Toimintasuunnitelma 2010

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivunumero 1 JOHDANTO SEUDUN STRATEGIA VISIO ELINKEINOSTRATEGIA KEHITTÄMISHANKKEET EDUNVALVONTA, HALLINTO JA EU-KOORDINAATIO YRITYSPALVELUT ELINKEINOASIAMIESTOIMINTA SISÄ-SAVON SEUDULLISET YRITYSPALVELUT OPPIVA YRITYS PALVELUT MAASEUDUN MIKROYRITYSTEN ASIAKASVASTAAVA OSUVA -PALVELU KEHITTÄMISPALVELUT MARJAOSAAMISKESKUS ELINTARVIKETEOLLISUUS TEKNOLOGIATEOLLISUUS PUUTUOTETEOLLISUUS SEUTUYHTEISTYÖ KUOPION ALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA VÄLKE VÄLITYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN VEIKKO TIETOVERKKOYHTEISTYÖ POHJOIS-SAVOSSA MATKAILU INTOSAVO HENKILÖSTÖHALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO HENKILÖKUNTA TALOUS Keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2010 Toimialojen kehittämispalvelut puutuoteteollisuus metalli- ja teknologiateollisuus elintarviketeollisuus alkutuotanto Infrastruktuurin kehittäminen Vt 9:n kehittäminen Savon radan perusparantaminen Päijänne-Saimaa-kanavan edistäminen Hyvinvointipalveluiden kehittäminen välityömarkkinoiden luominen maaseutuyritysten jaksamisen tukeminen sote-yritysten kehittäminen Osaaminen yritys- ja yrittäjäkoulutuksen kehittäminen osaamiskeskittymien vahvistaminen o FIC o Futuria o Marjaosaamiskeskus o Konttikeskus Seudulliset yrityspalvelut laatujärjestelmän kehittäminen asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto asiakastyytyväisyystutkimus yrityspalvelusopimuksen uusiminen 2

3 1 JOHDANTO Sisä-Savon seutuyhtymän päätehtävät on esitetty Seutuyhtymän perussopimuksessa. Ne ovat: toimia jäsenkuntien yhdyssiteenä seudun yhteisessä edunvalvonnassa alueen talous- ja sivistysolojen kehittäminen elinkeinoasioiden kehittäminen ja operatiivinen toteuttaminen siten, että elinkeinopalvelut ovat saatavissa jokaisessa jäsenkunnassa sekä jäsenkuntien Seutuyhtymälle määräämien erillistehtävien toteuttaminen. Seutuyhtymä koordinoi EU-kehittämistoimintaa toiminta-alueellaan. Alueeseen kuuluvat Suonenjoen kaupunki, Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Asukkaita toiminta-alueella ( ). 1.1 SEUDUN STRATEGIA Sisä-Savon seutustrategia koostuu Sisä-Savon elinkeinostrategiasta, Leader -ohjelmasta ja Sisä-Savon työllisyysohjelmasta. Näiden aikajänne on sama kuin EU:n ohjelmakausi ja käsittää vuodet Strategiat hyödyntävät Itä-Suomen suuralueen EU-ohjelmia, jotka voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat (Itä-Suomen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat) sekä Alueellisen yhteistyön ohjelmat (mm. Interregit). Ohjelmien varsinainen toteuttaminen alkoi vuonna VISIO Sisä-Savo on Euroopan puhtain mansikkamaa, joka on hyvän ja turvallisen asumisen kotiseutu. Alueella hyödynnetään seudun sijaintia Pohjois-Savon ja Keski-Suomen välisellä kehityskäytävällä. Monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa houkuttelevia ja moderneja työpaikkoja myös nuorisolle. Uudet innovatiiviset sovellutukset ja teknologiat ovat nopeasti ja kattavasti yritysten, koulutuksen ja hallinnon käytettävissä. Osaamisen syventäjinä ovat seudun omat osaamiskeskittymät, jotka ovat liittoutuneet parhaiden osaajien kanssa Tukijalkoina ovat kansainvälistyneet yritykset, jotka toimivat teknologia-, metsä- ja elintarviketoimialoilla. Näitä tukevat lähialueen yritykset, jotka tarjoavat sekä raaka-aineita, jalosteita että palveluja kärkiyrityksille. Sisä-Savon palvelutuotannosta vastaavat verkostomaisesti järjestyneet palveluyritykset yhdessä julkisen sektorin kanssa. 1.3 ELINKEINOSTRATEGIA Strategian tavoitteena on kärkiyritysten ja toimialakeskittymien kasvu- ja kehittämisedellytysten turvaaminen sekä edistää toimialan yritysten kannattavaa kasvua. Tärkeimmät keinot, joilla tavoitteisiin päästään ovat: 1. kehittämisrahoituksen kanavointi Sisä-Savon yritystoiminnan kehittämiseksi 2. yritysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja resurssien kohdentaminen 3. tutkimustiedon ja osaamisen välittäminen yrityksille 4. yritysten välisen yhteistyön aktivointi 5. palvelujen tuotteistaminen, painotus tuotekehityksessä ja liiketoimintaosaamisessa (ml. markkinointi) Mittarit: rahoituksen määrä ja lähteet 3

