Toimintasuunnitelma 2012

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2012 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ Sisä-Savon seutuyhtymä SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ ELINKEINO- JA KEHITTÄMISPALVELUT

2 Sisä-Savon seutuyhtymä Sisältö 1. Johdanto Seudun strategia Visio Elinkeinostrategia Kehittämishankkeet Hallinto ja EU-koordinaatio Yrityspalvelut Elinkeinoasiamiestoiminta Suonenjoki Vesanto ja Tervo Rautalampi Yritys - Suomi Sisä-Savo Rautainen Savo -palvelut ProYritys neuvontapalvelut Kehittämispalvelut Marjaosaamiskeskus Elintarviketeollisuus Teknologiateollisuus Puutuoteteollisuus Oppiva yritys Seutukehitys Seutuyhteistyö Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Työvoimapoliittiset toimenpiteet Matkailu Maksullinen palvelutoiminta Henkilöstöhallinto Luottamushenkilöhallinto Henkilökunta Talous... 20

3 Toimintasuunnitelma Johdanto Sisä-Savon seutuyhtymän tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti: järjestää jäsenkuntien elinkeino- ja yrityspalvelut siten, että ne ovat saatavissa jokaisessa jäsenkunnassa huolehtia yhteistyössä jäsenkuntien kanssa elinkeinoasioiden edunvalvonnasta toteuttaa elinkeinoelämään liittyviä kehittämishankkeita Seutuyhtymä koordinoi EU-kehittämistoimintaa toiminta-alueellaan. Alueeseen kuuluvat Suonenjoen kaupunki, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Asukkaita toiminta-alueella ( ) Seudun strategia Sisä-Savon seutustrategia koostuu Sisä-Savon elinkeinostrategiasta, Leader -ohjelmasta ja Sisä-Savon työllisyysohjelmasta. Näiden aikajänne on sama kuin EU:n ohjelmakausi ja käsittää vuodet Strategiat hyödyntävät Itä-Suomen suuralueen EUohjelmia, jotka voidaan jakaa kahteen kategoriaan: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmat (Itä-Suomen EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmat) sekä Alueellisen yhteistyön ohjelmat (mm. Interregit). Ohjelmien varsinainen toteuttaminen alkoi vuonna Visio Sisä-Savo on Euroopan puhtain mansikkamaa, joka on hyvän ja turvallisen asumisen kotiseutu. Alueella hyödynnetään seudun sijaintia Pohjois-Savon ja Keski-Suomen välisellä kehityskäytävällä. Monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa houkuttelevia ja moderneja työpaikkoja myös nuorisolle. Uudet innovatiiviset sovellutukset ja teknologiat ovat nopeasti ja kattavasti yritysten, koulutuksen ja hallinnon käytettävissä. Osaamisen syventäjinä ovat seudun omat osaamiskeskittymät, jotka ovat liittoutuneet parhaiden osaajien kanssa Tukijalkoina ovat kansainvälistyneet yritykset, jotka toimivat teknologia-, metsä- ja elintarviketoimialoilla. Näitä tukevat lähialueen yritykset, jotka tarjoavat sekä raaka-aineita, jalosteita että palveluja kärkiyrityksille. Sisä-Savon palvelutuotannosta vastaavat verkostomaisesti järjestyneet palveluyritykset yhdessä julkisen sektorin kanssa Elinkeinostrategia Strategian tavoitteena on kärkiyritysten ja toimialakeskittymien kasvu- ja kehittämisedellytysten turvaaminen sekä edistää toimialan yritysten kannattavaa kasvua. Tärkeimmät keinot, joilla tavoitteisiin päästään ovat: 1. kehittämisrahoituksen kanavointi Sisä-Savon yritystoiminnan kehittämiseksi 2. yritysten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja resurssien kohdentaminen 3. tutkimustiedon ja osaamisen välittäminen yrityksille 4. yritysten välisen yhteistyön aktivointi 5. palvelujen tuotteistaminen, painotus tuotekehityksessä ja liiketoimintaosaamisessa (ml. markkinointi)

4 Sisä-Savon seutuyhtymä Mittarit: rahoituksen määrä ja lähteet asiakasyritysten määrä Tärkeät alat, joiden osaamistason nostoon panostetaan, ovat: marjatalous kokonaisvaltaisena tuotantoketjuna elintarviketuotanto (uudet elintarvikkeet, uudet tuotantomuodot) metalliteollisuus (verkostot, kansainvälistyminen) metsä- ja puunjalostus, energia (vienti, asumiseen liittyvät tuotantokokonaisuudet) matkailu (luonto-, vesimatkailu) Jotta tavoitteisiin päästään, panostetaan ohjelmakaudella: koulutukseen ja elinkeinoelämän tarpeita palvelevan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yritysten tukiorganisaatioiden kehittämiseen (verkostohautomo, osaamiskeskukset, Futuria, FIC Kalatietokeskus, Marjaosaamiskeskus) rahoitusjärjestelmän kehittämiseen (esim. elinkeinorahasto), innovaatiorahoitus uuden soveltavan tiedon välittämiseen ja luomiseen (liittoutuminen mm. maakunnallisten osaamisorganisaatioiden kanssa) itäsuomalaisen ja maakunnallisen ohjelmakokonaisuuden aikaansaamiseen ja keskeisten maakunnalle tärkeiden hankkeiden tukemiseen yhteistyöhön maakunnan muiden seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Määrälliset tavoitteet Seutuyhtymän toimialueen väestötavoite on n asukasta. BKT/asukas nousee noin 65 % keskiarvosta. Työttömyysaste laskee n. 10 %. Työpaikkoja on n ja työvoimaa n Kehittämishankkeet Kehittämistoimintaa ohjaa Pohjois-Savon maakuntaohjelma, joka on laadittu vuosille Ohjelma jakautuu neljään toimintalinjaan: TL1: Talouden uudistaminen TL2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Kullakin toimintalinjalla on 3-4 toimintakokonaisuutta. Seutuyhtymän hanketyöskentelyn tavoitteena on tuoda alueelle erityisosaamista. Seutuyhtymän omat ja kumppaneiden kanssa yhdessä toteuttamat kehittämishankkeet aktivoivat ja käynnistävät yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja investointeja sekä avustavat yrityksiä rahoituksen hakemisessa esim. Tekesiltä tai TE -keskukselta. EU:n ja valtion rahoitus kattaa n % kehittämishankkeiden kustannuksista. Keskeisenä valintana on, että seudullisen kehittämisen lisäksi liittoudutaan mm. maakuntakeskuksen ja muiden seutukuntien kanssa siten, että maakuntaa kehittävät hankkeistukset voidaan toteuttaa ja näin hyväksikäyttää kehityksen yleisempää säteilyvaikutusta.

