisia vaikutuksia riippuen muun muassa tulevista omaisuuden siirtoja koskevista ratkaisuista. Kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä vapaudukaan kaikista sopimusvelvoitteista, joista se on olettanut vapautuvansa tai se ei kykene ennakoimaan esimerkiksi eläkevastuisiin liittyviä mahdollisia velvoitteita. Näin ollen ehdotetut säännökset voivat tosiasiassa merkittävälläkin tavalla myös turvata kuntien ja kuntayhtymien asemaa suhteessa sille mahdollisesti koituviin taloudellisiin ratkaisuihin. Ehdotetuilla säännöksillä on vaikutusta viranomaisten toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan uusi määräaikainen tehtävä liittyen poikkeuslupamenettelyihin. Tämän tehtävän hoitamisen arvioidaan merkitsevän noin kahden henkilötyövuoden lisätarvetta, joka edellyttää asian huomioimista vuoden 2016 toisessa lisätalousarviossa ja vuosien kehyksissä ja talousarvioissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee esittämään vuoden 2016 toises- 11

115 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh sa lisätalousarviossa euron lisäystä sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenomomentille , joka vastaa kahden henkilön kahdeksan kuukauden palkkausta. Vuosien osalta uusien tehtävien edellyttämä lisämäärärahatarve on vuositasolla euroa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle annetaan uusi tehtävä antaa järjestämisvastuussa olevalle lausuntoja siitä, että yksityisen palvelujen tuottajan kanssa tehdyn sopimuksen irtisanominen on laissa mainituin edellytyksin perusteltua. Tämän tehtävän hoitamisen arvioidaan merkitsevän vuoden 2019 aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle noin kahden henkilötyövuoden lisätarvetta, joka edellyttää asian huomioimista vuoden 2018 kehyksissä ja talousarviossa. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee esittämään vuoden 2018 talousarviossa euron lisäystä.momentille XX.XX.XX, joka vastaa kahden henkilön palkkausta vuodeksi Ehdotuksen mukaiset poikkeuslupapäätökset olisivat valituskelpoisia hallintopäätöksiä. Siten ehdotettu sääntely saattaa jossain määrin lisätä valitusten kautta hallintotuomioistuimien ratkaistavaksi tulevia asioita. Tämän lisäys on todennäköisesti kuitenkin olevan varsin vähäinen, kokonaisarviolta noin tapausta vuosittain. Pääministeri Sipilän hallitus on hallitusohjelmassa linjannut, että kuntien kustannuksia karsitaan 1 miljardilla eurolla (s. 27). Keskeisenä keinona tähän on toimintatapoja koskevan sääntelyn joustavoittaminen. Ehdotuksen mukaiset säännökset eivät joustavoita vaan rajoittavat kuntien toimintamahdollisuuksia. Niiden päämääränä on kuitenkin turvata uudistuksen tavoitteiden toteutumista mahdollisimman nopeasti. Ehdotetut säännökset eivät myöskään lisää kuntien kustannuksia. Ehdotetut rajoitukset olisivat lisäksi voimassa määräaikaisina hyvin lyhytaikaisesti eli noin kaksi ja puoli vuotta vuoden 2018 loppuun. 5 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön virkatyönä. Esityksestä on käsitelty sote-uudistuksen valmistelua varten asetetussa projektiryhmässä sekä pyydetty keskeisiltä sidosryhmiltä kirjalliset lausunnot sekä järjestetty X.X.2016 kuulemistilaisuus. Kirjallisten lausuntojen antamiseen varattu aika on ollut tavanomaista lyhyempi, kolme viikkoa, koska esityksen antamiselle on olemassa perustuslain 19 :n tarkoittamien palvelujen yhdenvertaiseen ja kustannusvaikuttavaan turvaamiseen liittyvät painavat yhteiskunnalliset perusteet ja esityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista saattaa esitys mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyyn. Pidempi lausuntokierros pitkittäisi esityksen voimaantuloa siten, että kunnat ja kuntayhtymät ehtisivät ennen ehdotetun lain voimaantuloa tehdä niitä oikeustoimia, joita esityksellä tavoitellaan rajoitettavan. Esityksellä tavoiteltavat vaikutukset voisivat jäädä saavuttamatta, jos esitystä ei anneta viivytyksettä. Lausuntopalautteessa lausunnon antajat totesivat keskeisinä näkemyksinään seuraavaa Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa xx.xx