4 asiakasyritysten määrä Tärkeät alat, joiden osaamistason nostoon panostetaan, ovat: marjatalous kokonaisvaltaisena tuotantoketjuna elintarviketuotanto (uudet elintarvikkeet, uudet tuotantomuodot) metalliteollisuus (verkostot, kansainvälistyminen) metsä- ja puunjalostus, energia (vienti, asumiseen liittyvät tuotantokokonaisuudet) matkailu (luonto-, vesimatkailu) Jotta tavoitteisiin päästään, panostetaan ohjelmakaudella: koulutukseen ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yritysten tukiorganisaatioiden kehittämiseen (verkostohautomo, osaamiskeskukset, Futuria, FIC Kalatietokeskus, Marjaosaamiskeskus) rahoitusjärjestelmän kehittämiseen (esim. elinkeinorahasto), innovaatiorahoitus uuden soveltavan tiedon välittämiseen ja luomiseen (liittoutuminen mm. maakunnallisten osaamisorganisaatioiden kanssa) itäsuomalaisen ja maakunnallisen ohjelmakokonaisuuden aikaansaamiseen ja keskeisten maakunnalle tärkeiden hankkeiden tukemiseen yhteistyöhön maakunnan muiden seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Keskeisenä valintana on, että seudullisen kehittämisen lisäksi liittoudutaan mm. maakuntakeskuksen ja muiden seutukuntien kanssa siten, että maakuntaa kehittävät hankkeistukset voidaan toteuttaa ja näin hyväksikäyttää kehityksen yleisempää säteilyvaikutusta. Määrälliset tavoitteet Seutuyhtymän toimialueen väestötavoite on n asukasta. BKT/asukas nousee noin 65 % keskiarvosta. Työttömyysaste laskee n. 10 %. Työpaikkoja on n ja työvoimaa n Kehittämishankkeet Pohjois-Savon maakuntaohjelman painopisteisiin perustuvat teemat vuosille ovat: 1. energia ja ympäristöteknologia 2. teknologiateollisuuden uudet suunnittelu - ja tuotantomenetelmät 3. mittaus ja sensoritekniikka 4. hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen ja hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen Näihin teemoihin ohjataan vähintään 65 % maakunnan EU-ohjelman rahoituksesta. Muut maakuntaohjelmaan kirjatut painotukset ovat: metsäteollisuus elintarviketeollisuus kaivannaistoiminta vapaa-aika ja matkailu Näille aloille ohjataan enintään 35 % maakunnan EU-ohjelman rahoituksesta. Seutuyhtymän hanketyöskentelyn tavoitteena on tuoda alueelle erityisosaamista. Seutuyhtymän omat ja kumppaneiden kanssa yhdessä toteuttamat kehittämishankkeet aktivoivat ja käynnistävät yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja investointeja sekä avustavat yrityksiä rahoituksen hakemisessa esim. Tekesiltä tai TE -keskukselta. EU:n ja valtion rahoitus kattaa n % kehittämishankkeiden kustannuksista. 4

5 2 EDUNVALVONTA, HALLINTO JA EU-KOORDINAATIO Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Tulosalue vastaa toimitusjohtajan johdolla seutuyhtymän yleisjohdosta ja taloudenhoidosta. Tehtävinä ovat lisäksi alueen yleinen edunvalvonta, sidosryhmäviestintä, yhteydet rahoitusviranomaisiin, seudun tavoitteista tiedottaminen sekä osallistuminen maakunnalliseen ja itäsuomalaiseen ohjelmatyöhön. Keskeiset ohjelmat ovat EU-ohjelmat ja alueen omat kehittämishankkeet. Toimintavuoden aikana valmistellaan seutuyhtymän hallinnonuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2011 alussa. Kevään 2010 aikana tehdään ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tarvittavat selvitykset päätöksenteon tueksi. Selvityksissä otetaan kantaa seutuyhtymän perustehtäviin (perussopimuksen uudistaminen), yhtiömuotoon, hallinnon henkilöresursseihin ja yrityspalveluhenkilöstön työnkuvaan. Hallitus tekee näiden selvitysten pohjalta syyskokoukselle esityksen hallinnonuudistuksesta. TAVOITTEET palveluverkon turvaaminen ja kehittäminen tarvittavien kehittämisvoimavarojen hankinta kehittämiskeskustelun ylläpito seutukunnan tavoitteiden saattaminen maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon alueen tuki itäsuomalaisen ohjelmatyön painopisteille ja yhteistyöverkostojen luonnille vaikuttaminen liikenne- ja tietoverkkojen kehittämiseen valtion virastopalvelujen turvaaminen osallistuminen maakunnalliseen ohjelmatyöhön ja ohjelman hyödyntäminen Vastuualueen työpanos jakaantuu siten, että seutuyhtymän hallintoa on 40 %, edunvalvontaa on 10 % ja EU-hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia on 50 %. 3 YRITYSPALVELUT Yrityspalvelujen tehtävänä on: huolehtia jäsenkuntien yritysten neuvontapalveluista nopealla aikataululla kohdistaa kuhunkin neuvontatilanteeseen paras asiantuntemus olemassa olevat kehittämishankkeet huomioiden tiedottaa neuvontapalveluista tehdä yrityskäyntejä järjestää koulutusta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tukea yritysten messu- ja markkinointijärjestelyjä toimia koordinaattorina yrittäjäjärjestöjen, kuntien ja seutuyhtymän välisessä yhteistyössä selvittää ja edistää yritysten sukupolvenvaihdos- ja jatkajamahdollisuuksia hankkia yhdessä kuntien kanssa uutta yritystoimintaa sekä yritystoimintaa tukevia uusia palveluja alueelle Määrälliset tavoitteet vuonna 2010 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Uusia yrityksiä (kpl) Työpaikat (kpl) Myönnetyt yritystuet (kpl) Myönnetyt yritystuet (1000 )