5 Toimintasuunnitelma Hallinto ja EU-koordinaatio Tulosalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen. Tulosalue vastaa toimitusjohtajan johdolla seutuyhtymän yleisjohdosta ja taloudenhoidosta. Tehtävinä ovat lisäksi alueen elinkeinoasioiden edunvalvonta, sidosryhmäviestintä, yhteydet rahoitusviranomaisiin, seudun tavoitteista tiedottaminen sekä osallistuminen maakunnalliseen ja itäsuomalaiseen ohjelmatyöhön. Vuoden 2012 aikana valmistellaan jäsenkuntien kanssa yhteistyössä yritysvaikutusten arviointia kunnallisen päätöksenteon tueksi. Vastuualueen työpanos jakaantuu siten, että seutuyhtymän hallintoa on 40 %, edunvalvontaa on 10 % ja EU-hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia on 50 %. Meneillään on Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastovaroja kohdennetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja aluekehitysrahaston (EAKR) toimintaohjelmilla sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla. Karttulan kunnan liityttyä Kuopion kaupunkiin seutuyhtymän jäseninä jatkavat Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. TAVOITTEET palveluverkon turvaaminen ja kehittäminen tarvittavien kehittämisvoimavarojen hankinta kehittämiskeskustelun ylläpito seutukunnan tavoitteiden saattaminen maakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon alueen tuki itäsuomalaisen ohjelmatyön painopisteille ja yhteistyöverkostojen luonnille vaikuttaminen liikenne- ja tietoverkkojen kehittämiseen osallistuminen maakunnalliseen ohjelmatyöhön ja ohjelman hyödyntäminen

6 Sisä-Savon seutuyhtymä 3. Yrityspalvelut Yrityspalvelujen tehtävänä on: huolehtia jäsenkuntien yritysten neuvontapalveluista nopealla aikataululla kohdistaa kuhunkin neuvontatilanteeseen paras asiantuntemus olemassa olevat kehittämishankkeet huomioiden tiedottaa neuvontapalveluista tehdä yrityskäyntejä järjestää koulutusta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tukea yritysten messu- ja markkinointijärjestelyjä toimia koordinaattorina yrittäjäjärjestöjen, kuntien ja seutuyhtymän välisessä yhteistyössä selvittää ja edistää yritysten sukupolvenvaihdosja jatkajamahdollisuuksia hankkia yhdessä kuntien kanssa uutta yritystoimintaa sekä yritystoimintaa tukevia uusia palveluja alueelle Vuoden 2012 aikana käynnistetään yrityskummitoiminta Sisä-Savossa. Määrälliset tavoitteet vuonna 2012 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Uusia yrityksiä (kpl) Työpaikat (kpl) Myönnetyt yritystuet (kpl) Myönnetyt yritystuet (1000 ) SSSY:n asiakkaiden lkm Henkilöstön toimenpiteet 2012 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Perustamisneuvonta Yritysten kehittämishankkeiden suunnittelu Asiakasyhteydenotot Sidosryhmätyö Muut Elinkeinoasiamiestoiminta Tulosalueen vastuu: elinkeinoasiamiehet vastuukunnittain. Elinkeinoasiamiehet palvelevat sekä toimivia yrittäjiä että yrittäjiksi aikovia. Elinkeinoasiamiesten palveluja ovat: yritykseen perustamiseen liittyvä neuvonta yritysidean testaaminen, rahoituksen järjestäminen ja perustamisasiakirjojen ja ilmoitusten laatiminen kannattavuuslaskelmien laatiminen yhdessä yrittäjän kanssa liiketoimintaan liittyvä neuvonta, mm. markkinointi, tuotesuojaus tiedonvälitys ja kontaktien etsiminen mm. kehittämisprojektit, koulutus, työvoimapalvelut, vapaat toimitilat, muut kunnan palvelut yrittäjän tukeminen yrityksen pulmatilanteissa Elinkeinoasiamiesten palvelut ovat jäsenkuntien alueella sijaitseville yrityksille maksuttomia. Seutuyhtymällä on omat elinkeinotoimistot, Rautalammilla, Suonenjoella ja Tervossa. Vesannolla palvelupiste toimii kunnanvirastossa. Alueella on kaksi elinkeinoasiamiestä Tervo-Vesanto alueella Sari Tulila ja Rautalammilla Marita Leskinen. Elinkeinoasiamiehet toimivat kiinteässä yhteistyössä kuntajohtajien kanssa ja osallistuvat jäsenkuntien elinkeinopoliittiseen suunnitteluun ja valmistelutyöhön. Tältä osin tehtävät vaihtelevat kunnittain. Elinkeinoasiamies jalkautuu mahdollisimman paljon yrityksiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin, missä hän on kuntalaisten tavattavissa. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. yrittäjäyhdistysten yleiset kokoukset, kesätapahtumat, vapaa-ajanasukkaille suunnatut tapahtumat, kuntien markkinointitilaisuudet. Elinkeinoasiamies on mukana Matka 2012 messuilla