116 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 1. Lain tarkoitus. Pääministeri Sipilän hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet uudistetaan vuoden 2019 alusta alkaen, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy uusille itsehallintoalueille. Ehdotetulla lailla on tarkoitus turvata tulevien itsehallintoalueiden mahdollisuuksia järjestää palvelut uudistuksen tavoitteiden mukaisesti yhdenvertaisesti sekä taloudellisesti tehokkaalla ja alueen koko väestön kannalta vaikuttavalla tavalla. 2. Soveltamisala. Lailla rajoitettaisiin määräaikaisesti kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä eräitä oikeustoimia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Pykälän ensimmäisessä momentissa luetellaan ne oikeustoimet, joiden tekemistä lailla joiltain osin rajoitettaisiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä toimijoista, joita laki koskisi. Rajoituksen kohteena olisi sosiaalihuollon tai terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevat kunnat tai kuntayhtymät. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tavoista säädetään useissa eri laeissa. Pykälän kolmannessa momentissa säädettäisiin ehdotetun lain suhteesta näihin erityislakeihin. Lain rajoituksia tulisi soveltaa riippumatta siitä, mitä muussa lainsäädännössä säädetään. 3. Sopimukset yksityisten palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten käyttöoikeussopimukset. Pykälässä säädettäisiin sopimusehdosta, joka tulisi sisällyttää yksityisen palvelujen tuottajan kanssa tehtyyn sopimukseen sekä rakennusten käyttöoikeussopimukseen. Pykälän säännöksillä ei rajoitettaisi sopimusten tekemistä. Se olisi edelleen nykyisen sääntelyn mukaisesti mahdollista, mutta sopimuksiin tulisi sisällyttää sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus viimeistään vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Jos palvelujen järjestämisvastuussa oleva ei ole tänä aikana sopimusta irtisanonut, jatkuisi sopimuksen voimassaolo sopimuksen mukaisesti. Sopimusehto olisi sisällytettävä sellaisiin sopimuksiin, jotka tehdään ehdotetun lain voimaantulon jälkeen ja ovat voimassa vuoden 2018 jälkeisenä aikana. Näiden molempien edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti. Jotta tuleva palvelujen järjestäjä voi järjestää palvelut kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koskisi velvoite kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä sopimuksia, myös niin sanottujen tukipalvelujen (esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä pesulapalvelut) hankkimista koskevia sopimuksia. Irtisanomisehto olisi sisällytettävä sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo sopimuskauden aikana ylittäisi viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Pykälän 1 momentti sisältää lisäksi järjestämisvastuussa olevalle velvoitteen tarjota ennen irtisanomista sopimusosapuolena olevalle yksityiselle palveluntuottajalle mahdollisuutta sopimusta koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi järjestäjän tulee saada Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunto siitä, että irtisanominen on perusteltua palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisen toteutuksen tai kustannusvaikuttavan toiminnan kannalta. Irtisanomisen edellytyksenä on lisäksi, ettei sopimus ole palvelujen järjes- 13

117 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh tämisvastuussa olevan arvion ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan tarkoituksenmukainen asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden toteuttamisen kannalta eivätkä osapuolet ole löytäneet neuvottelussaan ratkaisua sopimuksen muuttamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto olisi sisällytettävä vastaaviin sopimuksiin silloin, kun aiemmin solmittuja sopimuksia olennaisilta osin muutetaan mainittuna ajanjaksona. Velvoite kyseisessä pykälässä säänneltyyn sopimusehtoon koskisi siten sekä uusia sopimuksia, jotka solmitaan yksityisen palvelujen tuottajan kanssa tämän lain voimaantulon jälkeen että niitä aiemmin laadittuja sopimuksia, joiden sopimusehtoja tai voimassaoloa olennaisilta osin muutetaan tämän lain voimassaolon aikana. Olennaisia muutoksia olisivat esimerkiksi sopimuksen voimassaoloehtojen tai sopimuksen laajuuden muutokset. Esimerkiksi yhteyshenkiöiden tietojen päivittäminen tai muu tämän kaltainen teknisluonteinen muutos ei johtaisi vielä velvoitteeseen lisätä sopimukseen pykälän tarkoittama sopimusehto. 