6 Henkilöstön toimenpiteet 2010 TP 2008 TA 2009 TA 2010 Yrityskäynnit ja yhteydenotot Yritysten hankkeiden suunnittelu Uusien yrittäjien neuvonta Kehittämishankkeiden suunnittelu Seminaarit, messut, koulutustilaisuudet Kokoukset ja muut toimenpiteet Elinkeinoasiamiestoiminta Tulosalueen vastuu: elinkeinoasiamiehet vastuukunnittain. Seutuyhtymällä on omat elinkeinotoimistot Karttulassa, Rautalammilla, Suonenjoella ja Tervossa. Vesannolla palvelupiste toimii kunnanvirastossa. Alueella on kaksi elinkeinoasiamiestä. Karttula-Tervo-Vesanto alueella Anna-Liisa Martikainen ja Rautalammilla Matti Paappanen. Elinkeinoasiamiehet toimivat kiinteässä yhteistyössä kuntajohtajien kanssa ja osallistuvat jäsenkuntien elinkeinopoliittiseen suunnitteluun ja valmistelutyöhön. Tehtävät vaihtelevat kunnittain. 3.2 Sisä-Savon seudulliset yrityspalvelut Tulosalueen vastuu: yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen. Seudulliset yrityspalvelut toimivat osana kansallista Yritys-Suomi palvelujärjestelmää. Seutuyhtymä on toiminut seudullisten yrityspalvelujen koordinaatio-organisaationa Sisä-Savossa. Palvelujärjestelmän tavoitteena on koota yhteen alueen toimijat, jotka tarjoavat palveluja yrityksille ja yrittäjille, Palveluja tuotetaan sekä henkilökohtaisena neuvontatyön että sähköisenä palveluna Internetissä. Vuonna 2010 tehdään uusi seudullinen yrityspalvelusopimus yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi Kuopion työvoimatoimiston ja Finnveran kanssa tehdään sopimus starttilausuntojen antamisesta alueella. Yritysneuvonnan henkilöstön osaamista vahvistetaan erityisesti liiketoiminnan suunnittelussa, yrittäjien valmentamisessa ja kansainvälistymisessä. Yrityspalvelupäällikkö antaa lisäksi toimialavapaata yritysneuvontaa kohderyhmänä erityisesti aloittavat ja palvelualan yritykset. Yritystulkki -yrityssuunnitteluohjelmisto Sisä-Savon seutuyhtymän Internet-sivuilla on otettu käyttöön Yritystulkki-palvelu, joka tukee seudun yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia verkossa. Paikallisin tiedoin toteutetusta Yritystulkista löytyvät sekä sähköiset että perinteiset työkalut, laskentaohjelmat ja helppokäyttöiset asiakirjamallit yrityksen koko elinkaaren ajalle, kuten oppaat ja työkirjat yrityksen perustamiseen peruslomakkeet kaikkiin ja kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin laskentaohjelmat hinnoitteluun ja yrityksen talouden suunnitteluun markkinoinnin ja myynnin apuvälineet 3.3 Oppiva yritys palvelut Tulosalueen vastuu: yritysneuvoja Matti Ylönen. Oppiva yritys palvelujen keskeinen tehtävä on tukea alueemme pk-yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämistä sekä edistää työhyvinvointia. Yritysneuvoja on suoraan yrityksiin yhteydessä ja sopii yrityskäynnit, joissa tehdään osaamiskartoitus ja suunnitelma. Tuloksena on nykytilan kartoitus ja tavoitteet osaamisen tason nostamiselle. Näiden pohjalta järjestetään täsmäkoulutuksia ja valmennuksia. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden Sisä-Savon seutuyhtymän palvelui- 6

7 den kanssa. Yritykset saavat maksuttoman osaamisen kehittämissuunnitelman ja edulliset yhteiset tai yrityskohtaiset koulutukset. Näiden lisäksi järjestämme liiketoimintaa yhdistäviä foorumeja ja kehittämisrenkaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Oppiva yritys palvelut kehittää osaltaan yritysten liiketoimintaa kannattavammaksi. 3.4 Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava Tulosalueen vastuu: yritysneuvoja Marjo Valtanen. Maaseudun mikroyritysten asiakasvastaava-hanke on ProAgria Pohjois-Savo ry:n ja Pohjois-Savon TE-keskuksen sekä alueen kuntien yhteinen maaseudun yritysten kehittämishanke. Seutukunnalla toimivan asiakasvastaavan tehtävänä on antaa asiakkaalle neuvontaa ja tietopalveluja. Kehittämiskeskustelussa selvitetään asiakkaan palvelujen tarve ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Toimenpiteinä on antaa neuvontaa aloittaville yrittäjille sekä toimivien yritysten kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvää neuvontaa. Asiakasvastaava osallistuu myös yleiseen maaseutuyrittäjyyden ja seudun kehittämiseen. Hankkeen asiakkaita ovat maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat henkilöt sekä maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset. 3.5 OSUVA -palvelu Tulosalueen vastuu: projektipäällikkö Arto Nykänen. Savon Yrittäjien tarjoama OSUVA -palvelu tarjoaa asiantuntija-apua yrityksen omistajanvaihdoksen kaikkiin vaiheisiin. Asiantuntijoilta vaativat asiakirjat tulevat tehdyiksi lain vaatimalla tavalla huomattavan edullisesti. Yrityksen arvon määrittäminen, sopivan etenemismallin löytäminen, verotus, rahoitus ja lainsäädäntö tuovat omat haasteensa luopumisen tuskasta puhumattakaan. Osuva-palvelun asiantuntijoilta löytyy oikeita ja kokemukseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin. Osuvapalvelu auttaa jatkajia sopivan yrityksen löytämisessä. Kauppakirjat, rahoitus, ja liiketoimintasuunnitelma vaativat asiantuntijaapua. Näiden lisäksi uudella yrittäjällä on mahdollisuus saada myös starttirahaa, jonka hakemisessa avustetaan tarvittaessa. 7