7 Toimintasuunnitelma 2012 Helsingissä sekä muissa paikkakuntien keskeisiä toimialoja ja maaseutuasumista käsittelevissä seminaareissa lähialueella sekä sidosryhmien järjestämissä työryhmissä ja kehittämistilaisuuksissa Suonenjoki Suonenjoen kaupungin elinkeinoasiamiehen tehtävät on hajautettu toimitusjohtaja Olli Tiaisen johdolla seutuyhtymän henkilöstölle. Elinkeinotoimi hoitaa myös kaupungin kiinteistötoimen kanssa yhteistyössä kaupungin omistamien yritystilojen vuokraamista ja Yrityspuisto Futurian toiminnan. Yrityspuisto Futurian toimitila- ja tuotekehityspalveluja markkinoidaan yhdessä Suonenjoen kaupungin kanssa. Seutuyhtymä palkkaa vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen markkinointiassistentin, jonka kustannukset jaetaan seutuyhtymän, kaupungin elinkeinotoimen ja kiinteistötoimen kesken. Suonenjoella elinkeinotoimen strategisena tavoitteena on elinkeinotoiminnan kehittyminen ja työllisyyden parantaminen. Vuonna 2012 tavoitteena on perustaa 30 kpl uusia yrityksiä, joista yksi työllistää useamman kuin yhden henkilön Vesanto ja Tervo MMM Sari Tulila toimii molempien kuntien elinkeinoasiamiehenä (eam) ja pitää toimistoa molemmilla kunnantaloilla. Varsinaisia päivystysaikoja elinkeinoasiamiehellä ei näissä kunnissa ole, vaan hänet tavoittaa tasapuolisesti molemmista kunnista kulloinkin valmistelussa olevien asioiden vaatimalla tavalla. Toimenkuva jakautuu: 1) yritysneuvonta Tavoitteena 90 yritystoimeksiantoa / yritysyhteydenottoa (yrityksiä alueella 211 kpl vuonna -09), jotka hoidetaan onnistuneesti eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena myös yrittäjien uskon vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointija kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 10 hakemusta ja myönteistä rahoituspäätöstä. 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Tehdä asioita, joilla voi edistää paikkakuntien houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä. Syksyllä 2011 laaditun viestintäsuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja kuntien yhteisen viestinnän ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen. Vapaa-ajanasukkaille suunnatun viestinnän toteuttaminen ja kehittäminen. Eam osallistuu Tervon elinkeinojaoston kokouksiin sekä toimii sihteerinä Vesannon elinkeinoryhmän kokouksissa. Motto (lainattu menestyneeltä pankinjohtajalta): Joka tilaisuuteen pitää tarttua, vaikka se olisi pienikin. Tervossa painopistealueena vuonna 2012 on asumisja elinkeinopainotteisen kehittämishankkeen käynnistäminen sekä elinkeinostrategian laatiminen. Vesannolla vuonna 2010 laaditun elinkeino-ohjelman painopistealueina ovat elinkeinokalatalouden, palvelu- ja maaseutuyrittäjyyden edistäminen. Kuntien talousarvioihin on määritelty elinkeinotoimelle painopistealueiden mukaiset vuotuiset tavoitteet ja toimenpiteet.

8 Sisä-Savon seutuyhtymä Rautalampi Elinkeinoasiamies osallistuu viikoittain kunnan johtoryhmän kokouksiin, tarvittaessa kunnanhallituksen kokouksiin ja kunnanvaltuuston kokouksiin. Hän osallistuu elinkeinojaoston ja matkailutyöryhmän kokouksiin ja on kutsuttaessa mukana yrittäjien hallituksen kokouksissa sekä syys- ja kevätkokouksissa sekä vapaa-ajantoimikunta VASTA:n kokouksissa. Toimenkuva: 1) yritysneuvonta Tavoitteena 100 yritystoimeksiantoa / yritysyhteydenottoa (yrityksiä alueella noin 250 sekä maatalousyrityksiä 150), jotka hoidetaan eam:n ja tarvittaessa kunnan ja seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikro- ja pk-yritysten innovaatiohankkeiden tukeminen. Tavoitteena myös hyvän yritysilmapiirin vahvistaminen, uusien yrittäjien etsiminen ja rohkaiseminen. Auttaa yrittäjiä ja hanketoimijoita investointi- ja kehittämisavustusten haussa. Tavoitteena 15 hakemusta, joista 80 % saa myönteisen päätöksen. 10 uutta yritystä 2) elinkeinollinen kehittämistyö ja viestintä Edistää Rautalammin houkuttelevuutta, imagoa ja yritystoiminnan ja etätyön edellytyksiä laaditun elinkeinostrategian toteuttaminen ja kuntien yhteisen viestinnän ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen. Yhteistyö VASTA:n kanssa kesäasukkaiden tyytyväisyyden ja olojen parantamiseksi. Rautalammilla painopistealueina vuonna 2012 ovat kansallispuistohankkeen eteenpäin vieminen, Toholahden, Kilpimäen ja Latsinmäen alueiden teollisuusalueiden kehittäminen sekä kaivannaisteollisuuden kehittäminen (Kiviniemen Skandium-esiintymä) sekä matkailuyrityshankkeen käynnistäminen Yritys - Suomi Sisä-Savo Tulosalueen vastuu: Yrityspalvelupäällikkö Tarja Pöyhönen Yritys - Suomi Sisä-Savo on osa valtakunnallista Yritys- Suomi -konseptia. Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä yritysneuvonnassa seudullisen yrityspalvelusopimuksen allekirjoittajaorganisaatioiden kanssa. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Rautalammin kunta, Tervon kunta, Vesannon kunta ja Suonenjoen kaupunki, Pohjois-Savon ELY- keskus ja Kuopion TE-toimisto, Finnvera Oyj, ProAgria Pohjois-Savo ry sekä Leader toimintaryhmä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry. Tavoitteena on luoda jatkuva järjestelmä asiakaspalautteen keräämiseksi Sisä-Savon seutuyhtymän asiakkailta. Solmitaan sopimus Finnveran kanssa pien- ja naisyrittäjälainojen lausuntojen antamisesta. Yrityspalvelupäällikkö antaa toimialavapaata yritysneuvontaa erityisesti aloittaville ja palvelualalla toimiville yrityksille Sisä-Savon seutuyhtymän toimialueella. Yrityspalvelupäällikkö tekee yhteisiä yrityskäyntejä 5 kpl Kuopion työvoimatoimiston Sisä-Savon starttiyrittäjistä vastaavan henkilön kanssa. Yrityspalvelupäällikkö osallistuu yritysneuvojan erityisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on koota kaksi yritysryhmähanketta alueen yritysten kehittämiseksi. Perustetut yritykset 23 Uusia työpaikkoja 28 Yritysten investointitukihakemuksia 10 kpl, euroa

9 Toimintasuunnitelma Rautainen Savo -palvelut Tulosalueen vastuu: teollisuusasiamies Martti Kettunen Rautainen Savo -palvelut on osa Sisä-Savon seutuyhtymän yrityspalvelua. Se tarjoaa alueen teollisuudelle ja muille tuotannollista toimintaa harjoittaville yrityksille neuvonta-, analyysi-, kehittämis- ja hankkeistamispalveluja. Toiminnan piiriin kuuluvat kaikkien toimialojen tuotannolliset yritykset ProYritys neuvontapalvelut Tulosalueen vastuu: yritysneuvoja Heli Sulola ProYritys - hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnittelevalle ja yritystään kehittävälle yritykselle. Alueella toimiva asiakasvastaava toimii auttaen alkavaa tai toimivaa yrittäjää löytämään ratkaisun tarpeisiinsa. Ensineuvonnan avulla kartoitetaan kehittämistarpeet ja arvioidaan oikeat toimenpiteet. Yritysneuvojat täydentävät elinkeinoasiamiesten ja muiden organisaatioiden yritysneuvojien verkostoa maaseutuelinkeinojen vahvalla tuntemuksella. Yritysneuvojan tavoitteena on maaseudun elinkeinotoimintaa yleisesti hyödyttävä kehittäminen yhdessä osana alueen muun elinkeinoelämän kehittämistä. Hän toimii yhteistyössä kuntien, ELYkeskuksen, työvoimatoimistojen, Finnveran, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja yksityisten yrityspalveluyritysten kanssa. ProAgria Pohjois-Savon yritysneuvojien toiminta on osa valtakunnallista Yritys Suomi - palvelukokonaisuutta. Kohderyhmämme ovat maaseudulla toimivat alle 10 henkilöä työllistävät pienyritykset ja yrittäjäksi aikovat henkilöt sekä maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset toimialasta riippumatta. ProYritys- hanke on ProAgria Pohjois-Savon ry:n ja Pohjois-Savon ELY -keskuksen sekä alueen kuntien yhteinen maaseudun yritysten kehittämishanke. Hankkeen kesto on