4. Investoinnit rakennuksiin. Pykälässä rajoitettaisiin investointeja sosiaalihuollon tai terveydenhuollon tuotannossa käytettäviin rakennuksiin. Sellaiset investoinnit, joiden kokonaisarvo olisi enintään viisi miljoonaa euroa, eivät olisi kiellon piirissä. Viiden miljoonan rajan ylittymisessä olisi otettava huomioon samaan hankkeeseen liittyvät osakokonaisuudet. Investointia koskevan sitoumuksen tekemisessä merkittävänä ajankohtana pidettäisiin urakkasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta hakea poikkeuslupaa 1 momentissa kiellettyihin investointeihin sosiaali- ja terveysministeriöltä. Poikkeusluvan edellytyksenä olisi se, että investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja tukee muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Näiden tavoitteiden toteutumista tulisi arvioida suhteessa jo tehtyihin sekä uudistuksen edetessä tehtäviin hallituksen linjauksiin ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Siten merkityksellistä olisi muun muassa se, kuinka keskitetyt palvelut ja laaja ympärivuorokautinen päivystys eri alueille tulevassa palveluverkossa sijoittuisi. Epätarkoituksenmukaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sellaista sairaalainvestointia, joka ei vastaisi kyseisen alueen päivystystoiminnan tarpeita. Myös terveyskeskusverkon osalta on tarpeen arvioida sitä, miten palveluverkkoa on tarkoituksenmukaista uudistaa huomioiden edellä mainittu palvelujen keskittäminen sekä palvelujen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Myös sähköisten ja kotiin vietävien palvelujen kasvava merkitys on arvioinnissa tärkeää. Alueellisen tarpeellisuuden arvioinnin edellytys tarkoittaa, ettei tarpeellisuutta voida arvioida vain yksittäisen kunnan näkökulmasta, vaan investoinnin tulee olla tarpeellinen myös kuntaa laajemman alueen kokonaisuuden kannalta. Rakennusten tarpeellisten pienimuotoisten kunnossapitotarpeiden vuoksi pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, ettei 1 momentin kielto koske rakennusten vuosihuoltoon liittyviä investointeja eikä sellaisia investointeja, jotka valvontaviranomainen on edellyttänyt toteutettavan. Näitä investointeja ei siten koskisi myöskään 1 momentissa mainittu viiden miljoonan raja. 5 Lain vastaisten sopimusten sitomattomuus. Pykälässä säädettäisiin tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjän vastuusta tilanteessa, jossa on ryhdytty tämän lain vastaisesti oikeustoimiin. Nämä oikeustoimet eivät sitoisi tulevaa palvelujen järjestäjää. Tulevalla järjestäjällä olisi siten ehdotetun lain nojalla oikeus esimerkiksi irtisanoa yksityisen palvelujen tuottajan kanssa tehty sopimus, vaikkei 3 :n 1 momentissa tarkoitettua sopimusehtoa olisi liitetty kyseiseen sopimukseen. Vastuut mahdollisista tämän lain vastaisiin oikeustoimiin liittyvistä muista seuraamuksista, kuten esimerkiksi mahdollisista vahingonkorvausvelvoitteista jäävät kunnan tai kuntayhtymän kannettaviksi. 14

118 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Voimaantulo. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain voimaantulosta. 2 Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Perustuslain 19 :n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Säännöksen tarkoittama huolenpito tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Perustuslain 19 :n 3 momentissa säädetty julkisen vallan velvollisuus turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja velvoite edistää väestön terveyttä on pääsääntöisesti toteutettu siten, että kunnat on lainsäädännössä velvoitettu huolehtimaan näistä palveluista ja tehtävistä. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä todettu useaan otteeseen toteutuvan epäyhdenvertaisesti sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Keskeisenä syynä tähän on pirstaleinen ja monin osin heikko palvelurakenne. Sote-uudituksen keskeisin tarkoitus on korjata tämä epäkohta ja turvata palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Ehdotetun lain tarkoitus on pyrkiä turvaamaan tämän tavoitteen toteutumista ja estää näiden tavoitteiden toteutumisen hidastuminen. Kuntien ja kuntayhtymien toiminnassa on nähtävissä pyrkimyksiä säilyttää oman kuntansa osalta nykyinen tilanne tai sopia sitoa omalle alueelle nykyistä merkittävämmät voimavarat. Lainsäätäjällä on tässä tilanteessa perustuslain 19 ja 22 :n nojalla velvoite puuttua sellaisiin kuntien ja kuntayhtymien toimiin, joista aiheutuu olennaisia esteitä uudistuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Esityksessä ehdotetut rajoitukset kuntien ja kuntayhtymien toiminnalle ennen soteuudistuksen voimaantuloa ovat sinänsä merkittäviä, mutta ne perustuvat painavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen perustuslain 19 pykälän mukaisten palvelujen yhdenvertaiseen toteuttamiseen kustannusvaikuttavalla tavalla. Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta on keskeistä se, ettei sote-palvelujen järjestämiselle muodostu enää tässä vaiheessa uusia, kokonaisuuden kannalta haitallisia palvelurakenteisiin liittyviä järjestelyjä. Esityksen rajoitusten osalta on siten punnittava yhtäältä kuntien oikeutta tehdä omasta näkökulmastaan optimoituja oikeustoimia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, juuri ennen kuin järjestämisvastuu on siirtymässä niiltä pois ja toisaalta uuden järjestäjän mahdollisuuksia saattaa sosiaali- ja terveyspalvelut perustuslain turvaamalle tasolle. Ehdotetuilla rajoituksilla ei myöskään estetä kuntia ja kuntayhtymiä toteuttamasta toiminnan kannalta välttämättömiä investointeja tai tekemästä tarpeellisia palvelu- tai käyttöoikeussopimuksia. Perustuslain (731/1999) 121 :ssä säädetään kunnallisesta itsehallinnosta. Sen 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Ehdotetut säännökset kohdistuvat kuntiin ja kuntayhtymiin. Säännökset rajoittavat jossain määrin niiden päätösvaltaa. Rajoitukset koskevat kuitenkin kuntien tehtävien toteuttamistapaa, joista säädetään tavallisen lain tasoisilla säännöksillä muun muassa kuntalaissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetussa laissa. 15

119 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Lähtökohtaisesti esityksellä ei olisi taannehtivia vaikutuksia, joten esitys ei muodostu ongelmalliseksi kuntien ja kuntayhtymien sopimusosapuolten omaisuudensuojan ja sopimusvapauden kannalta. Lakiehdotuksen 5 :n varautumissäännöksellä oikeustoimien sitomattomuudesta vuoden 2019 alusta puututaan tosin sopimusosapuolten oikeusasemaan, mutta tämä perustuisi siihen, että oikeustoimet on tehty vastoin ehdotettua lakia. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 16

120 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh Lakiehdotus Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen yhdenvertaisesti ja taloudellisesti tehokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi perustettavissa uusissa hallintorakenteissa vuoden 2019 alusta. 2 Soveltamisala Tällä lailla rajoitetaan väliaikaisesti kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä eräitä oikeustoimia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tätä lakia sovelletaan: 1) sopimuksiin, joilla kunnat ja kuntayhtymät tekevät yksityisten palvelujen tuottajien kanssa 2) kuntien ja kuntayhtymien tekemiin rakennusten käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla; 3) kuntien ja kuntayhtymien tekemiin investointeihin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Tämä laki koskee niitä kuntia ja kuntayhtymiä, jotka ovat sosiaalihuoltolain (710/1982) 5 :n, kansanterveyslain (66/1972) 5 :n, erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 ja 7 :n, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain (490/2014) 1 :n mukaan velvollisia järjestämään sosiaalihuoltoa tai terveydenhuoltoa. Tätä lakia sovelletaan riippumatta siitä, mitä kuntalaissa (410/2015), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetussa laissa (733/1992) tai muussa laissa säädetään sosiaalihuollon tai terveydenhuollon järjestämisestä. 3 Sopimukset yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten käyttöoikeussopimukset Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää yksityisen palvelun tuottajan kanssa xx päivänä kuuta 2016 tai sen jälkeen tehtäviin sopimuksiin ja rakennusten käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat voimassa vuoden 2018 jälkeen, sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus viimeistään vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sopimusehto on sisällytettävä sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisikymmentä prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveyden- 17