8 4 KEHITTÄMISPALVELUT Yritysten kehittämispalvelut keskittyvät marja- ja puutarhatuotantotiloihin sekä elintarvike-, teknologia- ja puutuoteteollisuuteen. Kehittämistyötä tehdään eri toimialoilla toteutettavien kehittämishankkeiden tuella. Kohderyhmästä riippumatta yhteisiä painopistealueita ovat liiketoiminnan ja teknologisen osaamisen kehittäminen ja verkottuminen. Panostukset markkinointiosaamiseen ja kansainvälistymiseen ovat etenkin teollisuusaloille yhteisiä. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin eri kohderyhmiin kohdistuvia kehittämistoimia vuonna Marjaosaamiskeskus Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Toimialan tilanne Pohjois-Savossa on 15 % maan marjatiloista. Marjatilat ovat keskimääräistä suurempia, maan viljelypinta-alasta 22 % on Pohjois-Savossa. Myös satoa näiltä pelloilta saadaan enemmän kuin muualla maassa, maan marjasadosta poimitaan maakunnassa 32 %. Puolet Pohjois-Savon marjatiloista sijaitsee Sisä-Savossa. Sisä-Savossa on 165 marjatilaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 735 ha, tilojen keskipinta-ala 4,45 ha. Näiden tilojen yhteenlaskettu marjojen myyntitulo on yli 7 miljoonaa euroa. Sisä-Savon marjatiloilla työskentelee kesäisin 3000 kausityöntekijää. Painopistealueet v Marjaelinkeinon haasteita Sisä-Savossa ovat viljelijöiden ikärakenne, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus sekä paikallisen tuotannon kilpailukyvyn turvaaminen Marjaosaamiskeskus tuottaa alan käyttöön koulutus- ja valmennuspalveluja, jotka kohdennetaan tiloille niiden eri kehitysvaiheen mukaan, esimerkiksi aloittaville ja sukupolvenvaihdostilanteessa oleville tiloille suunnattu koulutus, sekä kokeneille viljelijöille suunnattu tehostetun kastelun ja lannoituksen valmennusryhmä. Tuotannonmuutostilanteessa oleville tiloille järjestetään elintarvikkeiden jatkojalostuskoulutusta. Tilojen käyttöön tuotetaan tuki- ja perehdytysmateriaalia, sekä välitetään uusinta alan tietoa sähköisten tiedonvälityskanavien kautta. Uutta tietoa ja osaamista etsitään myös yhdessä viljelijöiden kanssa Espanjaan suuntautuvalla opintomatkalla. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kehitetään ja ylläpidetään kontakteja työvoimaa välittäviin tahoihin, kuten Poimijapörssi Ay Kesälahdelta, Inkerin liitto sekä työvoimaviranomaisiin Työ- ja elinkeino- sekä ulkoministeriössä sekä lähetystöissä ja konsulaateissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Marjaosaamiskeskus toteuttaa Uudistuvan Puutarhatilan strategiat -hanketta, jonka kolmivuotinen rahoitus päättyy vuoden 2010 lopussa. Tavoitteet vuonna 2010 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) Toteuma v Tavoite v Tavoite v Uudet työpaikat Uusia yrityksiä Elintarviketeollisuus Tulosalueen vastuu: tuotekehityspäällikkö Vuokko Niemitalo. Pohjois-Savossa on noin 170 elintarvikeyritystä ja niistä noin 80 % on alle 5 henkilöä työllistäviä. Yleisiä toimintaedellytyksiä kehitetään ja elintarvikealan viestintää hoidetaan Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohankkeen (ELVI) avulla. Yrityksiin kohdistuvat kehittämistoimet tehdään Elintarvike-Futuria -hankkeen kautta ja osa hankkeiden ulkopuolisena työnä (mm. koulu- 8

9 tuspalveluja, elintarvikeyritysten omien kehittämishankkeiden sisältämät toimet sekä maakunnan ulkopuolelle tehtävät kehittämistoimet). Elintarvike-Futuria --hanke jatkuu keskittyen jatkojalostukseen ja markkinointiin. Hankkeessa työskentelee 5 henkilöä, joista yksi henkilö Kiuruvedellä. Toiminnan odotetaan tavoittavan noin 80 % Pohjois-Savon elintarvikeyrityksistä. Tavoitteena on parantaa elintarvikeyritysten kilpailukykyä toteuttamalla asiakaslähtöisiä tuotekehitysprojekteja sekä panostamalla markkinointi- ja liiketoimintaosaamiseen. Samalla helpotetaan ammattikeittiöiden mahdollisuuksia hyödyntää alueella tuotettuja raaka-aineita ja paikallisten elintarvikkeiden pääsyä vähittäiskauppojen valikoimiin. Välilliset vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen; työllistävyyteen alkutuotannossa, elintarvikeyrityksissä, ammattikeittiöissä sekä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suurimmat panostukset vuodelle 2010 ovat ammattikeittiöille suunnatut Gastro-messut maaliskuussa sekä opintomatka Moskovan elintarvikemessuille syys-lokakuun vaihteessa. Molempiin tapahtumiin lähdetään yhdessä elintarvikeyritysten kanssa. Elintarvikealan viestintä- ja koordinaatiohanke (ELVI) on yleishyödyllinen viestintähanke, jonka keskeisenä tarkoituksena on lisätä elintarvikealan toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Viestintähankkeen toimitusresurssilla julkaistaan Tuunattu Kalakukko verkkojulkaisua sekä elintarvikealan uutiskirje Patakukkoa. Yhtenä painopistealueena on elintarvikeketjun aluetaloudellisen hyödyn selvittäminen Pohjois- Savossa. ELVI-hanke toimii pohjoissavolaisena toimijana valtakunnallisessa Ruoka-Suomi teemaryhmän toiminnassa. Vuoden 2010 painopistealueet: 1. Asiakaslähtöisyyden varmistaminen elintarvikeyritysten toiminnassa (tuotekehitys, markkinointi, laatu- ja hygieniaasiat) Pohjoissavolaisen ruokakulttuurin esille tuominen ja lähituotteiden hyödyntäminen Tuotannon optimointi -oppaan työstäminen ja jakelu sekä verkkolehden toimittaminen (n. 10 kpl/vuosi) 4. Elintarvikeketjun aluetaloudellisen hyödyn mittaaminen 5. Elintarvikealan kehittämistyön suunnittelu vuosille Tavoitteet vuonna 2010 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Tuki- ja lainahakemukset Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) 27, Uudet työpaikat 5,5 5 3 Uusia yrityksiä Teknologiateollisuus Tulosalueen vastuu: kenttäpäällikkö Martti Kettunen. Metallin ja laajemmin teknologiateollisuuden tilanne Sisä-Savossa on talouden taantumasta huolimatta pysynyt kohtuullisen hyvänä vuoden 2009 aikana. Varsinkin omia tuotteita valmistavilla yrityksillä on tilauskantaa ollut melko hyvin. Investointien osalta yrityksissä on odottava tilanne, mutta kehittämishankkeita on meneillään jopa enemmän kuin tavallisesti. Painopisteet ovat toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä, verkostojen rakentamisessa, sekä markkinointiin että koulutuksiin liittyvissä toimenpiteissä. Kehittämistyötä tehdään Rautainen Savo palvelut hankkeen tuella. Tavoitteena on aktivoida teknologiayrityksiä toimintojensa monipuoliseen kehittämiseen ja auttaa kasvun tukemiseen liittyvissä kehittämisasioissa. Toiminta-alueena on koko Pohjois-Savo sekä Etelä-Savon maakunnan puolelta Pieksämäen kaupunki sekä Joroisten, että Rantasalmen kunnat. Hankkeessa on viisi kenttäpäällikköä. Sisä-Savon alueen kenttätyöstä vastaa Martti Kettunen. Hankkeessa toteutetaan maakunnallisia ja seudullisia toimenpiteitä. Alueen yrityksistä kootaan kehittämistoimiin liittyvät tarpeet ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa käynnistetään yrityskohtaisia ja/tai toimialakohtaisia palvelukokonaisuuksia. Teknologiatoimialalle suunnatut palvelut jalkautetaan ja muutetaan ne käytännön toimenpiteiksi. 9