10 Sisä-Savon seutuyhtymä 4. Kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut keskittyvät marja- ja puutarhatuotantotiloihin sekä elintarvike-, teknologiaja puutuoteteollisuuteen. Kehittämistyötä tehdään eri toimialoilla toteutettavien kehittämishankkeiden tuella. Kohderyhmästä riippumatta yhteisiä painopistealueita ovat liiketoiminnan ja teknologisen osaamisen kehittäminen ja verkottuminen. Panostukset markkinointiosaamiseen ja kansainvälistymiseen ovat etenkin teollisuusaloille yhteisiä. Seutuyhtymän kautta kanavoidaan myös maakunnan muiden toimijoiden kehittämishankkeiden kuntarahaosuudet. Päätökset osallistumisesta tekee hankekohtaisesti seutuyhtymän hallitus. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin tärkeimpiin kohderyhmiin suunniteltuja kehittämistoimia vuonna Marjaosaamiskeskus Sisä-Savo on maamme merkittävintä marjanviljelyaluetta. Maatalouden myyntituloista Sisä-Savossa puolet tulee puutarhakasveista. Mansikan satotaso Sisä-Savossa on n. 20 % maan yleistä satotasoa korkeampi, ja parhaat viljelijät ovat jo tavoittaneet eurooppalaisen satotason. Marjojen alkutuotannon lisäksi Sisä-Savossa on runsaasti marjanjalostukseen liittyvää yritystoimintaa. Nämä yritykset pystyisivät ostamaan enemmän marjaa kuin mitä tällä hetkellä alueella tuotetaan. Marja-elinkeinon haasteita Sisä-Savossa ovat viljelijöiden ikärakenne, työvoiman saatavuus, toiminnan kannattavuus sekä paikallisen tuotannon kilpailukyvyn turvaaminen. Marjaosaamiskeskuksen toiminnan painopistealueita vuonna 2012 ovat marjantuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen, ympäristövastuullisuuden kehittämien sekä marja- ja erikoiskasviviljelyn osaamisen kasvattaminen. Soveltavan tutkimustoiminnan tarpeisiin käynnistetään marjanviljelyn koetilan toiminta. Koetila sijoittuu Suonenjoelle Metsäntutkimuslaitoksen maille. Koetila toteutetaan yhteistyössä Suonenjoen kaupungin kanssa. Koetilalla tehdään lajikekokeita, sekä marjanviljelyyn liittyviä viljelyteknisiä kokeita. Koetilaa käytetään myös havaintotilana neuvonnallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi pellonpiennar- ja koulutuspäivät, kone-esittelyt jne. Koetilalla on pysyviä alan tarvikkeiden ja laitteiden esittelyjä, kuten kastelulaitteistot, tunnelit, katemateriaalit jne. Marjaosaamiskeskuksen kehittämistyön muina käytännön toimenpiteinä ovat tuottajille suunnatut kurssit, opintomatkat sekä pienryhmätoiminta. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat teemapäivät ja seminaarit, ajankohtaista tietoa välitetään sähköisin tiedottein, kotisivujen sekä sosiaalisen median kautta. Kausityövoiman käyttöä marjatilojen välillä tehostetaan sekä luodaan toimiva järjestelmä työvoiman välitykseen sähköisiä palveluja hyväksi käyttäen. Tavoitteet vuonna 2012 Toteuma v Tavoite v Tavoite v.2012 Koulutus ja konsultaatio osallistuville yrittäjille (pv) Uudet työpaikat Uusia yrityksiä 5 7 5

11 Toimintasuunnitelma Elintarviketeollisuus Futuria - Elintarvikekehitykseen sisältyy SSSY:n toteuttama elintarvikealan kehittämistyö. Kehittämistyötä tekevien 4 henkilön työpanoksesta keskimäärin 70 % tehdään Savonia - ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Future Food hankkeeseen, johon osallistuu 21 yritystä Pohjois-Savosta (SSSY:n osio). Muiden yritysten kehittämistoimet tehdään maksullisen palvelutoiminnan kautta (mm. koulutuspalvelut, elintarvikeyritysten omien kehittämishankkeiden sisältämät toimet). Lisäksi osallistutaan elintarvikealan muihin kehittämistoimiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa (mm. elintarvikealan yritysryhmähankkeiden työstäminen). Elintarvikealan tapahtumista tiedotetaan Patakukko-uutiskirjeen välityksellä myös muille kuin hankeyrityksille. Vuoden 2012 painopistealueet: 1. Asiakaslähtöinen tuotekehitys, painotus marja- ja kotimaisten hedelmien reseptipankin keräämiseen 2. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvä neuvonta ja koulutus, laatujärjestelmäoppaan työstäminen aloitetaan 3. Markkinointistrategiaoppaan laatiminen elintarvikeyrityksille 4. Yritysten yhteisosaston toteuttaminen Savo Gourmet messuilla maaliskuussa 5. Yritysten omien kehittämishankkeiden edistäminen Toimenpiteet vuonna 2012 Toteuma v Tavoite v Tavoite v Yhteydenotot / yrityksiä 248/ /45 Tuki- ja lainahakemukset Julkaisut Uudet työpaikat Uusia yrityksiä Teknologiateollisuus Seutuyhtymän toiminta-alueella on 47 teknologiayritystä, joten teknologiateollisuus on yksi suurimmista, tärkeimmistä ja voimakkaimmin kasvavista toimialoista Sisä-Savossa ja sen menestyminen on elintärkeää seudun aluetaloudelle. Teknologiateollisuuden tilanne kehittyi Sisä-Savossa hyvään suuntaan vuoden 2011 aikana. Suomalainen teknologiateollisuus oli kokenut vuosina historiansa pahimman taantuman ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja myös Sisä-Savossa sen vaikutukset olivat huomattavat. Sisä-Savossa varsinkin omia tuotteita valmistavilla yrityksillä olivat tilauskirjat täysiä. Yritykset tekivät kone- ja laiteinvestointeja sekä kehittämishankkeita edellisvuotta enemmän. Yritykset panostavat vahvasti tulevaisuuden rakentamiseen ja kannattavuuden parantamiseen myös vuonna Painopisteet ovat toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä, uuden teknologian hankinnassa, 11