121 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh huollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Voidakseen irtisanoa sopimuksen, on palvelujen järjestämisvastuussa olevan tarjottava sopimuksen osapuolena olevalle yksityiselle palvelujen tuottajalle mahdollisuutta sopimusta koskeviin neuvotteluihin sekä saatava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunto siitä, että irtisanominen on perusteltua palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisen toteutuksen tai kustannusvaikuttavan toiminnan kannalta. Irtisanomisen edellytyksenä on lisäksi, ettei sopimus ole palvelujen järjestämisvastuussa olevan arvion ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan tarkoituksenmukainen asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden toteuttamisen kannalta eivätkä osapuolet ole löytäneet neuvottelussaan ratkaisua sopimuksen muuttamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimusehto on sisällytettävä myös 1 momentissa tarkoitettuihin ennen xx päivää kuuta 2016 tehtyihin sopimuksiin, jos niitä olennaisilta osin muutetaan mainitun ajankohdan jälkeen. 4 Investoinnit rakennuksiin Kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja se tukee muutoinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Sen estämättä mitä edellä 1 momentissa sanotaan, kunta ja kuntayhtymä saa tehdä sitoumuksia rakennusten vuosihuoltoon liittyviin investointeihin sekä sellaisiin investointeihin, jotka valvontaviranomainen on edellyttänyt toteutettavaksi. 5 Lain vastaisen sopimuksen sitomattomuus Jos 2-4 :n mukaiseen oikeustoimeen on ryhdytty tämän lain vastaisesti, sopimus ei sido sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa 1 päivästä tammikuuta Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2016 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta

122 167, KH :00 / :s bilaga: Liite 167 B, kh Lausunto Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos) Hallitukselle on laadittu esitysluonnos laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta. Se tarkoittaa, että kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia ja suuria investointeja aiotaan rajoittaa määräaikaisella lailla. Hallituksen esityksen mukaan lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet kustannussäästöjen saavuttamisesta sekä alueellisesti tarkoituksenmukainen palveluverkko. Hallituksen esityksestä on mahdollisuus antaa näkemyksiä mennessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lailla (ns. Paras-puitelaki), kunnat velvoitettiin järjestämään perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut joko perustamalla yhteistoiminta-alue tai järjestämällä palvelut kunnassa, joiden väestöpohja on vähintään noin asukasta. Paras-puitelakiin perustuvia kuntien yhteistoimintavelvoitteita on jatkettu useaan eri otteeseen, ja tällä hetkellä velvoitteet ovat voimassa vuoden 2018 loppuun. Pietarsaaren seutu perusti vastuukuntamallin neljän kunnan (Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari) osalta Alueella on reilut asukasta, ja alueen isäntäkuntana toimii Pietarsaaren kaupunki. Lakiluonnoksen keskeisin sisältö on seuraava: Kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää sopimusehto yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä rakennusten käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat voimassa vuoden 2018 jälkeen. Sopimusehdon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevalla eli käytännössä maakunnalla on oikeus irtisanoa sopimus viimeistään vuoden 2019 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Ehto on sisällytettävä sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 50 prosenttia kyseisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta viimeisimmän tilinpäätöksen mukaisista vuosittaisista käyttötalousmenoista ja jos sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta. Kunta tai kuntayhtymä ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa eu-roa. Määrärajan ylittäviin investointeihin olisi mahdollista hakea poikkeuslupaa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Poikkeusluvan edellytyksenä olisi se, että investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen ja tukee muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutumista. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ehdotetut rajoitukset kuntien ja kuntayhtymien toiminnalle ennen sote-uudistuksen voimaantuloa ovat sinänsä merkittäviä, mutta ne perustuvat painavaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen perustuslain 19 pykälän mukaisten palvelujen yhdenvertai- Staden Jakobstad / Stadsstyrelsen. PB Jakobstad. Tfn (06) Pietarsaaren kaupunki / Kaupunginhallitus. PL Pietarsaari. Puh (06)