10 Painopistealueita ovat: 1. Yritysten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen o Yritysten aktivointi ja kehittämistoimien organisointi ja tuotteistaminen o Yritysten strateginen ja teknologinen kehittäminen o Verkostojen kehittäminen o Uudet avaukset, mm. teknologiaohjelmat ja innovaatiotoiminta o Hiljaisen tiedon keräämisen ja siirtämisen aktivointi o Uusien yritysten perustamisen ja yrityspolven vaihdosten aktivointityö 2. Kansallisen ja kansainvälisen markkinoinnin aktivointi ja tehostaminen o Kansallinen messutoiminta (osittain maakunnallista toimintaa) o Kv-markkinointituki, kv-messujärjestelyt ja vientirenkaiden kokoaminen o Tiedottaminen ajankohtaisista asioista sekä maakunnallisesti vuosittain julkaistavan palveluoppaan tekeminen Tavoitteet vuonna 2010 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Tuki- ja lainahakemukset Uudet työpaikat Uusia yrityksiä Puutuoteteollisuus Tulosalueen vastuu: kehittämispäällikkö Hannu Hulkko Päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Kehittämistyön tavoitteet koko ohjelmakaudelle: 1. Puuyritysten kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen ja liikevaihdon kasvu 2. Tuotanto- ja palveluyritysten osaamisintensiivisen liiketoiminnan lisääminen. 3. Yritysten nykyisten työntekijöiden osaamisen varmistaminen 4. Puualan imagon nostaminen. Painopistealueita ovat: toimialan yritysten kehittämistarpeiden määrittely, kehittämistyön valmistelu, suunnittelu ja toteuttaminen kehittämishankkeiden rahoitussuunnitelmien laatiminen yhteistyökumppaneiden ja osaajien hakeminen sekä verkottaminen tarvittavien rahoituslähteiden etsiminen ja osallistuminen rahoitusneuvotteluihin. palvelunäkökulman tuominen yritysten markkinointiin. Sisä-Savon alueella toimenpiteet kohdistuvat perustuotannon, lähinnä sahauksen tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Lisäksi osallistutaan yritysten investointisuunnitelmien laadintaan. Leikatun koivuviilun tuotanto on saavuttanut täyden kapasiteetin kuluvana vuotena. Kasvaneelle tuotannolle haetaan markkinoita Japanista ja Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Vuoden 2010 aikana selvitetään rakentamiseen ja sisustamiseen käytettyjen tuotteiden viiluttamista ja vientimarkkinoita huomioiden myös huonekaluteollisuuden tarpeet. Alueelta etsitään jalostajia pohjoissavolaiselle lämpöpuulle ja luodaan verkosto lämpöpuutuottajan ja jalostajien välille. Tavoitteena on löytää uusia lämpöpuusta valmistettuja tuotteita vientimarkkinoille. 10

11 Toimenpiteet vuonna 2010 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Tuki- ja lainahakemukset Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) SEUTUYHTEISTYÖ Seutukunta osallistuu kuntien maakunnalliseen yhteistyöhön, joka tapahtuu mm. Pohjois-Savon Liitossa ja eri kuntaryhmissä. Liiton hallinnossa toimivat alueelta maakuntavaltuustossa Veijo Karkkonen, Jarmo Hämäläinen, Eija Peltonen, Tarja Pöyhönen, Erkki Pääkkönen ja Tuomo Hytönen. Maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja on Pekka Leskinen. Seutuyhtymä pitää tiivistä yhteyttä myös maakunnan yhteistyöryhmään (MYR), joka vastaa EU -ohjelmatyöstä. Seudulta MYR:ssä on II varapuheenjohtaja Olavi Ruotsalainen ja jäsenenä Hannu Kauppinen. Seutuyhtymä on jäsenenä SAVONET- ryhmässä, johon kuuluvat maakunnan elinkeinoja kehittävistä organisaatioista Kuopion kaupungin elinkeinotoimisto, Kuopion Innovation Oy, Keski-Savon kehittämisyhtiö Oy, Ylä-Savon kehitys Oy:stä, Koillis- Savon kehitys Oy ja Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus. Kuntien seudullinen yhteistyö on noussut yhdeksi kuntien keskeisimmistä haasteista. Taustalla ovat monet kuntien toimintaympäristön muutokset, kuten työssäkäyntialueisiin perustuva seutuistumiskehitys ja kuntien tarve koota voimavaroja tehtäviensä hoitamiseen. Tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta, vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaisuutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä sekä peruspalveluita ja erityisosaamisen turvaamista. Sisä-Savossa on käynnissä seudullisia strategisia suunnitteluhankkeita, joita ovat Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), Välityömarkkinoiden kehittämishanke (Välke) sekä tietoverkkoyhteistyön valmisteluhanke (Veikko). Seutustrategissa painopisteenä olevaa matkailun kehittämistä toteutetaan olemassa olevilla toimenpiteillä. 5.1 Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander. KOKO-ohjelma toimii kaupunki- ja maaseutualueilla uusien toimintatapojen ja teemojen esiin nostajana, foorumeiden rakentajana sekä yhteistyön jäsentäjänä. KOKOn avulla paikallistetaan yhdessä tekemisen aukkopaikkoja ja toimialojen rajapinnoilla olevia kehittämismahdollisuuksia sekä luodaan uutta osaamispääomaa. KOKO-ohjelma korvaa Sisä-Savossa vuoden 2010 alusta maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellisen osion (AMO). Kuopion alueen (Sisä- ja Koillis-Savo sekä Kuopion seutu) KOKO-ohjelma muodostuu kolmesta toimintalinjasta sekä niitä toteuttavista toimenpidekokonaisuuksista. Kuopion alueen KOKOn toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet ovat: TL 1. Kaupunkipoliittiset toimet (seutu, maakunta ja ylimaakunnallinen taso) Tpk 1.1 Innovaatioverkostot Tpk 1.2 Työvoiman saatavuus Tpk 1.3 Toiminnallisen kaupunkiseudun maankäytön kehittäminen ja tuki PARAS- hankkeen toteutukselle (MAL yhteistyö) TL 2. Kaupungin- ja maaseudun vuorovaikutus Tpk 2.1 Maaseutuasumisen kehittäminen ja vetovoima Tpk 2.2 Elintarvikekehitys Tpk 2.3 Matkailun kehittämisen tukeminen Tpk 2.4 Maaseutufoorumitoiminnan kehittäminen 11