12 Sisä-Savon seutuyhtymä verkostojen rakentamisessa sekä markkinointiin että koulutuksiin liittyvissä toimenpiteissä. Kehittämisen keskeisiä teemoja ovat automaation, toiminnan ketteryyden, älykkäiden tuotteiden/ratkaisuiden ja ekologisuuden sekä yhteistyön lisääminen. Nämä teemat ovat parhaiten toteutettavissa Tekes-rahoituksella. Hankkeet voivat olla yritysryhmähankkeita, kahden yrityksen rinnakkaishankkeita tai yrityskohtaisia hankkeita Sisä-Savossa on vuoden 2011 aikana käynnistynyt useiden miljoonien edestä yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Useita uusia hankkeita on suunnittelussa ja ne kohdentuvat vuodelle 2012 ja siitä eteenpäin. Toimenpiteet vuonna 2012 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Tavoite 2012 Yhteydenotot (yrityksiä) Tuki- ja lainahakemukset Uudet työpaikat Uusia yrityksiä Puutuoteteollisuus Toimialan kehittämistä varten on laadittu koko Itä-Suomen kattava Eastwood puutuotealan kehittämisohjelma. Ohjelman päätehtävä on valmistella, suunnitella ja toteuttaa yritysten ja tarvittavien yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat merkittävästi puutuotealalla toimivien yritysten kehittymistä ja kasvua. Ohjelman ensimmäinen osio päättyi kesällä 2011 ja uusi vuodet kattava kehittämishanke on käynnistynyt. Tästä jatkohankkeesta on jäänyt pois Kainuun maakunta ja Pohjois-Savon osalta osatoteuttajina toimivat Aluekehityssäätiö ja Savonia ammattikorkeakoulu. Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Puutuoteyritysten ja puurakentamisen kilpailukyvyn, uusien liiketoimintojen, liikevaihdon ja viennin kasvu Uusien palveluliiketoimintojen käynnistäminen ja kehittäminen Yritysten osaamisen varmistaminen henkilö- ja organisaatiotasolla Puutuotealan ja puurakentamisen arvostuksen ja imagon nostaminen 4.5. Oppiva yritys Oppiva yritys palvelun keskeinen tehtävä on tukea alueemme pk-yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämistä sekä edistää työhyvinvointia. Yrityslähtöisillä valmennuksilla nostetaan yrittäjien ja heidän työtekijöiden osaamisen tasoa. Toiminnan keskeisenä osana ovat yrityksille järjestettävät täsmäkoulutukset ja valmennukset. Nämä rakentuvat yrityskäynneillä, jolloin tehdään osaamisen kartoitus ja koulutussuunnitelma. Tuloksena syntyy nykytilanteen arvio ja tavoitteet osaamisen tason nostamiselle. Nämä on mahdollista tehdä myös sähköisesti kotisivuillamme. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden Sisä-Savon seutuyhtymän palveluiden kanssa. Palvelun koulutukset ovat edullisia ja ne pyritään järjestämään omalla paikkakunnalla.

13 Toimintasuunnitelma 2012 Valmennusten lisäksi järjestämme liiketoimintaa yhdistäviä foorumeja ja kehittämisrenkaita uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille sekä verkostoitumiseen edistäviä valmennuksia. Oppiva yritys palvelu kehittää osaltaan yritysten liiketoimintaa suunnitelmallisemmaksi ja kannattavammaksi. Palvelu on tarkoitettu kaikille toimialoille Kaista Savoon Kaista Savoon tukee viestinnän ja markkinoinnin keinoin Liikenne- ja Viestintäministeriön Laajakaista kaikille hanketta, joka ohjaa valtion, EU:n ja kuntien rahaa toimintavarmojen ja nopeiden valokuituyhteyksien rakentamiseksi haja-asutusalueelle. Kaista Savoon toimii koko Pohjois-Savon alueella kaikkien Laajakaista kaikille hankkeessa mukana olevien operaattoreiden tukena viestinnässä ja kuluttajamarkkinoinnissa. Hankkeen toiminta-aika on Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon ELY. Hanke tekee yhteistyötä kaikkien Suomen muissa maakunnissa toimivien Laajakaista kaikille viestintähankkeiden kanssa. Hanke työllistää viestintäpäällikön lisäksi noin 10 alueellista asiamiestä, joilta hanke ostaa asiantuntijapalveluita ostopalveluina kylätasoisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Hankkeen vuosibudjetti 2012 on euroa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu järjestää 200 yleisötilaisuutta ja 20 julkaisua kolmen vuoden aikana. Nämä tavoitteet tullaan ylittämään moninkertaisesti. Vuonna 2012 järjestetään noin 100 yleisötilaisuutta rakennettavissa kunnissa. Lisäksi käynnistetään ennakkomarkkinointi vuoden 2013 alueilla. Hanke julkaisee esitteitä, flyereita ja uutiskirjeitä markkinoinnin tueksi sekä teettää videoita käyttäjäkokemuksista ja palveluista. Kaista Savoon järjestää käyttöönottoneuvontaa kaikissa kunnissa, joissa valokuituliittymät otetaan käyttöön. Lisäksi hanke pyrkii viestimään valokuituverkon rakentumisen etenemisestä ja sen hyödyistä paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Hankkeen kolme tärkeintä toimintalinjaa ovat: viestintä- ja markkinointimateriaalin tuottaminen kunta- ja kylätilaisuuksien järjestäminen asiamiesverkoston avustuksella neuvontapalveluiden järjestäminen uuden teknologian käyttöönottamiseksi. 13