12 TL 3. Hyvinvoinnin edistäminen Tpk 3.1 Hyvinvoinnin ennaltaehkäisevien toimintojen kehittäminen Nykyisten AMO-alueiden (Sisä- ja Koillis-Savo) toimenpiteet kohdistuvat pääosin toimintalinja 2 toteuttamiseen. KOKO-toimenpiteet vuodelle 2010: Maaseutuasumisen kehittäminen ja vetovoima osallistuminen Kuopion asuntomessuille ja sitä kautta KOKO-alueen markkinoiminen ja tunnetuksi tekeminen KotiMaalla -palvelun kehittäminen ja laajentaminen o kylien ja alueen elinvoimaisuuden parantaminen o väestöpohjan vahvistaminen o myytävät tontit, kiinteistöt, mummon mökit samaan paikkaan Elintarvikekehitys tavoitteena jatkaa Elintarvike-Futurian yhdessä EkoCentrian alullepanemaa selvitystä, jossa on selvitetty Sisä-Savon alueella elintarvikekuljetusyrittäjien kuljetustehokkuutta. ollaan mukana järjestämässä elintarviketoimijoiden kanssa alueen yhteistä seminaari/ teemapäivää (Kekrijuhla), joka olisi kaikille avoin. Päivän aikana kerrotaan paikallisesta ruuasta ja tarjotaan paikallisten tuottajien tuotteita syötäväksi ja kotiin viemisiksi. Matkailun kehittämisen tukeminen Tavoitteena on toteuttaa selvitys/tutkimus, jossa selvitetään alueen matkailijoiden päivärutiineja ja palvelujen ostokäyttäytymistä Matkailuyritysten, -toimijoiden ja alueiden verkottuminen paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti o potentiaalisten yhteistyö- ja verkostokumppaneiden kartoittaminen yhteistyössä alueen muiden koordinaattoreiden kanssa. Kartoitukseen sitoutetaan mukaan nk. matkailun teemaryhmä ja muut keskeiset toimijat, joilla on jo olemassa olevaa tietoa potentiaalisista toimijoista. Tapahtumien ja matkailuyrittäjien yhteistyön kehittäminen Maaseutufoorumitoiminnan kehittäminen tavoitteena on maakunnan yhtenäisyyden lisääminen, kokonaisvaltaisempi aluekehittäminen ja toimintamallien yhtenäisyys, maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksen lisääminen, osaamisen kasvattaminen, hyvien käytäntöjen vaihto Seudulliset toimenpiteet Seudullisina toimenpiteinä jatketaan työtä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työvoiman saatavuudessa ollaan aktiivisesti mukana olemassa olevissa hankkeissa ja pyritään löytämään keinoja sen parantamiseksi. Alueen vetovoimaisuuden ja tunnettuuden parantamiseksi pohditaan uusia keinoja. KOKO-ohjelman puitteissa pohditaan alueellisia ja maakunnallisia vetovoimatekijöitä. Niistä on tarkoitus pohtia myös seudullisia painopisteitä, joita hyödynnetään nimenomaan Sisä-Savossa. Hyvin alkanutta yhteistyötä eri AMO-alueiden ja aluekeskusohjelmien kanssa jatketaan KOKO-ohjelmassa. Lisäksi alueen maaseudun kehittämisyhdistyksen, Mansikka ry:n, kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä seudun kehittämiseksi. 5.2 VÄLKE Välityömarkkinoiden kehittäminen Tulosalueen vastuu: projektipäällikkö Mervi Hiltunen. Työvoiman saatavuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa Sisä-Savo on mukana Välke- välityömarkkinoiden kehittäminen hankkeessa, jossa kehitetään alueemme välityömarkkinoita. Hankkeessa toimitaan kumppanuus-/osahankkeena Kuopion Välke hankkeen kanssa. Hanke on toiminut syksystä 2008 alkaen. Välke Sisä-Savo hankkeessa ovat mukana Sisä-Savon kunnista Suonenjoki, Rautalampi, Tervo ja Vesanto niin aktiivisten toimijoiden roolissa kuin osarahoittajina. Hankkeessa luodaan ja testataan välityömarkkinoille toimintamalli, jossa asiakkaan palveluprosessi perustuu tavoitteellisesti todelliseen palvelutarpeeseen. Hankkeessa luotavat monipuoliset ja asiakaslähtöiset käytännöt parantavat välityömarkkinoiden 12

13 vaikuttavuutta ja sitä kautta asiakkaiden edellytyksiä siirtyä pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on, että ko. palvelujen avulla mahdollisimman moni pystyisi työllistymään avoimille työmarkkinoille. Mikäli asiakkaalla ei ole edellytyksiä siirtyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, asiakkaalle pyritään etsimään yksilöllisiin tarpeisiin sopiva muu ratkaisu. Sisä-Savon työttömyysaste oli syyskuussa ,3 % (2008; 8,2 %), työttömien kokonaismäärä oli 645 (2008; 519), joista yli 50 vuotiaita oli 41,7 %:a (2008; 52,7 %:a). Nuorten osuus työttömistä oli 14,6 % (2008; 8,1 %). Yli vuoden työttömänä olleita määrästä oli 15,8 %:a (2008; 20 %:a). Vajaakuntoisia oli 19,2 %:a(2008; %:a). Muutoksia vuoteen 2008 on tapahtunut, kuten vertailuluvuista näkyy. Työttömien määrä on noussut 2,1 %:lla, mutta yli 50-vuotiaiden määrä työttömistä on laskenut, samoin kuin vajaakuntoisten määrä. Merkille pantavaa on nuorten osuuden kasvaminen työttömistä. Hankkeessa työskentelee kaksi yksilövalmentajaa sekä projektipäällikkö. Yksilövalmentajat toimivat Rautalammin ja Suonenjoen - sekä Tervon ja Vesannon alueella. Hankkeessa toisen toimintavuoden tavoitteena on saada alueelle yhteistyöyrityksiä, jotka tulisivat toimimaan ensisijaisesti mahdollisina aktivointitoimenpiteiden (mm. työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, tukityöllistäminen ja mahdolliset koulutukselliset osiot) toteutuspaikkoina kohderyhmäläisille. Tavoitteena on myös saada näiden toimenpiteiden kautta yritysyhteistyömalleja ja löytää pysyviä työpaikkoja. Vuositasolla tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan noin 90 pitkäaikaistyötöntä/vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevaa. Asiakkaat saavat hankkeessa henkilökohtaista, yksilöllistä palveluohjausta. Henkilökohtainen palveluohjaus sisältää mm. henkilökohtaisia tapaamisia, joissa asiakkaan tarpeita kartoitetaan, mietitään hänen tarvitsemiaan palveluita, ratkaistaan mahdollisesti hänen työllistymisensä ongelmia. Hankkeeseen mukaan tulevalle tehdään yksilöllinen työllistymissuunnitelma, jota noudatetaan hänen mukana olonsa ajan. Toivottavaa on, että työllistymissuunnitelmaa seurataan asiakkaan hankkeesta poistumisenkin jälkeen. Henkilöt ovat hankkeessa mukana noin 6 kuukautta. 5.3 Veikko Tietoverkkoyhteistyö Pohjois-Savossa Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Pohjois-Savon liitto on käynnistänyt Laajakaistaa kaikille -hankkeen Pohjois-Savon maakunnassa. Tavoitteena on saada maakunnan haja-asutusalueiden asukkaiden ulottuville nopeat valokuitutekniikkaan perustuvat laajakaistayhteydet (symmetriset 100Mbit/s) mennessä kansallisen liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaisesti. Nopeiden laajakaista yhteyksien rakentaminen ja monipuolisten viestintäpalvelujen turvaaminen haja-asutusalueille edellyttää ns. Open Access verkon ja toimintamallin toteuttamista Pohjois-Savossa. Mallilla tarkoitetaan tietoverkon omistamisen ja varsinaisten palvelujen tuottamisen eriyttämistä. Open Access- toimintamallin toteuttaminen edellyttää kunnilta laajaa ja syvällistä yhteistyötä. Pohjois-Savossa toimivat seudulliset elinkeinoyhtiöt (Koillis-Savon Kehitys Oy, Sisä-Savon seutuyhtymä ja Ylä-Savon Kehitys Oy) toteuttavat yhdessä koko maakunnan kattavan tietoverkkoyhteistyön valmisteluhankkeen. Hankkeen tavoitteena on tiivistää kuntien välistä yhteistyötä ja tehdä selvitykset kunnallisen verkkoyhtiön perustamisedellytyksistä. Hankkeen toteutus jakaantuu kahteen osa-alueeseen: 1) Taustaselvitykset, verkon rakentamisen suunnittelu, liiketoimintasuunnittelu ja markkinointistrategian määrittely sekä tarjousasiakirjojen laadinta nykyisen kuituverkon tila taloudellisten toimintaedellytysten arviointi tulevaisuuden tarpeiden ennakointi teknologinen toteutus mitä palveluja tuotetaan itse, mitä yhteistyökumppanien toimesta? omistusrakenne käynnistyssuunnittelu valmistautuminen kilpailutukseen 2) Omistajatahdon määrittäminen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen laadinta 13

14 Hankkeen kustannusarvio on , josta kuntaosuus 578 / kunta. 5.4 Matkailu Tulosalueen vastuu: elinkeinoasiamies Matti Paappanen. Matkailu on yhtenä painopistealueena Sisä-Savon seutustrategiassa. Seudulla on useita pienempiä matkailutoimijoita, mutta selkeä, terävä kärki puuttuu. Matkailuyritykset ovat pääosin pieniä ns. maaseutumatkailukohteita. Tapahtumista Mansikkakarnevaalit ja Pestuumarkkinat vetävät vuodesta toiseen seudullisesti suuria kävijämääriä. Mansikkakarnevaaleilla on valtakunnallisesti todella huomattava tunnettuusarvo; tätä seudun tulee jatkossakin hyödyntää. Sisä-Savo on mukana yhteisellä osastolla tammikuussa järjestettävillä Matka2010- sekä helmikuussa Vene 10 Båt-messuilla. Messuilla tuodaan esille seutumme vahvuustekijöitä matkailualueena. Myös vuoden 2010 alussa alkavassa KOKO-ohjelmassa matkailu on yhtenä toimenpidekokonaisuutena. Sen tavoitteena on matkailun kehityskäytävän (Sisä-Savo, Kuopio, Koillis-Savo) vahvistaminen tukien koko maakunnan ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Toimenpiteillä tuetaan matkailun tuotelinjojen, tuotteiden ja palveluiden konseptointia ja kehittämistä. 5.5 Intosavo Intosavo-hankkeen tavoitteena on edistää nuorten yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyttä käsitellään kokonaisvaltaisena kehittämisteemana, joka ulottuu kuntahallinnossa kaikkien hallinnonalojen tavoitteisiin. Teemaa tarkastellaan laajana asiakokonaisuutena niin nuorten aktiivisen ja yritteliään elämänasenteen kuin ulkoisen yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittämisen kautta. Hankkeessa korostuu etenkin tekemällä oppiminen ja uudenlainen kumppanuus eri toimijoiden välillä yrittäjyyden edistämisessä. Projektin kohderyhmät ovat itsensä ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneet nuoret, opetushenkilökunta (lukio ja peruskoulu), kuntien virkamiehet ja kehittäjät, (nuoret) yrittäjät, yrittäjäyhdistykset, varhaiskasvattajat, koulunjohtajat, rehtorit sekä vanhemmat. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen yhä useammat nuoret näkevät tulevaisuuden mahdollisuutena toimia yrittäjänä Pohjois- Savossa ja heidän yrittäjämäinen ja aktiivinen toimintatapa omassa elämässään lisääntyy. Tavoitteena on myös tukea jo yrittäjänä toimivia nuoria ihmisiä menestymään entistä paremmin. Hankkeessa synnytetään Pohjois-Savoon nuorten yrittäjyyden edistämisen strategia, joka tukee Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaa, perusopetuksen ja toisen asteen yrittäjyyteen liittyviä opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksia sekä kuntien tällä hetkellä olemassa olevia elinkeinostrategioita. Hankkeessa pureudutaan puuttuvan linkin kouluttamiseen (lukiolaiset ja heidän opettajansa) sekä toimintaympäristön kehittämiseen lisäämällä kuntapäättäjien yrittäjyysosaamista ja -ajattelua koulutuksellisin keinoin, kehittämällä kuntien yrittäjyysilmapiiriä ja eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua erilaisin imagotempauksin, edistämällä nuorten yrittäjien verkostoitumista mm. businessklubein ja synnyttämällä pienyrittäjien innovaatio- ja liiketoimintayhteisö Kuopioon. Hankkeen tuloksena asenneilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan kasvaa ja ymmärrys yritystoiminnan merkityksestä yhteiskunnalle lisääntyy. 14