14 Sisä-Savon seutuyhtymä 5. Seutukehitys 5.1. Seutuyhteistyö Seutuyhtymä osallistuu maakunnalliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Muilta osin seudun edunvalvonnan hoitavat jäsenkunnat. Seudulta on edustajia mm. Pohjois-Savon Liiton toimielimissä ja asiantuntijatyöryhmissä. Maakuntavaltuuston jäseniä ovat Axel Hämäläinen, Eija Peltonen, Tarja Pöyhönen, Erkki Pääkkönen ja Tuomo Hytönen. Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja on Pekka Leskinen. Seutuyhtymä pitää tiivistä yhteyttä myös maakunnan yhteistyöryhmään (MYR), joka vastaa EU -ohjelmatyöstä. Seudulta MYR:ssä on II varapuheenjohtaja Olavi Ruotsalainen ja jäsenenä Hannu Kauppinen. Kuntataloustyöryhmän puheenjohtajana toimii Olavi Ruotsalainen ja IT- yhteistyöryhmässä jäsenenä Olli Tiainen. Seutuyhtymä on jäsenenä SAVONETryhmässä, johon kuuluvat maakunnan elinkeinoja kehittävistä organisaatioista Kuopion kaupungin yrityspalvelu, Kuopion Innovation Oy, Navitas Kehitys Oy, Ylä-Savon kehitys Oy:stä, Koillis-Savon kehitys Oy ja Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate sekä Leppävirran ja Siilinjärven kunnat. Kuntien seudullinen yhteistyö on noussut yhdeksi kuntien keskeisimmistä haasteista. Taustalla ovat monet kuntien toimintaympäristön muutokset, kuten työssäkäyntialueisiin perustuva seutuistumiskehitys ja kuntien tarve koota voimavaroja tehtäviensä hoitamiseen. Tavoitteena on luoda asukkaille ja yrityksille sujuvan arjen edellytykset kuntarajoista riippumatta, vahvistaa yhdessä seudun vetovoimaisuutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä sekä peruspalveluita ja erityisosaamisen turvaamista. Seudullista yhteistyötä tukee myös elinkeino- ja hanketoimintojen keskittäminen saman katon alle Sisä-Savon seutuyhtymän alaisuuteen. Sisä-Savossa on käynnissä seudullisia strategisia suunnitteluhankkeita. Näitä ovat Kuopion alueen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) ja Kaista Savoon -hanke. Seutustrategiassa painopisteenä olevaa matkailun kehittämistä toteutetaan mm. KOKO- ohjelman toimenpiteillä. Lisäksi olemme mukana yhteistyöhankkeissa tarpeen mukaan. Yhteistyöhankkeilla pyritään löytämään keinoja mm. työllisyyden parantamiseen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Pohjois-Savossa rakennetaan nopeiden yhteyksien valokuituverkkoa voimakkaammin kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Kuntien päätös olla mukana tukemassa toimivien, nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista kuntalaisilleen on signaali myös koko Suomelle: Pohjois-Savo toimii tällä hetkellä nopeiden yhteyksien rakentamisen veturina. Pohjois-Savon etulyöntiasema antaa maakunnallemme myös selkeän kilpailuedun: voimme tarjota uusille asukkaille, yrittäjille ja vapaa-ajanasukkaille toimivan, nykyaikaisen viestintäinfran. Kansallisen ja maakunnan sisäisen laajakaistaviestinnän tukemiseksi Pohjois-Savossa on käynnistynyt Kaista Savoon hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa, osaamista ja kiinnostusta laajakaistaverkkoa kohtaan. Sisä-Savon alueella kuituverkon rakentamisesta vastaa Savon Kuituverkko Oy. Sen liiketoiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet alkoivat todenteolla vuonna 2011 ja rakentaminen keväällä Kuopion alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander Kuopion alueen KOKO -ohjelma (Sisä- ja Koillis- Savo sekä Kuopion seutu) muodostuu

15 Toimintasuunnitelma 2012 kolmesta toimintalinjasta sekä niitä toteuttavista toimenpidekokonaisuuksista. Toimintalinjat ja - kokonaisuudet perustuvat ohjelman kansallisiin tavoitteisiin, Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman ja -ohjelman linjauksiin, KOKO -alueen kunta- ja seutustrategioihin sekä todettuihin alueellisiin vahvuuksiin. Ohjelmatyö on yksi väline kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen ja tasapainoisemman aluerakenteen muodostamiseen (koheesioulottuvuus). Kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta lisätään asumiseen, elintarvikkeiden kehittämiseen ja matkailuun liittyvillä toimintatavoilla. Lisäksi seudun elinvoimaisuutta ollaan tukemassa mm. työvoiman saatavuutta tukevin toimenpitein. KOKO -ohjelma toimii kaupunki- ja maaseutualueilla uusien toimintatapojen ja teemojen esiin nostajana, foorumeiden rakentajana sekä yhteistyön jäsentäjänä. KOKO: n avulla paikallistetaan yhdessä tekemisen aukkopaikkoja ja toimialojen rajapinnoilla olevia kehittämismahdollisuuksia sekä luodaan uutta osaamispääomaa rahoittamalla mm. selvitystöitä. KOKO -toimenpiteet vuodelle 2012: Maaseutuasumisen kehittäminen ja vetovoima Paikallisuutta korostavassa yhteismarkkinoinnissa alueen vetovoimaisuutta asuin- ja toimintaympäristönä kehitetään yhteistyössä maakunnan markkinoinnin kanssa. Maakunnan asuin- ja toimintaympäristön markkinointi on hyvin hajanaista. Markkinoinnissa tarvitaan toimenpiteitä, joissa alueen olemassa olevat resurssit suunnataan tehokkaammin koko alueen yhteismarkkinointiin. Yhteismarkkinoinnin kautta saavutettava näkyvyys on merkittävästi suurempi kuin yksittäisten kuntien, yhteisöjen tai yrittäjien saavuttama näkyvyys. Lisäksi yhteismarkkinointi mahdollistaa tehokkaamman tavan yhdistää julkista ja yksityistä rahoitusta markkinointitoimenpiteiden toteuttamiseen. Kokoan koordinaatioryhmä on ollut neuvottelemassa maakunnan yhteisestä markkinointihankkeesta. Maakunnallinen markkinointihanke on suunnitelmissa toteuttaa Pohjois-Savon liiton hallinnoimana vuonna 2012 ja sen mukanaan tuomiin toimenpiteisiin myös KOKO on luvannut henkilöresursseja. KOKO ohjelmassa etsitään ja kehitetään alueelle soveltuvia välineitä, joiden avulla vahvistetaan vaikuttamismahdollisuutta välittömään asuinympäristöön. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan kylien ja kuntien osa-alueiden huomioimista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Maaseutuhallintouudistuksessa ollaan luomassa Kuopion KOKO alueelle alueellinen maaseutuohjelmaprosessi. Elintarvikekehitys KOKO-ohjelma kartoittaa alueen elintarviketoimijoiden kanssa yhteistyössä alueen elintarvikekehittämistä tukevia selvitystöitä. Esillä on ollut mm. tuoremarjan myyntiin, logistiseen ketjuun sekä loppukäyttäjien asiakastyytyväisyyteen liittyvät selvitykset. Olemme mukana suunnittelemassa hankekokonaisuutta, jossa kartoitetaan toimijat ja ketju teurastuksesta loppukäyttäjälle. Tarkoituksena on löytää oikeat toimijat, jotta karitsan liha ja sen sivutuotteet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi seutukehittäjä kuuluu ProAgrian hallinnoiman Tosilampuri hankkeen ohjausryhmään, jonka tavoitteena on parantaa lammasyrittäjien tuotanto-osaamista, luoda uudenlaisia toimintatapoja ja rohkaista tuottajia yhteistyöhön tuotantoketjun sisällä. Laajempana tavoitteena on parantaa toimialan elinkeinorakennetta ja kilpailukykyä. 15

16 Sisä-Savon seutuyhtymä Paikallisen ruokakulttuurin elvyttämistä ja kehittämistä edesautamme mm. olemalla mukana Kalaryssäyksessä elokuussa sekä järjestämässä alueen yhteistä lähiruokaseminaari-/ teemapäivää (Kekrijuhla). Marraskuussa 2012 järjestettävän seminaarin tarkoituksena on nostaa keskusteluun lähiruuan merkitys eri näkökulmista tuottamalla paikalle mm. mielenkiintoisia alustajia. Lisäksi seutukehittäjä kuuluu Pohjois-Savon ruokakulttuuriryhmään, joka on maakunnallinen asiantuntijaryhmä. Se kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja siinä on edustajia mm. Savon keittiömestarit ry: stä, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:stä, Savonia- AMK:sta, Sakky:sta, MTK:sta ja ProAgria/Maa- ja kotitalousnaisista. Matkailun kehittämisen tukeminen KOKO: n matkailun tavoitteena on matkailun kehityskäytävän (Sisä-Savo, Kuopio, Koillis-Savo) vahvistaminen tukien koko maakunnan ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Toimenpiteillä tuetaan matkailun tuotelinjojen, tuotteiden ja palveluiden konseptointia ja kehittämistä Vesistömatkailun osalta mahdollisuuksina koetaan mm. melontareitistöt ja kalastusmatkailu, talvimatkailu luistelu- ja hiihtomahdollisuuksineen ja lähiruoan (sesonkivaihtelut huomioon ottaen) tuominen osaksi palvelukokonaisuuksia. Hyödynnämme toiminnassamme vuonna 2011 tehdyn matkailuhankkeen tuloksia ja olemme mukana alueelle kohdistuvassa matkailun edistämisessä. Markkinointihankkeessa nousi tärkeäksi osa-alueeksi alueen matkailun edistäminen, jonka hyötyjä ovat mm. synergiaedut ja tuotteistaminen. Olemme mukana tarvelähtöisesti hankevalmisteluissa sekä matkailun kehittämistoimenpiteitä tukevissa selvityksissä ja tiedonkeruissa. Yksi tärkeimmistä kehittämistavoitteista on verkostomaisen yhteistoiminnan edistäminen alueellamme. Verkostotilaisuuksilla pyritään myös vahvistamaan eri toimialojen (matkailu, lähiruoka, luovat alat, tapahtumat) yhteistyötä. Kuopion KOKO -alueelta koottu matkailun teemaryhmä kokoontuu vaihtamaan tietoa alueen matkailun kehittämiseksi ja tilaisuuksien järjestämiseksi. Matkailuun liittyviä seminaareja järjestetään mm. KOKO -alueelta aiempina vuosina tehtyjen matkailuyrityksiä koskevien selvitysten tulosten jalkauttamiseksi matkailuyrittäjille/toimijoille ja matkailun kehittäjille. Vuonna 2011 ovensa matkailijoille avannut VisitLakeland - verkkoportaali mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen matkailumarkkinoinnin ja tulevaisuudessa myös myynnin. KOKO vahvistaa portaalin kautta tapahtuvaa aluemarkkinointia omilla toiminta-alueillaan sekä on mukana portaalin kehittämistyössä. Edistetään Rautalammin ja Konneveden kuntien käynnistämää hanketta kansallispuiston perustamiseksi Enonniemen ja Etelä-Konneveden alueelle. Maaseutufoorumitoiminnan kehittäminen Maaseutufoorumitoiminnan tavoitteena on maakunnan yhtenäisyyden lisääminen, kokonaisvaltaisempi aluekehittäminen ja toimintamallien yhtenäisyys, maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksen lisääminen, osaamisen kasvattaminen, hyvien käytäntöjen vaihto. Matkailun edistämiseksi alueella järjestämme verkostotilaisuuksia, jotka rakentuvat yritystreffeistä, seminaareista, tutustumismatkoista ja messuista.