15 6 HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. 6.1 Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous on ylin päättävä elin. Kokousedustajia on 21 ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtaja valitaan kokouskohtaisesti. Kokouksia pidetään kaksi sääntömääräistä ja tarvittaessa kokoonnutaan esim. suunnitteluseminaareihin eri kutsusta. Tilintarkastuslautakunnassa on kaksi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tilintarkastus ostetaan Audiator Oy:ltä. Hallituksessa on 7 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontuu tarvittaessa, yleensä 6-8 kertaa vuodessa. Hallitustyöskentelyyn osallistuvat lisäksi kunnallisjohtajat sekä sisäsavolaiset Pohjois-Savon Liiton maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Elinkeinojaoksessa on Seutuyhtymän hallituksen puheenjohtaja ja kunnallisjohtajat. Puheenjohtajana toimii Seutuyhtymän toimitusjohtaja. Elinkeinoasiamiehet ja projektihenkilöstöä osallistuvat tarvittaessa. 6.2 Henkilökunta Henkilökunnan yhteistyötä kehitetään henkilöstökokouksilla ja säännöllisillä kuukausitapaamisilla. Elinkeinoasiamiehet ja projektihenkilökunta osallistuvat oman alansa sekä tarpeen mukaan muuhun koulutukseen. Vuonna 2010 erityiskohteena on uusien sähköisten järjestelmien (asiakashallinta, yritys- ja toimipaikkarekisteri) käyttöönottoon liittyvä koulutus. 15

16 7 TALOUS Talousarvion varsinainen toiminnan kulut kasvavat 2,3 prosenttia ja kehittämishankkeiden noin 31 prosenttia. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä euroa (vuonna euroa). Maksuosuuksissa on laskua 9,1 prosenttia. HALLINTO / EU-KOORDINAATIO Toimintatuotot ,00 Kuntien maksuosuus ,00 Toimintakulut ,00 Luottamushenkilöhallinto 8 000,00 Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,00 Aineet ja tarvikkeet 3 500,00 Vuokrat 5 500,00 Muut kulut 3 500,00 Toimintakate 0,00 ELINKEINO-OSASTO Toimintatuotot ,00 Kuntien maksuosuus ,00 Vuokratuotot 5 000,00 Muut tuotot ,00 Toimintakulut ,00 Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,00 Aineet ja tarvikkeet 6 000,00 Vuokrat ,00 Muut kulut 1 000,00 Toimintakate 500,00 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot ,00 Toimintakulut ,00 Toimintakate 500,00 KEHITTÄMISHANKKEET Toimintatuotot ,00 Toimintakulut ,00 Toimintakate 0,00 RAHOITUSTULOT JA -MENOT -500,00 POISTOT 0,00 TILIKAUDEN TULOS 0,00 16

17 Kehittämishankkeista entistä useampi toteutetaan yhteistyötahojen kanssa kumppanuussopimuksiin perustuen. Taulukkoon on merkitty liikevaihto vain niiden hankkeiden osalta, jotka tulevat seutuyhtymän kirjanpitoon. KEHITTÄMISHANKKEET 2010 kuntaosuus liikevaihto htv Elintarvikeohjelma Marjaosaamiskeskus Elintarvike-Futuria Elintarvikealan koordinaatio Kalatalous 0 Rautainen Savo palvelut EastWood Sisä-Savon YPP Maaseutuyritysneuvonta (ProAgria) KOKO-ohjelma Välke Maito-Savo (Aluekehityssäätiö) Euroiks - Menestyvä maatilayritys (2 852 ) Jatkuvuutta yli sukupolven (1 214 ) M@@TK (1 300 ) Kuntosavotta ( ) Metsäpalvelun osaamiskeskittymä Oppiva yritys Osuva Veikko Tietoverkkoyhteistyö Into-Savo ,5 Hyvinvointi 0 Päijänne-Saimaa kanava 0 Matkailuhanke 0 Käytetään edellisiltä vuosilta kertyneitä kuntaosuuksia YHTEENSÄ ,5 vuonna

18 Taloussuunnitelma vuosille TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 HALLINTO / EU-KOORDINAATIO Toimintatuotot Kuntien maksuosuus Toimintakulut Luottamushenkilöhallinto Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Toimintakate ELINKEINO-OSASTO Toimintatuotot Kuntien maksuosuus Vuokratuotot Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Toimintakate VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KEHITTÄMISHANKKEET Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate RAHOITUSTULOT JA -MENOT POISTOT TILIKAUDEN TULOS