17 Toimintasuunnitelma Työvoimapoliittiset toimenpiteet Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander Välityömarkkinoiden kehittämiseksi on suunnitteilla uusia malleja, joiden avulla voitaisiin lisätä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden tai työttömyyden pitkittymisen uhan alla olevien henkilöiden työpanoksen kysyntää toiminta-alueella. Kysyntää lisätään luomalla hankealueelle pysyväisluonteisia välityömarkkinatyöpaikkoja, jotka voivat myös toimia ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille sekä kehittämällä sosiaalisten kriteereiden ja sopimusten käyttöä osana kuntien hankintakäytäntöjä. Toinen tärkeä toimenpide on työvoiman saatavuutta edistävät toimet. Tähän kehitettiin yhtenä ratkaisuna Suonenjoen Mansikkakarnevaalien yhteydessä järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa työnhakijoina ovat kausityössä mansikkatiloilla työskentelevät ulkomaalaiset poimijat. Tätä kokeilua on tarkoitus jatkaa ja edelleen kehittää kesällä Messujen painopisteeksi valikoitui maa- ja metsätalous sekä metalli. Näiden alojen työvoimatarpeeseen on hyvä valmistautua ajoissa Matkailu Tulosalueen vastuu: seutukehittäjä Olli Kokander Kuopion alueen KOKO -ohjelmassa matkailu on yhtenä toimenpidekokonaisuutena. Tavoitteena on matkailun kehityskäytävän (Sisä-Savo, Kuopio, Koillis-Savo) vahvistaminen tukien koko maakunnan ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Toimenpiteillä tuetaan matkailun tuotelinjojen, tuotteiden ja palveluiden konseptointia ja kehittämistä. Matkailun teemoja on listattu jo ohjelman kohdalla. Sisä-Savon kunnat tekivät päätöksen liittymisestä maakunnalliseen matkailuyhtiöön. Toiminta kanavoidaan Sisä-Savon seutuyhtymän kautta, joka vastaa omalla resursoinnillaan, että yhteisiin matkailuponnisteluihin löytyy riittävä tuki. Maakunnallisen matkailutoiminnan yhtenä suurimmista haasteista on - portaalin kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen. Portaali on Pohjois-Savon matkailusivusto, josta löytyy matkailijalle tarpeellista tietoa alueen palvelutarjonnasta. Sitä kautta alueemme kunnat ja matkailuyrittäjät saavat levitettyä tietoa omista tapahtumistaan ja toiminnoistaan. Matkailijan kannalta yksi internet osoite helpottaa palveluiden löytymistä yhdestä paikasta. Matkailu on yhtenä painopistealueena Sisä-Savon seutustrategiassa. Seudulla on useita pienempiä matkailutoimijoita, mutta selkeä, terävä kärki puuttuu. Matkailuyritykset ovat pääosin pieniä ns. maaseutumatkailukohteita. Tapahtumista Mansikkakarnevaalit, Pestuumarkkinat ja uusimpana Reiska- MM vetävät vuodesta toiseen seudullisesti suuria kävijämääriä. Mansikkakarnevaaleilla on valtakunnallisesti huomattava tunnettuusarvo; tätä seudun tulee jatkossakin hyödyntää. Matka12-messuilla Pohjois-Savo on pitkästä aikaa mukana yhteisellä maakunnallisella osastolla. Osaston kattoteemana on maakunnallisen VisitLakeland-portaalin tunnettuuden lisääminen. Lisäksi jokainen seutu saa olla omilla vahvuuksillaan mukana. Sisä-Savon vahvuuksia ja tunnettuustekijöitä ovat kalastusmatkailu, yllä mainitut tapahtumat sekä ratsastusmatkailu. Lisäksi tuomme esille alueemme matkailuun liittyvää näkyvyyttä olemalla mukana helmikuussa järjestettävillä Vene 12 Båt -messuilla Saaristoasian neuvottelukunnan yhteisosastolla edellisvuosien tapaan, sekä huhtikuun alussa Kallavesj -näyttelyssä. Messuilla tuodaan esille seutujemme vahvuustekijöitä matkailualueena. 17

18 Sisä-Savon seutuyhtymä 6. Maksullinen palvelutoiminta Elintarvikekehityksen ja Marjaosaamiskeskuksen maksullisilla palveluilla täydennetään yksityistä palvelutarjontaa. Seutuyhtymä tarjoaa henkilöstön osaamista yritysten omiin kehittämishankkeisiin sekä myös muille kuin hankkeissa mukana oleville yrityksille. Henkilöstön ammattitaito on käytettävissä myös marjantuotannon ja elintarvikealan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä kuntien ympäristö- ja elintarvikevalvonnan tukena. Maksullinen palvelutoiminta laajentaa yritysneuvontaa tekevän henkilöstön osaamista. Tämä perustuu siihen, että hankkeisiin voidaan palkata useampia eri alojen osa-aikaisia ammattilaisia, kun osa kustannuksista katetaan maksullisten palvelujen tuloilla. Esimerkkejä tarjottavista palveluista: henkilöstöresurssit yritysten kehittämishankkeisiin (hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen) opetuksen suunnittelu ja opetustehtävät (oppilaitosten ja kansalaisopiston järjestämät koulutukset, hygieniatestit) taloushallintoon, laatujärjestelmiin ja omavalvontaan liittyvät konsultaatiot tuotekehitys ja tuotannon optimointi markkinaselvitykset

19 Toimintasuunnitelma Henkilöstöhallinto Tehtäväalueen vastuu: toimitusjohtaja Olli Tiainen 7.1. Luottamushenkilöhallinto Yhtymäkokous on ylin päättävä elin. Kokousedustajia on 17 ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtaja valitaan kokouskohtaisesti. Kokouksia pidetään kaksi sääntömääräistä ja tarvittaessa kokoonnutaan esim. suunnitteluseminaareihin eri kutsusta. Tarkastuslautakunnassa on neljä jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tilintarkastus ostetaan Audiator Oy:ltä. Hallituksessa on 7 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontuu tarvittaessa, yleensä 6-8 kertaa vuodessa. Hallitustyöskentelyyn osallistuvat lisäksi kunnallisjohtajat sekä sisäsavolaiset Pohjois-Savon Liiton maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Elinkeinojaostossa on kunnallisjohtajat, seutuyhtymän hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Puheenjohtajana toimii seutuyhtymän toimitusjohtaja. Elinkeinoasiamiehet ja projektihenkilöstö osallistuvat tarvittaessa Henkilökunta Henkilökunnan yhteistyötä kehitetään henkilöstökokouksilla ja säännöllisillä kuukausitapaamisilla. Elinkeinoasiamiehet ja projektihenkilökunta osallistuvat oman alansa sekä tarpeen mukaan muuhun koulutukseen. 19

20 Sisä-Savon seutuyhtymä 8. Talous Varsinaisen toiminnan kulut kasvavat 0,8 prosenttia. HALLINTO / EU-KOORDINAATIO TA 2011 TA 2012 Toimintatuotot , ,00 Kuntien maksuosuus , ,00 Muut tuotot ,00 Toimintakulut , ,00 Luottamushenkilöhallinto 8 000, ,00 Henkilöstökulut , ,00 Palvelujen ostot , ,00 Aineet ja tarvikkeet 3 500, ,00 Vuokrat 5 500, ,00 Muut kulut 3 500, ,00 Toimintakate 0,00 0,00 ELINKEINO-OSASTO Toimintatuotot , ,00 Kuntien maksuosuus , ,00 Vuokratuotot 5 000, ,00 Muut tuotot , ,00 Toimintakulut , ,00 Henkilöstökulut , ,00 Palvelujen ostot , ,00 Aineet ja tarvikkeet 6 000, ,00 Vuokrat 6 000, ,00 Muut kulut 500,00 500,00 Toimintakate 500,00 500,00 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut , ,00 Toimintakate 500,00 500,00 KEHITTÄMISHANKKEET Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut , ,00 Toimintakate 0,00 0,00 RAHOITUSTULOT JA -MENOT -500,00-500,00 POISTOT 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00